Menestystarina Venäjä

Kulttuurihistorian luentosarjani ”Normaaliuden normittaminen” (Pha 1) alkaa Turussa tänään. Asia edellyttää alustamista siinä kuin kovalevyt ja muistikortit.

Puhun enemmän esineellisestä kulttuurista kuin aatteista. Mielestäni on paikallaan painottaa kauppaa, koska kauppakeskukset keräävät ihmisiä ja tavaraa, ja vaihtoon menee hyvin paljon sellaistakin, mistä ei makseta hintaa.

Tärkeitä paikkoja ajatellen hyvin keskeinen elementti on se toinen: vesi. Merivesi yhdistää enemmän kuin erottaa. Makea vesi, maapallon vaikein ongelma, on välttämätöntä ihmisille ja eläimille.

Vanhastaan merkittävät kaupungit rakennettiin suolle niin kuin Rooma tai Pietari, tai sopivan matkan päähän purjehduskelpoisen joen suistosta niin että pahimmat rosvot eivät päässeet yllättämään. Sellaisia kaupunkeja ovat Pariisi ja Lontoo.

Aikaisemmin tapasin huomauttaa alkuun, miten maailmankaupalla ei ole ollut monta polttopistettä, vaikka globalisaatio alkoi kolme tuhatta vuotta sitten. Aleksandrian pudottua maailman mahtavin kaupunki oli Konstantinopoli, mutta 1453, Kristuksen maailmanajan päätyttyä, maapallon johtajuudesta kilpailivat varhaisempi Genova ja myöhempi Venetsia. Kahden kaupan voitti kolmas, Brügge, jota seurasivat nopeasti Antwerpen ja Amsterdam. Voimavaroiltaan mahtavin valtakunta, Espanja, kukoisti vain hetken, sairastui hyperinflaatioon Amerikasta varastetun kullan takia, ja putosi kuin hattu naulasta. Jäljelle jäi musta, pölyinen Espanja, joka ei ole vieläkään kokonaan poissa. Pohjavesi on nimittäin käymässä vähiin.

Vähäpätöinen merirosvovaltio Englanti tuhosi Espanjan sotalaivaston ja eurooppalainen alusmaa ”Yhdistyneet maakunnat” (Hollanti) otti haltuunsa kaupan ja kuljetuksen.

Sellaiset sanat kuin ”Ranska” ja ”Englanti” ovat myöhäisiä konstruktioita, eikä Saksaa ja Italiaa ollut valtioinakaan olemassa ennen 1800-luvun loppupuolta.

Miksi kolmikymmenvuotinen sota käytiin, tai oikeastaan miksi se kesti niin kauan, on suosittu aihe historian seminaareissa. Siellähän mellasti sodassa meikäläisiäkin, toisella puolella Tonavan. Vastaus on Ranska – ei Kanada, kuten ”Kummelissa”. Ranskasta tuli johtava maailmanvalta.

Idässä oli väkiluvultaan ja pinta-alaltaan vielä suurempi valtio, koko Euroopan ihme. Se oli Puola-Liettua. Aivan omin voimin tämä loistava kuningaskunta onnistui kuitenkin toimittamaan itsensä sellaiseen ahdinkoon, että Iivana Julman oivallisen perustyön jälkeen Venäjän tie nousuun oli avattu, ja se tie kävi, kuten aina myöhemminkin, Liettuan ja Puolan runneltujen ruumiiden yli.

Voi olla, että suurvallan ikä on 300 vuotta. Englanti oli. Ranska oli. Pyhä roomalainen keisarikunta oli. Yhdysvallat osoittaa yhä selvempiä hajoamisen merkkejä. Kiina, joka on tässä jätetty muutoin tarkastelusta syrjään, oli rikkauden, teknologia ja kulttuurin ylivoimainen suurvalta 1200 – 1500, ja sulkeutui sen jälkeen.

Samalla paikalla oleva saman niminen valtio yrittää nyt taistella luonnonvoimia ja luonnollisia voimia vastaan. Pahin ongelma ei ole väestönkasvu, vaan vesi energian lähteenä, kuljetusväylänä ja juomavetenä.

Koska Venäjä nousi maailmanvallaksi Pultavan voitollaan 1709 ja keisarikunnaksi 1721, tämä ennustus tarkoittaa, että Venäjä lopettaa toimintansa lähivuosina.

Surullinen ajatus. Oli se keisarikunta vailla vertaa. Napoleonin sodissa Venäjän joukot hyökkäsivät Alppien yli ja karvalakkimiehiä liikuskeli Pariisissa. Keisarikunnan hyvin alkanut teollistuminen jatkui eräiden häiriöiden jälkeen 1930-luvulla, kun valtaistuimella oli Josif I Julma, ja hänen kuollessaan valtio oli horjuttanut vakavasti Yhdysvaltain asemaa ja itsetuntoa (taitavasti anastettu ydinase; menestys avaruudessa; vanhanaikainen mutta tehokas armeija). Melkein sata vuotta se oli tuottanut maailma merkittävintä kaunokirjallisuutta ja musiikkia, mutta ei tuota enää.

Kuten havaitaan, en anna aatteille minkäänlaista merkitystä silloin kun ne eivät nouse omalla voimallaan, kuten nationalismi nousi. Kyllä maailma puhetta vetää, ja viita paskaa.

Tämä hahmotelma on vain eräänlainen peitepiirros, sillä suurikin keskus tarvitsee ympärilleen verkoston, asiakkaita tai esimerkiksi ryöstettäviä.