Sivun näyttöjä yhteensä

22. helmikuuta 2010

Menestystarina Venäjä



Kulttuurihistorian luentosarjani ”Normaaliuden normittaminen” (Pha 1) alkaa Turussa tänään. Asia edellyttää alustamista siinä kuin kovalevyt ja muistikortit.

Puhun enemmän esineellisestä kulttuurista kuin aatteista. Mielestäni on paikallaan painottaa kauppaa, koska kauppakeskukset keräävät ihmisiä ja tavaraa, ja vaihtoon menee hyvin paljon sellaistakin, mistä ei makseta hintaa.

Tärkeitä paikkoja ajatellen hyvin keskeinen elementti on se toinen: vesi. Merivesi yhdistää enemmän kuin erottaa. Makea vesi, maapallon vaikein ongelma, on välttämätöntä ihmisille ja eläimille.

Vanhastaan merkittävät kaupungit rakennettiin suolle niin kuin Rooma tai Pietari, tai sopivan matkan päähän purjehduskelpoisen joen suistosta niin että pahimmat rosvot eivät päässeet yllättämään. Sellaisia kaupunkeja ovat Pariisi ja Lontoo.

Aikaisemmin tapasin huomauttaa alkuun, miten maailmankaupalla ei ole ollut monta polttopistettä, vaikka globalisaatio alkoi kolme tuhatta vuotta sitten. Aleksandrian pudottua maailman mahtavin kaupunki oli Konstantinopoli, mutta 1453, Kristuksen maailmanajan päätyttyä, maapallon johtajuudesta kilpailivat varhaisempi Genova ja myöhempi Venetsia. Kahden kaupan voitti kolmas, Brügge, jota seurasivat nopeasti Antwerpen ja Amsterdam. Voimavaroiltaan mahtavin valtakunta, Espanja, kukoisti vain hetken, sairastui hyperinflaatioon Amerikasta varastetun kullan takia, ja putosi kuin hattu naulasta. Jäljelle jäi musta, pölyinen Espanja, joka ei ole vieläkään kokonaan poissa. Pohjavesi on nimittäin käymässä vähiin.

Vähäpätöinen merirosvovaltio Englanti tuhosi Espanjan sotalaivaston ja eurooppalainen alusmaa ”Yhdistyneet maakunnat” (Hollanti) otti haltuunsa kaupan ja kuljetuksen.

Sellaiset sanat kuin ”Ranska” ja ”Englanti” ovat myöhäisiä konstruktioita, eikä Saksaa ja Italiaa ollut valtioinakaan olemassa ennen 1800-luvun loppupuolta.

Miksi kolmikymmenvuotinen sota käytiin, tai oikeastaan miksi se kesti niin kauan, on suosittu aihe historian seminaareissa. Siellähän mellasti sodassa meikäläisiäkin, toisella puolella Tonavan. Vastaus on Ranska – ei Kanada, kuten ”Kummelissa”. Ranskasta tuli johtava maailmanvalta.

Idässä oli väkiluvultaan ja pinta-alaltaan vielä suurempi valtio, koko Euroopan ihme. Se oli Puola-Liettua. Aivan omin voimin tämä loistava kuningaskunta onnistui kuitenkin toimittamaan itsensä sellaiseen ahdinkoon, että Iivana Julman oivallisen perustyön jälkeen Venäjän tie nousuun oli avattu, ja se tie kävi, kuten aina myöhemminkin, Liettuan ja Puolan runneltujen ruumiiden yli.

Voi olla, että suurvallan ikä on 300 vuotta. Englanti oli. Ranska oli. Pyhä roomalainen keisarikunta oli. Yhdysvallat osoittaa yhä selvempiä hajoamisen merkkejä. Kiina, joka on tässä jätetty muutoin tarkastelusta syrjään, oli rikkauden, teknologia ja kulttuurin ylivoimainen suurvalta 1200 – 1500, ja sulkeutui sen jälkeen.

Samalla paikalla oleva saman niminen valtio yrittää nyt taistella luonnonvoimia ja luonnollisia voimia vastaan. Pahin ongelma ei ole väestönkasvu, vaan vesi energian lähteenä, kuljetusväylänä ja juomavetenä.

Koska Venäjä nousi maailmanvallaksi Pultavan voitollaan 1709 ja keisarikunnaksi 1721, tämä ennustus tarkoittaa, että Venäjä lopettaa toimintansa lähivuosina.

Surullinen ajatus. Oli se keisarikunta vailla vertaa. Napoleonin sodissa Venäjän joukot hyökkäsivät Alppien yli ja karvalakkimiehiä liikuskeli Pariisissa. Keisarikunnan hyvin alkanut teollistuminen jatkui eräiden häiriöiden jälkeen 1930-luvulla, kun valtaistuimella oli Josif I Julma, ja hänen kuollessaan valtio oli horjuttanut vakavasti Yhdysvaltain asemaa ja itsetuntoa (taitavasti anastettu ydinase; menestys avaruudessa; vanhanaikainen mutta tehokas armeija). Melkein sata vuotta se oli tuottanut maailma merkittävintä kaunokirjallisuutta ja musiikkia, mutta ei tuota enää.

Kuten havaitaan, en anna aatteille minkäänlaista merkitystä silloin kun ne eivät nouse omalla voimallaan, kuten nationalismi nousi. Kyllä maailma puhetta vetää, ja viita paskaa.

Tämä hahmotelma on vain eräänlainen peitepiirros, sillä suurikin keskus tarvitsee ympärilleen verkoston, asiakkaita tai esimerkiksi ryöstettäviä.

16 kommenttia:

  1. Minulla on blogillani kokonainen kirjoitussarja, jossa vertaan Euroopn ja Venäjän historian kehitystä, kuinka verrattain samankaltaisesta tilanteessa toinen kehittyi feodalismin synnyttäessä sopimusyhteiskunnan, asteittain patrimonialismin kautta kapitalismiin ja siitä sitten nykyiseksi... mikä se sitten onkaan.
    Ja Venäjän toinen tie, josta feodalimin puutteessa puuttuu sopimusyhteiskunnan perintö, tulee aika paljon erilainen maailma.

    VastaaPoista
  2. Konstantinopoli oli kyllä pudonnut puusta jo pari vuosisataa ennen ottomaanivalloitusta. Neljännen ristiretken jälkeen aarteet oli kärrätty Venetsiaan ja asukasluku putosi kymmenekseen suurvalta-ajoista.

    VastaaPoista
  3. Aamuisen Hesarin juttu tulevaisuudentutkija Mika Aaltosen visiosta tekisi Suomesta tavarankuljetusreittien solmukohdan. Kannattavuutta lisäisi laskelmien mukaan Luoteisväylän kautta kulkeva kauppaliikenne joka lyhentäisi Aasian ja Euroopan välistä matkaa 40%.

    Antaisiko tämä "Vaurauden väylä" ja "Suomen uusi Nokia" lisäpontta "Venäjän toiminnan loppumiselle" kun ei Suomikaan olisi enää pelkkä kiusallinen, ydinvoimaloilla ja patoaltailla miehitetty rääseikkö Idän ja Lännen välissä?

    Voisimmeko me tämän skenaarion toteutumisen myötä huokaista helpotuksesta, ettemme olisi mahdollisten konfliktien aikaan enää pelkkä sotatanner vaan kultaakin kalliimmaksi arvotettava asvaltoitu, monikaistainen maakaistale Hangosta Petsamoon jota kaikki osapuolet hellisivät kuin kukkaa kämmenellä?

    VastaaPoista
  4. "Voi olla, että suurvallan ikä on 300 vuotta." Tässä suhteessa kunniaa antiikin Roomalle, joka oli lähes 500 vuotta (2.puunilaisodan lopusta 202 e.Kr. Adrianopolin taisteluun 378 j.Kr.).

    VastaaPoista
  5. ...keisarikunta vailla vertaa..

    On pakko yhtya Jukan mielipiteeseen. Mutta oli se soviettikin ilmiö vailla vertaa. Kun kerran äiti Venaja on pystynyt synnyttamaan kaksi nain verratonta ja mahtavaa ilmiötä, niin eikohan ole syyta odottaa seuraavaa; ehka se ilmiömainen juttu tulee pian!

    VastaaPoista
  6. Kognitiivinen bias:
    Ei vesi ole kiinalaisille ongelma! Se on verraton mahdollisuus Kiinassa, energian lahteena, kulkutiena ja juomavetena jne.
    Tilaapa vaikka China Daily niin pysyt jyvalla!

    "Kiinassa asuva"

    VastaaPoista
  7. "vanhanaikainen mutta voimakas armeija"

    FTFY
    Tehokkuudesta en näyttöjen perusteella puhuisi.

    VastaaPoista
  8. Aivanhan tässä rupee pyörryttämään nämä Kemppisen sivallukset.

    VastaaPoista
  9. Venäjän menestystarina?

    Kävisit siellä edes kerran ennen kuin höperihtisit. Ja muuallakin kuin niissä kahdessa metropolissa, maaseudulla, joka on ollut aina vähemmän menestyksellinen ja varsin taantunut.

    Olisiko täsmällisempää sanoa, että venäjän menestys olisi voinut olla suurempikin. Mutta kun se oli venäjä.

    VastaaPoista
  10. En läheskään aina tajua kaikkea mitä Kemppinen kirjoittaa, mutta näiden lukeminen tuottaa silti samantyyppistä mielihyvää kuin musiikin kuuntelu.

    VastaaPoista
  11. Alexis de Tocqueville ennusti 1835 Yhdysvaltojen ja Venäjän joskus jakavan maailman kohtalon keskenään. Amerikkalainen tukeutuu henkilökohtaiseen etuun ja sallii yksilön oman voiman ja järjen käytön. Toimintatapana on vapaus. Venäläinen keskittää koko yhteiskunnan voiman yhteen ihmiseen ja toimintatapana on orjuus. Kaitselmus ei hänen mielestään tehnyt ihmissukua täysin vapaaksi eikä täysin orjalliseksikaan. Kansa voi vaikuttaa siihen, tuoko tasa-arvo orjuuden,raakuuden ja kurjuuden vai vapauden, valistuksen ja vaurauden.

    VastaaPoista
  12. Marsalkka Zhukov paljasti vuonna 1963 tiedustelupalvelun haastattelussa että ilman lend-leasingiä NL:n puna-armeija ei olisi kyennyt liikuttelemaan strategisia reservejään eikä olisi niitä kyennyt itseasiassa edes luomaankaan. USA:n logistiikan vieminen Stalinille ratkaisi sodan itärintamalla. Muussa tapauksessa Stalinin ja Hitlerin voimainkoitos olisi päätynyt tasapeliin.

    VastaaPoista
  13. ad valkosuomalainen-- tiedoksi vaan

    Kerropa joku paikka Terijoen ja Muurmanskin valilla, missa en olisi kaynyt!

    VastaaPoista
  14. ad valkosuomalainen-- tiedoksi vaan

    Kerropa joku paikka Terijoen ja Muurmanskin valilla, missa en olisi kaynyt!

    - - -

    Tietoksi vaan, etten ole selvinnäkijä, vaikka selvästi näenkin.

    Vokaalien pilkkujen puuttumisesta voisi tietenkin jotain arvailla:)

    VastaaPoista
  15. ad valkosuomalainen

    Saatatpa arvata vaarin.
    Minulla on ollut Suomen passi yli 60 vuotta,
    olen suomalainen ja aanestan kokoomusta,
    ennenvanhaan aanestin Tuure Junnilaa tai
    Georg Ehrnrothia tai muita jaloja perussuomalaisia.

    VastaaPoista
  16. Venäjä on väsynyt. Ainoa mihin siitä voisi olla on kansallismielinen kansannousu ja siitä johtuvat ilkeilyt lähialueille, mutta ehkäpä sillä ei ole tarpeeksi nuorta väkeä toteuttamaan mitään ulkopolitiikkaa. Kädet on täynnä kaukasialaisten kanssa tapellessa ja kiinalaisten siperian valloitusta pelätessä.

    VastaaPoista