Sivun näyttöjä yhteensä

9. marraskuuta 2009

Juristi ajaa



Politiikka on pohjaltaan pakkovaltaa ja pakkovalta väkivaltaa. Mutta tyhmät diktaattorit eivät elä vanhoiksi. Ihmisten mieleen vaikuttaminen tulee halvemmaksi kuin teloituskomennuskunnat.

Vaikka jälkimmäisiäkin käytettiin, Stalin oli käsittänyt tämän, ja hitleriläisten päällekarkaus tarjosi hänelle tilaisuuden kaivaa tunkiosta kierrätyskäyttöön isänmaallisuuden, joka on hiukan eri asia kuin nationalismi, ja aivan eri asia kuin maailmanvallankumous.

Isänmaallisuus vaikuttaa tunteisiin. Järkeen vaikuttaminen eli siis dogmikokoelma on siihen verrattuna tuloksiltaan surkean epävarmaa.

Poliittisen vallan vaihtoehdot ovat väkivalta, raha ja luottamus. Väkivalta on käyttäjälle kallista. Ajatelkaapa lyijyn tuhlausta Katynin metsässä! Raha on kaksisuuntaista. Sitä voi vain ottaa tai antaa eli saada tai menettää. Luottamus voi olla ilmaista, kun se on taitoa muuttaa mieliä, vaikuttaa ajatuksiin.

Yhteiskunnallinen vallankäyttö on taistelua säännöistä. Saako kauniita naisia lyödä? Entä rumia?

Esimerkiksi tekijänoikeudessa säännöistä päättävät toistaiseksi ne, joilla on paljon rahaa ja vähän järkeä. Tekijänoikeuskiistoja käydään eilispäivän ongelmista, vaikka huominen on joka tapauksessa erilainen ja aivan varmasti ongelmallinen.

Tyhmät suuryhtiöt ja niiden tyhmät rengit, kuten edunvalvontajärjestöt, riippuvat edelleen teoskappaleiden valmistamisen ja levittämisen käsitteissä, vaikka pääministerin tätikin tietää, että rahanarvoisen tiedon saaminen – esimerkiksi sikainfuenssarokotteista – ei kohta enää edellytä lehden tilaamista eikä musiikin kuuntelu ”kappaleen valmistamista”.

Teoksia käytetään ja tietoja haetaan suoraan verkosta, ja jo olemassa oleva ”pilvilaskenta” on tekemässä tavaroista (levyistä, levykkeistä, ohjelmista) palveluja. (”Pilvi” on melkein sama asia kuin tietoverkko, mutta sanalla vihjataan konfiguroituun tai konfiguroituvaan ja skaalautuvaan verkon osaan.)

Kiinteät kulut laskevat. Muuttuvat kulut nousevat. Välineiden eli laitteiden hinta laskee. Siinä on valtamedian seppelenauhaan sopiva runo surumarssia vailla valmis.

Monet viisaat ihmiset ovat nyt toistelleet, että tekijänoikeus ja siis myös patenttioikeus on jo pantava remonttiin. Itse en ole viisas mies enkä edes aliupseeri, joten uskallan sanoa, ettei remontti enää auta. Tupajumit ovat tehneet tehtävänsä. Järjestelmä eli siis sääntövalikoima menee uusiksi, jos jatkossakin halutaan taata toisaalta tietojen saanti monille ja kohtuullinen korvaus tietojen ja elämysten tuottajille eli siis tekijöille (keksijöille).

Perinteeseen takertuneet häviävät tämän ottelun, koska ”Stalinin logiikka” toimii edelleen. Ihmisten mieli muuttuu ja heitä viehättää valinnanvara, kaikki kaunis turhuus ja tilaisuus päästä halvalla rikkaaksi. Horisontaalinen kommunikaatio toimii luottamuksen varassa.

Kun järki ja tunne ajautuvat törmäyskurssille, tunne voittaa aina. Tietenkin niin sanottu länsimainen kulttuuri on etevä tapa naamioida tunteenomaiset ja usein myös pöljät ratkaisut järkeviksi valinnoiksi. Esimerkkejä riittää. Mikä tahansa tieteellinen tavaratalo menisi nopeasti konkurssiin. Jopa kauppiaan on herätettävä luottamusta ja turvauduttava sanan monessa mielessä halpahintaisiin keinoihin.

Olen kirjoittanut jo 1980-luvulla (Oikeus kulttuuri-ilmiönä) legitimiteettikriisistä ja kärjistänyt useissa Hesarin kolumneissa, että hyvä tuomari on valtion vihollinen.

Yritän kirjoittaa tästä toista lähemmin ja laajemmin. Perinteinen suomalainen eli siis saksalainen käsitys on, että tuomari on autonkuljettaja, jonka tehtävänä on annetun (laillisen) käskyn mukaan ajaa sääntöjä noudattaen määrättyyn paikkaan tarkoitusta kysymättä ja kuormaa katsomatta.

Juuri näin asia on perinteisesti ymmärretty. Jos ratkaisu (keikka) vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta, tuomari sanoo, että lakia on noudatettava. Se on yhtä viisas lause kuin ”Befehl ist Befehl”. Vuonna 1945 saksalaiset tuomarit ja sotilaat toistelivat näitä aforismeja ahkerasti.

Tekijänoikeus ei ole pyhä arvo eikä yhteiskunnan tukipylväs - sellainen kuin laillisuusperiaate, oikeudenmukainen oikeudenkäynti tai sananvapaus. Tekijänoikeus on tulonjakoa eli käytännön poliittinen kysymys.

Tätä nykyä tekijänoikeus on kuin 1980-luvun talousgurujen märkä uni, neoliberalistinen viidakko, jossa raha luulee jylläävänsä.

Ensimmäinen tehtävä järjestelmää uudistettaessa on saada suuryhtiöt käsittämään, että ne repivät rahansa, jos pitävät edelleen kiinni ”oikeuksistaan” eli jauhavat käsin, vaikka mylly on keksitty. Vesi- ja tuulimylly muuten oli kynnyskeksintö keskiajalla. Tuulimylly oli Alankomaiden taloudellisen nousen välttämätön ehto, energia kuivatusten vaatimaan pumppaamiseen. Kaikki miehet pumppuihin. Ja naiset.

26 kommenttia:

  1. "Yhteiskunnallinen vallankäyttö on taistelua säännöistä. Saako kauniita naisia lyödä? Entä rumia?"

    En tiedä, mutta olen ollut ymmärtävinäni, että herrasmies ei lyö naista hattu päässä.

    VastaaPoista
  2. Kappaleista kannattaisi siirtyä tosiaan käyttökertoihin. Täs on varmaan jokin sekava aika, kunnes päästään vahvaan tunnistautumiseen ja henkilökohtaisiin käyttöoikeuksiin. Nettilehden/musiikin jne saisi auki vasta tunnistautumisen jälkeen. Siihen yhdistettynä jokin nettitili, jonka saldon pakkanen estäisi maksullisen kulutuksen.
    Online -toisto olisi halvempaa kuin kopioiminen offline -käyttöä varten. Ilmaistarjonta tietty uhkaisi korkeakulttuuria, mutta niin on ollut ennenkin.

    VastaaPoista
  3. Esimerkiksi tekijänoikeudessa säännöistä päättävät toistaiseksi ne, joilla on paljon rahaa ja vähän järkeä. ... tyhmät rengit, kuten edunvalvontajärjestöt, riippuvat edelleen teoskappaleiden valmistamisen ja levittämisen käsitteissä..

    Ollee siis pakko päätellä, että kaikkein tyhmimpiä ovat ne alimmat rengit eli itse taiteilijat? Eikä käsitystä hälvennä se Dave Lindholmin haastattelu (Iltis-liite tai Seura), jossa kertoi ettei hänellä edes ole tietokonetta eikä sähköpostia, kännykällä puhelemalla vaan..

    Monella Teosten vanhemmalla ja toimeentulevalla taiteilijalla ei olle minkäänlaista kosketusta nettiin ja siellä liikkuviin bitteihin.. (?)

    VastaaPoista
  4. POLITIIKKAKO PAKKOVALTAA?

    Tama ei nyt aukea. [Help pls!] Eikos se kansanvalta ja enemmiston mielipiteen lapitulo ole jotain muuta kuin pakkovaltaa, vai?

    Siltalan uusi opus tasta 1918 jutusta kertoo jotain pakkovallasta.

    VastaaPoista
  5. AD Omnia: - pakkovalta on normaalia juristin kielenkäyttöä ja tarkoittaa normaalioloissa vain täytäntöönpanoa - ulosotto, sakkojen perintä, vankiliaan vieminen tuomion jälkeen. Siihen luetaan myös poliisin ja armeijan voimankäyttö ja esim. kajoaminen ruumiilliseen koskemattomuuteen tajutonta potilasta sairaalan ensiavussa hoidettaessa.

    VastaaPoista
  6. AD Henry: - eikö savuke suussa (Humphrey Bogart).

    VastaaPoista
  7. AD MrrKAT: - jätin tällä kertaa korostamatta, etten tarkoita "perustuottajia" eli esimerkiksi muusikkoja. Heillä ei ole käytännössä keinoja määrätä teostensa käytön ehdoista, koska niistä sovitaan kollektiivisesti.

    Kun puhutaan työolojen huononemisesta, pidetään kai selvänä, ettei työntekijällä ole paljon tehtävissä.

    Siis terveisiä Dave Lindholmille - bisneksen säännöistä päättäminen on varmaan hänenkin mielestään toisten käsissä, käytti tekijä tietokonetta tai ei.

    VastaaPoista
  8. Herrasmies ei lyö naista varoittamatta (Wilde).

    Mainiota tuomari chaufferina -vertausta käyttäen valtiokaan ei voi sanktioitta kaahata liikenteessä, siitähän on oikeuskäytäntöäkin (varusmiesautonkuljettajan asemasta sotilasesimiehen ylinopeuskäskyn alla), kunpa oikeushallinto saisi oman organisoidun johtonsa (resursseihin), nythän se on parhaimmillaankin partisaanihommia, kukaan ei vastaa, vaikka jälki on kauheaa (EIT).

    VastaaPoista
  9. Mielenkiintoinen tempaus:

    http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2009/11/06/maaseudun-tulevaisuus-muuttui-kettutyttolehdeksi/200923260/135?offset=40#comments

    VastaaPoista
  10. Tämä suomalainen copyright:in käännös tekijänoikeudeksi taitaa olla aika kaksiteräinen puukko.

    Siis copyright on kopiointioikeus eikä välttämättä mitenkään palvele alkuperäisen tekijän oikeuksia. Tekijänoikeus nimityksenä yrittänee herättää tunteita köyhiä taiteilijoita kohtaan, vaikka nykyisen lainsäädännön tavoite on palvella tiettyjen suurkopioijien etuja (toisia suurkopioijia vastaan).

    Mutta, joku voi tietysti ajatella toisinkin, eli että tekijöillä, jotka lienevät niitä luojia, voisi olla jotenkin ensisijainen oikeus, vaikkapa päättää millä ehdoilla luomiansa myy.

    Ja maailma muuttuu, varsinkin digitaalinen, informaatio kun on omassa ähkyssään aika levoton olio.

    VastaaPoista
  11. AD UoleviS: - totta - Lempaalanjärveltä länteen Lappalaisenmäkeäkin (146 m.) korkeampi on Suojärvi (161). Lempaalanjärvikin on 50 m merenpinnasta.

    Soinen ja alava seutu on mm. järvestä itään ja myös Raasulin suuntaan.

    Sukuni sikiämismaita... Lisäksi minulla on 1 : 20 000 topografikartat, joista muutamat ovat ylimalkaisia (Aleksandrovka) ja toiset tarkkokja (Lempaalanjärvi).

    VastaaPoista
  12. JK: "eikö savuke suussa (Humphrey Bogart)"

    Ei tainnut Bogey herrasmiestä esittää silloin kuin naisia tupakka suussa lätki. Vai pitikö tuossa olla Ää?

    VastaaPoista
  13. Ad Anonyymi (- Bogey) - savuke suussa on vaikea viheltää. "Just whistle..."

    VastaaPoista
  14. En saa nyt täysin kerittyä tekstiä auki. Konkretiaa puuttuu...
    Aloittaako järjestelmän uudistamisen lainsäädäntöteitse EU, Yhdysvallat, artistit vaiko järjestöt?

    Minulla on tunne että "järjestelmän uudistamisessa" mennään hakoteille, koska ensisijaisesti tekijänoikeuden kuvitellaan koskevan ahneita elokuva- ja musiikkibisneksiä.
    Pahiten asia tulee koskemaan kuitenkin kirjallisuutta, eikä sitä tässä "uudistamiskiihkossa" täysin vielä ymmärretä.

    Tätä menoa tekijänoikeus on kuin sikainfluenssa. Tavaraa jaetaan lähes ilmaiseksi terveyskeskuksissa, mutta kukaan ei ole ajatellut tuntien ja kilometrien jonoa Suomen ilmastossa. Pakkasta, tihkua ja kylmyyttä riittää ja ihmiset sairastuvat odottaessaan parannusta sairauteensa. Työaikaa kuluu jonottamiseen. Lääketehtaat käärivät voitot.

    Laittomasti jaossa:
    Pienellä etsimisellä löysin netistä ilmaiseksi ladattavia suomalaisia cd-äänikirjoja yli 100 kappaletta. Romahtaako myynti.
    PDF-formaatissa löytyvät lähes kaikki tietotekniikkaan liittyvät opaskirjat ja sanastot.
    Kahdessa vuodessa pdf-kirjojen jakomäärä on lisääntynyt noin 500 prosenttia.
    Ketkä kirjailijat luovuttavat ensin? Tietokirjailijat vaiko kaunokirjailijat?

    Entäpä sanomalehdet. "Pilvi" on tulossa, kuten Kemppinen mainitsi, mutta kukaan ei ole vielä hoksannut millainen vaara se on sanomalehdille.

    Kiinalaiset ovat fiksua kansaa. He veloittavat lyijyn kustannukset vainajan omaisilta hallinnollisella päätöksellä.

    Saako naista lyödä? Ehdottomasti saa. Esimerkiksi SAK:n viestintäpäällikköä Riitta Juntusta.

    VastaaPoista
  15. Eilisen isänpäivän kunniaksi kuuntelin lumoutuneena kuinka Ivan Rebroff lauloi, mm.
    http://www.youtube.com/watch?v=awf1eRRY7L0&feature=related

    Ilman Youtubea olisin vaan muistellut kuinka oma isä vihelteli!

    VastaaPoista
  16. Itse kuuntelin siis - kehtaa sanoakkaan kuinka kauan - tämän vielä tarjoilen!
    http://www.youtube.com/watch?v=wx7u-e7tp-k&NR=1

    VastaaPoista
  17. En ole ikinä ajanut kännissä, ks. mummo tai rr. Ovat pahoja nuo naiset.

    VastaaPoista
  18. MITA POLITIIKKA ON

    '...Ihmisten toiminta muuttuu poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaihtoehdon välillä...'
    Nain siis wikipedia.

    Peljastyin jo, etta Helsingissa ollaan niin pitkalla, etta politiikka on jo pakkovaltaa (ja vakivaltaa).

    No, Jukka K. ystavallisesti selitti, etta han tarkoitti pakkotoimia, joihin on paadytty poliittista tieta.

    "Tama on ainoa vaihtoehto" kuuluu poliitikkojen ja muiden edusmiesten vakiolauseisiin. Silloin ei enaa olla tekemassa poliittista ratkaisua, jossei sitten satu olemaan kaupankaynnin pohjaksi tehty heitto. -- Onpi joskus eletty aikaa, jolloin politiikka oli pakkovaltaa Suomessa, eli ei oikein ollut enaa edes politiikkaa.

    VastaaPoista
  19. Terveisiä Dave Lindholmille?
    Jotainhan tuossa jorinassa pilvestä puhuttiin.

    Eka diggaa viinaa / toka diggaa ruohoo / kolmas diggaa flygee / vieras diggaa kaikkee mikä on okei/
    Eka rapetsilta tipuu/toka ylös ..
    - Sirkus, 1973.
    Tää se vain oli jotain ´73.

    VastaaPoista
  20. Mikä on kuvan tarina?
    Onko isä ottanut, missä ollaan ja milloin?
    Voiko takapenkkiläinen, joka tähyää kaunotartarta, olla Kemppinen itse?
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  21. Polkeeko sitten kopiraittia tai ei, sen saapi bloginpitäjä päättää, mutta Anselm Hollon raitti on suora ja selvä:

    HILJAISELOA

    Merimakkaraa ei voi syödä,
    eikä sen muniakaan.
      Kauniita naisia ei saa lyödä.
      Eikä rumiakaan.

    Alkoholia ei saisi juoda,
    eikä totiakaan.
      Hämminkiä ei saisi luoda.
      Eikä sotiakaan.

    Merimakkaraa ei voi juoda,
    eikä sen muniakaan.
      Kauniita naisia ei saisi luoda.
      Eikä rumiakaan.


    VastaaPoista
  22. Herrasmieshän ei koskaan savuketta poltakaan, sikaareita vain . . .

    VastaaPoista
  23. Ad Omnia: - kun olen syystä aina valitellut, miten en tunne ns. rytmimusiikkia, on poikkeuksia. Joku, O. Donner tai A. Blom työnsi 70-luvun alussa palkkion sijana kainalooni Loven levyjä, ja miellyin kovasti Isokynä Lindholmiin ja johonkin, minkä nimi oli Tasavallan Presidentti. Vähä vähältä olen alkanut aavistella, etten ollut ainoa mieltynyt.

    VastaaPoista
  24. Juristi ei edes ehtinyt ajaa... Nimittäin maanantaille vasta oli aika ja jo tieto siitä vaikutti niin, että jo lauantaina asia lähti liikkeelle. Ilman juristia en olisi voinut esitellä osoitetta, jossa jälkikasvun tutkimus on nähtävissä hänen nimi esillä - asiallisesti ja oikein.

    Juristia pitää karttaa viimeiseen asti, mutta tiukan paikan tullen muistaa käsikassarana!
    Vuosikerta tai kertakäyttö - saman se ajaa.

    VastaaPoista
  25. miksi omistaa koneita kun tarvitsee kapsiteettia?maanantaina, 09 marraskuuta, 2009

    Pilvilaskennesta:

    Prof. Ramnath Chellappa:
    –Tietojenkäsittelymalli, jossa
    tietojenkäsittelyn rajat
    määräytyvät teknisten
    reunaehtojen sijaan
    taloudellisten perusteiden
    pohjalta. (vuonna 1997)

    Kunhan pilvessä päästään oikeaan hyödyntämiseen eli osataan olemassaolevista toimintavoista karsia pilvimallin hyödyttömiksi tekemät asiat, esim. relaatiotietokannan viiteavaimet, alamme nähdä kuinka suuri muutos tämä oikeastaan oli.

    Muutos on samaa luokkaa kuin graafinen selain l. televisiokelpoinen internet, joka sai massat näytön ääreen ja kaikki olivat yhden äkin verkossa.

    VastaaPoista
  26. Arvoisa herra Kemppinen.

    Voisitteko kertoa mikä olisi tuo uudenlainen tapa toimia tekijänoikeusasioissa. Olette vihjailleet ja puhuneet siitä useasti, mutta minä tyhmä en ymmärrä.

    Miten jatkossa mahdollistettaisiin vaikkapa säveltäjien tai kirjoittajien tulot teoksistaan? Vai mahdollistettaisiinko mitenkään?

    Vai onko tultu tilanteeseen, että musiikkia ja kirjoittamista ei voi tehdä enää ammatikseen? Tai ainakaan, että sillä ei voi missään tapauksessa tienata hyvin?

    Olkaa ystävällinen ja kertokaa tyhmälle ja tiedonjanoiselle. Vääntäkää vaikka rautalangasta, sillä muuten minä en taida ymmärtää, vaikka halua olisi.

    VastaaPoista