Tämä ei ole puoluepolitiikkaa. Olen seurannut TV-viihdettä, jota sanotaan vaalikeskusteluksi. Näinä päivinä on alkanut hymy hyytyä.
Miksi kukaan ei ammu alas kaikkein mielettömimpiä väitteitä? Suuret säätiöt olisi pantava kuulemma verolle.
Erittäin suuria säätiöitä ovat esimerkiksi opiskelijoiden asuntosäätiöt, kuten HOAS. Sillä on yli 8000 asuntoa ja liikevaihtoa on 54 miljardia. Omaisuusvero merkitsisi automaattisesti vuokran nostamista. Erittäin suuria ovat muutamat eläkesäätiöt. Vero merkitsisi eläkkeiden alentamista. Lista on pitkä – invalidisäätiö, syöpäsäätiö ja lukemattomat lasten- ja vanhainkodit. On siellä myös yliopistoja, kuten Aalto-yliopisto.
Verolle? - Säätiön voi perustaa yleishyödyllisenä. Jos se kuitenkin osallistuu liiketoimintaa, se maksaa ja on aina maksanut veroa tuolta osin.
Suomen varojen syytäminen EU-hanttapuleille? Hävettää katsella eräitä demareita, jotka varmasti tietävät asian laidan ja silti inttävät, että ellei pankkeja ja sijoittajia panna vastuuseen, ei tule rahaakaan.
Portugalin valtion papereita on väitteen mukaan aikamoinen määrä esimerkiksi Kunnallisella eläkesäätiöllä. Siis Suomen. Näitä erittäin suuria rahoja on vanhastaan kierrätetty turvallisissa kohteissa. Valtioiden papereita – ennen puhuttiin vain obligaatioista – on pidetty turvallisina.
Myös oppineet demarit tarjoavat yrityssaneerausta. Se taitaa olla tietoista valehtelemista. Valtion ”yrityssaneerauksesta” ei ole lakia. Luultavasti tarkoitetaan menettelyä, joka muistuttaisi muun muassa suomen yrityssaneerauksesta annetun lain määräyksiä.
Yrityssaneeraus tarkoittaa, että velkojat päättävät useimmista velallisen asioista. Valtio ei saisi esimerkiksi kantaa veroja ilman velkojien (pankkien) suostumusta. Valtio olisi velvollinen toimimaan niin, että sen saatavat pantaisiin nopeasti maksuun. Kaikkialla EU:ssa keskuspankin määräämisvallan vieminen kaataisi ainakin osan pankeista, ja se tarkoittaisi, että pankkien olisi pakko muuttaa omaisuutensa rahaksi.
Pankkien omaisuudesta suuri osa on myönnetyt velat eli antolainaus. Yrityssaneeraus tarkoittaisi auttamatta, että esimerkiksi asuntolainat ja opintolainat eräytettäisiin ja rahat vaadittaisiin takaisin heti.
Monessa maassa se tarkoittaisi, että viidennes tai neljännes kiinteistöistä jäisi kylmilleen. Kuka niitä ostaisi? – Ei juuri kukaan, koska hinnat tietysti romahtaisivat.
Kuviteltu vastaväite – ihmisten velat siirrettäisiin ”roskapankkiin”. Niin Suomessa tehtiin 1990-luvulla. Seuraus?
Vaalivalteilla Suomea ajetaan väkipakolla siihen tilanteeseen, joka meillä oli päällä 1991. Minä muistan tuon tilanteen ja olin mukana siivoamassa sen seurauksia. Se oli suunnaton murhenäytelmä.
Samanlainen tai pahempi kriisi iskee, jos omat pankkimme alkavat horjua. Se asia on selvä. Puheet eurosta tai EU:sta irrottautumisesta ovat juuri samanlaisia kuin irrottautuminen sodasta, rintamalta. Kyllä vihollinen tulee perässä. Irrottautuminen vaurioittaisi vakavasti ulkomaankauppaa eli vientiä eli sitä lohkoa, jonka turvin me elämme.
Miksi kukaan vaalikeskustelija ei kysy toiselta, millä täällä elettäisiin. Norjalla on suuri kauppalaivasto ja öljyä, joka alkaa nyt loppua. Mitä me tekisimme? Kairaisimme reikiä heinäseipäisiin? Sillä tuskin elää.
Valtion ”yritysjärjestely” kieltää sen kansalaisilta demokratian.
Kirjoitin tämän, jotta en olisi vaiti, kun meitä viedään kylmyyteen ja pimeyteen.
Ja toimittajat eivät ymmärrä asioista tarpeeksi tarttuakseen näihin hassuihin väitteisiin. Sen sijaan inttävät jotain joutavaa.
VastaaPoistaEi jaksa katsoa tuota viihdettä. Vaikea vain keksiä, ketä äänestäisi.
Velkajärjestelystä puhuminen on hoopoa. Ensin pitäisi venkuravaltiot pistää selvitystilaan: katsotaan mitkä ovat varat ja velat. En näe oikein muuta keinoa pistää pelureita ruotuun. Sama koskee pankkeja. Niiden kohdalla ei kaikkia varoja ole pakko realisoida. Esimerkiksi asuntovelallisille voidaan tehdä erityisjärjestelyjä.
VastaaPoistaEläkesäätiöongelman vakavuus riippuu siitä, millaisissa arvopapereissa ne rahat ovat. Jos ne ovat sekundaa, on mielestäni pienempi paha antaa arvojen tippua kuin syytää kymmenkertaisesti varoja, joista 9/10 menee pelureiden taskuihin.
Suomen 90-luvun kriisissä tyrittiin siinä, että jälkikontrolli petti. Annettiin pankeille avoin valtakirja kyykyttää velallisia. Ja jäljet peitettiin.
Kylmään ja pimeään ei meistä varmastikaan kukaan halua takaisin (nimim. 90-luvun 'nuori'), mutta kysymys onkin oikeastaan siinä, että voiko yksityisiä tappioita maksattaa sosiaalisesti oman, tai koko EU-alueen, veronmaksajilla?
VastaaPoistaMissä vaiheessa markkinatalous muuttui siten, että voitot ovat yksityisiä ja tappiot yhteisiä?
mainiota: perustan rahaston, josta annan rahaa minulle olevien velkojen maksuun. tai annan takauksen itselleni sen puolesta, joka on minulle velkaa.
VastaaPoistaIlmeisesti pitäisi tehdä sijoituksia portugaliin ja sen kavereihin, jotta kansantalouteen muodostuisi velanmaksukykyä. Nyt jaetaan kaloja eikä anneta onkea.
Valtion "yrityssaneeraus";
VastaaPoistaKiitos, kun taman ajatuksen pinnallisuus ja mahdottumuus tuli avattua. Ajatteleeko joku, etta eu ja muut velkojat voisivat johtaa ja paattaa
Kreikan asioista kokonaan? Operaation johtajan valitsis velkojain raati, ei Kreikan kansa! Mita siitakin tulis??
Asian voi nähdä toisinkin. Demarit eivät tarjoa "valtion yrityssaneerausta" vaan "hallittua velkajärjestelyä". Jälkimmäisessä velkojien kanssa neuvotellaan korot alemmaksi ja maksuajat pidemmäksi. Velkojien vaihtoehtona on, että Portugali ilmoittaa, että ei maksa. Ei aivan tavaton tapahtuma taloushistoriassa. Luulisi velkojien ottavan tässä tilanteessa lusikan kauniiseen käteensä.
VastaaPoistaKuvailemasi skenaario, jossa yksityiset velkojat ottaisivat valtion haltuunsa on, luvalla sanoen, talousfiktiota. EU ja IMF (jos sekin hätiin tulee)toki reunaehdoittavat tiukasti ja tavallisen kansalaisen näkökulmasta lieneekin sama, kuka etuisuuksia leikkaa. En kuitenkaan nimittäisi sitä demokratiavajeeksi.
Tietysti on mahdollista sekin, että paketti syystä tai toisesta kaatuu. Tällöin pankit todellakin olisivat kuvailemissasi vaikeuksissa, mutta tämä voidaan ratkaista siten, että kukin maa pääomittaisi tarpelliseksi katsomiaan rahoitusinstituutiota omasta pussistaan. Siten saataisiin myös määräysvalta pankeissa, jolloin varmaankaan ei toteutuisi pelkäämäsi lainojen irtisanominen. Roskapankkia en pidä hyvänä vaihtoehtona, sillä pankit pääsisivät kuin koira veräjästä kaataen ongelmat veronmaksajien niskaan. Jos kohta on huomattava sekin, että voihan niitä roskapankkeja hallinnoida eri tavoin kuin Suomessa tehtiin.
Rintamakarkuruusvertaus on aika erikoinen. EU:n sopimuksissa nimenomisesti kielletään moisessa rintamassa oleminen. Lienee kaikille selvää, että esimerkiksi Kreikka ei tule pakettinsa ehdoissa pysymään ja vaarana on lama. Mutta vaihtoehto, eli ongelmien pitkittäminen ja kasvattaminen tulee vielä kalliimmaksi.
En ole persu, mutta lippalakkivertaus on osuva. Saksan tarpeisiin räätälöity rahapolitiikka sopii huonosti Etelä-Euroopalle. Aivan erityiseen katastrofiin on päädytty, kun PIIGSit ovat saaneet lainaa koko 2000-luvun vähän niin kuin rikkaan serkkupojan maineella.
Eikä kauppa siihen kaadu, että valuutta on eri eri maissa tai ei osallistuta vakuusrahastoihin. Joten vaalikeskustelija voi turvallisin mielin vastata kysymykseen, että teemme sitä mitä tähänkin asti.
Lainaajien ja velallisten moraalista sen verran, että vetoaminen siihen, että valtion velkapaperit ovat olleet turvalliseksi mielletty sijoituskohde on vähän hassu. Et kai tosissaan arvele, että eläkesäätiöissä on arveltu Saksan ja Portugalin papereiden olevan yhtä turvallisia, toisessa vain on jostain kumman syystä merkittävästi parempi korko?
Pankkien toiminnassa varsinkin kriisin aikana on paljonkin huomautettavaa. Eihän se nyt ole laitaa, että pankit lainaavat Kreikalle korkealla korolla, kiikuttavat lainapaperin EKP:n tiskille ja saavat sitä vastaan erittäin halpakorkoista lainaa. Kyseessä on hädänalaisuudella rahastaminen, joten on aivan paikallaan, että pankit joko järjestelyn kautta tai pääomittuessaan valtion toimesta joutuvat ottamaan vastuuta tekemisistään.
Sellainen näkökohta tässä vielä on, että olettaen paketin menevän läpi niin tuo vastuiden jako ei vaikuta oikein reilulta. Kyllä eri maiden tulisi kantaa vastuuta siinä suhteessa, missä niiden kontrollin alla olevat rahoituslaitokset ovat lainoja myöntäneet. Tämäkin vähentäisi Suomen kakkua merkittävästi, saattasi myös rohkaista eri maiden finanssivalvojia tarkastelemaan säännöksiään uudemman kerran.
Lopuksi sanoisin, että ainakin minua kiusaa tuo Kreikan tapa rahojaan käyttää. Aika mehevä siivu on mennyt siihen, että saksalaiset pankit ovat rahoittaneet Kreikan aseostoja Saksasta. Ei sellaisen hölmöilyn siivoustalkoista kieltäytyminen ole oman katsantokantani mukaan rintamakarkuruutta.
54 miljardia?!1??
VastaaPoistaPäällä olevan kriisin lisäksi pitää miettiä pitemmällä tähtäimellä. Kukaan ei saisi jatkossa laskea riskiään sen varaan, että euromaat suurella todennäköisyydellä tulee ja pelastaa. Siis maat ja sitä kautta pankit eli yksityiset lainat. Riskejä on sosialisoitu -- kuten toki verotuksen kautta voittojakin. Suomi on monissa skenaarioissa lähinnä maksajan roolissa mutta hyötyy sitten rakennemuutoksista sen minkä kaikki muutkin.
VastaaPoistaKreikan velkasaneeraus on kuulemma mahdollista. mutta ei kai ne niin vastuuttomia ole, että haluavat lopullisesti leimautua banaanivaltioksi, joka ei maksa velkojaan eikä saa itse edes päättää asioistaan?
"Tämä ei ole puoluepolitiikkaa." Ei vai ? Ainakin kannanotto johon blogistilla on täysi oikeus niinkuin oikeusmiehelle kuuluukin omalla palstallaan. Arvostan enempi kirjoittajan sivistäviä pakinoita.
VastaaPoistaMelko tyypillistä asiallisuuteen verhottua poliittista propagandaa. Ikäänkuin eläisimme maailmassa, jonka toteutuminen olisi vain yhden mahdollisen vaihtoehdon varassa.
VastaaPoistaHuomionarvoista lienee myös se, että suomalaisilla pankeilla tai eläkeyhtiöillä ei juurikaan ole vastuita Portugalissa. Kuntien eläkevakuutuksella ei lainkaan. Tappiot Portugalista suomalaisille eläkeyhtiöille olisivat suurimmillaankin vain muutamia kymmeniä miljoonia. Tätä voidaan verrata tukipakettien hintaan.
VastaaPoistaKysyttiin, missä vaiheessa markkinatalous muuttui siten, että voitot ovat yksityisiä ja tappiot yhteisiä.
VastaaPoistaArkeologiset kaivaukset etenevät paraikaa 1970-luvun kerrostumissa.
"Palautettakoon mieleen markkinatalouden ja sosiaalidemokratian ero. Markkinatalous ei pysy pystyssä ilman valtion tukea ja sosiaalidemokratia ei halua sosialismia."
- Bisquit 1977
Euro vain vahvistuu pienin askelin koko ajan dollariin nähden.
VastaaPoistaEikös se vahva valuutta kieli vahvasta taloudesta?
Itse kyllä näen Euro-maiden velkakriisin hoidon siten, että mallia pitäisi ottaa USA:sta.
USA:ssa FEDin Bernanke ostaa valtion velkakirjoja takaisin keskuspankkiin. Miksei EKP tee sitä samaa EU:ssa?
Suomikin myisi Kreikan velkapaperinsa EKP:lle. Ja muut maat myös.
Riskiä karttaneet suuret sijoittajat ja vastaavat instituutiot ovat luottaneet valtioiden velkapapereihin. Nyttemmin onkin ilmennyt, että luottamus on perustunut petolliseen taloudenhoitoon vaikeuksiin joutuneissa maissa.
Ei kai HOAS voi 8000 asunnollaan päästä lähes valtion budjetin suuruiseen liikevaihtoon?
VastaaPoistaTaitaa 54 miljoonaa olla lähempänä totuutta. Se vastaisi yhden asunnon keskimääräistä 562 euron kuukausivuokraa.
Portugalin katusarjan talous on ollut, ja on, aivan liian harmaata. Samaa on sanottu Kreikasta, ja Oho! Miten italialainen ystävämme on hoitanut suhteensa yhteisöön?
VastaaPoistaViime vuosituhannen puolella verottaja suututti eräät kampaamo- ja parturiliikkeet määräämällä niille kassakoneet. Se saattoi kannattaa!
Että missä se oli? Maassa, joka ei ole Välimeren aaltojen tuntumassakaan. Oli Kreikan tautia, eikä voi sanoa, etteikö jokin tartunta kytisi vieläkin.
Välimerelle ehdotan oireenmukaista hoitoa.- Enemmän toimivia kassakoneita kuin tilisiirtoja pankkeihin!
.
Valuvikainen eurojärjestelmä kaatuu joka tapauksessa. Vauras Suomi kestäisi seuraukset paremmin kuin tyhjiin imetty.
VastaaPoistaKoko valuvikainen eurojärjestelmä romahtaa viimeistään v. 2013. Ajan peläämisen tarkoitus on vain siirtää vastuut ökypankeilta eurooppalaisille veronmaksajille.
Mitä nopeammin peli puhalletaan poikki sitä parempi (siis vähemmän paha). Se olisi pitänyt tehdä jo Kreikan kanssa viime toukokuussa. Suomalaisilla äänestäjillä on nyt tilaisuus tehdä palvelus koko Euroopalle!
Buji
Riskit ovat valtavat ja suo, se on pohjaton, pohjaton - mahdollisimman nopea päätös irtaantumiseksi euroalueesta voi vielä pelastaa pahimmalta.
VastaaPoistaPunavuorelainen puhuu asiaa ja tekee sen sivistyneesti.
VastaaPoistaKyllä meitä nyt taas ollaan hömpöttämässä pakolla ja "mörkö tulee" -uhkakuvilla sellaiseen, jota kadumme myöhemmin.
Miksi Ruotsi ei ole kaatamassa rahaa Portugaliin ? Samoilla vienti- ja rahoitusmarkkinoilla se elää kuin Suomikin.
On huono juttu, jos tulevien vuosien verotulot ja kansallisomaisuus on pantattu saksalaisille pankeille tilanteessa, jossa rytisee. Takuut laukeavat ja pantit lunastetaan.
Pienet ovat aina toivoneet tuulensuojaa suurilta heiluttamalla häntäänsä ja olemalla kovasti kilttejä. Harvoin ovat mitään suojaa saaneet (vrt. esim. Suomen historia).
Blogi-Mestrimme kiemurtelee vaali-tuskissaan, nyt on ajatusten sesonki!
VastaaPoistaSuosittelisin pikimmiten ennakko-äänestystä, sillä se tuska selviää.
Minä kävin heti äänestämässä. Tunne oli kuin olisi tehnyt isonkin sijoituksen pankkiin.
Koko elämäni olen varautunt EU:n ja kokoomuksen mokiin raatamalla keskimäärin 11 tuntisia päiviä ja maksanut isot kruunun verot.
Nytkin olen varautunut:
- Euro-Säästöt on varmuuden vuoksi patjan alla, piilossa Katalaiselta
- Auto on tankattu ja pari kanisteria 98-Atomia on vajan perällä valmiina
- Kolmen vuoden saunapuut on pilkottuna siististi liiterissä
- Sähköyhtiötä on kilpailutettu onnistuneesti
- Lämmin pilkkipuku on hankittuna jos kutsuttais vielä reserviin..
- Samoin omat sopivat Sivenin maasto pläägät ovat valmiina..
Kaiken tämän lisäksi kaipaisin pientä inflaatiota.
Se hoiti aikoinaan minunkin asuntolainat. Tosin korot olivat raskaat, 11% ja laina-ajat alle kymmenen vuotta.
Se muuten pisti nuorenmiehen tekemään rätingit täsmälleen, ja repimään överiä. Ei silloin pelkästään piletetty ja nautittu pitkistä asuntoluotoista.
Mielestäni raha on "tehdyn työn mitta".
Kun tekevät kädet työskentelevät, siitä syntyy tulosta, siinä ja samassa ajassa, leipää.
Ei nipussa oleva valmis raha voi olla arvokkaampaa kuin tekevät muskelit. Sitä pitää verottaa, inflaatiolla.
Rahalla pitää olla myös hinta. Ei 1% korkoa ole hinta. Se on vain houkute ottamaan "muiden täppää", houkute mokailuun.
Paha juttu.
HS:N mukaan Portugalin valtionvelka henkeä kohden sama kuin mitä se Suomellakin on - 14 000 €. Joten oudolta kuulostaa jo senkin takia se Portugalin tukeminen. (Sillähän ei kaiketi ole merkitystä että ainakin 60% suomalaisista vastustaa ko tukemista.)
VastaaPoistaPortugalissa on "Suomella" noin 500 miljoonaa eläkesijoituksina. Onko asiallista kysyä, että miksi niiden "pelastamiseksi" "tarvitaan" melkein kolme kertaa enemmän rahaa - tai mitä luultavimmin, vieläkin enemmän? Onko se hyvää talouden hoitoa - tai liiketoimintaa? Mieleen tulee myös esimerkiksi se Ilmarinen (ne lomaparatiisit) - eli se että Ilmarinen kaatuu jos ei Portugalia tueta, tai; jos ei tueta, niin R. Sailas voi joutua eroamaan. Joten R. Sailasta on tuettava.
Entä kun EKP lainaa pankeille tällä hetkellä sitä rahaa 1,25% korolla, ja sitten "ne" pankit taas lainaavat sitä saamaansa rahaa esimerkiksi Portugalille 6% korolla. Meneekö se ihan oikein?
Muuten; eivät ne eläkeyhtiöt kaikkia rahojaan menetä, ainoastaan osan niistä - siis mikäli Espanja ja Italia eivät seuraa tällä EKP:n ja eräiden muiden instanssien - http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhmä - valitsemalla tiellä (päämääränä on kaiketi jonkinlainen Neuvostoliittoa muistuttava liittovaltio, jossa huomattava osa väestöstä joutuu elämään samanlaisessa sosiaalisessa kurjuudessa, kuin vaikkapa mikä Afrikassa tänä päivänä on.
Ja onhan se ymmärrettävää, että siellä kokoomuksessa ollaan huolestuneita, kun on ne vaalitkin, vaikka eivät ne mihinkään mitään oikeasti vaikuta. Kyse on kaiketi enemmän siitä mitä vaalien jälkeen tapahtuu. Esimerkiksi mitä sitten kun Espanja kaatuu (meneekö loppukesään). Eli tavasta tehdä päätöksiä yleisestä mielipiteestä välittämättä. Propagandasta. Ja tietysti muustakin.
Siis kun Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainoista ainakin 700 miljardia on ns ulkomaisista pankeista, niin ainakin Goldman Sachs muistaa kiittää niitä politiikkoja, jotka ovat pitäneet siitä niin hyvää huolta - http://fi.wikipedia.org/wiki/Goldman_Sachs
Siis nämä tällaiset pankin kun tukevat näitä kriisimaita 5-6% normaalia korkoa korkeammalla korolla.
Ja on hyvä huomata, että Portugalia on näillä näkymin tukemassa kokonaista 6 maata. Tosin en usko, että Saksa ja Ranska antavat omien pankkiensa kaatua, jos Suomi ei osallistu näihin Portugalin tukitalkoisiin sillä 1,5% osuudellaan.
Portugalissa muuten voi jäädä eläkkeelle 55-vuotiaana. Niin ja Suomi vei 309 miljoonan edestä tavaraa sinne auringon alle vuonna 2009.
ps.
Ei kai kukaan todella usko siihen, että 75 miljardia riittää Espanjan pankkien (valtiovarainministerihän vakuutti ettei kriisi leviä Espanjaan - siis kun niillä Espanjan pankeilla on sen verran saatavia sieltä Portugalista) tukemiseen? Siis tuhannen miljardin euron kansantalouden ylläpitämiseen, jolla pelkästään tänä vuonna on uuden ja jatkettavan lainan tarvetta yli 250 miljardia euroa - se pankkisektori mukaan lukien. Ja jonka valtionvelka on yli 60 % BKT:sta, ja jonka pankit ovat velkaa yli 50 % siitä BKT:sta. Ja jossa on myymättä vähintään 730 000 uutta asuntoa - miljoonastakin puhutaan. Ja jossa kiinteistösektorin yksityistä velkaa on yhtä paljon kuin maan koko vuotuinen BKT, eli runsaat tuhat miljardia euroa.
JK: "Vaalivalteilla Suomea ajetaan väkipakolla siihen tilanteeseen, joka meillä oli päällä 1991. Minä muistan tuon tilanteen ja olin mukana..."
VastaaPoistaMinäkin muistan tuon tilanteen ja olin mukana.
Muistan senkin, että meille vakuutettiin, ettei vaihtoehtoja kerta kaikkiaan ollut, vaan harjoitettu politiikka oli ainoa mahdollinen.
Ihan niin kuin nytkin.
Säätiöitä on tietysti erilaisia. On yleishyödyllisiä ja sitten on nuorisosäätiöitä, joiden varoista riittää mukavia avustuksia henkilökunnalle ja sidosryhmille.
(Kemppinen puhuu varmaan asiaa, mutta paasaus ei oikein sovi hänelle.)
.. Suomen valtion apupakko on sama kuin laittaisin naapurin velkakirjaan nimeni yleipanttauksen omalla omaisuudellani, joka sekin on velaksi"takauksen" tiedän takaajani olevan työtön, mutta kun hän on takaamassa yrityksenikin velkoja "nimellään" minun on pakko, että saataisi lisäaikaa...ja juhlat jatkuvat, tästä tulikin mieleeni, pitääkin muuttaa säilössä raha kullaksi. Tässä ei auta muu kuin euron devalvoiti, kuten ennen markanaikaan.
VastaaPoistaA.P. Tsehov sen jo sanoi: "Moisei Moisejevitsh lainaa talonpojille rahaa 12 prosentin korolla ja saa sitä itse aatelispankilta 4 prosentin korolla. Ja hän pitää itseään kunnon miehenä.
VastaaPoista"Sotakamreeri"
Muuten Ron Paul kirjoittaa blogissaan (pankkien tukirahoista) seuraavaa:
VastaaPoistaThe Fed lent huge sums of our money to foreign banks. This in itself was not surprising, but the actual amount is staggering! In one week at the height of the crisis, about 70% of the money doled out went to foreign banks. We were told that bailing out banks was going to stave off a massive depression. Depression for whom? We now know that the Fed's bailout had nothing to do with helping the American people, who have gotten their depression anyway with continued job losses and foreclosures. But now we learn that a good deal of the money did not even help American banks!
Mielenkiintoista vai kuinka?
Olemme kuilun pohjalla ja ainoa tie ylöspäin on kaivaa alaspäin, kunnes kuilu sortuu.
VastaaPoistaEuroopan pankeilla 15.000 Miljardia euroa kirjanpitokupruja ja meillä keskustellaan muutaman miljardin lainoista ja takauksista.
PIIGS-maiden riskilainat arvioitu 10 kertaa todellisuutta pienemmiksi.
Pankkien stressitestejä TAAS lievennettiin.
Maailman johdannaiset yli 1000.000 Miljardia dollaria, eli yli 20 kertaa koko maailman bruttokansantuote.
Suomen tie on Portugalin tie, paremminkin Liettuan tie, josta maasta jo kaksi ikäluokkaa muuttanut ulkomaille, jättäen liettualaiset eläkeläiset maksamaan velkojaan.
On vain kaksi vaihtoehtoa. Maailmansota tai romahdus. Toivon sotaa ja lentolippua Sveitsiin.
Saamaa mieltä niiden kanssa jotka ihmettelevät on-off asetelmaa: ei vaihtoehtoja, vaikka elämä on niitä täynnä.
VastaaPoistaSota hyvä, rauha paha. Maailma olisi vähän parempi, jos blogisti ja kommentaattorit nousisivat juoksuhaudoista tähän päivään.
Jaa että vuosi 1991 ja jotain. Suoraan sanoen vituttaa muistella.
VastaaPoistaEnsin nämä pummit takasivat toistensa lainoja, hankkiutuivat kahden asunnon loukkuun ja ostelivat hulluina velaksi vaikka mitä.
Sitten valittivat etteivät muka tienneet mitä laina ja takaus tarkoittivat ja alkoivat vaatimaan itseään velkasaneeraukseen muiden kustannuksella.
Pääsivät turvaan kuin sika veräjästä pierumaalle ja muut kunnon kansalaiset makselivat perseaukisten pummien velat.
Nyt nämä samat ääliöt lapsineen ovat olleet kinuamassa pankeilta lainaa puhtailla luottotiedoilla ja taas alkaa sama valitusten kusimyrsky kun korot nousevat ja jäävät työttömiksi.
Ja kukapa taas näidenkin vouhottajien velat maksavat.
Portugalille, Espanjalle, Kreikalle ja Irlannille yhteinen b-sarjan valuutta ja annetaan vaihtokurssin hoitaa ongelmat. Takaisin emuun kun kriteerit täyttyvät.
VastaaPoistaYmmärsin kirjoituksesta sen verran, että Suomen olisi pitänyt pelastaa Lehman Brothers välttyäkseen omilta huonoilta vahvan markan (nyyh)poliitikoiltaan.
VastaaPoistaAvoimeksi kysymykseksi jää kuitenkin luottoluokitusten ja stressitestien uskonvaraisuus, joka perustuu markkinavoimien yksipuoliseen saneluun. Niitä ei pääse karkuun edes rintamassa seisten. Rangaistus on varma tekipä mitä tahansa. Vain ylimmän nomenklatuuransa sekin järjestelmä palkitsee, ne oikeauskoiset. Nyt samat vastuulliset oikeassaolijat vannovat vahvaan euroon. Rukoilkaamme.
"Goldman Sachs toimii maailmanlaajuisesti taloudellisena neuvonantajana monille merkittäville yhtiöille, valtioille ja varakkaille perheille. Pankin työntekijöiden, mukaan lukien sihteerit, keskipalkka on 600 000 dollaria vuodessa"
VastaaPoistahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Goldman_Sachs
Ilmankos niillä oli varaa maksaa lehden mukaan boonuksia semmoinen summa, joka on per työntekijä 300 000 dollaria.
Kai nyt jokainen täysjärkinen tajuaa, että edessä on pankkivallankumous tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin, ja ehkä myös sen, että kaikissa vallankumouksissa tulee ruumiita.
VastaaPoistaJo lapsena minulle (Pohjanmaalla) kerrottiin, että Kokoomus puhuu asiaa ja toimii kansan parhaaksi. Muut puolueet tekevät vain politiikkaa.
VastaaPoistaTämä muistakaa, ennen kuin syytätte blogistiamme vaali-intoilusta tai johonkin poliittiseen suuntaan vetämisestä.
"Sotakamreeri"
Ad JarMom
VastaaPoistaSuuren Laman varsinainen ongelma Suomessa olivat isot yritykset ja niiden maksuvaikeudet velkoihinsa nähden.
Jotkut asuntovelalliset olivat lillukanvarsia siltä kannalta, mitä yritysmaailman maksuvaikeudet aiheuttivat pankeille.
Kaikki kuitenkin kaadettiin samaan monttuun.
Sellainen erikoinen piirre oli kuitenkin pankkien laina-asiakkailla, että ne firmat, joilla oli vakuudet kunnossa, niin ne nyljettiin luita myöden ja lopulta kaadettiin. Ne firmat, joilla oli huonot vakuudet, niin niiden kanssa pyrittiin sovittelemaan ja järjestelemään maksuohjelmat uusiksi.
Suuren Laman hoito Suomessa epäonnistui pahasti Koiviston konklaaveineen päivineen. Pankit olisi pitänyt pelastaa laina-asiakkaidensa kautta eikä suoralla pankkituella.
LEHMAN BROTHERS;
VastaaPoistaAmerikassa annettiin Lehman Brosin kaatua. Saatiin aikaan pankkikriisi. Haluaako Eurooppa leikkia seuraavalla pankkikriisilla?
Baltian maat nayttavat nielevan kovat laakkeet. Aikaahan se on ottanut. Onko Kreikalla, Irlannilla jne sama edessa?
Amerikassa annettiin Lehman Brosin kaatua. Saatiin aikaan pankkikriisi. Haluaako Eurooppa leikkia seuraavalla pankkikriisilla?
VastaaPoistaKapitalismi ilman konkurssia on kuin uskonto ilman helvettiä. Jos pankkijärjestelmä perustuu 2big2fail -ajattelulle, jossa yhtä jättipankkia ei voi päästää konkurssiin koska se kaataa kaikki muutkin pankit, järjestelmää ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua terveeksi. Lehmänbrothersille kävi juuri noin: se turposi niin isoksi, että kaatuessaan se veti muutkin pankit mukaansa ja koko korttitalo romahti.
Btw, Brasiliassa ei ole ollut pankkikriisejä, ja hyvin yksinkertaisesta syystä: pankinjohtajat ja omistajat ovat vastuussa pankkinsa menestyksestä koko omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Ainoa järjellinen ja spekuluoimaton syy tukea Portugalia on juuri nuo Suomen eläkeyhtiöiden sijoitukset sinne-mutta kupa ple on antanut valtakirjan tehdä sijoituksia noille markkinoille-eikö nyt eläkeyhtiöissä tajuta, että mitä parempi korko, sitä suurempi riski! Eläkeyhtiöiden sijoituspomot pölkylle ja ruvettakoon syynäämään mihin eläkevaroja sijoitetetaan eikä vaan kuinka kovalla korolla. Ja siitä huolimatta- ei tukea enää senttiäkään mihinkään (edes takauksina)!
VastaaPoistaKun kerran jotkut puhuvat velkasaneerauksesta, juristi ei voi olla avaamatta Suomen lakia ja katsomatta sieltä pykäliä joita pankkien ja Kreikan suhteeseen sovellettaisiin. Kysehän olisi todellisuudessa velkojen uudelleenjärjestelystä (tehty kai joskus esim. Etelä-Koreassa), minkä Kemppinen tietysti oikeasti tietää. Pankkien suostumus verojenkantoon, toivottavasti tämä oli vitsi...Jokainen kai ymmärtää, että Kemppisen kirjoitus on nimenomaan puoluepolitiikkaa, ajankohta, varmuus ja kiihko sen viimeistään todistavat.
VastaaPoistaSatunpa vielä muistamaan kuka tämän eläkevarojen riskisijoittamisen markkinoikin; eräs nuoriherra Heliövaara, joka toimi johtavan eläkeyhtiön toimitusjohtajana ja häipyi(kuitattuaan optiot ja muut kermat osakkeista) aika pian saatuaan homman hoidettua rakennuspomoksi!
VastaaPoistaYritin tuolla Virolaisen blogin puolella tiedustella mitä mieltä lainoppineet yleensä ja Virolainen sekä Kemppinen erikseen mahtavat olla EU:n sopimuksesta olla sekaantumatta toisten valtioiden taloudenhoitoon millään tavalla. Virolainen ei ehtine vastaamaan vaalikannanottojensa julistamiskiireiden riivaamana. Tuohon sopimukseen ei kai ole tyylikästä puuttua ?
VastaaPoistaEn tiedä, mitä lippalakeilla sun muilla on alun perin tarkoitettu, mutta mitä tulee Saksan tarpeisiin räätälöityyn rahapolitiikkaan, Punavuorelainen on hyvin jäljillä.
VastaaPoistaEurokuplassahan rahaa virtasi ämpärikaupalla reunamaille, joiden kustannukset suhteessa Saksaan nousivat hallitsemattomasti. Nyt suhteelliset kustannukset voidaan saada rotiin sekä reunamaiden palkkoja leikkaamalla että saksalaisten palkkoja nostamalla. Jos EKP ei kuitenkaan salli jälkimmäistä eli inflaatiota Saksassa, puhutaan hyvinkin yhden koon lippalakista:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/04/08/why-people-say-eeh-when-they-learn-about-the-ecb/
Saksan kannalta euroalue toimii samanlaisena valuuttakurssin alentajana kuin valuuttavaranto ja muu kikkailu Kiinalle. Molemmat ovat isoja vientivetureita. Monessa suhteessa saksalaisten (ja miksei suomalaistenkin) arvostelussa "huonoja taloudenhoitajia" kohtaan on aavistus hurskastelun makua.
Ad Omnia: - Luin nyt, sunnuntaiaamuna, Jyrki Virolaisen kirjoituksen samasta aiheesta. Kaksi huomautusta: kirjoitus on erinomainen; olen samaa mieltä.
VastaaPoistaEspanja on seuraavana. Muistakaa tämä kommentti silloin.
VastaaPoistaIlmoitan lukevani arvoisan professorin plogia edelleen suurella mielihyvällä, vaikka en olekaan kaikista asioista samaa mieltä.
VastaaPoistaSe on temokratiaa ja sananvapautta se. Voi miten olisi synkkää, jos kaikki oltaisiin jatkuvasti samaa mieltä. Mikään ei kehittyisi, uusia ajatuksia ei syntyisi. Möllötettäisiin tylsinä ja oltaisiin samaa mieltä.
Huh!
VastaaPoistaSaksa on maailman kolmanneksi rikkain maa. Saksalla on rahaa ostaa kaikki Euroopan pankit käteisellä. Blogikirjoittajan kannattaisi muistaa, että Saksa ei siis ole sama kuin 90-luvun alun tyhjätasku Suomi.
VastaaPoistaSuomi on tosin vieläkin ihan yhtä tyhjätasku eikä Suomella ole mitään velvollisuutta tukea Saksaa.
Hyviä näkökulmia tässä kirjoituksessa. Kirjoituksesta on kulunut melkein kaksi vuotta mutta vieläkin polttava puheenaihe.
VastaaPoista