Tänään avattiin moottoritie Espoonlahden sillalta Kirkkonummen kirkolle. Minulla on se vahva vaikutelma, että koko moottoritie on nimeltään Länsiväylä. Itse sanon sitä Jorvaksentieksi. Turunväylää sanon Tarvontieksi.
Reitti oli oikeasti Lauttasaaresta Jorvakseen Jorvaksentie
rakentamisestaan 1938, koska täällä se yhtyi Vanhaan tiehen, jonka nimeä en
tiedä. Meidän kohdassa se on Masalantie.
Olen kuunnellut kertomuksia, miten vaivalloinen matka tänne
oli ennen. Lasteni isoisällä oli huvila Porkkalanniemessä. Siitä on kuulemma
valokuvia jossain 30-luvun Abitare-lehdessä, kun se oli Yrjö Lindegrenin
etevästi suunnittelma. Vuokra-aikana bolshevikit löivät senkin klapeiksi.
Monissa muistelmissa kerrotaan, miten nykyisen Kivenlahden,
Soukan tai Matinkylän seuduilla kesää viettäneet tilailivat hevosia Kauklahden
tai Espoon asemille ja sitten koluutettiin oikein kunnolla.
Perheeni muutti Tapiolaan 1963 Hakalehdon taloihin, jotka
yhdessä Revontulentien talojen kanssa tiettävästi pilasivat Tapiolan. Ne olivat
Hakan gryndaamia ja poikkesivat täysin Asuntosäätiön (von Hertzenin)
puutarhakaupungin ajatuksesta. Kieltämättä ne ovat tyypillistä lähiöiden
Moskova-tyyliä edustavia betonielementtitaloja.
Matka autolla Helsinkiin kesti selvästi kauemmin kuin nyt täältä Kirkkonummelta. Lauttasaaressa oli vain vanha silta, joten ruuhka ulottui aamuin illoin Tapiolasta Erottajalle, ja eteenpäin päästiin metri kerrallaan ja sitten taas odotettiin.
Joskus oli asiaa Hangon suuntaan. Muista mielestäni
selvästi, miten moottoritien rakentaminen oli jossain Martinsillan (Suomenojan
liittymä) tasalla.
Ja sitten menimme ja hankkiuduimme tänne 1972-1973. Se on
jännitys- murhe- ja huvinäytelmä, jota en halua edes luonnehtia julkisesti. Lopputulos
on, että asumme pussin perällä ja mielestäni asuntoni on hyvin todennäköisesti
pohjoisen pallonpuoliskon paras. Täällä on hiljaista, puhdasta ja rauhallista. Jos
joku rapisee aamulla, se on kauris. Jos katolla kolisee, ne ovat ne oravat,
jotka esittävät pitkin päivää ikkunani edessä trapetsitaidetta.
Yöllä näkyvät tähdet. Tapiolassa ja Helsingissä ei tähtiä
ole. En ole ainakaan pannut koskaan merkille (paitsi Tähtitorninmäellä).
Nuorempana minulla oli sukset kuistilla. Mainio latu alkoi siitä, ja lukuun
ottamatta paria maantietä tästä olisi voinut hiihtää metsien kautta Poriin.
Poriin ei kuitenkaan tullut asiaa. Kantarelleja ja suppiksia on sadan metrin
päässä, eikä marjoissakaan ole moittimista. Harrastamme tosin haperoita
kiihkeästi. Ja tatteja tietysti.
Jorvas perustuu paikannimenä henkilönnimeen Giorgios. Tämä
oli muinoin Viron Paadisten luostarin aluetta, kuten Helsinkikin. Jossain
henkisessä hämärätilassa kirkkonummelaiset antoivat lohkoa pitäjästään
Espoo-nimisen kulmakunnan (vuonna 1458). Valitettavasti on pakko myöntää, että
meidän kirkkomme on harvinaisen ruma, kun taas Espoon vanha kirkko on erikoisen
kaunis. Onneksi kukaan ei löydä sitä. Se peittyy tyylikkyydestään kuuluisan
kunnantalon taakse ja sijaitsee lähellä viihtyisää Espoon rautatieasemaa.
Tarvo puolestaan on se pieni saari, jota kukaan ei huomaa
lähdettyään motaria Munkkivuoresta. Seuraava on niemukka, jolla Tarvaspää
sijaitsee. Arvaan että taitelijakodin nimessä on otettu huomioon ”tarvas”, joka
saattaa tarkoittaa härkää tai hirveä tai jotain muuta. Sana esiintyy
Kalevalassa.
Tuo Masalantie on yhtä kuin Vanha kuninkaantie, joka on yhtä
kuin Alinen Viipurintie. Reittiä on kuitenkin kuljettu jo pakanuuden ajalla, ja
tässä lähellä kumpareilla on pronssikautisia muinaislöytöjä.
Joku tyylitaituri on kysynytkin, että kuinka sinä asut
tällaisessa rääseikössä. Olen ystävällisesti mutta määrätietoisesti oikaissut,
että tuollaista sanottiin meillä päin metsäksi. Jos talo myytäisiin,
ilmoituksessa pitäisi sanoa ”lähiympäristö hoitamaton”. Lähimmät todella isot
puut kasvata metrin tai puolentoista päässä seinistä. Näreitä ja puolukkaa
kasvaa sokkeliin kiinni. Minulla on oma siirtokivilohkare. Kymmenen metrin
päässä on yksityinen muurahaispesäni. Ei tarvitse mennä metsään muurahaisten
luo viisastuakseen, kun on jo. Siitä en mene sanomaan mitään, onko tuo taika
auttanut.
Meikäläisellä on huonoja kokemuksia siitä, kun isot puut kasvavat lähellä rakennuksia.
VastaaPoistaRunsas 15 vuotta sitten noin kymmenen metrin päässä asuintalostani kasvoi kohtalainen vaahtera. Ihmettelin kun rossipohjan kivijalka vääntyi vinoon parin metrin matkalta rakennuksen nurkan tuntumasta.
Melko muhkeiden luonnonkivien rakosista maan alta olivat menneet vaahteran sormen paksuiset juuret alustaan ja siellä muuttuneet ranteen vahvuisiksi. Välittömästi vaahtera nurin ja kivijalan korjuuseen.
Toisen kerran yli satavuotias mahtava lehtikuusi kaatui ulkorakennuksen päälle vastatuuleen näihin aikoihin kymmenen vuotta sitten.
Naapurissa kaatui valtava koivu asuinrakennuksen seinää pitkin kolmisen vuotta sitten "ylämäkeen", vaikka oli selvästi kallellaan talosta poispäin.
Suosittelen kirvestä niille puille, jotka kasvavat lähellä rakennuksia.
Päivän mietelmä vaikuttaa jokseenkin joutavalta, mutta niinhän monet ilot ovat.
VastaaPoistaAnonyymi - haista ite.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaMiksi moinen vihanpurkaus? Sanoihan anonyymi myös että niinhän monet ilot ovat.
PoistaTässä kuva Anonyymistä (edellinen kuvani oli ihan muuta)
Poistahttp://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d7/Vogelscheuche_2011_K%C3%B6ln.JPG/439px-Vogelscheuche_2011_K%C3%B6ln.JPG
Niin.
VastaaPoistaAlueella on liki myös oma keskuspuistonsa. Rajoittuu aina Masalasta Sepänkylään johtavalta tieltä keskustan vesitorninmäelle. Mahtava polkuverkosto ja minäkin samoilin siellä sienimetsässä useamman kerran viime kesänä. Voimalinja vatukkapensaineen ja puro jakaa alueen niin ettei ylitys pohjois-eteläsuunnassa onnistu monestakaan kohdasta.
Talvella siinä keskusaukealla on omatoiminen hiihtoalue. Kevättalven hankikantoaikaan muistelin nuoruuttani ja hiihtelin luistelutyylillä hankiaisia pitkin tuulen avustamana ja aurinko porotti kasvoihin. Tunnelma oli parempi kaikenkaikkiaan mitä Kalle Päätalolla oli kun hän nuorena joutui lähtemään kesken kaiken savotastaan.
Siellä alueella joissakin kohdissa outo kulkija saattaa kulkeutua polkua tai latua pitkin vahingossa omakotiasukkaan omalle uralle ja jopa pihaankin.Peuroihin saattaa törmätä ihan asumustojen nurkallakin.
Siellä syvällä metsässäsi on se ränsistynyt sortumavaarakyltein varustettu talo kuin kummitustalo, olisikohan kyseessä yksi alueen uudisasukkaiden ensimmäisistä pytingeistä?
Entisenä jorvaslaisena kiitän Sinua, Jukka, siitä, että sain vihdoinkin tietää mistä Jorvaksen nimi on peräisin!
VastaaPoistaLuettuaan otteita, ensin vedettyään verhot tiiviisti ikkunoiden eteen, esitutkintapöytäkirjasta kotonaan illalla, tuomari näki heti, että salaisen poliisin haltuunsa saama Kiipelilista on todellakin karmaisevaa luettavaa ajalta ennen Suomen EU:sta eroamista ja josta kiipelistä pois pääsemistä ratkaisevasti edesauttoi yhteispohjoismaisen salaliiton toimet, joissa maiden päämiehillä Ruotsin hulttiokuningasta ja varakuningas Lipposta lukuunottamatta oli ratkaisevaakin ratkaisevampi rooli.
VastaaPoistaHämmästystä asiantuntevissa piireissä herätti Ruosi, jossa valtaeliitti ensin ei halunnut liittyä ja sitten ei tahtonut erota unionista. Vain yöllä näkyvät tähdet voisivat sen kertoa, mutta ne vaikenevat. Kuin muuri. Kuin muuri linnan ympärillä.
Mutta yhtä kaikki, sillä ei enää ole merkitystä, ajatteli tuomari, jonka rooli hankkeessa oli suurempi kuin arvattiinkaan, alkaahan yhteispohjoismainen yhteistyö saavuttaa määränpäätään ja Pohjoismainen Unioni häämöttää sen polun päässä kuin naru vetävän käsissä.
Mutta, säikähti tuomari, mitä nyt, miksi korvasta valuu...
...jatkuu....
(Blogivaeltaja)
Hauskoja yhteensattumia aiheeseen liittyen: Länsimetron näytti TV-uutisten pätkän perusteella avanneen Espoon tekninen johtaja, joka oli ylioppilaspoikana maalaamassa kunnan kesätyöntekijänä kotitaloani Pohjanmaalla 60-luvulla.
VastaaPoistaPoikani ikkunan alapuolella taas on koulu, josta Tapiolan kuoro kuulemma sai alkunsa. Mikäs sen hienompaa näin seinäjokelaistaustaisena, Seinäjoeltahan Pohjolan perhekin on lähtöisin. Siellä syntynyt isäni lähti isänmaata puolustamaan rannikkojääkärinä Kirkkonummen Upinniemestä... Tällaisia muistui mieleen.
... "bolshevikit löivät senkin klapeiksi" ...
VastaaPoistaNo juu, kyllä heitä voi syyttää mistä tahansa, ei sentään kaikesta.
Olin kerran eräässä ay-seminaarissa. Toisena, eli viimeisenä päivänä meidän piti laatia julkilausuma. Paperiliiton SKDL:n edustaja puuttui. No, sihteeri lähti hakemaan sitä. Ja kyllä se sen yhdestä Korpilammin hotellihuoneesta löysikin. Kun se tuli takaisin kabinettiimme, se sanoi (kun ei muistanut sen skdl:än edustajan nimeä) että "se pitkä bolshevikki nussii just yhtä naista. mutta se sano että se tulee kohta."