Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Sivun näyttöjä yhteensä
23. helmikuuta 2010
Kuuluttaja
Mainitsin hiljan ohimennen Kuluttaja-lehden. Otsikon kirjoitusvirhe on tahallinen, lapsellisuutta. Yritän kiertää lapsuuteni pelon. Silloin ilmestyi muistaakseni Kuluttajain lehti, joka oli kommunistien tai ainakin osuuskaupan julkaisu. Sellaisia ei katseltu K-kauppiasperheessä.
Tosin Fogelbergin sarjakuva ”Pekka Puupää” käytiin lukemassa lehdestä naapurissa. Tuon vanhan (perustettu 1917) lehden jatkaja oli ”Me”, jossa kiinnosti Tape Koiviston ”Mämmilä”. Sen otti sitten omakseen Hesarin läpyskä.
Tämä on mainos (ambush marketing). Nykyinen ”Kuluttaja” on Kuluttajaviraston julkaisema painotuote vailla mainoksia. Vuositilaus on 30 euroa.
Maksoin ja ensimmäisen numeron mukana tulivat tunnarit verkkoon, jossa on jotain 30 – 40 testiä. Verkossa avoimina olevien testien perusteella vähättelin viimeksi toimintaa. Olin väärässä. Lehti ei uppoudu testien teknisiin yksityiskohtiin, jotka tarkemmin ajatellen ovatkin tarpeettomia. Eri ominaisuudet pisteytetään jämptisti. Matkapuhelimet: perusominaisuudet, ergonomia, kannettavuus, kestävyys, käyttö puhelimena, äänenlaatu, käyttö heikossa kentässä, käyttömukavuus, akku, viestit, kuvatoiminnot, musiikkisoitin, Internet-toiminnot, selain, sähköposti, akku, synkronointi tietokoneen kanssa. Kumma kyllä Nokia N97 voittaa neljällä pisteellä Apple iPhone 3G S:n (3,5 pistettä). Synkronointi on ratkaiseva ero, vaikka podin perusominaisuudet ja selain todetaan paremmiksi.
Rouva luki lehdestä kiihtyneenä vertailun ”vihreät teet”. Totesimme myös että ympäristöystävällisissä pesuaineissa oli vahingollisia aineita. Minä en ollut liioin tiennyt, että on välttämätöntä pestä kirjopyykki välillä 60 asteessa. Hiki ei lähde kylmemmässä, vaikka paska lähtee.
Omasta laiskuudestani johtunut mysteeri oli energiansäästölamput. Testaajat olivat nyt muun muassa naksutelleet eri lamppuja päälle ja pois 15 000 kertaa kutakin ja ilmoittivat erikseen syttymisajan ja syttymisajan hidastumisen lampun ikääntyessä, sekä tietysti valovoiman.
Tulos oli tämän lehden tiedoissa tavallinen. Hinta ja laatu eivät ole missään käsitettävässä suhteessa toisiinsa. Jokin Osram, Philips ja GE ilmoittamat samat tehot, mutta hintahaitari on jopa yli 200 prosenttia ja lehden ilmoittamat ominaisuudet ovat ihan eri asia. Jokin halpa tuote voi olla joka suhteessa parempi kuin paljon kalliimpi.
Lehden sävy on hillitty ja asiallinen, ja lukijan oletetaan ymmärtävän jotain itsekin. Televisioista kerrotaan liitännät ja lukuisat ominaisuudet, mutta luettelon alussa lukee, että eri koneiden kuvan laatu ei vaihdellut ihmeemmin. Siinä meni siis myyjien pääargumentti. Tietokoneen näytöt tekivät kaikki tehtävänsä. Erot olivat pieniä, ja nämä erikoislehtien ja erikoismiesten rakastamat vasteajat millisekunneissa ovat mukana, mutta käyttöönotto, mukavuus ja painikkeet saavat suuremman painon.
Taustalla on addiktioni amerikkalaiseen Consumer Report –lehteen ja sen verkkosivuihin. Heillä on toisen kertaluokan resurssit mutta sama asiallinen henki. Ja kun tutkitaan ja listataan autojen korjaamokäyntien lukumäärä, ja autoja on miljoona kutakin merkkiä, tulos alkaa kuulostaa vakuuttavalta.
Amerikkalaiset perusvehkeet vain ovat kattiloista kahvinkeittimiin yleensä merkiltään tai malliltaan sellaisia, ettei niitä tunneta meillä ainakaan kulmakaupassa.
Tämäkin kirjoitus on moraliteetti, vanhan äijän jupinaa. Sinänsä ymmärrettävistä syistä kuluttamista eli hermostoperäistä tavaran ostamista kiitellään, kehutaan ja kannustetaan häpeämättömän julkisesti.
Kannattaisi joskus ajatella, kuka kuluttaa. Minusta on perusteltua pitää tuttua, luullakseni aika maltillista elintasoa, ja ajatella edelleen, että säästäminen on hyve. Suotuisassa tapauksessa Osuuspankki panee rahoja, myös minun vähäisiä rahojani, tuotannolliseen toimintaan. Tiedän sen vaikuttavan jollain pienellä osalla kurjuuden torjumiseen eli yleiseen hyvinvointiin.
En ole koskaan omistanut muita arvopapereita kuin puhelinosuustodistuksen. Syy voi olla se, että olen joutunut nostelemaan ns. asiantuntijoita sijoitustoiminnan suosta ja ainakin neljän suurpankin saattohoitoon.
Perse on korvannut aivot, ja sellainen vertauskuvallinen elin kuin sydän on ajoittain kateissa. Toisin sanoen se, mitä kulloinkin arvellaan henkilökohtaiseksi mukavuudeksi, on tärkeintä maailmassa. Milloin näemme ensimmäisen mainoksen pehmustetusta ruumisarkusta? En tarjoudu testaamaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Autoista on kilometritolkulla arvosteluja ja kuitenkin ihmiset ostavat sen mikä tuntuu itsensä mielestä sopivalta; foordiinkin kuuluvat monet päätyneen, saati sitten ooppeliin.
VastaaPoistaMielenkiintoiselta mahdollisuudelta tuntuisi Tekniikan Maailman erikoisreportaasi ruumisarkun kahdentoista kuukauden rasitustestistä.
"Vedenpitävyys, maatuminen, ruuvien hajoaminen erilaisissa maaperissä, käyttömukavuus, hinta-laatusuhde..."
OSUUSPANKKI JA TUOTANNOLLINEN TOIMINTA
VastaaPoistaEikos osuuspankki lainaa rahasi kaiken maailman kuluttajille pääasiassa. Eika kai sita m-realin ym metsäliiton touhua voi kai enää pitaa teollisena toimintana, ei ainakaan kannattavana?? Teollista toimintaa rahoitetetaan pääasiassa kaiketi aivan muualta. -- Suosittelen rahojesi uudelleen suuntausta, jos haluat niiden menevan varmuudella teollisen toiminnan rahoittamiseen.
Kuluttaja-lehti olisi jotenkin saatava kansalaisten luettavaksi maksutta. Sen verran hyviä esimerkkejä käytännöstä siinä on tavisten luettavaksi.
VastaaPoistaEnemmän lehti voisi panostaa takuuseen ja kertoa, ettei takuulla ole juuri mitään merkitystä, vaan että virhevastuu on ratkaisevassa osassa.
Soittaa mihin tahansa maahantuojan tai myyjän Help-deskiin tai takuuhuoltoon, niin kukaan myyjistä eikä opastajista tiedä, tai halua mainita mitään virhevastuusta.
Tämä olen vuosi sitten testannut 20 takuuhuollon kautta.
Toinen hyvä kuluttajalehti on saksalainen Öko-Test, josta löytyy lukuisa määrä meilläkin tarjolla olevista tuotteista.
Öko-Test
Toisaalta herättää kummastusta, etteivät kansalaiset ole löytäneet edes Kuluttajaviraston sivuja, kuten:
Kuluttajavirasto ja takuu
Ad Anonyymi: - kyllä tämä Op-Pohjola on luototuspohjaltaankin tyydyttävä. Todellinen syy on kuitenkin se, että isäni sai autolainan Kauhavan Osuuskassasta 1950-luvulla, kun liikepankeilta ei herunut ja itse olen saanut sävyisää palvelua henkilöasiakkaana. Niin, ja enon vaimo Maija oli töissä osuuskassassa.
VastaaPoistaTieteellinen maailmankatsomus...
OP-POHJOLA ON OK
VastaaPoistaJuu, kylla Op-Pohjola on aivan ok pankki, mutta
halusin vain huomauttaa, etta ei ne Sinun rahasi sielta ehka teollisuudelle mene. Hyvahan se on, etta lainaavan myös kuluttajille, kunhan pitavat silmalla "juoppovekseleita".
Ja se henk.koht.mukavuus ei ole edes omasta päästä, vaan ulkoapäin meihin istutettu.
VastaaPoistaJoukkoja johdetaan, tämä täälläkin on sitä (paitsi että hauskempaa).
Kuinka moni itse valitsee auktoriteettinsa?
Katsokaa hyvä ihmiset aina laboratorion nimi joka ikisestä tuotetestistä,
VastaaPoistaai miksi?
jos se puuttuu, se ei ole vahinko, labra kyllä on mutta se on kieltänyt nimensä käytön.
Auton ostoko rationaalista? Tuskin, vaikka oikeasti kyse on peltiläjästä, jonka funktio on kuljettaa pisteestä A pisteeseen B. Mutta auta armias sitä laatusanojen runollisuutta, joilla näitäkin ympäristörikosten välineitä kaupataan ja arvioidaan.
VastaaPoistaHain aikoinaan Nord... anteeksi PYP:stä lainaa. Pankinjohtaja, tai en tiedä oliko vt., kysyi paljonko minulla on talletuksia heidän pankissaan? Ihmettelin kysymystä mutta vastasin että ei yhtään, siksi minä lainaa tarvitsen. Hän kysyi sitten takaajista, ja kun ehdotin että "sinähän voisit olla toinen", hänen koheesioitunut ystävällisyys lopahti ja hän sanoi (muistan sen loppuikäni) että "Ehkä Teidän likviditeettinne on muualla". Poistuimme kätellen.
VastaaPoistaSiksi siirryin OP-pankkiin. (Siellä minua on huijattu hienovaraisemmin.)
Kun omaa ja sitten yhteistä huushollia kasasin jokin vuosikymmen sitten, Kuluttaja-lehti (ensin Kuluttajaviraston julkaisema testiluettelo, jossa myös muiden eri lehtien julkaisemia vertailuja oli listatu) oli kovassa käytössä. Valitettavasti opin pian, että suppeat testin olivat viimeistään johtopäätösvaiheessa samaa tasoa luin peruskoulun (ja valitettavasti minun lukionikin) lehtoreiden pintaa syvempi asiantuntemus: hyvin epätasaista, itsepäistä ja jotenkin kauhtunutta. Peräkkäin meni mönkään lehden avulla valittu pölynimyri, silitysrauta, televisio ja tiskikone. Vaarallisinta ainakin silloin ja niissä tapauksissa oli käytettävyyden arviointi. Ehkä minulla peukalo on erikoisella kohtaa kämmentä, mutta kun tutuilla pääsin vertailemaan, huomasin käsitykseni yleensä menevän siinä asiassa tasan toisinpäin kuin lehdellä.
VastaaPoistaTelevisiokuvissa ON vielä isoja eroja, etenkin katselukulman vaikutuksella ja liikkeen toistolla, myös väriavaruudessa on usein eroja. Toki erot ovat pienentyneet LCD- ja plasmapaneelien ryhmien sisäisesti.
Tietysti on parempi lukea jotain muuta kuin mainoksia, tekniikassa on niin paljon sumutusta. Toisiaan vastaavia ominaisuuksia nimetään eri nimillä, mutta olennaiset erot (kuten taulutv:n kaapelikytkentöjen sijoitus ja suuntaus) jäävät mainospuheissa kokonaan mainitsematta.
Hieman samaa eli kuluttajalehtorimaista on dosentin sijoituspuheissa. Se, että ei pidä formuloista eikä raskaasta liikenteestä on erikoinen syy välttää pienautoilua.
“Every epoch, under names more or less specious, has deified its peculiar errors.”
VastaaPoistaPercy Bysshe Shelley
No joo... siis tuo liittyi siihen kysymykseen että tilaisinko Tekniikan Maailman - vai ampuisinko itseni. Kumpikohan olisi pahempi virhe? (Olisin muuten myrkkyjen kannalla, mutta kun nopeasti vaikuttavia on aika hankala hankkia... rotanmyrkkykään ei ole entisensä - ja pyssyjä on saatavilla).
Siis kun eräskin melko huomattava henkilö menneinä vuosina totesi itsestään, että oli sairas mies - kun oli mies - ja että oli kiukkuinen mies - kun oli mies - ja että oli omasta mielestään kaiken lisäksi vielä kiinostava mies - kun oli mies - (piti kai itseään hulluna). Oli kuitenkin eniten huolissaan siitä maksan - joka on elin - kunnosta.
Saattaa olla että muistan väärin - tai tulkitsen väärin - mutta onko tämäkään enää entisensä - http://www.youtube.com/watch?v=9hyOpH6RH10&feature=related
No entäs tää - http://www.youtube.com/watch?v=XXE-EVQgGlE&feature=related
Tän huomasin vaan sattumalta - http://www.youtube.com/watch?v=x_-pBwiV5AQ&feature=related
Voi vittu. Entäs tää - http://www.youtube.com/watch?v=wL-hNMJvcyI&feature=fvst
(HS muuten haukkui sen Crumbin Genesiksen - voi olla etten ole huomannut, mutta oliko siitä puhetta täällä - Kai se on aika paska kuitenkin, mä runkkaan illalla HS:ään kunn en nyt voi ja kun panettaa.
Nää on aika hyviä sivustoaj - olis kiva jos Hs laittas ne kanssa sinne kulttuuri-valikkoonsa:
http://www.grannypornvids.com/
http://www.grannyangel.com/
Tosin en mene takuuseen kaikesta - en edes viiruksista - herpes mulla on, ja tippuri on ollut jonkun kerran ja kuppakin kerran.
Mua kyllä lohdutti kovasti kun tulin himaan ja muutama jälkeläisenikin oli tänne tullut jostakin syystä käymään. Kyllä junat taas kulki hetken aikaa - en nyt viitsi kertoa kuinka hyvin, ei ehkä yhtä hyvin kuin Mussolinin aikana. Hyvä VR - mäkin olin siellä joskus hetken töissä - kyllä se kesä vielä tulee - ainakin kesän ajaksi.
Mutta oli se kun ennen vanhaan, kun tulin tänne himaan ja siis kun osa näistä jälkeläisistäni oli päättänyt tulla morjestamaan vanhaa haisevaa - ja taustalla soi tämä - http://www.youtube.com/watch?v=TnEGV9QB65Q - ja ne katsoi - mulla näkyy mutta en muista nyt mikä näkyy - jotakin piirrettyä veturi-ohjelmaa. Oli se niin kiva - ne on tollasia isoja tyyppejä ja puhuu englantia omasta mielestään paremmin kuin minä - joka on ihan ok juttu, mutta ne lukee kyllä liian vähän.
No joo - Kuluttaja siis vaikuttaa julkaisulta. En nyt aloita tota Nokia versus Apple juttua - kun ..... en nyt oikein innostu siitä - Täällä muuten on jotakin höpinää iPadista - http://www.roughlydrafted.com/ - pitäisikö muuten noi joulukortit jo ottaa pois seinältä?
Muuten - onko siellä Kuluttajassa testejä jostakin eletystä? - se tuntuisi jotenkin tärkeämmältä - Historia nimellä vaikka. Sikari testit kyllä myös kiinnostas kun se niiden laatu putoaa kuin lehmän häntä. Vihreillä on kuulemma selitys siihenkin.
http://illustrateurs.blogspot.com/ - siis jos romanttiset piirretyt vaikkapa niistä Venäjän käymistä sodista kiinnostaa vaikkapa wallpapersina - varoittelee kun joku on piirrellyt sinne niitä pillun kuvia.
La prédiction d’Emile Durkheim se réalise : la société prend la place de Dieu. Joka on ranskaa ja tarkoittaa että kylläpä se äidin tekemä on taas kerran niin hyvää. Saarioinen.
Kaikki on kuitenkin mahdollista. Esimerkiksi nyt noi lapsoset tuli kiusaamaan mua - toinen lukee raamattua ääneen ja toinen Sylvia Plathin muistelmia - se taas johtuu siitä että tortellinit on valmiita - pitää mennä kohta syömään. Nam nam - vai.....
Anonyymille: Kuluttaja-lehdessä ei kerrota testilabrojen nimiä, koska se on erikseen raporteissa kielletty. Oletan syyn olevan osapuilleen se, että kukaan ulkopuolinen ei pääsisi vahingossakaan vaikuttamaan tuloksiin.
VastaaPoista(Avustan toisinaan Kuluttajaa.)
"Auto ostetaan tunteella, mutta perustellaan järjellä", radiosta kuultu autonmyyjän lausuma.
VastaaPoistaJa käsitän jälkiosan muodossa: "perustellaan järjetön ostos perheelle jollain järjellä"..
Jotkut vähänkuluvat ergonomiset tuotteet on pakko testata itse, testit ei paljon auta, kuten hyvät stereokuulokkeet, jokaisen korvan ja korvakäytävän jne ominaiuudet on henk. koht. eikä niitä voi testata muut kuin kuluttaja itse.
MrrKAT
MrrKAT:n kommenttia täydentää se, että monilla kestikulutustuotteilla laatu muuttuu käytössä, esimerkiksi juuri kuulokkeilla on omasta ja eräiden (muiden) hifistien mielestä selvä "burn in"-tarve (KVG). Ominaisuudet elävät laitteesta riippuen n 100 (Grado) - 500 (Stax) ensImmäisen käyttötunnin aikana. Lopullisesta laadusta on siis kuulokkeissa (tai esim autoissakaan) mahdoton saada riittävää tietoa tuliterän yksilön koeajon perusteella.
VastaaPoistaKulutushyödykkeissä testit taas ovat tarpeen aina silloin, kun maistiaisia ei torikaupan lailla yleensä ole tarjolla (Alko).
Ehkä olisi tosiaan helpompaa, jos englannin sijasta osaisimmekin saksan. Saksalaisen kuluttajan kanssa kun meillä on paljon yhteistä, mutta ameriikassa on ihan eri markkinat.
VastaaPoistaMikähän siinä on, ettei Ranskasta kukaan välitä, muuta kuin esteettisessä mielessä. Ostot ja talous, niin silloin puhutaan saksaa.
Öko-testit jäävät kielen varjoon vaikka saksan markkinat, ja saksan systeemit ovat meidän systeemit. Kieli vain on eri.
Minä kaipaan saksan markkinoita, mutta kieli ajaa Ison Britannian nettikauppoihin. Se on harmi, kun siellä kaikki on väärin paikallisen katsantoni mukaan
Jawohl, pakkoenglanti se on Suomen syöpä..
Poista