Sivun näyttöjä yhteensä

13. marraskuuta 2012

Huiputtajat





Itsekään en kuulunut huiputtajiin. Tosin luulen, että tuo ominaisuus kertoisi ihmisestä paljon. Ainakin tunturisuden arvon saavuttaminen vaati kumminkin ennen, että oli kavunnut riittävän monen tunturin huipulle. Määrä ja korkeus oli ilmoitettu.

Alpinistit kuuluvat biologisesti eri lajiin kuin eräretkeilijät, lapinkävijät mukaan luettuna. Mielestäni nämä kahdeksan kilometrin huiput ovat sellaisia, että niiden valloittaminen on kunnioitettava saavutus. Tosin olen kuullut, että monet helpottavat kulkuaan palkkaamalla riittävästi kantajia, ja toiset säästävät vaivojaan turvautumalla nousun jossain vaiheessa helikopteriin.

Sukulaispiiristäni (oikeastaan kysymyksessä ei ole sukulaisuus vaan lankous) olen kuullut, että Kilimandzaron huipulle pääsee ilman erikoisvarusteita eli siis kiipeämällä, mutta kiipeäminen jää monelta kesken, koska vuori on hyvin korkea ja ilma ohutta. Muuan professorinrouva kuulemme kuitenkin käveli sinne iloisesti vihellellen, kun jyskyt velimiehet vinkuivat ja notkuivat. Kai se liittyy hapenottokykyyn, jossa puolestaan on kai perinnöllisyydelläkin vaikutusta.

Isälläni oli erinomainen hapenottokyky ja oli tavallaan surullista, että hänellä petti loppuvaiheessa juuri punasolujen tuotanto. Hän kertoi samaa, mitä olen kuullut sotiemme hävittäjälentäjiltä. Hapenpuute iskee varkain ja voi ilmetä iloisena mielialana. Seuraava muisto – jos sellaista enää tulee – voi olla syöksyvän lentokoneen oikaiseminen hengen hädässä. Noihin aikoihin happilaitteita ei pidetty alemmissa ilmakerroksissa kasvoilla, koska ne olivat tiellä.

Suomessa tuo huiputtaminen eli siis huipulle nouseminen on hiukan kyseenalainen saavutus, koska niin paljon riippuu säästä ja reitistä.

Jos joku haluaa nousta Urtasvankkaa jyrkimmästä kohdasta  tai Kovdosgaissille koillisesta, tehköön minun puolestani hyvin. Jos he kotiin palattuaan haluavat nukkua syysyössä huonon huovan alla peltikatolle, pidän valintaa edelleen yksityisenä, joskin mielenkiintoisena.

No. Asiaan on monta näkökulmaa. Ellei hae (pane kavereita hakemaan) itselleen kunniamerkkiä, voi jäädä ilman kunniamerkkiä.

Muutoin tämä huiputushenki näyttää olevan yhteiskunnassamme suuressakin suosiossa. Olemme eri vaiheissa keskustelleet liiketaloustieteen perusteista, eikä siinä ole ilmennyt erimielisyyttä, etteikö voiton maksimointi olisi elinkeinojen peruste. Elämänohjeeksi tuo lause on kuitenkin vähän lyhyt. Olisi hyvä sanoa, missä ajassa ja millaisin sivuvaikutuksin.

Tieteelliset iltapäivälehdet vihjailevat, että muuankin kaivos pantiin Kainuussa tuottamaan rahaa, vaikka tarkoitus oli tuottaa nikkeliä.

Pankkiirilla ja pankkirosvolla on juuri tämä ero. Toisen toiminta on lainmukaista ja siksi – melkein määritelmän johdosta – pitkäjänteistä. Jälkimmäinen saattoi ennen aikaan päästä käsiksi isompiin rahoihin, mutta riemu niistä saattoi osoittautua lyhytaikaiseksi.

Kuuluisien miesten ja naisten viimeisistä sanoista on kirjakin. Olen joskus lukenut sen. Kaikki tuntevat Kenraali Custerin version – älkää ampuko ennen kuin näette niiden silmänvalkuaiset. Lukijat tietävät kenraalin nimestä, kenen silmänvalkuaiset siinä hyytyivät, Custerin ja hänen sotilaittensa vai intiaanien.

Viimeisistä ajatuksista ei ole kokeiltu kirjaa. Jos joutuisin sepittämään jotain sellaista, ottaisin mukaan ajatuksen:” Nyt tai ei koskaan.”

Ajatuksen käyttöala on kuitenkin paljon laajempi. Se saattaa olla suhteellisen yleinen myös jättiläismäisiä erehdyksiä tehtäessä.

Maltillinenkin tunturiretkeily opettaa varmalla tavalla eli kantapään kautta soveliaan elämänohjeen. Tie tunturin huipulle on aina paljon pidempi kuin luulit. Ilmiö on topografinen. Tunturi pettää. Luulemasi harjanne ei olekaan vielä huippu, vaan nousu jatkuu edelleen. Sama tapahtuu sen seitsemän kertaa. Samalla periaatteella toimii elämä. Etenkin huiputtajien. Kauan eläköön etäisten laaksojen miehet (ja naiset)!

28 kommenttia:

  1. Ei tunturi, vaan vaara pettää. Nimensä mukaisesti vaara on vaara.
    Itselleni on jäänyt epäselväksi se, mikseivät lammikot niillä pituusasteilla jäädy talvella.
    Ehkä se johtuu massiivisesta virtauksesta joka estää jäätymisen.
    Kumma, että vihreät ovat eri mieltä prosessista vaikka se perustuu bakteereja apuna käyttäen bioliotukseen.
    Maanrakennusinsinöörit oikaisivat helpoimman kautta ja käyttivät standardinormeja. Ja siitähän tässä on loppujenlopuksi kysymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Talvivaara näytäisi olevan "vaara"...ympäristölle.

      Poista
    2. Kun kemianteollisuutta ryhdytään harjoittamaan maakuopissa, tulos on tämä.

      Poista
  2. On syytä yhtyä italialaiseen Shaneen, etäisten laaksojen mieheen, Umberto Ecoon, joka on todennut kannattavansa autokilpailuja, alppikiipeilyä, valtamerien ylittämistä kumiveneillä, venäläistä rulettia ja huumeiden käyttöä. Näin siksi, että "kilpailut parantavat rotua, ja kaikki nämä pelit johtavat onneksi parhaimpien kuolemaan, mikä antaa ihmiskunnalle mahdollisuuden jatkaa elämänvaiheitaan normaalein ja keskinkertaisesti kehittynein päähenkilöin." Ajatus ei välttämättä koske suoranaisesti kotoista paulaharjulais-tahkopihkalalais-badenpowellilaista - tai sen serkkua, maineeltaan hieman notorisempaa nahkahousuvandervogelilaista - tepastelua harjujen ja kunnaiden päällä keppi kädessä, reppu selässä ja nokikanansulka hatussa, mutta ajatuksellinen pohja lienee lähellä.

    Tervehenkisempää saattaa siis kuitenkin olla jääminen laaksoon, mukavaan nojatuoliin kuistille leppeään tuuleen istumaan ja nauttimaan näköalasta grogilasi kädessä, ilman lisähappea ja tupruava Cohíba sormenhangassa ja ehkä katselemaan pitkästyksissään jopa pöydällä auki olevaa televisiotakin, "because it's there".

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Edistys Valistus Vapaamuurarius. Ne astuivat kristillisen Euroopan sijaan. Asiasta nokkeloidaan tänään Kom teatterissa, klo 19 keskustelutilaisuus, Pekka Haavisto, Jari Sarasvuo. Eilisiltana Kristian Smeds laulatti Kansallisteatterissa "KOM:in kuoroa". Jotain että elämäni turhasin, sieluni hukkaaan valui ja mitä muuta minulle sattuikaan kun meihin yhdyin. Laulajina teatterin näyttämömiehet,valaisijat ja muut duunarit.

      Nythän subjektiivisuus, yksilön ainutlaatuisuus on kokenut rehabilitoinnin. Rule of Law säätää subjektiivisista oikeuksista ! Kaikki hyvin. Suomen sijaan tuli Bryssel. Pääsimme lautamiehen vaivoista. Senkun soveltelet ja panet täytäntöön, radon vahvistus lattiaan ja pissat Lassila Tikanojan lokapojille. Ellet näihin kurkkusuoruuksiin oikene, niin globaali tunkee sinut ja ryhtymyksesi altaan/alleen. Delotte Headhuntting diplomoituina ja varjopankkirahansa turvamerkit sopimuspapereissaan, nämä MBA:t ostavat mitä vaan - ja vielä nousevat seuraavaankin ketjukaupaan, vääntävät sinut oheen,nurinkäännettyine lompakkoinesi. Mitäs jäit lompsaentiseen.

      Suomen sijaan on kohoamassa tosikuvaus säkenöivästä kaarestaan. "Erehtymättömiä" seurasi kauppojen tiskeille saman piirin Oula Silvennoisen vavahduttava palikoita esiin ja yhteen tajuava Paperisydän Gösta Serlachiuksesta. Kuisma ja Keskisarja äimistelivät sitä Tampereen kavaltajaa, haarakontorin johtajaa Idmania. Silvennoinsella on päähenkilönsä omat muistiinpiirrokset ja rönsyhenkilöiden askelmerkeille lähtöön aikaa ja resursseja. Hän esittelee Tampereen konttorin toisen johtajan Albert Snellmaninin. Siinä tulee tarjolle tarjolle industrialismin institutionaalinen ydin: massatavaran tekijä,tehtailija (=käsityöläisyyden tuhoaja), sekä rahamäärien lisääjä,paperi-tili-pankkiiri (=rahan väärentäjä). Nämä kaksi joista lautamies tietää, rule of law vaikenee, tuottivat elintason.

      Snellman ja Idman dereguloivat omia aikojaan Tampereen ja Suomen parhaaksi, mutta Snellman riisti hengen itseltään. Instituutioiden on elämä. Serlachius lobbasi. Pankkiin kuoletusten lykkääjäksi ja lainojen enentäjäksi piti saada uusi oma mies. Einar Ahlman sinne nousikin. Kun tämä oli onnistunut, Ahlman tuli Mäntän hallitukseen. Ja rahaa lisättiin Suomeen. Tuliterinä (seteleinä tai tileinä) ne ojennettiin Tehtailijalle ja häneltä ne läksivät eteenpäin, liikkeellelasku, rahavolyymin kasvu (M 1 tai M 3 tms.) ja kiertovauhti, palkarahana Säästöpankkiin, asuinrakennuksiin jne.

      Ja olihan siellä vihdoin se Valtiokin (joka oli tehty metsäteollisuudelle). Keitä valtio suosi tyrkyttäytyvistä savotan avaajista ? Risto Rydin aikana Serlachiusta (ostaako Gösta Suomen Pankin seuraavaksi, vinoilivat kilpailijat mm. George Ehrnrooth).

      Kun vielä tämän E suvunkin papereista ja kirjeistä laadittaisiin nerolla ja vaivalla näitä Kuismapiirin tasoisia kuvauksia, niin voisikin katsella aikautta jota tuli silmät ummessa elettyä, syrjäytyneenä pisavisailijana.
      Jukka Sjöstedt

      Poista
    2. Ken ei otsansa hies ja varpaans veril kukulalle kipua,
      hän älköötten krogilasians kosketele tai kurkuuns kumoa tv:n äärelläs.


      Poista
  3. Oo mitä viisautta - blogianne lukiessa olen tajunnut myös sen että syyllisiä olivatkin Mannerheim, Paasikivi ja Kekkonen, jotka lopettivat sotimisen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä lienee taas kyse blogin häiriköstä. Ei JK ole ikinä ollut "sotahullu" kannattanut sotimista yli sen, mikä välttämättä oli tarpeen Isänmaan pelastamiseksi. Toki hän on kiinnostunut tapahtumien kulusta ja niitä koskevien tiedonpuutteiden valottamisesta.

      Poista
    2. Sen kirjan kirjoitti Seppinen, ei Kemppinen

      Poista
  4. Alpinistit;

    Lieneeko sanalla monia merkityksia. Asuin joskus Italiassa pieneea kaupungissa lahella Veronaa. Sunnuntai aamuna ystavat kutsuivat minut alppinistien kokoushuoneelle. Viinta juotiin ja seurusteltiin. Huoneiston seinilla ja hyllyilla oli paljon sotakaluja yms. Muun muassa amparillinen Ukrainan hirkkaa. --

    Alpinistit ovat Italian armeijan erikoisjoukkoja, jotka on koulutettu Alppien juurella ja Alpeilla asuvista pojista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksiköhän nekin raukat olivat Ukrainan arolla eivätkä Kaukasuksen vuoristossa, jossa heistä olisi voinut olla hyötyä.

      Poista
    2. Miksi?
      No siksi kun Suomen pojat oli jo Kaukasuksella!

      Poista
  5. Olen kiivennyt aikoinaan lähinnä vain Saariselän tuntureille ja Pohjois-Ruotsin Hemavanissa olevalle Norra Storfjällenille. Viimemainittu on noin 1.5 km korkea, Saariselän laet paljon alle kilometrin. Ruotsin tunturit ovat paljon jyrkempiä ja raskaampia kiivetä. Olihan se hieno tunne, kun katseli rankan kapuamisen ja vaaratilanteidenkin jälkeen kaukana alhaalla pienenä näkyvää Umeälvin laaksoa ja hiihtokeskusta.

    VastaaPoista
  6. VOITON MAKSIMOINTI

    Silta varalta, etta joku ottaisi JK:n yksinkertaistukset todesta todettakoon, etta Bjorn Wahlroos esim. ei pyri maksimaaliseen voittoon. Asia on helppo kokeilla:
    Laita sijoitussalkku tunnustetulle pankkiirille. Maksimaalisen voiton sijoituksia tulee alle 5% sijoituksesta, jos tulee ollenkaan.

    Wahlroos on sijoitusalan tunnustettu ammattilainen eika hanen salkuissaan tai ajatuksissaan kiepu maksimaalisen voiton kohteet.

    VastaaPoista
  7. Parastaikaa muutamia ikätovereitani on kiipeilemässä Himalajalla. Eivät ole kyllä suomalaisia. Oletan että kaipuu sinne johtuu suunnattomista kivenlohkareista, ja mittasuhteiden suhdattomuudesta. Suomen kalliot ovat suurimmalta osin aika pieniä.

    Lakota-intiaani Floyd Westerman kirjoitti heimonsa historiasta laulun nimeltä: Custer Died for your Sins. Ja sitten johtopäätös: Now the new day can begin! Lakota-intiaanit menettivät kuitenkin 1900-luvulla pyhät paikkansa Mustilla vuorilla. Niistä löytyi hopeaa. Maisema on lopullisesti pilalla.

    Vielä pahempi tilanne on tietysti intiaanien mailla Yukonissa, jossa uraanikaivokset perustettiin Yellow Knife-järvelle. Nämä ovat pahempia ympäristörikoksia kuin mitä ne olisivat jossain etelässä, koska niin vähän ihmisiä enää asuu perinteisillä tavoilla omilla maillaan.

    VastaaPoista
  8. Olenko käsittänyt oikein kun olen käsittänyt, että olet asunut siis joskus Suomessa, kysyi Hääppönen Holgerilta istahtaessaan vartiotuvan penkille tultuaan sellipuolelta varakuningas Lipposta tapaamasta jota hän oli turhaan suostutellut seurantaluvan myöntämiseen, kun varsinainen kuningas, jolta Hääppösen piti anoa sitä ei ollut paikalla muonavahvuudessa vaan oli hän ties monennenkohan kerran tehnyt kuninkaalisen katoamistemppunsa johon hovissa, sanalla sanoen, alettiin jo kyllästyä varsikin kun katoamistaan aina seurasi löytymisensä yökerhosta joku alamaailman naikkonen kainalossaan ja sitten kotimatkalla turvamiesten autossa housuunsa kuseminen.
    Kyllä, mutta miten sinä tiedät siitä?En muista kertoneeni kenellekään täällä koskaan, ihmetteli Svensson.
    Yksityisetsivä tietää kaiken, sanoi Hääppönen hymyillen arvoitusellisesti. Se kuuluu työn luonteeseen eikähän sitä muuten yksityisetsiväksi pääsisisikään.
    No, samapa tuo, vaikka tietäisitkin, hymähti Svensson.
    Suomessa asumiseeni ei liity sen kummempaa kuin että asuin siellä kolme vuotta sotalapsena.
    Sotalapsena, toisti Hääppönen, nyt en ymmärrä, sota-aikana sinua vielä ollut pilkkeenäkään ja lapsia tuotiin sodan jaloista tänne eikä suinkaan viety sinne, taidatpa yrittää huiputusta.
    Mutta miksi sitä yrittäisit, aprikoi Hääppönen itsekseen eikä enää suhtautunut Holgeriin niinkään huolettomasti ja kun soppaan lisätään Lipposen kertoma uusin käänne yhteispohjoismaisesta salaliittohankkeesta niin alkaapa kuin alkaakin sopasta kuulua meteliä...
    ...jatkuu....
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  9. Loistava metafora tunturivaelluksen ja terveen liike-elämän periaatteiden samanlaisuudesta.

    Nyt kun tuolle teemaalle on lähdetty, olisi mielenkiintoista lukea B. Wahlroosin ajattelun taustalla olevan Aun Randin ajattelun (ts ulititarismin eli toisen hyväksi toimimisen oman edun kustannuksella hylkäämisen) sopivuudesta terveen liike- ja yhteisöelämän pohjaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ainakin tulkitsen Wahlroosin Randismin varoitukseksi, ettei kannata tappaa lypsävää lehmää. Tämä oli aikoinaan Olof Palmeen edeltäjän Tage Erlanderin mottona, kun hän antoi Wallenbergien hoitaa Ruotsin taloutta, eikä antanut vasemmistopuolueen sekaantua yritysten liikkeenjohtoon.

      Kovin heppoisesti tuota Nallen kirjaa markkinoista haukutaan. Mielestäni kirja oli suomalaiseksi talouskirjaksi ihan kohtuullinen, vaikka muutama luku olisi tarvinnut tiivistämistä.

      Arvostelijatkin hyökkäsivät kirjoittajan kimppuun, vaikka sisällöstäkin löytyi pohdittavaa.

      Vaikka kirjan otsikossa oli mainittu sana hierarkia, arvosteluissa ei näkynyt pohdintaa Nallen asemasta hierarkiassa tai HV-verkostoissa. Onko Nallen menestys seuraamusta osallisuudesta suomenruotsalaiseen hierarkiaan vai seuraamusta pankkiirihierarkiasta, johon kuuluivat Nallen lisäksi P.Fagernäs sekä valtiovarainministeri ja myöhempi investointipankkiiri Sauli Niinistö.

      Viime kuussa ilmestyi Risto Rankin kirja valtionyhtiöistä. Kirjassa on mielenkiintoinen osuus, jossa kerrotaan kuinka Toffe katsoi Partekin olleen osa suomenruotsalaista hierarkiaa, joka muita nappuloita olivat KoneCarnes sekä Fiskars. Hierarkian piti olla niin vahva, että sen olisi jopa pitänyt johtaa Antti Herlinin/Koneen tarjouksen sivuttamiseen.

      Poista
    2. Olen ymmärtänyt Randin ajattelun siten, että hän lähtökohtaisesti ei hyväksy sitä, että ihmisellä olisi mitään velvollisuutta muita ihmisiä kohtaan.Tämä eroaa ratkaisevasti siitä, että verotus ei saa olla kohtuutonta (ts niin suurta, että se lopettaa ansaitsemisen halut).

      Poista
    3. "ts niin suurta, että se lopettaa ansaitsemisen halut"

      Semmoista kapitalistia en ole tavannut, joka jättäisi rahan tekemättä silloin, kun sitä on tehtävissä.

      Poista
  10. Laaksojen miehet (ja naiset) Raukon Myllyojan eli Raukonjuuren laaksosta!

    Kuollan matkakirjan lisaksi on myos muuta hyvaa tarjolla:
    "Elettiinpä ennen myös Raukonjuuressa - ja eletään edelleen"
    Tama uusi kirja esittelee koko Raukonjuuren torppien historian talo talolta.
    Kullervo Kemppisen vaimon aiti oli syntyjaan Raukonjuuresta.

    Kirja kertoo:
    Kovaa on elama ollut Kiikassakin! Esimerkiksi Kulmalan torpan viisi ensimmaista torpparia joutuivat lahtemaan aina lyhyen ajan jalkeen, kun eivat pystyneet elattamaan sakkiaan torpassa. Vasta nykyisten Kulmaloiden esi-isan tultua torppa alkoi pysya samassa suvussa; oli kaiketi kysymys tavallista kovemmasta tyomihesta ja paattavaisesta sellaisesta.

    Meidan Kemppisemme nama jutut tietaa, hanhan on kulttuurihistorian dosentti jossei vallan professori (kun nuo dosentit on niin huonossa huudossa).

    VastaaPoista
  11. Viimeisimmistä sanoista parhaat lienevät kenraali John Sedgwickillä ja Dominique Bouhours'lla.

    VastaaPoista
  12. Custer ei ollut kenraali vaan everstiluutnantti. Jostain syystä tätä virheellistä tietoa pidetään jatkuvasti esillä. Custer toki sai väliaikaisen kenraali-palvelusarvon, mutta se otettiin pois kun tarve loppui. Custer oli huono upseeri ja kurssinsa huonoimpien joukossa. Vain USA:n Civil War pelasti tuon ketkun upseerinuran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tuolla suomenkielinen nimikin..

      Poista
  13. Ilmeisesti Kemppinen yritti tässä selittää pankkirosvo käsitettä. Pankkirosvo voi olla laillinen tai laiton. Laillisen ja krimaalin erottaa vain siitä, että laillinen istuu pankin osakesalkun päällä ja laiton pohtii pankin rosvousta jossakin hämärässä paikassa. Itse rosvouksen jälkeen poliisi selvittää kriminaalin asioita ja laillinen puolestaan laskee saalistaan, tuomiota ei tule. Rosvojen uhreja ovat asiakkaat, jotka menettävät pääomansa tai maksavat ylimääräisiä korkoja, jolloin heidän oma toimintansa tuhoutuu. Laillinen pankkirosvo jatkaa elämäänsä entiseen malliin ja krimaali saa tuomion, mutta elämä vaikeutuu huomattavasti.

    VastaaPoista
  14. Löytyykö Talvivaaran tiloista poliitikkojen vaalitauluja? Toivottavasti joku läpivalaisee Talvivaaran syntyhistorian...

    VastaaPoista
  15. Kauniimpaa näkyä saa hakea kuin Uumajajoen ja sen latvajärvien sini Norjan ja Ruotsin rajalta itään päin laskeuduttaessa. Korkeilta tunturinhuipuiltakin sen voi nähdä, jos jaksaa niille kiivetä, välillä kohtisuoria ja irtokivisiä seinämiä ylös ponnistellen. Googlen kuvistakin saa jonkinlaisen käsityksen Tärnabyn Hemavanin maisemista.

    VastaaPoista
  16. tai Kovdosgaissille koillisesta
    Tuosta voisi tempun tehneenä loukkaantua... No ei vaineskaan. Pointti on siinä, että on joskus kiva kokeilla mihin pystyy. Ei sitä silloin ajattele että tällä olisi kiva kerskua baaritiskillä. Jälkeenpäin kyllä...

    VastaaPoista