Sivun näyttöjä yhteensä

7. helmikuuta 2010

Kirja-arvostelu



Erkki Tuomioja lähetti jouluksi jo kymmenennen niteen omakustanteestaan ”Kirjavinkkejä”. Kiitos siitä. Samat vinkit löytyvät verkosta osoitteesta

www.tuomioja.org

Nähdäkseni kysymyksessä on maan monipuolisin ja asiantuntevin verkkojulkaisu, Soininvaaran blogi mukaan luettuna, kukaties Kasvin blogin ohella.

Tuomiojan harrastus painottuu luonnollisesti kansainväliseen politiikkaan ja talouteen sekä poliittiseen historiaan eli omaan ammattiinsa ja tutkimusalaansa. Hänellä on lapsettomana, sisäruokinnassa olevana herrana mainiot lukemisen mahdollisuudet, kun hän kertomansa mukaan saa myös listaa kruksaamalla käsiinsä Eduskunnan kirjaston kautta kaiken, mitä sielu sietää.

Tämä oli kehua. Sitten tulevat haukut.

Sekä kirjanen että verkkopaikka ovat tekijänsä näköisiä, asiallisia mutta kuivakkaita ja jollain erikoisella tavalla sammaloituneita.

Tuomioja kirjoittaa edelleen huonosti. Ehdottaisin että hän kysyisi oppitunteja esimerkiksi entisen koulunsa SYK:n äidinkielen opettajalta. Tunnen myös pari pirtsakkaa eläkeläistä, jotka osaisivat neuvoa hänelle useiden peräkkäisten että-lauseiden ongelmat ja varoittaa kasaamasta ulkopaikallissijoja.

Esimerkki: ”Palme aloitti pääministerikautensa aggressivisella Ruotsin kilpailukyvyn palauttamiseen tähdänneelle isolla devalvaatiolla.” Editoisin: ”Palme aloitti pääministerinä aggressiivisesti. Kruunu devalvoitiin rajusti, jotta Ruotsi saisi takaisin kilpailukykynsä.”

Opettaakohan joku riiviö Suuressa valiokunnassa puheenjohtajia ja jäseniä karttamaan päälauseita ja suosimaan passiivi- ja nominaalirakenteita?

”Enemmän kuin mikään muu asia IB-juttu vaikutti siihen, että Palmen suhteet siihen radikaaliin kulttuuriväkeen, joka oli häntä juhlinut ja johon hän oli huolella 60-luvulla rakentanut suhteita, tärvääntyivät.”

Editoisin: ”Palme tärveli suhteensa radikaaliin kulttuuriväkeen eli samaan joukkoon, johon hän oli rakentanut huolella suhteita 60-luvulla. Eniten vaikutti IB-juttu.”

Eikös Kemppinen ole Tuomiojan kavereita? On kai, ja se tarkoittaa, että olen jyrkästi eri mieltä hänen kanssa monista asioista. En liioin usko, että hän kaipaa juumiehiä. Emme ole kyllä tavanneet aikoihin.

Otan kehuakseni Tuomiojan kirjakatsauksia myös siksi, että hän lukee ongelmitta englannin lisäksi ruotsia, saksaa ja ranskaa. Se on yhä harvinaisempaa. Minäkin hiukan säälittelen sosiologeja ja politologeja, puhumattakaan media-ihmisistä, jotka joutuvat odottamaan mahdollisia kaliforniankielisiä käännöksiä päästäkseen selville Ranskan keskustelusta, jossa on aina ryppyilyä ja ristiriitoja, harvoin suuria totuuksia mutta hyvin usein innostavia oivalluksia.

Se on tietysti masentavaa, että Saksa ja Ranska ovat täysin tietämättömiä jopa toistensa viestintää koskevista oikeudellisista pohdinnoista, joita ne ovat säätäneet yhdessä EU:ssa. En liioin edes kehtaa kertoa, minkä tasoisissa paikoissa olen joutunut Briteissä ”simultaanitulkkaamaan” Saksan tuomioistuinratkaisuja englantilaisille, jotka eivät ole niistä kuulleetkaan. Skandinaviaa ei tietenkään ole edes olemassa. Ensimmäinen ja viimeinen muurin ylittänyt asia oli Veikkaus Oy:n ja brittiläisen vedonlyöntitoimiston tekijänoikeusriita.

Ihmettelen etteivät sanomalehdentoimittajat käytä enemmän Tuomiojan kirjoituksia. Hän kirjoittaa asiantuntevasti ja ilkeästi esimerkiksi Arja Alhon ja Suvi-Anne Siimeksen muistelmateoksista. Hän muistaa hyviä sitaatteja, kuten kuulemma Rudyard Kiplingin kynästä pääministerin puheeseen siirtyneen luonnehdinnan lehtikeisareista, jotka tavoittelevat ”valtaa ilman vastuuta, mikä on ollut halki vuosisatojen huorien yksinoikeus”.

Pelkkä henkilöhakemisto lisäisi kovasti tekstien käyttöarvoa. Lukijoitteni on myös syytä huomata, että kaunokirjallisuutta Tuomioja ei hallitse likikään niin kuin plitologiaa. Nyt esimerkiksi Krossin ja Coetzeen (äännetään kutTSII) esittelyt ovat vaivaisia.

29 kommenttia:

  1. Palme aloitti pääministerinä aggressiivisesti; kruunu devalvoitiin rajusti, jotta Ruotsi saisi takaisin kilpailukykynsä.

    VastaaPoista
  2. Soininvaaran blogi kun mainittiin, niin siitä sen verran, että kyseessä on erittäin hyvä blogi, mutta niin toivottoman epätasainen laadultaan. Täysin luokattomia postauksia, jotka johtuvat Soininvaaran patologisesta vihasta yksityisautoilua kohtaan tai jostain muusta syystä, joita tässä nyt en ala mainostaa. Relativismista kuitenkin on kyse.

    Toinen ongelma on Soininvaaran blogiin postailevat kommentoijat, joista osa on turhan kovia suustaan. Toisaalta sama henkilö on suurin myötäilijä ja naisena täysin armoton (vrt. naispysäköinninvalvojanapulaiset, niiltä ei armoa saa). Keskusteluksi luultu kommentointi on lähinnä soininvaaralaisen ajatusmaailman ajamista tai toisten haukkumista. Painopiste jälkimmäisessä. Olen joskus noita lukiessani ajatellut kyynisesti, että miten helppoa oliskikaan hallita maata noilla avustajilla. Jokaiseen ongelmaan löytyy ratkaisu roimasti ongelmaa yksinkertaistamalla ja vetämällä viivat suoraksi. Työttömät töihin. opiskelijat valmistumaan kolmessa vuodessa, eläkeläiset pois hoitojonoista jne.

    Lopuksi kevennys. Soininvaara heittää aika ajoin jonkinlaisia vitsintynkiä, mutta kukaan ei koskaan ymmärrä mitä hän oikeastaan yrittää vitsailla. Vitseistä tuleekin yleensä sitten Soininvaaran sanoin "koepalloja" ja kukaan ei vieläkään ymmärrä mistä oli kyse.

    VastaaPoista
  3. Että Kemppisen kirjoituskouluun, että oppisi, että ettei että-sanaa käyttäisi, että se ei vaikuttaisi moukkamaiselta.

    Lakiasiat ovat kumman kummoisia, eikä kukaan niiden ajantajulla pysy.

    Läheltä liippaa useita suomalaisia, että Englannin vetoomustuomioistuin vahvisti kyproslaisen tuomion viikko sitten.
    Englantilainen pariskunta oli rakennuttanut talon Kyproksen turkkilaiselle puolelle ja heidät määrättiin purkamaan talo, maksamaan vuokraa ja vahingonkorvauksia ja että purkamaan talo.
    Tuomiosta ei voi valittaa.
    Alkuperäinen omistaja oli kyproksenkreikkalainen, joka nämä vaatimukset alkujaan esitti.
    Mahtaa turkkilaisia harmittaa ja samalla tuhansia eurooppalaisia

    Tuo päätös toteaa yhdessä EU-valtiossa langetetun tuomion pätevän muuallakin EU:ssa. Elämme hirmuisia aikoja.

    VastaaPoista
  4. Eikös nuo Tuomiojan tekstinäytteet ole kuin poliisikuulusteluja tai tuomareiden lakikieltä eli kirjoitettu yhteen pötköön siten ja sillä tarkoituksella, ettei niistä voi mitään poistaa, vähentää eikä lisätä eli irrottaa erilleen muusta kontekstista ja kokonaisuudesta alkuperäisen kirjoitetuksen merkityksen muuttamiseksi, jonka vuoksi mainittuja tekstejä ei viitsitä siteeratakaan lehdistössä niin usein kuin mahdollisesti muutoin kuivakkaa jne. jne.

    VastaaPoista
  5. Jukka Kemppinen: Saako sinua kutsua Jukaksi tai Kempiksi? Tai saako Erkki Tuomiojaa kutsua Eki-sedäksi? Osmoa saa, uskoakseni, kutsua Osmoksi ja Jyrkin tavanneena voin sanoa, että tohtori Kasvia saa kutsua Jyrkiksi.

    Pohjahan on, että saako meidän tasa-arvoisessa yhteiskunnassamme kutsua vanhempia (ja viisampiaan) ihmisiä etunimellä aivan vapaasti vai olemmeko saksalaisen teitittelyn piirissä?

    - Kyselyikäinen aikauinen ihminen -

    VastaaPoista
  6. K:
    Pelkkä henkilöhakemisto lisäisi kovasti tekstien käyttöarvoa.

    Sanopa hänelle, tarvittaisiin jo ihan oikea tietokanta.

    VastaaPoista
  7. K:
    Hän kirjoittaa asiantuntevasti ja ilkeästi esimerkiksi Arja Alhon ja [..] muistelmateoksista.
    sanoisin, ainakin Alhon kohdalla, muistelmateoksen (vai mustelmateoksen?) pohjalta.
    Todella ilkeästi - mutta hyvällä ei mene perille. ja tässä vaiheessa taas ei liene enää juuri menetettävääkään.

    VastaaPoista
  8. Kemppinen kirjoittaa edelleen huonosti. Ehdottaisin hänelle että hän kysyisi konekirjoituksen oppitunteja esimekiksi joltain entisen sihteeriopiston eläkkeellä olevalta opettajalta. Kemppisen sormet kun tuntuvat eksyvän usein aivan väärään paikkaan.

    VastaaPoista
  9. Ad Anonymous: - kysymys ei ole sormista, vaan silmistä - kaksi kaihileikkausta, kolme verkkokalvon repeämää, viimeksi edelliskesänä, kuten raportin.

    Siirry lukemaan esim. puhelinluetteloa. Teksti lienee aika virheetöntä.

    VastaaPoista
  10. Kemppinen sanoi että Coetzee äännetään kutTSII. Varmaan tällaistakin esiintyy, mutta "oikeammin" se äännetään kötTSIIe (ö markkeeraa tässä saman kaltaista äännettä kuin esim. ranskan sanassa "que"). Täällä on käytetty paljon versiota kötsee, niin minäkin, että me kaikki tajutaan kenestä on puhe.
    http://inogolo.com/pronunciation/Coetzee

    Ms. Mandelbaum

    VastaaPoista
  11. Meikäläisellä näkö on kohtalaisessa kunnossa, mutta kun nuo sormet ovat kuin nippu kikkeleitä, niin kirjoitusvirheitä tuppaa tulemaan ihan väkisin.

    VastaaPoista
  12. Ei Eki minun mielestäni huonosti kirjoita, vaan... monipolvisesti. Sitten hän kirjoittaisi huonosti, jos hänen tarkoituksestaan ei saisi selvää. Nyt saa.

    On vaikea olla eri mieltä ellei ymmärrä, mitä toinen tarkoittaa. Tai helppoa.

    Hyvillä - siis sujuvilla - kirjoittajilla on usein sellainen vika, että he hurmaantuvat omista sanoistaan. Sanomatta silti oikein mitään.

    Tyhmää moittia Kemppistä kirjoitusvirheistä. En muista ainoatakaan lukemista ja ymmärtämistä haitannutta. Ymmärtämättömyydestäni syytän vain itseäni.

    VastaaPoista
  13. Ad Anonymous: vertaus koski, kuten tekstistä kävi ilmi, KKO:n esittelijöitä (esittelijäneuvos) ja hovioikeuden jäseniä.

    VastaaPoista
  14. Ad MKs. Mandelbaum: - toisin J.M. Coetzee itse. Ks. BBC.
    http://www.bbc.co.uk/blogs/magazinemonitor/2009/09/how_to_say_3.shtml

    Aiheesta lisää - google
    The Millions: Hard to Pronounce Literary Names

    VastaaPoista
  15. Jos puhuu ja kirjoittaa sujuvasti ranskaa ja saksaa, on suomenkielinen kirjoittaminen lonkalta usein hankalaa.
    Joskus ajattelee asian saksaksi, kun kirjoittaa suomeksi, ja pilkut taipuvat englanniksi.

    VastaaPoista
  16. Ei Tuomiojan teksteissä ole yleensä isommin vikaa. Hänellä on oma tyyli, joka on sidoksissa hänen persoonaansa. Samoin Kemppisellä ja Soininvaaralla, joista jälkimmäisen blogin luettavuutta rasittavat usein tolkuttomuuksiin saakka menevät krijoitsuvirhet. Kai sillä kommunikaattorillakin pitäisi pystyä tuottamaan jokseenkin luettavaa tekstiä?

    VastaaPoista
  17. Toipilalle:

    Kirjoita kommentit Firefoxilla. Lataa suomenkielinen oikoluku. Kirjoittaessasi sanan väärin, näkyy se alleviivattuna.

    Oikoluku Firefoxiin

    Oikoluku 2

    Testiversio toimii hyvin uusimmassa Firefoxissa.

    VastaaPoista
  18. Coetzeesta: seison korjattuna, jos kerran nimen kantaja itse näin suosittelee. Mutta hetken tuntui ihanalta tietää parememmin...

    VastaaPoista
  19. Anteeksi maanisuuteni, mutta piti hakea silmiin ja korviin vielä tämä:
    http://www.youtube.com/watch?v=kd7rc_vxiRk

    Siinä rakastamani J.M. esittelee heti alussa itsensä ja sanoo että kutTSEE. Eikö sanokin, eikö?

    Omalta osaltani päätän tästä tähän ja sanon tästä eteenpäin vain koetsee.

    VastaaPoista
  20. Kirjoitusvirhe kertoo useimmiten, ettei ole ehtinyt lukea kirjoittamaansa jälkikäteen; epäselvä kirjoittaminen, ettei ole ehtinyt ajatella kirjoittamaansa etukäteen. Joskus harvoin ovat syynä fyysiset viat: hämärät silmät, veltot sormet tai tunnoton touchsceeen.

    Väärä ääntämys johtuu kaiketi aina tietämättömyydestä (vieras kieli tai kulttuuri) tai taitamattomuudesta ("olumpia").

    Mitä virheistä pidämme leimaavimpina? Kokemukseni mukaan kömpelösti rakennettu ja lausuttu ovat pahimmat.

    VastaaPoista
  21. Tapani kirjoitti...

    On vaikea olla eri mieltä ellei ymmärrä, mitä toinen tarkoittaa. Tai helppoa.
    Niin..., mistä sitten tiedetään, että joku erimieltäolija on ylipäätään ymmärtänyt lukemansa? Perusleluista - eriävän kantansa mahdollisimman tarkasta analyyttisestä argumentoinnista.
    Ja Tuomiojan tapauksessa erityisesti olisin kiinnostunut kuulemaan sisällön ja perustelut, kun joku on "jyrkästi eri mieltä hänen kanssa monista asioista."

    VastaaPoista
  22. "Ad Anonymous: - kysymys ei ole sormista, vaan silmistä - kaksi kaihileikkausta, kolme verkkokalvon repeämää, viimeksi edelliskesänä, kuten raportin.

    Siirry lukemaan esim. puhelinluetteloa. Teksti lienee aika virheetöntä."

    Mainio vastaisku tökerölle huomautukselle. Jotenkin noin olisin itsekin sivaltanut.

    Kemppisen kirjoitusvirheet eivät ole lukemista haitanneet. Minusta on parempi lukea kirjoituksia muutaman virheen kera, kuin olla lukematta lainkaan. Tökerö huomauttaja taisi olla Eki-setä itse?

    t. Maajussi

    VastaaPoista
  23. Hei, Kemppi!
    Älä sekoo lillukansanvarsiin! Vedä isoo kansallista, kulttuurihistoriallista linjaa! Kun on kompetenssia sen verran kuin Sinulla, ei piperryksiin pidä puuttua! Me poijat täältä sivusta komppaamme sujuvasti. Anna soida!
    (Ja Virolainen, piru vie, parantaa kuin sika juoksua!)
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  24. Minä ainakin sanon Ekiä Ekiksi, tai Tuomiojaksi, eikä se näytä kummastakaan paskaa tykkäävän.

    VastaaPoista
  25. Mä muuten oon nauranut Ekin kanssa.
    Joku spontaani tilanne jossa puhuttiin niikuin Forssan ohjelman uudistamisesta.

    Varmuudeksi kuitenkin puskasta.

    VastaaPoista
  26. Onkos Kemppinen nykyisen ns astmatyylin kannattaja, jolloin kieltämättä hankalat, mutta yksiselitteiset, pitkähköt virkkeet pilkotaan lukuisiksi päälauseiksi, joiden keskinäisestä suhteesta ei saa selvää. Lisäksi tuollainen tyyli on helkutin rumaa eikä osoita käyttäjänsä kielellisiä taitoja!
    Nimerkki Vanhan tuomioistuintyylin kannattaja

    VastaaPoista
  27. Mielestäni tuossa Ms. Mandelbaumin Youtube-linkissä Coetzee lausuu nimensä lopun selvästi diftongiin päättyvällä pitkällä vokaalilla (IPA:n eli kansainvälinen foneettisen aakkoston mukaan suurin piirtein [i:e] - tästä voidaan toki keskustella). Uskonkin, että mikäli Coetzee todella on pyytänyt/neuvonut lausumaan nimensä yhdellä pitkällä vokaalilla, kuten tuossa Kemppisen itsensä linkittämässä BBC:n jutussa kerrotaan (ja vieläpä pyytänyt/neuvonut kirjallisesti, mikä on hyvinkin tärkeää alkuperäisen viestin tulkintaa arvioitaessa), johtuu se siitä, että diftongilla lausuttaessa nimi lausutaan usein väärin. Eli yhdellä pitkällä (oikealla) vokaalilla lausuttuna nimi lausutaan "vähemmän väärin", kuin huonosti/väärin lausutulla diftongilla. (Kyseessä on toki puhdas henkilökohtainen arvaukseni, ja hra. Coetzee itse saattaisi todeta minun olevan väärässä.)

    Puhuttelusta eli tässä tapauksessa nimenomaan teitittelystä vs. sinuttelusta: Olen 24-vuotias mieshenkilö. Teitittelen itse vanhempia ihmisiä - vanhemmalla tarkoitan tässä selkeästi vanhempaa, en siis suinkaan ketä tahansa itseäni vanhempaa - niin kauan kunnes he sinuttelevat minua tai käskevät sinuttelemaan (jota harvoin tapahtuu, koska tilanteet ovat useimmiten lyhytkestoisia asiakaspalvelutilanteita tai vaikkapa istumapaikan tarjoamista raitiovaunussa). Tämä on kohteliaisuutta ja kunnioitusta, jota koen henkilökohtaisesti tarpeen ja tarpeelliseksi osoittaa; ymmärrän myös niitä, jotka ovat tästä tavasta vieraantuneet tai, mikä todennäköisempää, eivät sitä koskaan ole oppineet (eikä tuo itsellenikään ole aina luonnostaan tullut). Sanottavani koskee kuitenkin tilanteita, joissa itseäni teititellään. Useimmiten kyseessä on ollut asiakaspalvelutilanne pankissa tms., jossa itse olen luonnollisesti ollut asiakas, ja teitittelijänä ns. nuori aikuinen - mitä todennäköisimmin ko. paikassa työntekijänä "nuori". En keksi tilannetta, jossa kokisin itseni teitittelyn luontevaksi tai tarpeelliseksi, enkä kyseisenlaisissa tilanteissa itse teitittele. Jos teitittelevä asiakaspalvelija häntä sinuteltuani alkaa itsekin sinutella, asia on ok ja ko. henkilö on itse asiassa saattanut olla jopa ammattimaisempi kuin jos olisi aloittanut sinuttelemalla, mutta jos teitittely jatkuu eikä sille ole muita sosiaalisia perusteita kuin asiakas-asiakaspalvelija-suhde, on se mielestäni vain häiritsevää ja teennäistä (eikä kuulu mihinkään "nykyaikaiseen" normistoon, joka sitä vaatisi).

    VastaaPoista
  28. En ole seurannut Tuomiojan blogia, mutta jostain ilmeni, että hän oli kirjoittanut jotain varauksellisen myönteistä Ranskan akatemian edesmenneestä jäsenestä, Jean-Francois Revelistä. Hieno juttu sinänsä, mutta huono juttu, että Reveliä ei tunneta Suomessa lainkaan. Revel oli laajasti oppinut ja vaikutusvaltainen ranskalainen yhteiskuntakriitikko, filosofi ja intellektuelli, joka ei sopeutunut helposti perinteisiin ajatusmalleihin. Hän mm. luokitteli sitkeästi itsensä sosialistiksi, mistä monet ranskalaiset sosialistit eivät tykänneet.

    Hänen elämänkertansa (joka jo sinänsä on kertomisen arvoinen) nimi on "Varas tyhjässä talossa" (Le voleur dans la maison vide). Nimi juontuu buddhalaisesta sananlaskusta, jonka mukaan ihminen alkaa elämänsä murtovarkaan lailla huomatakseen lopulta, että talo oli tyhjä. Varsinainen pessimisti R. ei kuitenkaan ollut.

    Hänen teoksensa ovat rikkaita yhteiskunnan, median ja poliitikkojen arvostelua, löytyypä niistä mm. Willy Brandtin, Olof Palmen ja Kalevi Sorsan niputus sosialistipoliitikkoina, jotka eivät juurikaan löytäneet pahaa sanottavaa kommunismista.

    Ehkä eniten pidän hänen teoksestaan "Hyödytön tieto" (La connaissance inutile). Lähtökohta on informaatioyhteiskunta: koskaan ei ihmisten ja ennenkaikkea poliittisten päätöksentekijöiden saatavilla ole ollut niin paljon tietoa kuin tänään. Silti oleelliset tosiasiat jäävät tietoisesti tai muutoin huomiotta. Esimerkit todellisesta elämästä ovat herkullisia.

    Revel kuoli pari vuotta sitten ja taisi Hesarikin sen huomata jossain sivulauseessa. Päiväperhot kuten Bourdieu, Lacan ja Kristeva on Suomessakin huomattu, mutta Revel on meillä (ja vähän muuallakin, eipä silti) jäänyt suotta heidän varjoonsa. Revel muuten peittosi Bourdieun julkisessa debatissa 6-0, minkä jälkeen Bourdieu päätti olla osallistumatta TV-väittelyyn Revelin kanssa. Ei ihme, että suomalaisessa filosofi-sosiologiperheessä on aina vierastettu Reveliä.

    Niin, ja mikä ehkä monen ranskalaisvaikuttajan sisimmässä pahinta: Revel toimi teini-ikäisenä oikeasti vastarintaliikkeen kuriirina. Hänellä ei siis ollut silläkään rintamalla salattavaa, päinvastoin kuin monella vaikuttajalla. Hänen ensimmäinen julkinen pamflettinsa (50-luvulla) kritisoi de Gaullea, mikä oli ennen kuulumatonta. Ei hän myöhemminkään ollut vallanpitäjien suosiossa. Siitäkin syystä hänen valitsemisensa Ranskan Akatemian jäseneksi on poikkeuksellinen saavutus.

    VastaaPoista