Sivun näyttöjä yhteensä

6. helmikuuta 2011

Kuolet jos kerrot… I




Joskus on hyvä ajatus kysyä. Parhaassa tapauksessa saa vastaukseksi jopa puoli totuutta.

Kysyn kerran kahvilla, vai olisiko se ollut lounas, Hal Varianilta, että minkä kumman takia Piilaakson suuret keksinnöt patentoitiin mutta tulivat nopeasti niin yleiseen käyttöön, että valmistus siirtyi Kaakkois-Aasiaan. Shockley ja transistori, Kilby (ja Noyce) ja integroitu mikropiiri eli siru.

Varian, joka siis siihen aikaan oli UC Berkeleyssä dekaani ja hyvin merkittävä ekonomisti, oli lisäksi rahoittanut opintonsa 60-luvun lopulta askartelemalla sähköisten kojeiden ja laitteiden kanssa ja osasi 2000-luvun Soda Hallissa luimistelevien virkaveljiensä mukaan tietojenkäsittelyteoriaa ja tietokoneen rauta- ja softapuolta epätavallisen perinpohjaisesti.

Hän vastasi kysymykseeni: ”Pentagon.”

Arvasin lopun. Kysyin silti myös Annelee Saxenianilta, miksi painopiste siirtyi Bostonin seudulta Piilaaksoon, ja vastaus oli: ”Pentagon.” Sitten kysyin Mark Lemleyltä, joka on mukava mies ja ehkä patenttioikeuden ykkönen USA:ssa, ja Mark sanoi, että armeija, ilmavoimat ja laivasto vaativat tutkimusrahoituksesta päätettäessä, että mahdollisesta saatavaa patenttia on lisensoitava halvalla ja laajasti.

Taustalla on siis sotilaallinen strategia. Ei ole hyvä ajatus keskittää kriittisen laitteen valmistusta johonkin tiettyyn latoon. Ei sekään ole hyvä, että vaikean softan osaajat mahtuvat yhteen huoneeseen.

Isänmaallisena henkilönä tyydyin sitten vain kuuntelemaan enkä missään tapauksessa maininnut, että meillä Suomessa opittiin kaikenlaista kiinnostavaa, kun Neuvostoliitosta hankittuja asejärjestelmiä aikoinaan ”säädettiin” yhteensopimattomiksi Varsovan liiton kanssa.

Nyt voi kirjoittaakin, kun Steve Blankin ”The Secret History of Silicone Valley” on YouTubessa ja perinpohjaisempi, kohdittain riittävin lähdeviittauksin varustettu samanniminen blogi on auki Internetissä. Ensimmäisen osan nimi on ”If I told You I’d Have to Kill You” – jos kertoisin, joutuisin tappamaan sinut.

Blank tekee muhennosta virallisemmasta historiasta, joka on tapana aloittaa Hewlettin ja Packardin (nykyisin HP) autotallista ennen toista maailmansotaa.

Richard M. Buxbaum, pitkään oikeustieteellisen (Boalt Law School) dekaani Berkeleyssä ja saamani vaikutelman mukaan maailman kaikkien tiedeyliopistojen rehtorien läheinen tuttava, kestitsi minua useita kertoja kodissaan ja antoi ratkaisevasti apua, kun neuvottelimme sopimuksen Berkeleyn kanssa.

Hän oli valmistunut juristiksi 1953 ja sanoi, että kun hän sitten tuli San Franciscon seudulle, Palo Altossa oli viisi kaktusta, joiden alla nukkui kolme humalaista meksikolaista, ja Stanfordin ympärillä oli kieltämättä muuttama autotalli. Hän mainitsi Fred Termanin nimen, jonka painoin muistiini. Termanin nimeä kantaa nykyisin eräs Stanfordin rakennus. Hän oli se henkilö, joka puhui yliopiston johdon suosiolliseksi salaiselle yhteistyölle puolustusvoimien kanssa.

Leland Stanford oli 1800-luvulla suuri rahamies ja tunnoton roisto, Los Angelesissa häärineen Huntingtonin kaveri, joka testamenttasi kesämökkinsä hyväntekeväisyyteen. Mökkiontti oli sen verran suuri, että siihen tehtiin saaduilla varoilla yliopisto, Stanford University, 1891. Rahat Stanford oli käärinyt rakentamalla yhden näistä rautatielinjoista Kalliovuorten yli. Huhujen mukaan tienesti oli hyvä, koska aina jaardin rakennettuaan hän laskutti kahdesta.

Asiaan kuuluu, että Kalifornia oli takapajula ja sen opinahjot surkeita verrattuna USA:n oloissa ikivanhaan Harvardiin ja Massachusettsin tekniseen instituuttiin (MIT).

Sota muutti kaiken. Blankin kirjoituksessa selostetaan ei-yleisesti-tunnettuja asioita lentokoneisiin asennetuista tutkista (brittiläinen keksintö) ja saksalaisten tutkan häirinnästä (jamming). Nämä laitteet selittävät toisaalta Englannin ja Yhdysvaltain valtavat menetykset Saksan pommituksissa sodan alkuvaiheessa ja suuren sotilaallisen menestyksen etenkin siviilikohteiden tuhoamisessa sodan loppuvaiheessa. Helsingin Malmin kentältä toimineilla yöhävittäjillä oli muuten tutkalaitteet, ja mm. Helsingin helmikuun 1944 pommituksia seurattiin saksalaisilta saaduilla tutkilla (”Raija” ja ”Irja”).

[jatkuu…]

17 kommenttia:

  1. Kemppisen kirjoituksessa kaikki on uutta ainakin meikäläiselle.

    Kuvittelen kuitenkin, että mainittu Fred Terman suostutteli yliopistoa yhteistyöhön asevoimien kanssa eikä puolustusvoimien kanssa.

    VastaaPoista
  2. Ad Toipila: - hallinto on vaihdellut. Suomessa on puolustusvoimat. USA:ssa Army on usein maavoimat, johon tulee lisäksi ilmavoimat ja merivoimat, mutta esim. merivoimilla on ilmavoimat, enkä ainakaan minä tiedä, mikä on NASA:n suhde näihin...

    Terman (1900-1982) oli Stanfordin yksikön "School of Engineering" dekaani. Sodan ajan hän veti Harvardissa vastaavia tehtäviä. Ja hän toi Stanfordin paalupaikalla kehityksessä, jonka D. Eisenhower nimesi, "the military-industrial complex". Siis vielä Eisenhowerkaan ei maininnut ääneen yliopistojen osuutta.

    VastaaPoista
  3. VIESTIVALINEISTA

    Suomessa on monen laisia viranomaisverkkoja. jotka rakentuvat radiotekniikalle. Jo vuosikymmenia sitten suurvallan edustaja kertoi, etta jos paha kriisi tulee ja tarvetta on, koko Suomi pannaan "kuppiin", niin etta kupissa ei kulje viestin viestia. -- Olikohan ja onkohan nain?

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi: - Virve olisi kenties saatu mykäksi, mutta aidosti kriittisten yhteyksien suojaaminen on ensimmäisesn luokan kysymys, jossa ei ole tietääkseni ollut ongelmia.

    Eräs kapiainen suostui kerran hahmottelemaan mm. taisteluhävittäjien valmisujärjestelmän ja yhteydenpidon. Kuuntelin sujuvasti. Tämän blogin lukijoissa on henkilöitä, jotka tuntevat asian yksityiskohtaisesti eivätkä taatusti kerro.

    Kuisoitellakseni tosiasialla: kuinka moni mahtaa tietää, että Suomessa on henkilöitä, joita ei ole väestörekisterissä, joilla ei ole sotua (hetu) eikä minkäänlaista puhelinnumeroa, saati ajokorttia.

    VastaaPoista
  5. Eilen oli Vaasa-Joensuu linjan pohjoispuolella
    viestinnassa ongelmia. Vastuunalainen pelastusjohtaja naytti pelkaavan ihmishenkien puolesta. -- Tama ei taida olla viela naita aidosti kriittisia yhteysryppaita?

    VastaaPoista
  6. Onko valokuva poliittista piilomainontaa?

    VastaaPoista
  7. Suomessa on henkilöitä, joita ei ole väestörekisterissä, joilla ei ole sotua (hetu) eikä minkäänlaista puhelinnumeroa, saati ajokorttia.

    Noita sanotaan yleensä laittomiksi maassaolijoiksi. Viimeisin arviosaldo taisi olla 6000.

    Minullakin on kaksi voimassa olevaa henkilötunnusta, mutta enpä kerro miksi. Lällällää.

    VastaaPoista
  8. Ad Omnia: - tiettävästi 112 toimi myös eilen, myös kännyköistä.

    VastaaPoista
  9. Ad Anonyymi et alii: - alokuvassa Tuomioja, Maria Serenius (koknsulli) ja Jakke Laajava (suurlähettiläs). Olin kerran ulkoiluttamassa heitä, ja kävimme myös Stanfordissa. Blogissa kerrotun kaltaiset asiat olivat puheena.

    Todellinen kohde oli Jerry Brown, joka on taas kaliornian kuvernööri.

    Niin että pikemmin isänmaan asialla. Tuomioja oli tuossa vaiheessa ulkoministeri.

    VastaaPoista
  10. Puolustushaarat ovat meistä turhantarkkuutta, kun armeija on meillä kielellinen (vaikka ei ainakaan nykyisin tekninen) yläkäsite. Juuri ihmettelin, kuinka olin ymmärtänyt väärin brittiläisen herrasmiehen (gentleman) uravaihtoehdot 1700-1800-luvuilla. Niitähän tunnetusti oli neljä, mutta Medicine minulle uutena tietona oli 1900-luvun alkuun saakka vasta porstuassa viidentenä, nimittäin perussetti oli: Army, Church, Law, or Navy.

    VastaaPoista
  11. Eikös se Hornetien navigointi perustu USA:n satelliitteihin - eli jos siellä päässä joku vetää töpselin seinästä, niin se niillä lentäminen on sen jälkeen hiukan monimutkaisempaa puuhastelua. Ja sama kai koskee sitä ilmavoimien haluamaa F-35 - joka tämän päivän hintojen mukaan tulee maksamaan asejärjestelmineen vähintään sen 130 miljoonaa taalaa per masiina…. siis mikäli se F-35 pääsee edes koskaan sinne valmistuslinjalle saakka… sitten on tietysti tuplasti kalliimpi F-22 Raptor - USA:han on se maa josta ne koneet joka tapauksessa hankitaan… niin sen olen ymmärtänyt. Ruotsalaisillahan on lyhyt pippeli - vaikkakin pitkä muisti.

    Olisihan se hieno valokuva jos ja kun Helsingin taivaalla lentävä F-35 lentue ylittäisi alhaalla näkyvän Frank Gehryn Guggenheimin jossakin Sanomatalon kohdalla juhannuksen aikoihin kun liput liehuisivat ja Töölönlahdelle rakennettu Aalto-yliopisto, sekä se uusi keskuskirjasto olisi sovitettu samaan kuvaan. En usko, että ne siihen nykyisen ratapihan päälle ja kylkeen suunnitellut kuutiot mahtuvat enää siihen näppäykseen, vaikka ehkä sitä vielä varmasti tiedä, siis sitä onko se VR jo silloin yksityistetty.

    Californiassa kuitenkin parasta ovat highwayt ja aurinko - jos pitää auringosta, minä en ole mikään erityisempi fani sen suhteen - mutta kun täällä Helsinkinistanissa katsoo ikkunasta ulos niin mieleen tulee kaikenlaista…

    http://www.youtube.com/watch?v=XavOgn-dJ7A&feature=related

    Kuka hitto on Bill Koski?

    http://vimeo.com/13564755

    VastaaPoista
  12. Jukka tarkoitti varmaan Suomen kansalaisia, jotka eivät olisi väestitietojärjestelmässä. Tällainen menettely olisi selvästi ainakin uuden viime maaliskuussa voimaan tulleen lain vastainen. Tosin, kun sanktiota tästä ei ole, asialla ei liene väliä.

    Arvelisin, että Jukan edellisessä kappaleessa mainitsemien ilmavoimien lentäjien lisäksi tämä joukko koostuu muistakin vapaaehtoisista maanpuolustuksen kannalta tärkeistä avainhenkilöistä.

    Edelleen arvelen, että on olemassa joukko valehenkilöitä, joiden kotiosoitteissa on hälytykset likvidointitilanteen varalta, jotta vihollisen toimenpiteiden alkaminen huomataan tarvittaessa välittömästi.

    Täytyykin pohtia lisää, miten tämän koko homman voi järjestää niin, että tietävien piiri on mahdollisimman pieni ja että kyseisten ihmisten sekä työ- että vapaa-aika on sillälailla normaalia, ettei se sinänsä kiinnitä kenenkään huomiota.

    Oikeilla jäljillä siinä mielessä, että VRK:n toimintaan ei oikeasti voi luottaa.

    VastaaPoista
  13. Tutkat vs ilmaherruus

    Lieneekö niin, etta sodan alussa oli tutkilla suuri merkitys kun saksamanneilla oli ilmaherruus. Tutkallahan ei kai taistelua voiteta, mutta saadaan torjuntahavittajat ylos ajoissa ja it valppaaksi. Saksalla oli ilmaherruus Englannin kanaalin rannoille saakka, niin etta he havittivat
    koko joukon Englannin rannikon maatutkia.

    Sodan lopussa homman kaiketi ratkaisi liittoutuneitten ilmaherruus ja tutkista tai tutkahäirinnästä oli vahemman apua. Saksmannilla ei ollut kaluja riittavan lahella eika sitten polttoainettakaan.

    Vahan saman tapainen homma on esimerkiksi linnoitteet vs liikkuva tykistö. Ei sotaa voitettu Mannerheim- eika muillakaan linjoilla
    ja poterossa maanneilla sotilailla. Suomen sodanjohdon strateginen ajattelu saattoi olla hieman liikaa linnoiteorientoitunutta.

    VastaaPoista
  14. Sota Saksan yötaivaalla oli likaista, rumaa, brutaalia ja julmaa - ja hinnan siitä maksoi Britannian paras nuoriso, kun saksalaiset yöhävittäjät ampuivat brittien pommikoneita alas läjäpäin. Ainoa, mitä RAF Bomber Command sai aikaan, oli Saksan mittaamattomien kulttuuriaarteiden tuhoaminen ja kaupunkien muuttaminen soraläjiksi.

    Saksan yötaivaan sota oli maailman ensimmäinen elektroniikkasota. Sota oli ennenkaikkea Telefunkenin ja Marconi-Ferrantin välistä. Telefunken kehitti sekä yöhävittäjätutkia, maavalvontatutkia että seurantalaitteita - ja Ferranti sekä varoitustutkia, yöhävittäjätutkia että jammereita. Tässä sodassa insinöörit olivat kenraaleita ja lentäjät sotamiehiä.

    Noiden tytönnimien takaa löytyvät saksalaiset maavalvontatutkien nimet. "Raija" oli Würzburg Freya, "Irja" puolestaan Dora, "Riitta" oli Riese ja "Liisa" SN-2 Lichtenstein. Telefunkenin insinöörit olivat todella kiireisiä kehitellessään lääkkeitä ja vastalääkkeitä brittien terroripommituksille (sillä mitään sotilaallista hyötyähän Arthur "Butcher" Harrisin pommituksista ei ollut. Ehkä parhaimmin tästä kaikesta todella hyötyi Suomi, sillä ADD oli täysin avuton kohdatessaan eversti Jokipaltion johtaman Helsingin ilmapuolustuksen.

    VastaaPoista
  15. Kiitos hyvästä vinkistä, taas kerran. Olen äimänä, mistä näitä Kemppisiä oikein tulee...

    VastaaPoista
  16. Kemppisen kuvat ovat erinomaisia.

    Ensiksi luulin, että kuvassa oli joku Woodstockin protestihippilaulaja roudarin ja naisfanin kera menossa nauttimaan Siwan pussikaljoja, mutta onneksi tämä erheluuloni korjattiin.

    Kuvasta puuttui vuosiluku, mutta ehkä Erkin olisi kannattanut turista
    William Perryn kanssa.

    Onko RAND yhtä kuin Pentagon?

    P.S. Eikös tämä blogi pyöri "Stanfordin alustalla"?

    VastaaPoista