Sivun näyttöjä yhteensä

25. helmikuuta 2011

Kaiken maailman oikeus




Jacon Söderman sanoi, että ministereitä voitaisiin syyttää valtakunnanoikeuden sijasta hovioikeudessa, ja Sasi piti ajatusta kiinnostavana. Jos ymmärsin oikein, ymmärsin että valtakunnanoikeutta ei enää lainkaan tarvittaisi. Sehän on hyvin raskas koneisto.

Silti: missä sitten syytettäisiin korkeimpien oikeuksien jäseniä lainvastaisesta menettelystä virassa ja missä oikeuskansleria ja tasavallan presidenttiä? Heidän oikeuspaikkansa on nykyisen lain mukaan juuri valtakunnanoikeus.

Jos ajatus on, etteivät korkeimman tuomarit tulevaisuudessakaan syyllisty lainvastaisuuksiin, sanoisin kohteliaimmin näin varmaan olevan. Tasavallan presidentti on tuomittu kerran kuritushuoneeseen, poikkeuslain nojalla (Ryti).

Kuka siellä hovioikeudessa syyttäisi? Valtakunnanoikeudessa syytettä ajaa oikeuskansleri tai oikeusasiamies tai valtakunnansyyttäjä. Siis varmaan valtakunnansyyttäjä. Kuka tutkisi, ylittyykö syytekynnys. Sama mies. Täytyy olla hurja luonto, jos tutkittavana on oikeuskanslerin, oikeusneuvoksen tai hallintoneuvoksen teko – nämä ovat sellaisia virkoja, joihin valtakunnansyyttäjä saattaisi haaveilla itse pääsevänsä.

Blogini kommentoija kysyi, miksi herrasväkeä syytetään hovissa ja yhteistä rahvasta käräjäoikeudessa. Vastaus on helppo. Käräjätuomareita syytetään hovioikeudessa, koska alioikeudessa he päätyisivät virkatovereittensa, kenties tosiasiassa alaistensa tuomittavaksi. Ei hyvä.

Kun kerran käräjätuomareita tutkitaan hovioikeudessa, tuntuu perustellulta, että käsitellään muittenkin nappiherrojen ylitsekäymiset siellä. Hovioikeudessa ei ole parempia tuomareita kuin käräjäoikeuksissa, mutta heillä on – heillä pitäisi olla – enemmän aikaa juttua kohti. Korkeimmassa oikeudessa on joukko tuomareita, joita parempia Suomessa ei ole. Tasoero hovioikeuteen on selvä. Hovioikeuksissa on, ainakin kahvilajaoston istunnoissa, tapana pitää korkeimman oikeuden jäseniä fakki-idiootteina tai muutoin niin heikkotasoisina, ettei heidän pitäisi mennä muuttelemaan hovioikeuden hyviä tuomioita.

Ennen maailmassa virkasyytteet olivat tavallisia ja melkein poikkeuksetta pilkunviilausta. Hovioikeuden kanneviskaali tarkasti tuomiokuntia, ja jos arkistoasiakirjoissa oli jokin leimamerkki vinossa, syyte tuli. Laamanni Helminen opetti minulle, että auskultantti (käräjiä varatuomarin arvon saamiseksi istuva viheliäisen nuori harjoittelija) saa syytteen ja tuomion taitamattomuudesta tehdystä virkavirheestä, kun taas kihlakunnantuomarin tekemänä sama menettely on varomattomuudesta tehty virkavirhe. Silloin kun sen saman virheen on tehnyt hovioikeus, nimitys on ”tulkinnanvarainen kysymys”, ja kun tekijä on korkein oikeus, oikea termi on ”prejudikaatti” eli ennakkotapaus. Tämän opetuksen painoin kiitollisena mieleeni.

Tuo mitättömien muodollisuuksien kuurniminen on onneksi lopetettu. Hovioikeus tarttuu asiaan – periaatteessa – kun jonkun oikeudet ovat todella vaarantuneet.

Tuomari ei rangaista virheellisen ratkaisun tekemisestä. En perustele tätä tuomarin riippumattomuudella, vaan yksinkertaisemmin: jos tuomaria voisi syyttää virheellisestä lain tulkinnasta, syntyisi kaksi keskenään kilpailevaa valitustietä. Itse asiasta valitettaisiin normaalein tavoin. Tuomarin virkarikosasiasta valitettaisiin rinnan. Kysymys olisi tietenkin pohjaltaan samasta asiasta, alkuperäisen riidan oikeasta ratkaisusta. Tilanne olisi tällaisena entistä sietämättömämpi ja voisi johtaa kahteen keskenään ristiriitaiseen ratkaisuun tai naurettaviin nahkapäätöksiin.

Tietämäni tapaukset, joissa tuomari on pantu kävelemään, ovat olleet useimmat ”concilium abeundi” –tyyppisiä. Joku uskottava henkilö, kuten hovioikeuden presidentti, on sanonut, että nyt panet paperit sisään ja eroat, tai… Tietämäni tapaukset ovat olleet lähes kaikki mielenterveyden vakavasta järkkymisestä tai pahasta alkoholismista johtuneita, eikä niitä ole monta.

Syyteharkinnan siirtäminen pois perustuslakivaliokunnalta on kannatettava ajatus. Tosin nykyisellään valiokunta toimii hyödyllisenä siivilänä. Ministereiden toimissa on paljon harkinnanvaraisia kysymyksiä, joita aina joku keksii väittää virkarikoksiksi. Valiokunta on sopiva tutkimaan, mitkä rötösherrojen rötökset edellyttävät selvittelyä. Vanhanen kärsi avustajan ja esittelijän mokailusta. Heidän tehtäviinsä on vanhastaan kuulunut vaikeasti havaittavien jääviysperusteiden etsiminen papereista. KKO:ssa oli ennen lista tyyppiä ”NN:n sisarenpoika on Vaasan hovioikeuden jäsen”, jolloin jo esittelijä katsoi, oliko tämä ollut ratkaisemassa esiteltävää asiaa.

30 kommenttia:

  1. Vastapoolini Söderman itseasiassa esitti järjestelmän heikennystä, eikä suinkaan "helpottamista". Mieleeni juolahti, että liekö ajatellut itseänsä, kun politbyroo jää eläkkeelle eduskunnasta ja siten siis se "immuniteettikin" voi joutua vaaraan?

    No, itse olen sitä kantaa, että tarvitsisimme perustuslakituomioistuimen tai jonkinlaisen eurooppaoikeuden esiasteen, kun tuo viheliäinen Lissabonin sopimuskin meitä velvoittaa ja tulevaisuudessa vahvemmin, kuin EIT, joka on "raiskattu" (kiitos suureltaosin Suomen) seulontamenettelyllä, jolla ne juuri vittumaisimmat jutut saadaan pois ja pimentoon!

    Jacob Söderman on sumutuksen mestari. Hän ei joutunut EU:ssakaan vetoomusvaliokuntaan, vaan lepakkomiehenä lensi eläkkeelle..

    Olen aiheesta yrittänyt keskustella, mutta kun meillä on niin Korkia yksityisyydensuoja? Se on niinkin Korkia, ettei Korkein Oikeuskaan kykene. Niin, kukapa sitten syyttäisi KKO:n oikeusneuvoksia "hovioikeusko", presidentistä puhumattakaan?

    VastaaPoista
  2. Blogini kommentoija kysyi, miksi herrasväkeä syytetään hovissa ja yhteistä rahvasta käräjäoikeudessa. Vastaus on helppo. Käräjätuomareita syytetään hovioikeudessa, koska alioikeudessa he päätyisivät virkatovereittensa, kenties tosiasiassa alaistensa tuomittavaksi. Ei hyvä.

    Ei todellakaan hyvä. Jos virkarikoksista tuomitaan hovioikeudessa ja tavanomaisista rikoksista käräjäoikeudessa, niin eikö silloin ole mahdollista, että alioikeudessa tuomittavaksi joutuu virkatoveri tai alainen? Käräjäoikeuksien taso on niin matala ja epätasainen ja ottaen huomioon varsinkin maaseudulla ns. pärstäkertoimen, että olisi suotavaa, jos palvelusväki (jota virkamiehet ovat) joutuu kokemaan saman kuin isäntäväkensä (veronmaksajat) ja näin ollen tuomittavaksi samoilla perusteilla kuin kaikki muut.

    VastaaPoista
  3. Tämä kirjoitus vaatii musiikillisen ääniraidan.

    Kiitän vapaudestani

    http://www.youtube.com/watch?v=ipzR9bhei_o

    Ketä?

    VastaaPoista
  4. Pieleen menee JK:lta taas jokaisessa kappaleessa - mutta menköön!

    Mikä minä olen hänen Mennyttä maailmaansa häiritsemään ja laamanninsa vuosisata vanhoja "oppeja" oikomaan!

    "Mikä minä ole hänelle vastaamaan, hältä koulu jäi kesken aikoinaan." Vai miten se nyt taas menikään?

    Erkki K:n tragikoominen suhde Jakkeen on todella merkille pantava asia. Sitä hän tuo joka käänteessä esiin.

    VastaaPoista
  5. Voisiko valtakunnanoikeuden jossain määrin ongelmalliseksi koettuun politisoitumiseen saada helpotusta muuttamalla kokoonpanoa? Vanhassa vuoden 1772 hallitusmuodossa säädettiin (muistaakseni), että valtakunnanoikeuteen kuuluu puheenjohtajana kuningas, jäseninä drotski, amiraali, marski, kansleri, valtaneuvokset (joita ei ollut), kaikki kenraalit ja kaikki hovioikeuksien presidentit. Siis korkein virkamieskunta. Jos samaa noudattaisi nyky-Suomessa mutatis mutandis kuuluisivat valtakunnanoikeuteen viran puolesta presidentti, ministeriöiden kansliapäälliköt, pv:n komentaja, hovioikeuksien presidentit, eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja tärkeimpien keskusvirastojen pääjohtajat. Tai voitaisiin esim. säätää, että kustakin ryhmästä kolme virkaiältään vanhinta tai esim. arvalla valittua henkilöä. Eli kolme hovioikeuden presidenttiä, kolme kansliapäällikköä, kolme keskusviraston pääjohtajaa, kolme eduskuntaryhmän puheenjohtajaa.

    Erityisen mielenkiintoiseksi em. kokoonpanon tekisi se, ettei se vastaisi mitään normaalielämässä kokoontuvaa elintä (jollei jossain vapaamuurariloosissa ole tuollaista hallitusta). Tämän vuoksi ko. kokoonpanon toimintaa olisi vaikea ennustaa. Ja tietty ennustamattomuushan on melkein sama asia kuin oikeudenmukaisuus.

    VastaaPoista
  6. No huh huh Erkki K. Laakso. Vai on EIT:n "seulonta" jotenkin suomalaista juurta. Älä viitsi löpistä tyhmiä ja viisastu vaikka Matti Pellonpään Euroopan ihmisoikeussopimus (2005) -teoksen parissa. Sen sivulla 9-11 käsitellään lyhyesti EIT:n syntyvaiheita 1948-51 ja 1998 uudistusta. EIT on tuomioistuin ja se soveltaa tutkittavaksiottamiskriteereitä (ks. Pellonpää mts. 112- ja 142-154).

    VastaaPoista
  7. Mitattakoot pyttyä kullekin säädylle geeniperänsä tahi statuskaluunojensa
    mukaan. Kansanhistoriassaan R.Fraser kertoo kuinka kirkolliselle
    armotuomiolle pääsi sekuläärikin latinan ja kynän käytön opetellut
    hallituspiirien palvelija. Se tepsi siinä kuin meillä perintö- ja muun avio-oikeuden riisto rippikouluttamattomilta. Nimittäin kouluhaluttomuuteen.

    A People´s History of Britain koskettelee noilta osin Pohjanmiesten
    asettumista yläluokaksi Normadiaa vstapäätä sijaitsevalle saarelle.
    Skandinaavigermaanien ote Saarivaltakunasta sai tuoreimman todistuksen
    islantilaisten urosten vastaanotosta Cityyn. Ja lisätodisteen Labor Brownin
    kamppista heti tilanteen tullen 2008.

    Meilläkin hovit ja tuomiokapitulit ja konsistorit ja sotaoikeudet jatkavat. Titula-tuurista osattomaksi jääneet perheet ohjataan keskusneuvoloihin
    ja alioikeuksiin. Siellähän kesyyntyvät. Parhaat pojat pitävät omia
    Välimiessessioitaan ja parempinimiset lakimiestoimistot kirjoittavat
    sitovia päätöksiä verovapautuksista ylimysduuneissa kuten surkimuston,
    raihnaiston ja tautisten parissa aikaansa viettäville diakonissoille
    erilaissa laupeudentyöyhtiöissä.Näitä ovat Bridgepoint ja Industri Kapital.
    (Katso Wikivuodosta ja ilmianna HeSarillekin.)

    Näitten nimi suo veroprivilegion yläkastille. Heitä vartenhan läpi ikiaikojen
    ovat rahanalaiset raataneet, Atenumien portaissa laskiämpäreineen ja klapisylyyksineen. Nyt sitten sairastavat kun työ on
    pakeni Kiinaan. Mitähän jos pakenisi perässä ? Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  8. Vai on EIT:n "seulonta" jotenkin suomalaista juurta. Älä viitsi löpistä tyhmiä ja viisastu vaikka Matti Pellonpään Euroopan ihmisoikeussopimus (2005) -teoksen parissa. // Anon

    Miksi EIT:n seulonta ei voisi olla ongelma?

    EIT nimittäin seuloi pois tapauksen, jossa olisi pitänyt käsitellä hallintoneuvos Matti Pellonpään esteellisyyttä KHO:ssa.

    VastaaPoista
  9. " Korkeimmassa oikeudessa on joukko tuomareita, joita parempia Suomessa ei ole. Tasoero hovioikeuteen on selvä."

    Oikeuskanslerin Päätös 1.2.2011 Dnro OKV/12/50/2010 Korkeimman oikeuden menettelystä rikosasiassa
    ...
    Korkeimman oikeuden presidentti on todennut lausunnossaan, että virheellinen merkintä vanhentumisajasta sisältyi esittelijän muistioon ja että esittelijän päätösehdotuksen perustelut ovat asiasisällöltään vastanneet lopullisen tuomion perusteluja. Presidentti on todennut esittelijän virheen jääneen asian ratkaisseelta jaostolta havaitsematta.
    ...
    Mahtaisikohan yksikään vanhentumisvirheestä kiinni jäänyt, vähemmän tasokas hovioikeuden jaosto mennä viskaalin selän taakse piiloon?

    VastaaPoista
  10. Ad Anonyymi: - esittelijästä - tuosta olen samaa mieltä. Kummallista. Toisaalta - ellei nyt lakia ole minulta salaa muutettu - toisin kuin hovioikeudessa KKO:ssa esittelijä toimii tuomarin vastuulla.

    Kun joku lukijoista varmasti tietää asian paremmin, kertokoon muillekin: KKO:n esittelijän virasta mentiin jatkuvasti alituomarin tehtäviin. En ainakaan yhtäkkiä muista, että hovioikeuden esittelijää olisi nimitetty päällikkötuomariksi, mitä vanhan liiton aikana vastasi kihlakunnantuomarin virka. Voisin sen tarkistaa, koska minulla on edelleen tiedostona kaikkien Suomen virkatuomareiden uratiedot 1896-1990. Väittäisin että vanhan maailman pääsääntö oli ap. hovioikeudenneuvoksesta kihlakunnantuomariksi.

    VastaaPoista
  11. Entä jos korkeimman oikeuden tehtävää hoitaisivatkin ylähuoneen lakilordit?

    VastaaPoista
  12. Ja kysyinpä mielipidettä laintuntijoilta tuostakin
    http://liljat.fi/2011/02/hallitus-ajaa-lapi-310-000-sanan-pakkokeinolain/

    VastaaPoista
  13. Ad Jyrki Virolainen, miksi en siis toisi "joka käänteessä esiin", sillä minähän haen vain oikeutta!

    Meneppä itse kaksi kertaa syyttömänä vankilaan, niin luulen, että sinäkin (oivaltaisit sen)? Ehkä??

    VastaaPoista
  14. "KKO:n esittelijän virasta mentiin jatkuvasti alituomarin tehtäviin. En ainakaan yhtäkkiä muista, että hovioikeuden esittelijää olisi nimitetty päällikkötuomariksi, mitä vanhan liiton aikana vastasi kihlakunnantuomarin virka. ... Väittäisin että vanhan maailman pääsääntö oli ap. hovioikeudenneuvoksesta kihlakunnantuomariksi."
    Tämä ei välttämättä ole johtunut mistään muusta kuin että vanhaan maailmaan (ts ennen kokonaispalkkausta)ei ollut käräjätuomareita. Tähän maailmanaikaan KKO:n esittelijöitä nimitetään käräjätuomareiksi. Aikaisemmassa kommentissa ei ollut tarkoitus vähätellä KKO:n esittelijöitä, jotka ovat erikoistuneita ja päteviä, vaan ihmetellä tuota ratkaisukokoonpanoa. Olen ymmärtänyt mm. blogistin kirjasta, että "hajurako" oikeusneuvoksen ja esittelijän välillä on leveämpi kuin HO:ssa.

    VastaaPoista
  15. Oletko pannut merkille Jyrki V, että täällä JK:n blogissanse sentäs on sana vapaa ja ei siis jätetä heikkojakaan arkumentaatioita julkaisematta?

    Pohdippa sitä tykönäsi ja kun katson tuota lukijoiden määrää, niin sehän on kohtamiten yli 3 miljuunaa.. Ei paha ollenkastaan.

    VastaaPoista
  16. Anonyymi-Sjöstedt: "parempinimiset lakimiestoimistot kirjoittavat sitovia päätöksiä verovapautuksista ylimysduuneissa"

    ?? Mutta niin kiinnostavaa, että pakko kysyä.

    VastaaPoista
  17. "Mahtaisikohan yksikään vanhentumisvirheestä kiinni jäänyt, vähemmän tasokas hovioikeuden jaosto mennä viskaalin selän taakse piiloon?"

    Omien tuomioistuinkokemusten perusteella kaikki virheet ovat lopulta esittelijän syytä ja vastuulla.

    VastaaPoista
  18. Mika Lakolle: seulonta/esteellisyysväitteesi on ylimalkainen, eli ei siitä sen enempää, ellet halua perustella tarkemmin.

    Mutta noin yleisesti: EIT on tuomioistuin, ja EIS:ssa jäsenvaltiot ovat yhdessä sopineet tutkittavaksiottamiskriteereistä. Niiden mukaan juttu voidaan jättää tutkimatta (kyse ei ole seulonnasta vaan tarkasta prosessinedellytysten tutkinnasta viran puolesta) myös silloin, vaikka valittaja olisi periaatteessa asiassaan aivan oikeassakin (nyt en siis mitenkään viittaa Mika Lakon juttuun, joka on siis yksilöimätön).

    Näin voi käydä monella oikeudellisesti kestävällä perusteella, esim. a) valitus on jätetty liian myöhään, b) valittaja ei ole kotimaisessa prosessissa ajoissa ja johdonmukaisesti vedonnut väitteeseensä, c) valittaja ei valita omassa vaan jonkun muun asiassa jne. Ks. lähemmin EIS.

    Kysymys tutkittavaksiottamisesta valmistellaan EIT:n sihteeristössä, missä juttu kulkee monen tarkistusportaan kautta ennen kuin se tulee ns. esittelevälle tuomarille ja sitä kautta kulloiseenkin ratkaisukokoonpanoon. Eli on harvinaisen monta oikeussuojaporrasta. Tämän erittäin hyvän oikeussuojan kääntöpuolena on se, että juttujen käsittely EIS:ssä kestää.

    Joten: käyttäkää hyvät ihmiset oikeusasioissanne alusta lähtien hyvää juristia. Muuten voi juttu peruuttamattomasti karahtaa kiville ja mm. EIT-valitusmahdollisuus voi jäädä sivuun.

    VastaaPoista
  19. Anonyymi kirjoitti...
    Mika Lakolle: seulonta/esteellisyysväitteesi on ylimalkainen, eli ei siitä sen enempää, ellet halua perustella tarkemmin.


    Kysymys tutkittavaksiottamisesta valmistellaan EIT:n sihteeristössä, missä juttu kulkee monen tarkistusportaan kautta ennen kuin se tulee ns. esittelevälle tuomarille ja sitä kautta kulloiseenkin ratkaisukokoonpanoon.

    Anolle: Uskotko todella, että EIT voi ottaa käsittelyyn tapauksen, jossa käsitellään EIT:n entisen tuomarin esteellisyyttä?

    a) valitus on jätetty liian myöhään / Valitus jätetty ajoissa
    b) valittaja ei ole kotimaisessa prosessissa ajoissa ja johdonmukaisesti vedonnut väitteeseensä / Väitettä ei voi tehdä KHO:ssa, koska KHO/KKO ei kerro ratkaisukokoonpanoa ennen ratkaisua
    c) valittaja ei valita omassa vaan jonkun muun asiassa / Valtakirjat kunnossa

    VastaaPoista
  20. Eriävä, sanoi mustapukuinen mies, mielipideperjantaina, 25 helmikuuta, 2011

    Kemppinen: "Toisaalta - ellei nyt lakia ole minulta salaa muutettu - toisin kuin hovioikeudessa KKO:ssa esittelijä toimii tuomarin vastuulla."

    Kyllä, mutta onhan pohjanoteraus, jos oikeusneuvokset oikeusgangsterin/omastakin mielestään toimivat esittelijän vastuulla.

    VastaaPoista
  21. Erastotenes Aleksandrialainen - ainakaan minä en tunne, loosit mukaanlukien, yhtään paikkaa, jossa valtakunnanoikeuden nykyistäkään kokoonpanoa vastaava seurue kokoontuisi missään; pidän sitä jopa epätodennäköisempänä kokouksena kuin ehdottamaasi.

    Muuten, Juhantalon-istunnoissa katsoin kiinnostuneena kuinka jäsenten tausta näkyi käytännössä. Esimerkiksi kun syytekirjelmää luettiin, ammattituomarit seurasivat tarkasti paperista, kuin konseptia. Professorit kuuntelivat kuin suullista tenttiä, kivikasvoisuutta hakien. Muut olivat hyvin vaivaantuneita, miettivät varmaan että johan tuo on luettu etukäteenkin.

    VastaaPoista
  22. Yritin jo aikaisemmin lähettää kommentin, mutta näyttää hävinneen jonnekin eetteriin (tai "ne" on siepanneet) - no tekniikka ei koskaan ole kuulunut leipälajeihini. Koetan uudestaan, nyt vähän tiiviimmin.

    Eli tästä ministerivastuuasiasta. Noussut esiin kaksi kysymystä, jotka kyllä myös nivoutuu yhteen. Ensin menettelytavat: miten tutkitaan, miten päätetään mahdollisesta syytteestä, missä elimessä asia tarvittaessa käsitellään. Toiseksi erityinen syytekynnys. Pitääkö sen olla korotettu suhteessa tavallisiin virkarikoksiin.

    Ensin jälkimmäisestä. Aluksi on huomattava, että yleensä ministerin rikosvastuu menee ihan samalla tavalla kuin muiden ihmisten. Ministerivastuulain virkarikoksissa syytekynnys on kuitenkin korotettu. Sille on mielestäni kyllä perustelunsa. Näissä asioissa, haluttiin tai ei, juridiikka ja politiikka nivoutuu väistämättä tiiviisti yhteen. Jos mitään erityiskynnystä ei olisi, sopisi pelätä puhtaasti poliittisiin päämääriin tähtääviä prosesseja vähäisistäkin asioista. Se olisi lähinnä oikeuden väärinkäyttöä.

    Sitten menettelystä. Valtakunnanoikeutta on pidetty tarpeettomana muun muassa siksi, että se kokoontuu harvoin. En antaisi tälle argumentille painoa. Ei siitä varmaan ihmeempiä vuosittaisia kustannuksiakaan tule, en tiedä onko ylipäänsä mitään pysyvää koneistoa olemassa. Ja sitten kun se kokoontuu (viimeksi Juhantalo), tapaus saa poikkeuksellisen huomion ja dramatiikan osakseen. En tiedä, onko se ainakaan pahaksi oikeuslaitokseen kohdistuvalle luottamukselle.

    Muutoksenhakuoikeuden puuttuminen on tietysti nykyisen tiukan ihmisoikeusajattelun valossa ongelma. Mutta onhan sekin ratkaistavissa. Näissä kv.rikostuomioistuimissa, joissa käsitellään törkeimpiä ajateltavissa olevia rikoksia, on tuomioistuimen sisään rakennettuna erityinen muutoksenhakukamari. Miksei jotain sellaista voisi täälläkin ajatella? Tai jos saa ajatella ihan ennakkoluulottomasti, voisiko ajatella muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen? Ei kai valtakunnanoikeus ihan noin yleisesti ottaen ole sillä tavalla oikeuslaitoksen hierarkian huipulla, ettei sieltä voisi mennä vielä KKO:een.

    Hovioikeutta pidän, luvalla sanoen, aika banaalina vaihtoehtona. Niiden taso sentään vaihtelee, kuten tuloksetkin.

    Perustuslakivaliokunnan rooli osoittautui tässä Vanhas-asiassa kaiken arvostuksen ansaitsevaksi. Juttuhan selvästi käsiteltiin asiallisesti, oikeudellisia näkökohtia painottaen ja poliittiset intohimot sivuun painaen. Kun syytekynnyskin on tavallisesta rikosjutusta poikkeava, on perusteltua, että syytteen nostamistakin harkitsee juuri siihen sovelias elin kuten PeV.

    Jos muutosta halutaan, se liittyisi ehkä tämänkin asian kaksinkertaiseen käsittelyyn PeV:ssa. Ensin siitä, käynnistetäänkö poliisitutkinta, sitten siitä, nostetaanko syyte. Oikeuskanslerille pitäisi antaa, tarvittaessa lakia tarkentamalla, mahdollisuus itse hankkia harkintansa mukaan myös poliisitutkinta-aineisto, jolloin PeV:lla ja sen kuulemilla asiantuntijoilla olisi kerralla koossa kaikki asiaan vaikuttava aineisto.

    VastaaPoista
  23. Mika Lakolle: uskon, tuomarin esteellisyyskysymys on tuomarin esteellisyyskysymys. Se on kieltämättä hallintolainkäytössä ongelmallista, johtuen sen kirjallisesta pääluonteesta, ettei kokoonpanoa todella etukäteen ilmoiteta, ei välttämättä edes niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa järjestetään suullinen käsittely.

    Mutta tietystikin: esteellisyysväite ei välttämättä ole perusteltu ihan aineellisilla perusteilla. Tuomarin esteellisyydestä voi suositella Antti Tapanilan väitöskirjaa. Esim. ennakkoasenne-esteellisyyteen ei lähtökohtaisesti riitä se, että on aikaisemmin käsitellyt saman asianosaisen asioita.

    VastaaPoista
  24. Ad Eriävä, sanoi mustapukuinen mies, mielipide kirjoitti... - esittelijä - olen samaa mieltä.

    VastaaPoista
  25. Miksi ei kopioida tätä[kin] ministerivastuukysymystä virolaisilta?

    Virossa ympäristöministeri Villu Reiljan
    Villu Reiljan koplasi valtion maanvaihtojärjestelyjä omaan pussiin.

    1. 20. märtsil 2008 kiitis Riigikogu heaks Villu Reiljanilt saadikupuutumatuse äravõtmise. Maadevahetuse kohtuprotsess algas Harju Maakohtus 12.11.2009. -> Helsingin KO
    2. Tallinna Ringkonnakohus jättis 20. novembril 2009 Harju Maakohtu otsuse jõusse. -> Helsingin HO
    3. . 26. mail 2010 otsustas Riigikohus Tallinna ringkonnakohtu otsuse muutmata jätta, ning Villu Reiljan jäi süüdi Tallinnas Rävala 8 kinnistu müügiprotsessis 1,5 miljoni krooni suuruse pistise küsimises. -> KKO

    "Korkeimmassa oikeudessa on joukko tuomareita, joita parempia Suomessa ei ole. Tasoero hovioikeuteen on selvä. Hovioikeuksissa on, ainakin kahvilajaoston istunnoissa, tapana pitää korkeimman oikeuden jäseniä fakki-idiootteina tai muutoin niin heikkotasoisina, ettei heidän pitäisi mennä muuttelemaan hovioikeuden hyviä tuomioita."

    Todistan Kemppisen väitteen peruskoulumatematiikalla virheelliseksi:
    1. KKO:ssa tuomion ratkaisee esittelijä ja viisi oikeusneuvosta = 6 juristia
    2. HHO:ssa tuomion ratkaisee kolme juristia.
    Matemaattinen johtopäätös: yksi HHO:n neuvos on kaksi kertaa parempi juristi kuin KKO:n juristi. M.O.T.

    Mika Lako
    Maallikko

    VastaaPoista
  26. HAASTE PEKKA KOSKISELLE
    Miksei arvoisa Pekka ala kirjoittaa myos omaa blogia? Ryhdy ihmeessa!
    Olisi siina syvaa oikeudellista valistusta kun lueskelis naita Kemppisen, Virolaisen ja Koskisen blogeja!

    VastaaPoista
  27. Anonyymi kirjoitti...
    Mika Lakolle: uskon, tuomarin esteellisyyskysymys on tuomarin esteellisyyskysymys
    ------
    Tuomarin esteellisyydestä voi suositella Antti Tapanilan väitöskirjaa.

    Kirja on tuttu, olen lukenut sen kaksi kertaa, en pysty sanomaan suoralta kädeltä yhtään parempaa suomalaista lainopillista väitöskirjaa.

    1. Onko Matti Pellonpää esteellinen käsittelemään asiaa, missä Helsingin Yliopistolla on pöydällä noin 100.000.000€
    2. Voiko Yliopiston Apteekin hallituksen puheenjohtaja Olli Mäenpää antaa asiasta uskottavan asiantuntijalausunnon esteellisyyskysymyksestä?
    3. Asian materiaalinen puoli, katso HE 244/2010, erityisesti kohtaa:
    *Euroopan unionin komissio otti verolainsäädännön valmistelun yhteydessä kantaa myös yliopistojen apteekkien apteekkimaksun maksamiseen valtion sijasta yliopistoille. Komission näkemyksen mukaan yliopistojen apteekkien tulee maksaa verot ja veronluonteiset maksut valtiolle. Muunlainen järjestely voidaan tulkita kielletyksi valtiontueksi.*
    4. Mieti, muuttaako uusi laki de facto tilannetta, jonka komissio tulkitsee kielletyksi? Riippuuko vastaus professorin tiedekunnan kotipaikasta?


    Mika Lako

    VastaaPoista
  28. http://www.kho.fi/paatokset/53740.htm


    Kun paliskunnan isäntä päättää kostaa vähemmistössä olevalle tokkakunnalle käyttäen poronhoitolakia kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, menettää muutama poronhoitaja elinkeinonsa. Ihmettelen mitä tarkoittaa tuomarin ohje: mikä ei ole kohtuullista, ei ole myöskään oikein.

    VastaaPoista
  29. Oikeutta ja kohtuutta ei ole myöskään noudatettu seuraavassa Hovioikeuden tekemässä ja Korkeimman oikeuden siunaamassa omistusoikeudenriistotapauksessa. Lue ja hämmästy mitä kaikkea oikeuden nimissä voidaan Suomessa tehdä:
    http://www.etelatuonti.fi/OIKEUS/

    VastaaPoista
  30. Ihmettelen myös, missä kohtaa oikeutta ja kohtuutta on noudatettu tässä Hovioikeuden päättämässä ja Korkeimman oikeuden siunaamassa, ja valitusoikeuden torppaamassa, omaisuudenriistotapauksessa: http://www.etelatuonti.fi/OIKEUS/

    VastaaPoista