Tämä Bourdieun vanha asia, joka on peräisin jo Norbert Eliasin kirjoista 1930-luvun puolelta, vaikkei niitä silloin kukaan lukenut, on ajankohtainen.
Tulevalla viikolla muuan mies väittelee tohtoriksi tutkimuksella, jonka mukaan sosiaaliset rakenteemme tuhottiin ja tuhoutuivat 1990-luvulta alkaen. Aikaisempi kehitys, jota voisi sanoa tasa-arvoistavaksi tai jopa hyvinvointivaltion tavoitteluksi, muuttui pääomatuloja suosivaksi ja pyrki ikäviin ansiotöihin ja entistä huonompiin palkkoihin niistä. Samalla toimeentulotuen ehtoja on jatkuvasti kiristetty. Se on se rakennemuutos.
Väittelijän (Johannes Kananen) mukaan tapahtui siis niin, että kun ryysyköyhälistö alkoi käydä vähiin, luotiin kiireesti uusi.
Meneillään oleva poliittinen kuohunta Suomessa on ennennäkemätön. Perussuomalaisten ympärillä nähdään ehkä sellaista, mihin Vennamokaan ei yltänyt. Se johtuu jostakin. En väitä enkä vihjaa, että se johtuisi väittelijän esittämistä asioista. Historiallisen kokemuksen mukaan köyhiä saa vapaasti potkia päähän, koska he ovat puolustuskyvyttömiä eivätkä äänestä.
Väitän ja vihjaan, että ensin Balkanin ja sitten arabimaailman kuohunta on ällistyttävää. Entisen Jugoslavian lisäksi on luettava mukaan Kreikka, jossa ihmiset on ostettu velkarahalla hiljaisiksi, viimeksi koko EU:n voimin. Mutta kansantalouden toimimattomuudesta on nyt todisteet. Arabimaailmassa tiedetään, että öljyä ei voi syödä, vaikka se onkin (fossiilinen) luonnontuote, ja elintarvikkeiden hinnoille tapahtuu nyt kauheita.
Bourdieun aikana rakenteita eli luokkaeroja eli pääomien jakautumista olisi siis voinut tarkkailla jopa kulutustottumuksista.
Juoma – viski, konjakki, viini, kossu, lonkero, Perrier, vissy, raanavesi, kotikalja, piimä. Ruoka – molekyyligastronomian tuote, paistettu kuha, eksoottinen salaatti, entrecôte, päivän pihvi, spagetti, kalapuikot, makaroonilaatikko. Televisio-ohjelma – uutiset ja ajankohtaislähetys, tiededokumentti, luontodokumentti, pitkä elokuva, huippusarja (HBO), kodikkuus-sarja (Kotikatu), tähtien kilpailu, sosiaalimössö, urheilu. Radio – ykkönen, BBC, Radio Suomi, nettiradio, Ylen alueellinen, kaupallinen rokkiradio.
Pukeutumisen muuan tarkoitus on juuri tuo sosiaalisen välimatkan osoittaminen. Miesten valkoinen paita ja naisten puseron tai puvun rintaröyhelöt julistavat: en tee käsilläni työtä. Minun ei tarvitse varoa vaatteitani. Huonommat ihmiset pesevät pyykkini.
Nyky-Suomessa liituraita, vaalea paita ja kravatti kuuluttavat samaa, mutta niistä on tullut myös univormu. Sotilailla yhtenäinen asepuku oli myöhäinen uutuus. Ehkä tosiaan karoliinien asu (1700-luvun alku) oli maailmanuutuus. Vormua ei suunniteltu taistelukentälle. Kukapa sotamiestä surisi. Idea oli sama kuin Euroopassa vielä käytetyissä koulupuvuissa – on helpompi poimia mellastavat tai laiskottelevat henkilöt kaupungilta karsseriin.
Luulen että ylioppilaslakin idea oli sama. Epäilyttävät juopot merkittiin valkoisella lakilla, ja kovat juopot vielä tupsulla. Nerokasta. Etenkin Saksassa opiskelijakorporaatiot olivat ainainen huoli. Päähine tarvitaan sateella. Hiusten kastuminen ei ole hauskaa, varsinkaan jos tukka on pesemätön. Silkkipytty sanoo: minulla on vaunut (tai kantotuoli), joten en tarvitse käytännöllistä päähinettä. Naisilla oli valtava valikoima hattuja, jotka julistivat juuri samaa.
Jos sosiaaliset rakenteet ovat muuttuneet, muutoksen salaaminen on lihavista päivistä nauttivat luokan kannalta välttämätöntä. Fiksuimmat opiskelijat, ne joita herrahissi odottaa ovi auki, ostavat vaatteita esimerkiksi H & M :ltä. Minun villapaidoissani on tyhmiä kalankuvia ja ties mitä mainostamassa että on kashmiria ja on alpakkaa – heidän ei koskaan. Kulmien pudokasehdokkailla on kalliimmat lenkkarit kuin heillä. Omien havaintojeni mukaan niissä eliiteissä, jotka tunnen, suosituin rannekello ei ole Rolex eikä Omega, vaan Swatch tai kukaties Timex tai Casio. Loistoautot on naamioitu taksin näköisiksi. Parin kaverin kaarat maksavat puoli miljoonaa, mutta en minä niitä taksista erota ulkoa enkä kyydissä istuessani. Ennen oli kromin kiiltoa ja nikkelin loistoa.
Bourdieu ei toimi nykymaailmassa. Kuoleman varjon laaksoon marssitettu osa kansastamme, se syystä usein mainittu 20 %, joko ei näyttäydy tai ei erotu katukuvasta. Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.
"Bourdieu ei toimi nykymaailmassa."
VastaaPoistaKyl maar toimii, varsinkin jos sen osaa erottaa Veblenistä.
Nykyään taitaa olla sillä tavalla, ettei köyhää enää erota siitä, että perunasato oli kelvoton, vaan siitä, että päässä on itsenäisiä ajatuksia.
VastaaPoistaKusetus ja paskanjauhanta jylläävät "huipulla".
Tämän lisäksi on vielä huomattava, että huono-osaisuus on todellisuudessa eroottinen määre. Se on suoraan verrannollinen yhteiskunnassa ilmenevään naiskauppaan.
En tarkoita nyt mitään julkisesti prostituutioksi tunnustettavaa toimintaa, vaan sitä, missä määrin naisten seksuaalinen patoutuneisuus johtaa kiiltävien, hohtavien ja siloisten tavaroiden arvonkanto-ominaisuuden aktivoitumiseen, eli viime kädessä turhan ja keinotekoisen eriarvoisuuden lisäämisen tarpeeseen.
Jos köyhyys olisi jotakin "taloudellista" - en kyllä usko että parinsadan vuoden kuluttua mitään ilmiötä tai asiaa enää tuollaisella nykylahjattomien suosimalla ajatusmonstrumilla häpäistään - luulisi ruoan jatkuvan ylituotannon muuttuvan joksikin muuksi kuin "laman" verukkeella tapahtuvaksi toistuvaksi hyväosaisten hyysäämiseksi.
Carl Barks sen sanoi. Mutta sanoivat monet muutkin.
VastaaPoistaSelbst in dem sagenhaften Atlantis
Brüllten doch in der Nacht, wo das Meer es verschlang,
Die Ersaufenden nach ihren Sklaven.
Norbert Elias kirjoitti joskus; He ryhtyivät tuhoamaan maailmaa, joka kielsi heiltä merkityksen ja joka näytti heistä juuri sen tähden mielettömältä, vain tuhonsa arvoiselta.
Ja; Valtiollisen heikkouden muuttumista valtiolliseksi vahvuudeksi vastaa humanistis-moraalis-sivilisatorisen kaanonin muuttuminen vastakkaiseksi kaanoniksi, jossa on vahvat humanismin, moraalin ja sivilisaation vastaiset tendenssit.
Kysymykseen Was ist Aufklärung? Kant vastaa, että se on ihmisten vapautumista itse aiheutetusta alaikäisyydestä. Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa ymmärrystään ilman toisen johdatusta.
Jotenkin saman kaltaisia sävyjä tuossa perssuomalaisten toiminnassa - toki eroja on… toki toki toki - silloin kun puhutaan suomenruotsalaisista, kuin silloin kun puhuttiin juutalaisista vaikkapa 1920-luvulla. Rikkaita, helpolla päässeitä, laiskoja ja etuoikeutettuja jne. Täällä on se kieliongelma, siellä oli se klyyvari-ongelma.
…yhteiskunta, jossa politiikka ei ole liiketoimintaa vaan jossa liiketoiminta muodostaa koko politiikan…
Siksi nyt huudetaan juutalaisia osoittaen: Ottakaa varas kiinni! Hän onkin syntipukki - eikä vain yksittäisten toimien ja junailujen osalta vaan siinä laajemmassa mielessä, että hänen viakseen pannaan kokonaisen luokan taloudellinen vääryys. - Horkheimer & Adorno
Mainostajien tehtävähän on ainakin periaatteessa kertoa ihmisille siitä mihin heillä ei ole varaa, eli pehmentää palkanmaksupäivän tunnelmia. He eivät onneksi vielä puhu rodun ja kansakunnan puhtaudesta - mutta koittaako kohta sekin aika. Voihan se kehitys tietysti kulkea johonkin muuhunkin suuntaan. Vapauteen, veljeyteen ja tasa-arvoon... (Ja paskat)
Se mikä asiassa ainakin lohduttaa on se Albert Murrayn kertoma; että silloin kun USA:ssa vallitsi orjuus, väestömääriin suhteutetut itsemurhaluvut olivat paljon korkeammat orjanomistajien kuin orjien keskuudessa.
Ja vielä lopuksi - en pidä Björn Wahlroosin puuhasteluista, ja ajatus siitä mitä hän ei tiedä ja mitä hän ei osaa ja mitä hän ei ymmärrä - tarjoaa minulle lohtua.
Ja toiseksi lopuksi: haistakaa paska koko valtiovalta!
Jos viitsisin, kirjoittaisin, että Kemppisellä on nyt homma helvetin kovassa nousussa.
VastaaPoistaSen sijaan viitsin kirjoittaa, että peruskoulussa toimivana opettajana katselen hiljaa itkien yhteiskuntamme rapautumista ja sen seurauksia.
Kansalaisena hion viikatettani puhdistuksen päivää odottaen. Kännykkäliittymän maksumuistutuksessa lukee: "Mikäli sinulla on tilapäisiä häiriöitä taloudessasi, ota yhteyttä ja neuvottelemme joustavan maksuajan". Kaupungin päivähoidon laskussa lukee "Mikäli laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, se siirtyy automaattisesti perintätoimistolle".
Reilujen kerho kokoontuu.
Bourdieun jälkeen kannattaisi ehkä lukea Žižekiä, joka hämmentää samaan pataan Marxin ja Hegelin filosofiaa, Lacanin psykoanalyysiä ja sovinistisia vitsejä. Vaikea siitä on saada selvää, mutta pirun teräviä aikalaiskysymyksiä hän asettaa yrittämättäkään vastata niihin selkeästi.
VastaaPoista”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.” Hämmentävää on talouden täydellinen epäpolitisoituminen. Talous vain on, vailla mitään attribuutioita. Sen kriisiytyminen on institutionaalistettu: hivit, ilmaston lämpeämiset ja mitä näitä nyt onkaan saavat rauhassa odotella, mutta talousjärjestelmän pelastaminen vaatii jatkuvaa salamannopeaa reagointia.
Žižekin kavereita ovat nämä hämärät ranskalaisanalyytikot, joiden alkuperäisteksteistä ei saa mitään tolkkua. Toisen käden lähteiden mukaan he huomauttavat ikävästi miten skitsofreninen persoonallisuus on nykyään normalisoitu tavoiteltavaksi malliksi. Samalla kaikenlainen riippuvuus on jos ei nyt demonisoitu niin ainakin diagnosoitu, äärimmäisyyksiin saakka.
Persujen nostalgiasuomessa ei ole ihmeteltävää. Se on se Suomi, jonka Jouko Turkka ammoin kiteytti ”Siellä puolikarkea vehnäjauhokin oli puolikarkeampaa kuin missään muualla.”
"Kemppisella on nyt homma helvetin kovassa nousussa".
VastaaPoistaNouseeko se noin kovaa paahan?
Havainnot tosielämästä vahvistavat, että -90 luvulta alkaen Suomeen on tietoisesti luotu ryysyköyhälistöä halpatyövoimaksi sosiaaliturvaa heikentämällä mutta nythän on käynyt niin, että ulkomailta tuodaan halpatyövoimaa eikä kotimaiselle köyhälistölle jää kohta kuin näpit nuoltaviksi.
VastaaPoistaKop kop, tosi on.
Pukeutumisella on sosiaalista välimatkaa myös yritetty kuroa kiinni. Muistan kuusikymmentäluvun alun Hietalahden telakalta sepän sällin, aidon maalta muuttaneen ja kaupunkilaiseksi muuntuneen. Totesi työpäivän jälkeen mustaa pukua (oliko tuolloin muita?) sovittaessaan ja kravattia kiristäessään, ettei työmiestä enää herrasta erota. Uskoi lujasti luokkarajojen kaatuneen, kun kello neljältä haalarit vaihtuivat valkoiseen paitaan.
VastaaPoistaOlen ennenkin kai kehdannut arvella, että Kemppisen läheltä katselema eliitti ei taida olla ihan edustava otos, vaan (veikkaan) iältään keskimääräistä vanhempaa ja taustaltaan meritokratis-virkamiehistä. Vanhan rahan vesojen ja nuoremman polven nousevien/nousseiden huippujen piirissä räätälit, sveitsiläiset kellot ja näyttävät (jos osaa katsoa) autot ovat kyllä vahva piirre.
VastaaPoistaVaikka tässä monen asiantuntijan voimin muistutetaan, kuinka huonosti Suomessa menee, en ole nähnyt vielä maasta pakenevia ihmisjoukkoja, vaikka lännessä olisi pakolaisten kultamaa ja idässä toinen, jonka johtaja hiljattain vakuutti pitävänsä kansalaistensa puolta, asuivat nämä sitten Virossa, Liettuassa, Latviassa tai Suomessa.
VastaaPoista"Sotakamreeri"
Pröystäilevä kulutus on tosiaan Veblenin tunnetuksi tekemä ajatus. Se liittyy ilmiönä talouden voimakkaaseen kasvuun ja uuden eliitin esiintuloon. Sitä voi havaita nyt vaikka Kiinassa.
VastaaPoistaEtablisoituneella eliitillä ei ole samanlaista tarvetta erottautua. Bourdieulainen "eliitti" osoittaa kompetenssiaan kyvyllään havaita hiuksenhienoja eroja, jotka tahvanoilta menevät ohi. Kuten vaikka ero taksin ja taksiksi naamioidun loistoauton välilä. Tai nyt nuorisokulttuurissa ero mauttoman ja ironisen T-paidan välillä.
Kemppinen ei maininnut lempiaihettaan eli musiikin kuluttamista. Varmasti pelkkää sattumaa. Klassinen musiikki on vaikeaa ja kyky erottaa hyvä esitys huonosta vaatii sellaista perehtyneisyyttä, että sen kehittämiseen eivät ihan joka duunarin rahat, aika ja kärsivällisyys (joka on osa pienestä saakka omaksuttua habitusta) riitä. Ei siis ihme, että se on ollut statussymboli.
Mutta apologistien mielestä klassisessa musiikissa on kuitenkin jotakin aivan erityisen syvällistä. Bernsteinin mukaan Beethoven on "the closest music has ever come to universality".
Tämä on minusta kiehtova kysymys: ovatko kaikki esteettiset mieltymykset ja nautinnot viime kädessä vain viikunanlehvä, jonka tiedostamaton minä asettaa kulissien takana harjoittamansa raa'an sosiaalisen pyrkyryyden päälle? Onko korkeakulttuurin tärkein ja ainoa ominaisuus sen vaikeus? Vai onko klassisella musiikilla ja viinin maulla jotakin muutakin merkitystä?
Eilisessä Hesarissa oli koskettava (ja paljastava) mielipidekirjoitus kasvavista tuloeroista.
VastaaPoistaNäin se tapahtuu:
Ennen yksinasuva eläkeläinen sai kansaneläkettä 584 e/kk. Pariskuntana asuvat saivat molemmat 518 e/kk.
Nyt yksinasuva saa takuueläkettä 685 e/kk eli eläke nousee 101 euroa. Pariskunta saa myös 685 e/kk eli kummankin eläke kasvaa 167 euroa.
Kaikien tulot siis kasvoivat, mutta samalla kasvoi tuloerokin.
Kirjoittajan mielestä tämä on niin saatanan väärin, ja mitä olen seurannut yleistä keskustelua, niin tällainen tuloerojen kasvu on kaikkien mielestä niin saatanan väärin.
Tällaisella matematiikallako meitä hallitaan ja kiihotetaan?
Nyt kyllä päätelmä "Bourdieu ei toimi nykymaailmassa." ei ainakaan seuraa kirjoituksessa esiintyvistä väittämistä.
VastaaPoistaSe, että Suomessa ei ole yhtä kulttuurieliittiä ei tarkoita etteikö meillä olisi useita kenttiä, joiden logiikka on nimenomaan Bourdieun esittämä.
Kulutettujen hyödykkeiden hinta tai sen ilmeisyys eivät koskaan ole olleet kulutuksen tuoman statuksen peruste (toki rahallinen kalleus on osa jäljittelemisen vaikeutta). Huomattavasti olennaisempaa on, että hyödykkeet ja erityisesti niihin suhtautuminen vaativat opettelua ja tietoa joka ei ole triviaalisti jäljiteltävissä.
Toki yhä suurempi osa valtaa tulee markkinatalouden kautta, jossa valtaa ei saa puhtaasti väittämällä olevansa valtaan oikeutettu, vaan pitää saada ainakin kuluttaja uskomaan hyötyvänsä myymästäsi tuotteesta. Kuitenkin edelleen meillä on kenttiä, jotka eivät toimi näin (politiikka, hallinto, kulttuuri, toiminta firmojen sisällä, koulu, yliopisto). Ja kyllä riskirahankin saaminen vaatii sekä sosiaalista pääomaa (suhdeverkostoa) että kulttuurista pääomaa (tilanteeseen sopivaa esiintymistä).
Bourdieuta ei missään tapauksessa pidä sekoittaa filosofeihin. Hänen elämäntyönsä on vahvan empiiristä ja perustuu vielä usein hyvin suuriin datamääriin. Toki hänkin tekee käsitehöttöä välillä, mutta sen voi skipata menettämättä olennaista sanomaa.
Mika
Olipa nyt mitenkä vaan, mutta kun ilmasto lämpenee, niin säät kylmenevät koko ajan.
VastaaPoistaEhkä tässä piilee jokin johdonmukaisuus.
Tervehdys, Suomen hurmaavin aristokraatti!
VastaaPoistaVälimatkaa voi ottaa myös tekstinsisäisin kielenvaihdoksin, monialaisin sitaatein ja viittein sekä kohottavalla itseironialla, joka vaatii statusta. Mitä eroa merkkikamppeisiin, gurmeesapuskoihin ja loistokaaroihin?
kysyy Ihailija Välimatkan Takaa
"Tulevalla viikolla muuan mies väittelee tohtoriksi tutkimuksella, jonka mukaan sosiaaliset rakenteemme tuhottiin ja tuhoutuivat 1990-luvulta alkaen. Aikaisempi kehitys, jota voisi sanoa tasa-arvoistavaksi tai jopa hyvinvointivaltion tavoitteluksi, muuttui pääomatuloja suosivaksi ja pyrki ikäviin ansiotöihin ja entistä huonompiin palkkoihin niistä. Samalla toimeentulotuen ehtoja on jatkuvasti kiristetty. Se on se rakennemuutos."
VastaaPoistaOnko asiassa raadollisesti kyse siitä, että kun kommunismi ja Neuvostoliitto 1990-luvun alussa romahtivat, ei enää ollut tarvetta nitä pelkäävälle ihmiskasvoiselle kapitalismille ("sosiaalinen markkinatalous"), vaan avoin riisto sai alkaa rehottaa. Mikä siis avuksi: uusi työväen_/köyhällistön liike, mitä raa'empi, sen parempi, niin, että yhteiskunnan yläluokka joutuu taas tekemään kompromisseja ts ottamaan vähempiosaiset huomioon. Meidän muiden vuoksi on nimittäin parempi, että porvari nukkuu huonosti.
Ei meillä kasvatettu tuloeroja vaan vahvoille annettiin heikkojen kustannuksella enemmän tuloja. Ne vahvat ovat suuri ikäluokka mitkä nyt ovat 55 - 75 vuotta. He ovat vallassa niin pitkään kuin äänestämisellä on väliä ja kuolema ei vähennä automaattisesti heidän valtaansa. Muutama kymmenen vuotta sitten nämä olivat vihaisia ja huusivat kaduilla ja möykkäsivät edut itselleen, mitkä nyt tulevat nuorempien maksuun. Suomessa ei rähistä koska saamme vielä velkaa ja olemme keskimäärin liian vanhoja, eivät 40-vuotiaat ole hanakoita lähtemään kaduille huutamaan. Nuijasodan aikaan olimme nuoria ja rähinäherkkiä, kuulemma nyt alkaa meillekin kasvamaan suuremmat ikäluokat kasvavan syntyvyyden ja maahanmuuton seurauksena.
VastaaPoistaLaskevien etujen, mutta nousevien kulujen yhtälö on poliittisesti hankala mikä tuo myös luokat näkyviin. Nyt ne ovat piilossa, siis luokat. Eihän palveluyhteiskuntaa voi syntyä jos kaikki saa suunnilleen samaa palkkaa ja palkan päälle pitää laittaa 60 % sivukuluja. Muut työt kuin palvelut voidaan ulkoistaa Kiinaan ja kenelläkään ei ole varaa käyttää palveluita? Luokkayhteiskunta on saatava näkyviin myös tuloissa eikä pelkästään korkeakulttuurissa.
Maailmassa on pitkään eletty rikkaiden, pörssikeinottelijoiden, poliitikkojen, diktaattorien ja muiden vastaavien luomissa visioissa. Libyan tapahtumia seuratessa huomasin jonkun pohtivan satojentuhansien ruumiiden mahdollisuutta ja sitä kuinka todennäköistä on, että Lähi-itään syntyy sellainen kaaos, jonka seuraukset tulisivat keikuttamaan koko läntistä maailmaa. - Ja tulevatko kyseiset levottomuudet laajenemaan esimerkiksi Aasiaan. Miten vakaalla pohjalla Kiinan kommunistihallinto on? Pitääkö sielläkin kohta "pelastaa" jotakin? Ja mitä?
VastaaPoistaPistän tähän joitakin Norbert Eliaksen ajatuksia hiukan omin sanoin (nopeampaa).
Sivilisaation prosessissa itsehillinnän mekanismi vahvistuu suhteessa ulkopuolelta tulevaan pakkoon. Siitä tulee säännönmukaisempi ja kattavampi. Yhteiskunnissa joissa valta on jakautunut erittäin epätasaisesti, tämä itsekontrollin mekanismi kehittyy vain eliitille, vallanpitäjille - pääasiallisesti suhteessa samanarvoisiin ihmisiin. Suhteessa alempiarvoisiin ei tuollaisia pakkoja tarvita, vaan heitä kohtaan voidaan toimia mielihalujen mukaan. 1700-luvulla hoviaateliin kuuluva nainen antoi hovipojan palvella itseään kylvyssä - palvelija ei ollut hänelle mies, ihminen jonka edessä pitäisi hävetä.
Länsimaissa - nyky-yhteiskunnissa - tuollainen häpeän tunne on kattavampi, kuin niitä varhaisemmissa yhteiskunnissa. Vaikka sosiaaliset erot ovat edelleen olleet suuria, valtaerot ovat kaventuneet demokratisoitumisprosessin myötä. Ja sen saman prosessin takia ihmisten on ollut pakko kehittää suhteellisen kattava itsehillintä suhteessa kaikkiin - siis myös niihin sosiaalisesti alemmalla tasolla oleviin ihmisiin. Siis jopa Romanian kerjäläisiin.
Saksan kielen Feilschen - tinkiminen - tuntuu sanana ikävämmältä kuin englannin bargaining - kaupanhieronta. Ehdottomuus kuuluu enemmän saksan kieleen - se kantaa edelleen mukanaan autokraattisten vuosisatojen yms arvostuksia, jotka saattavat olla ristiriidassa nykypäivän yhteiselämän kanssa.
Elias: Elävät kommunikoivat toistensa kielillä, jota kuolleet yhä leimaavat. He kostavat eläville sen, että heidän arvonsa on hylätty.
Ja Eichmann-oikeudenkäynnistä Elias sanoo, että se kohotti hieman sitä verhoa, joka peittää sivilisoituneen ihmisen pimeää puolta.
Juttu siis menee Vonnegutinkin mukaan näin: Sääntöjä, jopa hyviä sellaisia, noudattamalla pärjää vain tiettyyn pisteeseen saakka.
"Pukeutumisen muuan tarkoitus on juuri tuo sosiaalisen välimatkan osoittaminen. Miesten valkoinen paita ja naisten puseron tai puvun rintaröyhelöt julistavat: en tee käsilläni työtä. Minun ei tarvitse varoa vaatteitani. Huonommat ihmiset pesevät pyykkini."
VastaaPoistaKäytännössähän on niin, että verokiila ja erilaiset hankaluudet, kuten asuntojen koko, ovat harvinaistaneet kotiapulaiset kaikissa tuloluokissa. Kotitalousvähennys käytetään lapsiperheiden siivoamiseen, ei vastehuoltoon. Kun menestyvällä valkokaulusmiehellä tätä nykyä useimmiten on vähintään yhtä pätevä ja kiireinen vaimo, jää paitapyykki silityksineen miehelle itselleen, heti siinä lasten harrastuskuskailun lomassa tehtäväksi. Nykytekniikka auttaa, mutta kyllä mieleen tulee, miten tuttu remppamies sentään elää herroiksi, kun täsmällistä hirka-aikaa kanslistina tekevä rouvansa vanhanaikaisesti hoitaa kaikki "naistentyöt".
Kun miettii vaikkapa ylioikeuksien jäsenten tilannetta piikojen kaudella; olematon virka-aika jne; ei ole ihme jos kaikenlainen kulttuuri kukoisti.
Ennen näkemätön?
VastaaPoistaHyvänen aika - olet nuori.
Entäpä 1906? 1917-1920?
tai 1931? 1940? 1946? 1956? 1970? 1991?
Mutta tärkein verrokki on 1906 jolloin säädyt lopetettiin ja tilalle tuli yksikamarinen eduskunta. Silloin huomattiin, että puoluekenttätä on uusittava.
Perustuslakimme presidenttikeskeisyys on poistettu ja vihdoin kansa huomaa että olemme samassa tilanteessa.
Tässä oli jo kolmet eduskuntavaalit Eduskunnan ja hallituksen roolien perusteella mihinkään kelvottomalla puolue jaolla.
Lipposen toinen syntyiu vanhalla painolla. Mutta jo 2003 vaaleissa huomattiin, että jokin on pahasti vialla, joko puolueissa tai vaalitavassa, kun puhuttiin "pääministerivaaleista". Tilanne ei korjaantunut 2007.
Nyt se korjataan tuhoamalla vanha puoluekenttä.
Ad anonyymi,
VastaaPoistatuo tunne siitä, että jonkun ihmisen mielipiteellä ei ole todellista merkitystä, kehittyy yllättävän nopeasti. Esimerkiksi koulussa auskultantit kiinnittävät oppilaisiin huomiota harjoittelun alkuvaiheessa. Harjoittelun loppuvaiheessa auskultantit voivat keskustella omiaan oppilaiden kuullen, sillä oppilaitten näkemys asiasta ei ole oikeastaan merkityksellinen.
Vastaavan käytöksen huomaa armeijassa. Kantahenkilökunta puhelee komentoteltassa omiaan välittämättä viestipäivystäjästä, joka istuu nurkassa.
Toki noissakin tapauksissa puhujat pitävät tietyn alitajuisen kontrollin siitä, mitä suustaan päästävät. Oppilaiden kuullen ei kerrota naisjuttuja eikä varusmiesten kuullen puhuta sotasalaisuuksia.
Ad Jukka,
VastaaPoistaeikös ylioppilasvormun ensimmäinen käyttötarkoitus ollut se, että pedellit saisivat humalaiset kiinni? Olisi loukannut yliopistoa, jos humalaiset ylioppilaat olisivat joutuneet venäläisten järjestyspartioitten tai poliisin pamputtamiksi.
Nyttemmin opiskelijavormujen tehtävä on edelleen sama. Opiskelijahaalarissa saa örveltää tavalla, josta tavallinen tallaaja lähtisi miettimättä putkaan. Teekkarilakki antaa vielä vähän lisää joustonvaraa.
Korkeakulttuurin kulutuksen esteettisen sisällön ja sosiaalisen merkityksen välisestä suhteesta edelleen pätevä määritelmä on Groucho Marxin "Wagner´s music is better than it sounds".
VastaaPoistaLukija Laihialta
Hiukan tilastotiedettä copy pastena:
VastaaPoistaGPI laskettu ensimmäistä kertaa Suomelle
Aito kehitys kääntyi laskuun 20 vuotta sitten
Juuri valmistuneiden tulosten mukaan Suomen GPI kasvoi aina vuoteen 1989 saakka, minkä jälkeen se kääntyi aina näihin vuosiin asti jatkuneeseen laskuun. 2000-luvulla GPI on painunut 1970-luvun alun tason alle.
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_07_08_gpi.html
GPI-indikaattorin kuva hyvinvoinnista poikkeaa merkittävästi bkt-mittarin antamasta kuvasta. Korkeimmillaan, vuonna 1989, Suomen GPI oli 8 139 euroa asukasta kohden vuoden 2000 hinnoin. Bkt:n arvo oli tuolloin 21 865 euroa asukasta kohden. Vastaavasti viime vuosien alin taso saavutettiin vuonna 2004, jolloin GPI oli 2 152 ja bkt 27 818 euroa asukasta kohden. Vuonna 2007 GPI oli 3 134 euroa ja bkt 30 975 euroa asukasta kohden. Ympäristöhaittojen määrän vähentyminen on vuosina 2005-07 kasvattanut GPI:tä hienoisesti.
GPI-aineiston mukaan etenkin tuloerojen kasvu on 1980-luvun puolivälistä lähtien jatkuvasti heikentänyt asukasta kohden laskettua GPI:ia. Jos tuloerojen kasvua ei huomioitaisi, olisi GPI:n kehitys 1990- ja 2000-luvuilla ollut melko vakaata vaihdellen vajaan 6 000:n ja vajaan 8 000 euron välillä.
"Miesten valkoinen paita ja naisten puseron tai puvun rintaröyhelöt julistavat: en tee käsilläni työtä. Minun ei tarvitse varoa vaatteitani."
VastaaPoistaValitan,mutta minulla tuli ensiksi mieleen romanikansa.Sopiiko teoriat edelleen?
Ad Erastotenes Aleksandrialainen: - vielä minun alkuaikoinani (juristina) yliopiston opiskelijan laahaamisesta alioikeuteen esimerkiksi sakotettavaksi oli kirjeellä ilmoitettava yliopistolle. Tietääkseni se ei koskaan johtanut mihinkään.
VastaaPoistaAd J. Ryyti: - joidenkin muidenkin etnisten vähemmistöjen juhla-asu jäljittelee valtaväestön vaatepartta. Vuosikymmeniä sitten romanimiesten ykköspuku muistutti erittäin suuresti armeijan univormua. Tavanomainen selitys saamelaisasusta on esimerkki 1500-luvun hoviväen pukeutumisesta (värikirjavuus jne.)
VastaaPoistaMuistaakseni jo korkeakouluopiskelijan pidättämisestä (ellei peräti kiinni ottamisesta) piti ilmoittaa rehtorille. Säännös oli voimassa vielä ainakin 80-luvulla, luultavasti kumottu 1985 lainmuutoksessa. Ja olen kuullut tapauksista, joissa tästä on ollut etua jollekin teekkarille, rehtori oli puhunut komisariolle järkeä opiskelijaraukan puolesta...
VastaaPoista