Eilinen kirjoitus teki tehtävänsä.
Joistakin kommenteista näkyy selvää vihaa suomenruotsalaisuutta kohtaan ja ehkä halua heikentää heidän asemaansa.
Niin arvelinkin.
Jotkut puhuvat Karjalan hankkimisesta takaisin Suomelle. Itse olen miettinyt, mitähän Ruotsi maksaisi Ahvenanmaasta, käteisellä. Suomelle siitä on jonkinasteista riesaa, eikä sillä taida olla enää sotilallista merkitystä.
Eikö pantaisi myyntiin?
Joku mainitsi Ruotsin valloittajana. Olisin utelias kuulemaan, milloin Ruotsi olisi valloittanut Suomen. Tllaista tapausta ei ole tullut tietooni. Jos viittaus tarkoittaisi 1100-luvun ns. ristiretkeä, viitaus osoittaa pohjatonta asiantuntemattomuutta.
Kielestä emme voi olla varmoja, mutta esinlöytöjen perusteella samanlainen kiinteä asutus kuin Ruotsin rannikolla on vallinnut täällä jo pronssikauden lopulla, viimeistään rautakauden alussa. Eli jos Suomi määritellään suomensukuisella kielellä, me olemme tulokkaita suomenruotslaisten maassa. Kulttuurivaikutteita ajatellen balteilla ja pohjois-saksalaisilla olisi myös vahva keisi tulla tänne perimään muinaisten esi-isien viljelmiä ja vainioita.
Suomenruotsalaisia on tällä hetkellä noin 5,5 % maan koko väestöstä. Onko se ongelma? Joku epäili, ettei sellaisia ihmisiä olisi paljon, jotka eivät selviäisi suomen kielellä. Ei heitä paljon olekaan, mutta he ovat vähäosaisia. Heistä suurin osa on vain kansakoulun käyneitä eli ennen vuotta 1965 syntyneitä.
Jos viitsisin, voisin esitellä heitä täältä Helsingin tuntumasta. No, Ernst on kuollut. Hän oli aina peloissaan siitä, että ryssä tulee taas ja ottaa Porkkalan takaisin.
Nuorena oli jännä käydä Vöyrillä kaupassa. Sipulimakkaraa ei ollut, mutta ”lökkorv” oli toista. Kieliraja oli Pohjanmaalla koko lailla jyrkkä. Olin lukiolaisena erään kesäkauden kotiopettajana Uudessakaarlepyyssä, opettamassa suomea erään mukavan perheen lapsille. Viimeistään silloin vakuutuin, että eivät nämä todellakaan suomea ymmärtäneet.
Peruskoulun käyneiden tilanne on toinen. Heillähän on pakkosuomi. Haluaisitteko, kommentoijat, poistaa senkin?
Kun muutimme Kirkkonummelle 1973, tämä kylä oli aivan ruotsinkielinen, ja suomea puhuviin suhtauduttiin paikoin karsaasti.
Siihen oli syytä.Toisin kuin Vantaa ja Espoo Kirkkonummi ja Sipoo olivat poliittisesti ruotsinkielisyyden vahvoja alueita. Osa kunnallispolitiikan ruotsia puhuvista kellokkaista oli RKP:n listoilta, osa demareiden. Kepua ei ollut.
Me tulimme poliittisen ylemmyydentunteen vallassa, ja voi olla, ettei sitä ole kunnassa unohdettu vieläkään. Ensin stalinistit ja sitten vihreät opettivat kanta-asukkaille, joista jotkut olivat asuneet sijoillaan yli 500-vuotta, miten heidän tulee elää ja ajatella.
Tässä tulee teesini: kieliriita ei ole eikä ollut kieliriita. Se on normaali poliittinen valtataistelu. Miksi Kekkonen ja kumppanit lamauttivat 20-luvun lopullla yliopistotyön ja siinä sivussa muun muassa maanpuolustuksen rettelöimällä yliopiston opetuskielestä? Valitettavasti en usko, että syynä olisi ollut aatteellisuus, vaan virkapaikkojen kärkkyminen. Äärioikeisto möyhensi pienen suomenkielisen libeeralismin ja edistyspuolueen. Maalaisliitto teki selvän ruotsinkielisen liberalismin vaikutuksista. Moni ruotsinkielinen ja ruotsalainen harhautui ja pahimmin provosoituneet lanseerasivat ajatuksen suomalaisista mongoleina. Ajatus ei ole kaukaa haettu. Mutta se tehosi. Luulen, että aitosuomalaisten nokkamiehet olivat soikeita onnesta.
Olen tästä sanonut.
VastaaPoistaJos mahdolliset etuoikeudet vituttavat, kokeilkoon niitä.
Meillä oli täällä maalla vääntöä opetustoimen kanssa, kun sattui sellainen ihme että yläasteen kasiluokalla olisi halunnut yksi (pieni) ryhmä alkaa opiskelemaan ranskaa, toinen saksaa ja kolmas venäjää. Opettajia kylä olisi koulussa ollut ja kunnalla rahaa (mutta ei tahtoa). Kun tällaisena aikana (oppilaat ensin ja vanhemmat perässä menevät sieltä yli missä aita on matalin) vielä löytyy ihmisen lapsia, jotka ovat halukkaita oppimaan lisää kieliä – vanhemman sydän murtuu kun ei ole tarjota sitä. Kun ollaan idässä, ne jotka kuuntelevat järjen ääntä, valitsevat venäjän. Ne, jotka kuuntelevat sydäntään, usein ”välimerellisempiä” kieliä. Vaan ei saatu ranskaa, ei saksaa. Venättä toki kompromissina, sehän on suuressa osassa esim. Lappeenrannan kaduilla lauantaisin. Mutta jotkut teineistä näkevät tulevaisuutensa kosmopoliittina, ei palveluelinkeinoa itään harjoittavana henkilönä. Ruotsinkielestä on oma kokemus 27 vuotta saksaa ja englantia jokseenkin päivittäin työn vuoksi ”kotitarpeiksi” puhuneena, että eipä ole tosiaankaan liiketaloudelliseksi hyödyksi koskaan ruotsinkieli ollut. Ne samat 10 vuotta jos vaikka ruotsin sijaan olisi saanut italiaa / espanjaa opiskella, niin va bene, kyllä olisi moni asia hoitunut paremmin.
VastaaPoistaSORTAJIA PITÄÄ LÖYTÄÄ
VastaaPoistaPorvarit on sortaneet työkansaa, ruotsin kieliset on sortaneet, lahtarit ovat jopa tappaneet... vain saha on puoltanut!
Mutta ei tällä valitusvirrellä kai ole paljon tekemistä pakkoruotsin kanssa? Kyllähän maailma rullaa eteenpäin ja englantia pitää osata. Olishan se somaa, jos 80% pakkoruotsia opiskelleista hankkisikin jonain päivänä saksan, ranskan, venäjän, italian tai espanjan perusteet;
vaikka pakollisena ykis kulttuurikieli lisää.
Tämä ei koske kemppisiä, jotka puhuu ja kääntää
herra ties kuinka montaa kieltä! Tämä koskee
kansaa!
Eiköhän ilmastomuutos ja sen mukanaan tuoma merenpinnan nousu hoida suomenruotsalaiskysymyksen pois päiväjärjestyksestä ian itsestään, tuota keltaista väriä näkyy kartassasi pääasiassa alavilla rannikkokaistoilla.
VastaaPoistaEvakoiden asuttamisesta kielipoliittisin perustein meillä on ennakkotapaus vuodelta 1944, jonka henkeä voidaan edelleen soveltaa.
Ei heru sympatiaa ei. Suomenruotsalaisista on kautta linjan jäänyt kuva ummehtuneen narsistisessa sisäsiittoisessa hybriksessä elävänä dekadenttina loisporukkana. Jos tämä jengi edustaa parasta mitä maallamme on tarjota ei todellakaan mene vahvasti.
Minusta Ahvenanmaan voisi vaihtaa Petsamoon, Kalastajasaarennon alueelta saattas löytyä vaikka öljyä, nikkeli on jo syöty...
VastaaPoistaJK: "Kielestä emme voi olla varmoja, mutta esinlöytöjen perusteella samanlainen kiinteä asutus kuin Ruotsin rannikolla on vallinnut täällä jo pronssikauden lopulla, viimeistään rautakauden alussa. Eli jos Suomi määritellään suomensukuisella kielellä, me olemme tulokkaita suomenruotslaisten maassa."
VastaaPoistaNo niin, tämä on niin ovelasti sanottu, että vaatii vähän avaamista.
Hesarissahan käydään samaa keskustelua, kun joku väitti ensin suomen- ja ruotsinkielisten asuneen Suomessa yhtä kauan. Tämähän on sofistista soopaa, kuten eräs toinen huomauttikin ja väitti puolestaan suomensukuista kieltä puhutan täällä heti jääkauden jälkeen.
Eilen siihen vastasi kielenopiskelija Tirkkonen, joka kertoi asian olevan sula mahdottomuus. Suomensukuista kieltä on täällä puhuttu hänen mukaansa korkeintaan kampakeraamisesta kulttuurista alkaen eli reilut 5500 vuotta sitten.
Hän kumosi siitä numeroa tekemättä siis silti alkuperäisen väitteen, että ruotsia ja suomea on täällä puhuttu yhtä kauan. Ettei hän vaan kumonnut samalla siteeraamaani Kemppisen väitettä?
Tirkkonen korostaa, että jääkauden jälkeen täällä "puhuttiin tuntemattomaksi jääviä kieliä". Lisäksi hän intoutuu väittämään (hieman katteettomasti toki?), että suomensukuinen kieli jääkauden jälkeisessä Suomessa on ajatuksena mahdoton.
Ehkä. Minun ja Wiikin ja monen muun mielestä se ei sitä kuitenkaan ole. Puhuvathan alueemme alkuperäisimmätkin asukit suomensukuista kieltä, saamea.
Mutta sen sijaan vielä mahdottomampaa on se, että täällä olisi puhuttu indoeurooppalaista kieltä, esimerkiksi näitä germaanisia kielä, kuten Kemppisen voi joku kuvitella väittäneen.
Niinhän hän ei tosin väittänyt, vaan viittasi ymmärtääkseni geneettiseen alkuperään.
Mutta kuten Tirkkonen sanookin, niin suomi tuli tänne kampakeramiikan myötä ja germaani vasta sen jälkeen vasarakirvein. Eli me oltiin ensin, vai mitä?
Olavi Paavolainen oli kolmekymmenluvun puolessa välissä vierailijana Travemündessä, ”Saksalais-pohjoismaisessa kirjailijakodissa”. Sinne oli kaikista pohjoismaista kutsuttu vuosittain yksi edustaja, mutta Suomesta kaksi; suomalaista ja suomenruotsalaista kirjallisuutta edustavat kirjailijat.
VastaaPoistaMihin ne mummot sieltä Karjalasta, jotka eivät edes syntyneet sota-aikaan..
VastaaPoistaP.S.
VastaaPoistaRuotsi on juuri JUHLINUT sitä että 200 vuotta sitten pääsivät eroon Suomesta.
Kuten järjestyksessä toinen anonyymi asian tavallaan ilmaisee, paskat tässä mistään politiikasta on kyse, vaan ihmiselle luontaisesta vastentahtoisuudesta ja ällötyksestä mitään vähänkään erilaista kohtaan, olipa kyse mistä erilaisuudesta hyvänsä.
VastaaPoistaFiksummat vain yrittävät pitää turpansa kiinni, tyhmemmät järjestäytyvät puolueiksi.
Saattaahan se suomenruotsalaisten 5,5% osuus suomalaisista olla ongelmakin. Heidän lukumääränsä on käsittääkseni vähenemään päin. Entä silloin kun venäjää äidinkielenään puhuvien määrä ylittää sen? Pitäisikö kouluihin sitten jossain vaiheessa ottaa pakkovenäjä?
VastaaPoistaIhmisen on pakko syödä ja nukkua jossakin. Syntyäkin pitää ja kuolla. Muunlaiset pakot ovat valinnaisia. Valintoja on kuitenkin pakko tehdä, mutta...
" Että vaikka ihminen onkin oppinut ajoittain näkemään selvemmin kuin barbaarisina aikoina, hän ei vieläkään ole lähestulkoonkaan oppinut toimimaan niin kuin järki ja tieteet häntä neuvovat… Olette varmoja siitä, että silloin ihminen itsekin lakkaa vapaaehtoisesti erehtymästä, niin sanoakseni pakosta lakkaa haluamasta tehdä eron tahtonsa ja normaalien etujensa välillä… Oma, ikioma, vapaa ja esteetön halu, jopa kaikkein villein oikku, oma mielikuvitus, välistä jopa hulluuden asteelle kiihottunut - kaikki se onkin juuri tuo mainitsematta jäänyt kaikkein edullisin etu, joka ei sovi mihinkään luokitteluun ja jonka vuoksi kaikki järjestelmät ja teoriat aina lentävät helvettiin… Ihminen tarvitsee ainoastaan itsenäistä halua, maksoipa tämä itsenäisyys mitä tahansa ja johtipa se mihin tahansa." - F.M. Dostojevski
A nation, however, as it confronts the modern world, is a purely spiritual product. Sometimes it has been born in independence, like Scotland. Sometimes it has been born in dependence, in subjugation, like Ireland. Sometimes it is a large thing cohering out of many smaller things, like Italy. Sometimes it is a small thing breaking away from larger things, like Poland. But in each and every case its quality is purely spiritual, or, if you will, purely psychological. It is a moment when five men become a sixth man. Every one knows it who has ever founded a club. It is a moment when five places become one place. - Gilbert Keith Chesterton - Heretics
Ja tuosta henkisyydestä tulee mieleen epäjumalan palvonta. Epäjumala kertoo ihmisille tarkasti sen, mihin heidän on uskottava (esim marxilaisuus, vihreä ideologia, kokoomuslaisuus - ja myöskin koulutus tietyssä mielessä). Jumala sen sijaan tarjoaa aina valintoja (tuossa ylempänä oli maininta asiasta), jotka ihmisten on itse tehtävä. Epäjumalan edessä ihmiset pysyvät riippuvaisina, Jumalan edessä he joutuvat murehtimaan elämänsä vittumaisuutta, mutta pystyvät siitä huolimatta säilyttämään valinnanvapautensa. Tuolla haluan sanoa, ettei tästä pakkoruotsi tms asiasta kannata rakentaa itselleen epäjumalankuvaa, oli sitten kyseisen asian puolesta tai sitä vastaan.
Ruotsin opiskelu ensin yläasteella ja sitten lukiossa oli musertavaa. Päättelin, että olen jollakin tavalla tyhmä kun tuon kirotun kielen oppiminen ei ota sujuakseen. Kuten niin moni muukin on saanut huomata, voi kielen oppia myöhemmin aivan kuin itsestään. Pitää vain olla pohja jolle rakentaa.
VastaaPoistaOlen jokseenkin varma siitä, että ellei olisi ollut "pakkoruotsia", olisin iskenyt päätäni seinään jonkun toisen kielen opintojen kanssa.
Lopulta on aika samantekevää, minkä kielen opinnoilla itseään nuorena vaivaa. Pääasia on, että tottuu opiskelemaan järjestelmällisesti - ja sellaiseen kielten opiskelu on omiaan. Siis: ruotsin opiskelu ei ole välttämättä niin kauhean paljon pois jonkun toisen tiedon/ taidon oppimisesta. Toivottavaa kuitenkin olisi, että niin ruotsin kuin kaikkien muidenkin aineiden opettajat onnistuisivat luomaan oppilailleen uskoa kykyihinsä.
Samainen Erns, jonka mainitsit kirjoituksessasi, kirjoitti Jorvaksen Nägelsin kansakoulussa kotiaineen "Kesäloma". Tuossa aineessa hän kertoi, kuinka hauskaa oli ollut kesällä juosta vapaana, seurata kotieläimiä niityllä ja haassa. Mutta kaikista hauskinta oli katsoa kun hevonen pissaa. Ernst -parka oli saanut tästä vilpittömästä tunnustuksesta opettajalta korvapuustin.
"Joku mainitsi Ruotsin valloittajana. Olisin utelias kuulemaan, milloin Ruotsi olisi valloittanut Suomen. Tllaista tapausta ei ole tullut tietooni." Viittaus tarkoittaa olosuhteita - kiistanalaisesta 1.ristiretkestä rippumatta - joiden seurauksena nykyisen Suomen alueesta oli 1200-luvusta alkaen Ruotsin kruunun alainen, toki saaden aikaa voittaen osallistua kuninkaan vaaliin. Tämä alaisuus alkoi kiristyä "isä aurinkoinen" Kustaa Vaasasta lähtien.
VastaaPoistaIdeologisti viittaus sisältää haikailun siihen vaihtoehtoisen historian suuntaan, että Suomen alueelle olisi 1000-1100-luvuilla kehittynyt riittävän vahva kansallinen valtiomuodostelma, joka olisi pystynyt pitämään tuolloin ja myöhemminkin niin hurrit kuin ryssätkin loitolla (vrt Norja). Saa kai sitä sentään unelmoida?
Sen sijaan viittaus ei sisällä kiittämättömyyttä sen suhteen, että ns Ruotsin vallan kausi kytki meidät (lähes) peruuttamattomalla tavalla läntiseen kulttuuripiirin antaen ruotsalaisen oikeusjärjestyksen, joka on Suomen itäistä vastakappaletta monin verroin parempi.
Toisaalta ei voida kiistää sitä, että osassa ruotsinkielisestä eliitissä on "bätre folk" -asennetta. Se ei toisaalta estä minua nauttimasta Edith Södergranin runojen kuulakkaasta kauneudesta eikä muustakaan ankkalamminkon kulttuurista, joka väestöpohjaansa nähden on vaikuttava.
Ahvenanmaa on kansainvälisillä sopimuksilla liitetty Suomeen. Ei kai Suomi saisi Ahvenenmaata pistää myynti tuosta vain omalla päätöksellä varsinkin, kun ahvenanmaalaiset itsekään eivät halua osaksi Ruotsia identiteettivyörytyksen pelosta. Tosin epäilen ironiapläjäystä, joka ei vain auennut.
VastaaPoistaValloittiko Ruotsi Suomen? Veikkaan, että katolinen kirkko värväsi Ruotsin kuninkaan (tai päinvastoin) ottamaan Suomen (Varsinais-Suomen) pois novgorodilaisilta. Tai siten ei; lähteet ovat lähinnä arkeologisia eli äärimmäisen puutteellisia. Joka tapauksessa Hämeen me ruotsalaiset ainakin valloitimme ja Karjalan.
Sitä väitettä en taas ollenkaan ymmärrä, että suomensukuinen kieli olisi tullut tänne ruotsinsukuisen jälkeen. Voihan se niinkin olla, mutta ei sitä voi varmuudella tietää. Useimmat asiantuntijat ovat päinvastaista mieltä. Lähes varmaa sen sijaan on, että me suomalaiset olemme suurelta osin suomalaistuneita saamelaisia, germaaneja ja baltteja -- missään tapauksessa emme ole mongoleja tai muidenkaan arokansojen jälkeläisiä.
Kielitaistelu taas oli tietenkin poliittinen taistelu. Kun luotiin identiteettiä nuorella kansakunnalle, oli helppo valita yhdeksi viholliseksi ruotsinkielinen eliitti. Ruotsinkielinen rahvas päätyi vihollisen leiriin luontevasti siinä kohdassa, kun se melko yksimielisesti asetti oman etnisyytensä kansakunnan yhtenäisyyden edelle (mihin sillä tietysti oli täysi oikeus). Suomihan on kuulemma maailman paras maa. Hekottelun jälkeen voi ihmetellä sitäkin, mikä osuus on sillä, että Suomessa kansallisuusaate oli eliittiä vastustaessaan voimakkaan tasa-arvoinen.
Lopuksi ehdotan uudestaan ummikkoruotsalaisille tulkkipalveluja silloin, kun homma ei muuten luista. Parempi ratkaisu ei voi olla pakottaa miljoonat opiskelemaan kieltä muutaman kymmenentuhannen takia, olivat nämä sitten kuinka huono-osaisia tahansa.
Arvoosat kaikki!
VastaaPoistaTyäpaikoos, mihinä mullon ollu onni saara hurria tyäkaveriiksi, oon oppinu niitä arvostamhan. Parahiti moon töis viihtyny niiren seuras. Noon palio höliempiä ja väliempiä, reirumpia ja lupsakampia kun suamenkiäliset. Se vika niis oli, jotta noli niin kohteliahia, jotta puhuuvat mullen aina suamia, vaikka molsin halunnu hariootella ruattia.
Sellaasen mä ulukomailla olles kans Suamen hurriista havaattiin, jotta noli isänmaallisempia kun me tsuhunat.
Emmä pakkoruattia kannata. Ei suamenkiäliset siitä sen lupsakammaksi muutu, vaikka ne ruattia oppiis. Mahtaaskhan kymmenen vuaren Närpiös asuminen auttaa!
Lissu
Ehdottomasti pakkosuomi pitäisi poistaa. Jos sitä ei tosiaan koe tarvitsevansa, ei sitten lue. Useimpien mielestä siinä tekee itselleen tässä maassa vähän hallaa, mutta yksilöllä pitäisi (näin utopistisesti haikaillen) olla vapaus päättää asioistaan.
VastaaPoistaSamoin on ruotsin kanssa. Ennen sitä saattoi hyvinkin tarvita, nyt ei välttämättä ollenkaan. Maailma ja tilanteet muuttuvat ja yksityiset ihmiset ovat yleensä nopeampia haistamaan mikä on in ja mikä ei kuin lainsäädäntö. Varmaa tietoa ei ole, mutta yllättävän moni ei tarvitse ruotsia missään. Jopa ruotsalaiset kommunikoivat mieluummin englanniksi kuin tökkivää kouluruotsia puhuvan kanssa.
Muuten olen sitä mieltä, että pakkoruotsin kannattajat tahallaan hakevat ja jopa provosoivat sinänsä tietenkin aivan typerää hurrivihaa saadakseen vastustajansa näyttämään hölmöiltä. Kannatan itse muuten myös pakkomatematiikan poistoa ja ennen kaikkea hirvittää se hirvittävä rahan tuhlaaminen kemian ja fysiikan laboratorioihin tilanteessa, missä varmaan korkeintaan tuo viitisen prosenttia muistaa yläasteen ja lukion jälkeen edes perusasiat näistä tieteistä.
Ad Omnia: 1945 ratkaisu ei ollut kieli- vaan elinkeinopoliittinen. Välttyäkseen suomenkielisiltä maansaajilta ruotsinkieliset joutuivat raivauttamaan mahdottoman määrän peltoa.
VastaaPoistaJo Koskenniemi kirjoittaa Runon kaupungeissaan 1914: "Helsingissä elää rinnan kaksi rotua, kaksi kieltä, kaksi sivistystä, toinen vanha, germaaninen, toinen nuori, suomalainen."
VastaaPoistaTähän nähden ei ole ihme, että 30-luvun rotuideologioissa suomenruotsalaiset laskettiin arjalaisiin ja suomalaiset alempiin sekakansoihin.
Tällainen rotuajattelu istuu ihmismielessä tiukasti ja syvällä tänäkin päivänä. Sen huomaa esim. niistä lukuisista puheenvuoroista, joissa vastustetaan pakkoruotsia siksi, ettei suomalaisella lapsella ole älyllistä kapasiteettia oppia kuin kahta kieltä.
Samat tyypit vastustivat aikoinaan peruskoulua, koska valtaosalla kansaa ei ole älyllistä kapasiteettia lukiotason opintoihin.
Harmi vain, etteivät amerikkaiset sitä tiedä. Vaan luulevat meidän tasa-arvoista kouluamme maailman parhaaksi...
Newsweek löi valtamediamme tiedostavat nuoret toimittajat ällikällä. He vetävät parhaillaan henkeä, mutta uskokaa pois: kohta ryöpsähtää kolumneja ja muita, joissa todistetaan ettemme me voi olla maailman parhaita, koska olemme juntteja, suomalaisuus ei kansainvälisyyttä, puhumme englantia suomalaisella korostuksella ja äänestämme toiseuden pelkoisia persuja.
Ad Anonyymi (Ruotsi valloittajana) - taitaa olla turha keskustella. Norjassa hallitsivat ruotsalaiset ja tanskalaiset 1300-luvulta 1900-luvun alkuun, ja keskiajan jälkeen ensimmäinen norjalaissyntyinen kuningas nousi valtaistuimelle 1991.
VastaaPoistaKustaa Vaasan nostaminen Suomen ahdistajaksi ei perustu mihinkään. Olisit maininnut mieluummin Kaarle-herttuan (Kaarle IX) Kustaan ja hänen poikiensa jälkeen Suomi oli tosiasialliesti (ei virallisesti) itsenäinen alue.
Ad Omnia: - suomen kielen varhaismuodoista (esim. varhaiskantasuomi) kirjoitetaan sitä kiivaammin mitä vähäisempi on asiantuntemus.
VastaaPoistaMahtuisiko jonkun päähän se esimerkiksi USA:sta tunnettu ilmiö, että joskus matkustaa kansa, joskus kieli.
Viimeistään 1 500 e.Kr.s. täällä näyttää asuneen ihmisiä, joista johtaa jokin linja nykyisiin suomalaisiin, ja samanaikaisesti rannikoila toisia ihmisiä, jotka olivat paljon tekemisissä 2 500 vuotta myöhemmin syntyneen "Ruotsin" (sveanmaa) kanssa.
Balttilaiset sanalainat ja kulttuurimuodot - ehkä mm. maanviljely - ovat nähtävästi peräisin alueelta, jolle aikoinaan asettuivat germaanien edetäjät.
Saamelaisten lukeminen sukukansaksemme on hämmentävä väite. Tavallisemmin heidän yhteydessään mainitaan yli jääkauden sinnitellyt komsan kulttuuri.
Itse en haluaisi käyttää tuollaista sanaa kuin sukukansa - kieli, geenit, elinkeinot, uskomusjärjestelmät...?
Palatakseni nyky-Suomeen.
VastaaPoistaJos ruotsin kielen asemaa ja kielivaatimuksia suomenkielisiä kohtaan (kuitenkin se 95 % enemmistö) lasketaan edes Sveitsin tai Kanadan vastaavien tasolle, saati sitten Ruotsin (vaikka tämähän on jo mahdottomuus), minulle on yksi hailea mistä geneettisestä/filologisesta sammiosta Suomen ensimmäiset asukit ovat tulleet.
Sanotaan nyt vaikka Kemppisen mieliksi, että he olivat Bernadotte-sukua.
Kemppinen ei siis pidä Kustaa Vaasaa "ahdistelijana", vaikka ukko vei mm. Turun tuomiokirkosta kuparikaton, kun varoja tarvittiin nuorten prinssien tarpeisiin tms. Kustaa Vaasa kyllä putsasi tämän Itämaan aika tarkkaan. Valloittaa voi monella tavalla.
VastaaPoistaElviira
Anonyyminä netissä uskallan tunnustaa opiskelleeni ruotsin aikuisiällä ja aivan intopäänä. Mutta ongelmani on sama kuin Lissun. Miksei kukaan suomenruotsalainen ei halua sparrata keskustelutaitojani, vaan vaihtaa kohteliaasti(?) suomeksi? Ruotsissa paikalliset juttelevat ihan ystävällisesti, kun tekeydyn maahanmuuttajaksi.
VastaaPoistaOlisin onnellinen, jos Kemppinen ottaisi joskus tämän nolon pulman pohdintaansa.
- eräs nuorempi rouva
Itse muistan kuulleeni teorian, että arkeologisesti länsirannikon asutuksessa on nähtävissä katkos viikinkiajan tienoilla. Tuolloin oli paljon trafiikkia Venäjälle ja Bysanttiin. Aika oli rauhatonta eivätkä kaikki tulijat olleet kauppamiehiä. Alkuperäinen asutus oli siirtynyt sisämaahan päin rauhallisempiin oloihin. Ruotsin suunnalta oli sitten tullut näille maille siirtolaisia, uuteen maahan - nylandiin.
VastaaPoistaKeskustelu suomalaisuudesta esihistorian näkökulmasta on tosi kolkytlukulaista. Suomessa tosin rasistisista syntytarinoista tajuttiin luopua lopullisesti vasta 30 vuotta myöhemmin. Tai ei ehkä niin lopullisesti; nostaahan rasismi rumaa päätään taas tieteessäkin.
VastaaPoistaSuomalaisuus on, hmm, symbolisia siteitä, joita melko satunnaiset ihmiset pitävät yllä ikään kuin alitajuisesti rituaalein ja ikään kuin tieten sopimuksin.
Suuri historiallinen suomalaiskertomus sijoittuu jonnekin tietoisuuden ja tiedottomuuden väliin useimmilla ihmisillä. Harva on niin pönttö, ettei ymmärrä vaikka "ja nyt Porilaisten marssi" -ironiaa. Toisaalta viisaammatkin pohtivat tosissaan varhaiskantasuomen suhdetta johonkin Etelä-Venäjältä löytyneeseen kiponkappaleeseen.
Sanotaan vaikka: Haluaisin keskusteluun vähemmän pyrkimystä luonnontieteellistyyppiseen kategorisointiin kun puhutaan humanismin alaan kuuluvista asioista.
Joo, ton otan motokseni.
Myö männää-muo mannaa. Kumpi noista siis on suomea? Mietin näitä suht. lähellä Savon suurta sotilaslinnaa, jonka Ruotsin kruunu rakennutti erämaahan sivistyneen maailman eli Välimeren kulttuurien ihmeeksi.
VastaaPoistaIhmeellistä, miten monta linnaa me olemmekaan tehneet tyhjyyttään kaikuvaan erämaahamme, ja vielä Ruotsin rahoilla; Olavinlinnan, ja koko joukon vähäisempiä!
Tähän kylkeen syystarhurina liitän eli ymppään kysymyksen Suomenmaan lappalaisista, jotka ovat tehneet erittäin erikoisia liikkeitä, kun oikein asiaa mietitään; käväisseet nimeämässä suuren osan hämäläis-savolaisen alueen mäistä, joista ja järvistä, rakentaneet huvikseen lukemattomia lapinraunioita, ja sitten ajaneet ja joik(h)anneet takaisin Lappiin, että ehtivät lapinveron maksuun ruotsalaisille ja pirkkalaisille: muo mannaa. Jo vain!
Törmäsin blogiin. Mitä sekoilua, myös blogistilta, (ent.) tietoniekalta. Vapauttavaa tosin: olen - vastentahtoisesti mutta silti - ihaillut, mutta nyt se on finito. Lukekaa kaikki edes Kalevi Wiikin oleelliset opukset ja sönköttäkää vasta sitten.
VastaaPoistaJK. Miten sen kielitaidonkin laita? Kun yritätte sanoa "kaikille", ette kai te mon. neutria ota.
Kära pojkor och flickor, otetaans iisimmin kaikilla kielillä! Nu ska vi dansa!
VastaaPoistaAd Anonyymi: - (Wiik) - törmää ihmeessä saman tien ulos blogista. Parempaa lukemista riittää.
VastaaPoistaAd Omnia: kirjoitin taannoin kirjasta
VastaaPoistaTAPANI LEHTINEN
Kielen vuosituhannet
Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Suosittelen sitä. Lienee kurssikirja ja hiukan ohuempi kuin alan klassikko. Hakulisen Suomen kielen rakenne ja kehitys.
Kommenteissa mainitut Kalevi Wiikin ajatukset aiheuttivat nähdäkseni hedelmättömän vuosien väittelyn, jota käytiin mm. Tieteessä tapahtuu -lehdessä.
Pakkoruotsi-kysymystä lähestyttäessä ei ehkä kannata tehdä ketunlenkkiä kivikauden kautta tai jaaritella jonninjoutavia kyldyyristä.
VastaaPoistaKoulutuspolittiset päätökset sanelee nykyisin äiti-Suomen taloudellinen tilanne ja eurolla on määräävä asema koulutusmarkkinoilla.
Pienten kyläkoulujen kaulat on katkaistu eurogiljotiinilla ja jäljelle jääneet odottavat lahtivuoroaan.
Näiden koulujen tilalle on rakennettu jopa tuhannen oppilaan massakouluja, eräänlaisia koulutusAuswitcheja, joissa kustannustehokkuusruuvi on kiristetty äärimmilleen.
Samoin yliopistot ovat joutuneet kiristämään vöitään siihen viimeisempään reikään.
Tässä talouskurimuksessa pakkoruotsi on täysin järjetöntä rahan ja alati vähenevien opetusresurssien tuhlausta, jota harrastetaan täysin vastoin kansan enemmistön tahtoa.
Tietenkin alati viisaat kirjanoppineet ja korrektivismiinsa hirttäytyneet poliitikot lukevat pakkoruotsin samanlaiseksi rikkaudeksi Suomelle kuin ihanan "monikulttuurisuuden".
Se heille suotakoon.
Ad Anonyymi: - käsitykset länsirannikon asutuksesta ovat muuttumassa ja rautakauden asutuksen taantumus ei näytä olleen likikään niin merkittävää kuin aikaisemmin on arveltu.
VastaaPoistaAd Anonyymi: (Kustaa Vaasa) - tietääkseni Kustaa vei kuparin muualtakin kuin vain onnettomasta Itämaasta (Suomesta).
VastaaPoistaSiitä olemme varmaan samaa mieltä, että hän ollut mikään mukava mies - mutta kova poika hiihtämään.
Ohoh, b-isäntähän on ärhäkkänä.
VastaaPoistaMinä olen ainakin puhunut vain kielistä, en kansoista.
Mutta tämä yksi Anonyymi toistaa nykypäivän muotimantran:
"Suomalaisuus on, hmm, symbolisia siteitä, joita melko satunnaiset ihmiset pitävät yllä ikään kuin alitajuisesti rituaalein ja ikään kuin tieten sopimuksin."
Tämä viisaus pätee siis myös ruotsalaisuuteen, venäläisyyteen, ranskalaisuuten, saksalaisuuteen, brittiläisyyteen, kiinalaisuuteen jne?
Onko joku muistanut kertoa sen heille?
Näin kuuskymppisenä taaksepäin katsoen huomaan, että minulle pitkä latina klassillisessa lyseossa on ollut elämässä huomattavasti hyödyllisempi kuin samanaikainen pakkoruotsi.
VastaaPoistaEn ole koskaan ollut Ruotsissa töissä. Helsingissä olin vuosia töissä kaksikielisessä miljöössä, jossa ruotsinkielisten kanssa puhuttiin aina suomea, vaikka ruotsia välttävästi osasinkin puhua. Ruotsin hyöty mulle on, että voin lukea Höblää ja muutaman ruotsalaisen kaunokirjan vuodessa.
Sen sijaan latina avasi tien romaanisiin kieliin, joita hallitsen pari ihan mukavasti. Siitä on ollut ihan toisella lailla hyötyä.
Meille suomalais-ugrilaisille on hyödyllistä lapsena opettaa jotain indoeurooppalaista kieltä, josta saa potkua jatko-opiskeluun. Esim. saksa olisi parempi. Sitäkin luin koulussa kolme vuotta, hyödykseni.
Ad Omnia: - maanhankintalaista 1945 ks. Hietanen, Silvo ym.: Kansakunta sodassa III.
VastaaPoistaPaasikiveä jyrkemmin ruotsinkielisille vaati erikoissääntelyä Mannerheim, joka tuossakin tilanteessa uhkasi erolla (presidentin virasta).
Uudet kielitieteen tulokset viittaavat siihen, että uralilainen ja germaaninen kieli ovat saapuneet Suomeen samoihin aikoihin, suunnilleen joskus pronssikauden lopulla. Germaaninen kieli ei syntynyt Suomen nuorakeraamisen kulttuurin piirissä, vaan kaukana lounaassa. Itämerensuomikaan ei näytä syntyneen Suomen kampakeraamisen kulttuurin piirissä, vaan kauempana kaakossa. Ei ole mahdollista erottaa, kumpaa kieltä täällä puhuttiin ensin, koska ajoitus saadaan keskinäisistä lainasanoista, mutta germaaninen jatkuvuus kuitenkin on katkennut joskus keskisellä rautakaudella ennen ruotsalaisten tuloa, itämerensuomalainen jatkuvuus taas ei ole katkennut:
VastaaPoistahttp://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf
Tapsalle tiedoksi, että arkeologinen tai geneettinen jatkuvuus ei voi todistaa kielestä. Vain kielentutkimus voi todistaa kielestä - tarkempaa jatkuvuusmetodin kritiikkiä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus1.pdf
Ja koska kielentutkimuksen uusien tulosten mukaan kantauralin leviäminen alkoi Volgan–Uralin seuduilta vasta kivikauden lopussa noin 4 000 vuotta sitten, eivät Suomen alkuasuttajat heti jääkauden jälkeen ole mitenkään voineet puhua uralilaista kieltä:
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf
Nuo linkit lukemalla ja sisäistämällä pääsee jo aika hyvin kärryille perustelluimmista nykykäsityksistä. Korostan, että suomalaisten esivanhempia täällä tietysti on asunut jo ”alusta” lähtien, vaikka uutta porukkaa onkin tullut tasaisesti eri suunnilta ja valtaan on päässyt yhden tulokasryhmän nykyinen itäistä alkuperää oleva kieli.
'Tietenkin alati viisaat kirjanoppineet ja korrektivismiinsa hirttäytyneet poliitikot lukevat pakkoruotsin samanlaiseksi rikkaudeksi Suomelle kuin ihanan "monikulttuurisuuden".'
VastaaPoistaKyllä se sitten jaksaa riipoa. Hyvä niin.
Tapani Lehtisen kirja on kyllä luettu.
VastaaPoistaJaska - en minä haluakaan väittää, että täällä on puhuttu suomensukuista kieltä heti jääkauden jälkeen, vaan että suomalais-ugrilaista kieltä täällä on puhuttu tuhansia vuosia kauemmin kuin ruotsalais-germaanista.
Vetoan taas saamelaisiin.
Miten nykytutkimus ajoittaa heidän kielenvaihtonsa? Sillä he olivat täällä heti jääkauden jälkeen, mutta eivät puhuneet ainakaan saamea, mistä olemma varmaan yhtä mieltä.
Mutta varmaan he saamea puhuivat jo ennen ruotsalaisasutuksen alkua.
Korostan, etten halua kiistellä näistä asioista, vaan olen aidosti kiinnostunut. Tuo väite, että suomalais-ugrilainen ja germaaninen kieli saapuivat nykyisen Suomen alueelle yhtä aikaa, on minulle kyllä uusi tieto.
En tutustunut vielä linkkeihin, mutta mustelen, ettei esim. Häkkisen tulkintoja kai ole vielä täysin hyväksytty?
"Kustaa Vaasan nostaminen Suomen ahdistajaksi ei perustu mihinkään." Lause oli tarkasti Kustaa Vaasasta lähtien ja tarkoitti, että Kustaa ei ollut Suomen ahdistelija, mutta hän oli sen keskusjohtoisen mahtivaltion isä, joka 1600-luvulta johti suomalaisten osuuttaan suurempiin väenottoihin Ruotsin keski-euroopan sotiin sekä Suomen alueen kielelliseen ruotsalaistamiseen.
VastaaPoistaNorja-viittaus oli ehkä huono, ydinajatus oli huokailu sellaisen historian puolesta, jossa Suomessa olisi ollut riittävän vahva valtiomuodostelma; viittaus Norjaan tarkoitti, että mitä jos täällä olisi ollut 1000-luvulla Norjan yhdistäjäkuninkaiden kaltainen heimopäällikkö, "varhais-Kekkonen". Tuollainen valtiomuodostelma olisi torjunut niin Novgorodin kuin Ruotsinkin.
En tiedä kuinka asiaa puhui, mutta muu'an tohtorismies minulle selitti, että 1400 luvulle asti olisi länsipohjankin puolella puhuttu lavealti Suomea.
VastaaPoistaSamoin olen kuullut, että "lappi" ei olisi tarkoittanut aikaisemmin saamelaista, vaan vain kylien ulkopuolella asuvaa, näin ja näin "lappalainen" olisi ollut sukunimenä näille haja-asutusasukkaille.
Mutta pidän erittäin luontevana ajatusta että ruotsinkieli olisi omaksuttu merireittien varrella saaristosta Loviisan seuduille asti, oli geenit sitten mitä hyvänsä.
Vapaudemme ajan mittaan
VastaaPoistapakkoruotsista kuin valtionkirkoista
ja yleinen asevelvollisuudesta,
Niin yhteiskuntaluokka kuin etnisyys, rotu, seksuaalisuus ja kansallisuus ovat pirstoutumassa Euroopassa Suomeakin myöten.
Helsingissä on ensi kerran historiassa yhteensä enemmän äidinkielenään monia kieliä puhuvia maahanmuuttajia kuin äidinkielenään ruotsia puhuvia asukkaita. Muslimien määrä ylittää pian valtiokirkon etuja nauttivan ortodoksikirkon, EU-jäsenyys ja mahdollinen Nato-jäsenyys murentavat suotuisasti yleistä asevelvollisuutta , jonka Ruotsi lopetti heinäkuussa ja aiemmin kirkon valtiosta.
Maailman parhaan kielivähemmistömme asema on jäänne Ruotsin kuningashuoneen imperialismista ja sen sääty-yhteiskunnasta maassamme jossa 1918 noustiin nimenomaan karano-suomea vastaan. Ruotsista tulisi tehdä vähemmistökieli kuten on suomen kielen laita Ruotsissa - tosin suomen kielen asema on yhä häpeälliseen heikko länsinaapurissa.
Armeijan, kirkon, pakkoruotsia ylläpitävän koululaitoksen ja tervatuin takamuksin istuvan virkakunnan yliopistoja myöten suojarakenteiden murentuessa pääsemme vapaammiksi kansalaisiksi rajattomaan Euroopaan romaneja myöten...
Tosin moni, liian moni ei kykene elämään kuin noissa meitä kahlitsevissa suojarakenteissa . Ja ilman noita suojarakenteita saattaa murtua ja tekee kaikkensa ettei muutos kohti modernia aikaa toteutuisi. Kuten esimerkiksi siirtyminen muiden Itämeren rannikkovaltioiden tapaan yhteen viralliseen kieleen ja muiden kielten täysin vapaaseen valintaan.
Esa Aallas uustulenkantaja
Kiitos linkeistä, Jaska, olivatko ne omia?
VastaaPoistaJep, täytyy myöntää, että se näkemys, jonka olin omaksunut ("maltillinen jatkuvuusteoria), saa niissä niskaansa täyslaidallisen. Mielenkiintoista.
Täytyy sulatella hieman noita näkemyksiä. Kuinka hyväksyttäjä ne ovat alan piireissä?
Eniten minua hämmästyttää se, että saamelaisten kielenvaihto olisi tapahtunut vasta ajanlaskun jälkeen. Mutta onhan se tietysti mahdollista.
Tapsalle:
VastaaPoistaSaamelaisten esivanhemmista osa oli Lapissa varmaan jo pian jääkauden jälkeen, mutta osa on päätynyt sinne myöhemmin. Kielen leviäminen edellyttää ainakin jonkinmoista muuttajajoukkoa. Kyllä kaikki todisteet viittaavat tosiaan siihen, että vielä 2000 vuotta sitten nykyisten saamelaiskielten esimuotoa on puhuttu Suomenlahden-Laatokan tuntumassa, koska mitenkään muuten ei voida selittää germaanisia (ennen skandinaavista vaihetta), balttilaisia ja keskikantasuomalaisia lainasanoja nykysaamessa. Ja paikannimistö vahvistaa kontaktien tapahtuneen etelässä.
Kukaan ei ole ainakaan esittänyt mitään kumoavia argumentteja uralilaista ja saamelaista ”nuorennusleikkausta” vastaan, ja asiantuntijapiireissä niitä pidetään tällä hetkellä perustelluimpana näkemyksenä. Mutta menee varmaan vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin ne päätyvät esim. koulujen oppikirjoihin. Ja ihan hyvä niin, kun edellinen "vanhennusleikkaus" (jossa oletettiin Suomen alkuasuttajien jo olleen uralinkielisiä) osoittautui perusteettomaksi. Tosin kyllähän ne joka tapauksessa tekevät uusia oppikirjoja muutaman vuoden välein...
Petjalle:
Kyllä, Länsi-Pohjassa on puhuttu suomea. Muinaishämäläiset ehtivät Perämerelle vasta vuoden 1000 tienoilla, ja varsinaissuomalaiset ja karjalaiset vasta tätäkin myöhemmin. Koska sikäläinen kieli kuuluu peräpohjalaiseen murreryhmään, jossa on myös karjalaisvaikutusta, ei kieli ole ollut ”valmis” ennen kuin ehkä 1200-luvun lopulla.
Lappi-sanalle on esitetty myös ’syrjäseutu’-selitystä, mutta siinä on ongelmia:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Lappalaiset.html
"Jos viittaus tarkoittaisi 1100-luvun ns. ristiretkeä, viitaus osoittaa pohjatonta asiantuntemattomuutta. "
VastaaPoistaOho.
On uskomatonta, että historian- ja laintuntija ei näe, kuinka suomalaiset viranomaisten ja kirkon asetuksilla muokattiin järjestelmällisesti pakkoruotsalaisiksi.
Muut uskonnot kiellettiin lain nimessä kovilla rangaistuksilla ja uhkaamisella. Elinkeinon harjoittaminen kiellettiin, jos olit ilmipakana.
Eikö se ole käännytystä?
Kulttuuriassimilaatiota valin voimalla.
Kirkolla oli ensin raskas verotusoikeus Suomessa - se on erittäin hyvä syy tunkeutua vieraalle maaperälle ja tuhota vanhat palvonta paikat ja varata ne kirkkomaaksi. Ruotsin valtio tuli sitten perässä verottamaan.
Järjestelmällistä tuhontaa ja kaappausta.
Paavi antoi 1070 luvan tappaa (olikohan joku ruotsalainen ruhtinaskuninkaista) suomalaisia ilman erillislupaa. Vapaa tuhoamislupa "vastustajien" suhteen KOSKA ovat vastahakoisia ruotsalaisten toimille Suomessa.
Äkkiähän sitä kansa "suostuu" ruotsalaisiksi, kun vaihtoehtona on kuolema tai karkoitus erämaahan.
Kaikki kirkot olivat aluksi Marialle pyhitettyjä - Miksi? Naispyhimys tai oikeastaan anisjumaluus vetosi naisiin ja korvasi kätevämmin naisten jumalattaret suomessa - ja äkkiä olivat kaikki lapset kastettuja ja kirkko äänekkäästi sekä uhkaille vaati saada opettaa näitä omistamiaan sieluja.
Voi pyhä yksinkertaisuus hyväntahtoista ja "kristillistä" historian luentaa.
"Vain kaupankäyntiä ja luonteva sulautuminen"... ei helkutti mitä historianluentaa. Miten on mahdollista historiallinen sokeus?
Miksi ei voida hyväksyä ajatus kulttuurin tuhoamisesta "lain" ja uskonnon avulla?