Sivun näyttöjä yhteensä

28. marraskuuta 2009

Kaksi kipupistettä



Kaksi asiaa opetan nuoremmille sodasta.

Talvisotaan johtaneet neuvottelut olivat hämäystä. Tyypillinen suomalainen tulkinta 1945-1995 ja ajoittain vieläkin on nöyristelevä ja valheellinen. Suomalaiset olisivat muka voinee säästyä joltakin suostumalla Neuvostoliiton vaatimuksiin, kuten alueluovutuksiin Karjalan Kannaksella ja Hangon sekä Suomenlahden saarten luovuttamiseen.

Todisteeksi riittää Terijoen hallitus. Sen oli pakko olla valmiina. Niin äkkiä se ilmestyi. Terijoelle perustettiin ”laillinen” Suomen hallitus, jonka pääministeri oli Neuvostoliitossa vuodesta 1918 vaikuttanut Otto Wille Kuusinen. Helsingissä istuva hallitus, jonka kanssa oli neuvoteltu näistä vaatimuksista kuukausia, olikin rosvokopla, joka ei edustanut Suomen kansan todellista tahtoa. Ja niin Neuvostoliitto tuli vapauttamaan Suomea. Stalinin syntymäpäivää 18. joulukuuta juhlittaisiin Helsingissä.

Kun tietää, miten Neuvostoliitto käyttäytyi ja toimi Baltiassa ja miten se painosti Suomea välirauhan ajan, voi pitää varmana, että vaatimuksiin suostuminen olisi johtanut muutamassa kuukaudessa eli käytännössä välittömästi Suomen Neuvostoliiton syliin.

Sitä en tiedä, olivatko junanvaunut todella odottamassa niitä vaarallisia suomalaisia, joita ei surmattaisi niskaan ampumalla niin kuin puolalaiset upseerit Katynin metsässä, mutta tuo oli pelin henki.

Paasikivi oli venäläisille mieluisa neuvottelija, koska hän oli myöntyvyysmies. Hän todisteli lopun elämänsä, että suomalaiset saivat oikeastaan syyttää itseään tuosta sodasta. Vasta nyt meillä on arkistoista varma tieto, että Neuvostoliitto oli käynnistänyt sodan lokakuussa 1939. Sieltä olisi tultu joka tapauksessa. Stalin haki helposti markkinoitavaa ratkaisua, koska ”prestiishi” oli tärkeä (kuten Madame Kollontay sanoi). Prestiishi kuitenkin meni.

Mannerheimin salainen arvio, jonka mukaan Suomen armeija taistelee korkeintaan kolme päivää, oli venäläisten tiedossa neuvotteluissa. Heillähän oli kokonaista viisi akateemisesti koulutettua henkilöä avainpaikoilla brittien organisaatiossa.

Se toinen asia esiintyy mm. Kimmo Rentolan artikkelissa Historiallisessa aikakauskirjassa 2001 eikä ole oikein tullut yleiseen tietoisuuteen. Paasikivi, Kekkonen ja lähes kaikki muut moittivat vuosikymmeniä, että rauhantunnustelut talvella 1944 päästettiin katkeamaan. Lopullinen välirauha johti muka lopulta samaan tulokseen, ja paljon verta vuodatettiin.

Rentolan mukaan aselevon ehtoja oli 1944 säilyneen ja talteen saadun kirjallisen dokumentin mukaan tarkoitus täydentää heti kun Suomi olisi suostunut niihin pienellä lisäyksellä.

Pieni lisäys: raja Kymijoelle. Aluksi. Kesän 1944 taistelujen vuoksi tuo vaihtoehto ei tullut ajankohtaiseksi, vaikka hyökkäyskäskyt oli silloinkin kirjoitettu Kymijoelle.

Suuri lopputaistelu oli välttämätön ja ratkaiseva.

Neuvostoliitto epäonnistui 1939 ja 1944. Talvisota oli sarja Stalinin suuria erehdyksiä. Sotaa luultiin helpoksi eikä kukaan ilmeisesti aavistanut, että viimeistään Terijoen hallitus yhdisti suomalaiset ja painoi keskinäiset erimielisyydet pinnan alle. Kesällä 1944 Neuvostoliitto yritti tehdä saman virheen kuin USA Vietnamissa ja sitten Irakissa ja Neuvostoliitto itse aikanaan Afganistanissa.

Nämä ovat ne kaksi isoa asiaa.

Paljon enemmän juridiikkaa on Suomen liittolaisuus Hitlerin kanssa. Se asia on ratkaistu oikeudellisesti: Suomi oli Saksan liittolainen. Näin päättivät Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja Englanti jo 1943, ja sen mukaan toimittiin rauhansopimuksia tehtäessä. Tästä päätöksestä ei saa valittaa.

Hauskempaa kuin termeistä kiisteleminen (”kanssasotija”, ”liittolainen”) on sanoa asia suoraan. Stalin aloitti Jatkosodan 1939. Pohdinnoissa eli historiaa kirjoitettaessa ja erilaisissa keskusteluissa unohdetaan Talvisodan lopputuloksista Hangon tukikohta, joka siis oli Neuvostoliiton hallussa 1940-1941. Hangon takaisin valtaaminen Jatkosodan alettua oli aika verinen operaatio.

Välirauhan aikana – puhuvan termin otti käyttöön E. Erkko talvisodan päättymispäivänä Tukholmassa - Baltian kohtalo oli jo toteutunut ja kun Suomi ryhtyi lähestymään Saksaa yhä enemmän, Norja ja Tanska oli miehitetty, Ranska oli voitettu ja miehitetty ja Englanti oli polvillaan. Yhdysvallat ei ollut sodassa eikä sen sotaan yhtyminen, jota Roosevelt luultavasti ajoi, ollut poliittisesti lainkaan helppoa – ennen kuin Japani ojensi yllättäen auttavan kätensä joulukuussa 1941.

Esitän kunnioittavasti kärsimättömyyteni siitä, että jokin… vaikkapa kiista siitä, teloitettiinko 1944 omia 20 vai 60 on kokousten ja kirjojen aihe.

Kiinnostunut yleisö ei tunne perusasioita ja tiedetyksi luullusta osa on Paasikiven ja Kekkosen ajan reaalipolitiikkaa, eli erittäin vahvasti muunneltua totuutta. Jos Venäläiset eivät tiedä sodasta suomalaisia vastaan paljon, sama koskee valitettavasti suomalaisia. Tiedot ovat asenteiden hämärtämiä – joissakin tapauksissa tunteenomaisen vastenmielisyyden tai vaarattomissa oloissa syntyneen pasifismin.

Koska Talvisodan kokeneista ei enää juuri ole kertojiksi, minusta on hyödyllistä siirtyä uuteen vaiheeseen ja miettiä tuota lähes uskomattomana tapahtumasarjana myyttejä rakentamatta.

Vanhan hokeman mukaan ne, jotka eivät opi historiasta, on tuomittu elämään se uudestaan.

(Kuva verkosta etsitty – Talvisodan päättyessä ja Molotovin parannellessa kohmeloaan 50-vuotispäiväjuhlistaan (s. 9.3.1890 u.l.) suomalaisten tuhoama tykki.)

27 kommenttia:

  1. Rauhanoppositio. Huh, huh.

    Ja mitä ryssät olisivat tuolloin vaatineet:

    - Neuvostoliiton hallitus olisi voinut irtisanoa rauhansopimuksen "tarvittaessa" yksipuolisesti.
    - Sopimuksen tulkitseminen ja "ymmärtäminen" vain valvontakomission tulkinnalla.
    - Neuvostoliitto "miehittää omin asevoimin ja oman harkintansa mukaan osittain tai kokonaan Suomen alueen, sen satamat, Ahvenanmaan saariston ja Suomenlahden saaret".
    - Neuvostoliiton sotavoimien johto ottaa haltuunsa kaikki Suomen tietoliikenneyhteydet. Suomen alueella kielletään kaikki radiolähetykset ja lennätin-, puhelin-, ja radioyhteydet muihin maihin kielletään.
    - "KAIKKI SUOJELUSKUNNAN jäsenet on internoitava"
    - Sotasyylliset, listojen mukaan, luovutetaan Neuvostoliittoon tuomittavaksi.
    - Koko Suomen talouselämä siirtyy Neuvostoliiton valvontaan ja valjastetaan tukemaan neuvostoarmeijan sotaponnistuksia.
    - Kaikki Suomen teollisuuslaitokset, kaikki raaka-ainevarat, viljat, elintarvikkeet neuvostoarmeijan kontrollin alaiseksi.

    ja niin edelleen...
    Neuvostoliitto meinasi siis neuvostoliittää...

    VastaaPoista
  2. Eikös 40-luvulla ollut niin, että tuonaikaiset lukiolais-pojat useissa kaupungeissa päätyivät kaupungin it-joukkoihin.


    Sittemmin olen kuullut, että noille nuorille kaupunagin vapaaehtoisille ei olisi haluttu myöntää rintamiestunnusta. Kuinka sitte kävi ?

    VastaaPoista
  3. Suomen valtaaminen kuului 1930-luvun loppuvuosina Puna-armeijan suunnitelmiin koko ajan. NL:n pääesikunnan päällikkö Saposnikov esitti tarvittavan 50 divisioonaa Suomen valloittamiseen, mutta Stalinin mielestä 21 divisioonaa riittäisi.

    Pravda(Totuus)-lehti julisti jo vapunpäivänä -39 että Suomeen perustetaan lähiaikoina uusi hallitus, jonka tarkoituksena on vapauttaa Suomen työväenluokka kapitalismin ja sen kätyreiden, kuten Cajanderin ja Tannerin, riistolta.

    Kuusisen hallitus ja Stalinin ylimielisyys saivat aikaan suomalaisissa vastareaktion joka realisoitui peräänantamattomuutena sodassa niin etulinjassa kuin kotirintamalla.

    Tilanne Euroopassa oli juuri niin kuin
    Kemppinen sen esittää vuosina 1940-1941, ainoa taho jolta apua saattoi toivoa oli Saksa, joka itsekin tarvitsi suomalaisten sivustatukea suunnitelmilleen hyökätä itään. Saksahan toimi varsin kylmäkiskoisesti Suomea kohtaan talvisodan aikana, estämällä mm. Mussolinin tavaratoimitukset. (Tosin niillä Terni-kivääreillä ei olisi mitään tehtykään, lentokoneilla ehkä jotain). Puna-armeijan kehno menestys Talvisodassa sai aikaan sen että Saksa aliarvioi NL:n sitkeyttä ja sietokykyä maahantunkeutujan torjumisessa, siis ihan samoin kuin NL oli aliarvioinut Suomen kestokyvyn.

    Jatkosodan teloitusten arvostelu on jälkiviisastelua. Jos kymmenet tuhannet miehet kesäkuussa 1944 jättivät paikkansa ja juoksivat, niin oli kai päällystöllä oltava jokin keino tilanteen vakauttamiseksi. Näinhän tehtiin kaikissa armeijoissa.

    Siltikään ei voi olla muistuttamatta sitä, että miehistöä olisi tullut asemasodan aikana enemmän kouluttaa puolustustaisteluun suurhyökkäyksen varalle ja myös asemia parantaa. Asemasodan yhtäkkinen muutos suurhyökkäyksen tulihelvetiksi oli niin yhtäkkinen muutos että ei sitä valmistautumatta kestä, ei fyysisesti eikä sen enempää psyykkisesti, mutta Saksan Itärintaman tapahtumia seuraamalla olisi siihen pitänyt varautua paremmin.

    Historian totuudet on syytä tuntea ja ymmärtää se, että kulloisetkin päätökset on tehty sen hetken tietojen varassa. Jälkiviisastelu on ruokotonta.

    "Setä huijjjaa"

    VastaaPoista
  4. Juu, talvisota on selva juttu! Vain rauhanteko vaikuttaa sellaiselta, etta emme ehka tieda ihan kaikkea (viela). -- Voi kun meilla olis ollut nemman niita tykkiloita, sanoi Kannaksen poika.

    Jatkosotaan lahdosta ei tiedeta kaikkea, kun nama meidan sotilaat olivat oppineet olemaan kirjoittamatta juttuja paperille. -- Viimeiset venalaisen 21A ja 23A:n hyokkaykaskyt tahtasivat tasolle Imatra-Lappeenranta-Suurpaala. Kun puna-armeija olisi olut siella olisi tulluut uudet hyokkayskaskyt Stalinin tavoitteiden mukaan. Sattuneesta syysta ei jatkokaskyja tarvinnut kirjoitella.

    Ekos niihin kevattalven 1944 ehtoihin sisaltynyt kaytannossa ehdoton antautuminen?

    VastaaPoista
  5. Ei taida olla kirjoittajissa johtomiehiä, kun eivät tiedä mitä suunnitelmat ovat. Aina on suunnitelmia ja varasuunnitelmia. Göring toppuutteli suomalaisten suunnitelmia Kuolan niemimaan liittämiseksi Suomeen eivätkä Suomen Itä-Karjalan suunnittelmatkaan mitään salaisuuksia ole.

    Suunitelmien puuttumisesta tulisi meuruta, ei niiden olemassaolosta.

    Talvisota oli ennalta ehkäisevä isku, jos käytetään nykyterminologiaa. Neuvostoliitto sai mitä halusi. Maailma tuomitsi Suomen Pariisin rauhassa Natsi-Saksan liittolaisena ja sen pyrkimysten edistäjänä. Ei käy kiistäminen.

    Ennalta enkäisevä isku on menetelmä jota käytetään, enkä näe sitä Suomessa erityisemmin vastustettavan. Joukkotuhoaseiden olemassaolo oli Irakin Mainilan laukaukset. Mitä meuhkaatte? Nyt ryhdytään ennalta ehkäisemaan Iranin ”uhkaa” sanktioilla ja ihan kohta hyökkäämällä.

    Talvisodassa piehtarointi on älyllisesti kyllästyttävää; katsokaa vaihteeksi eteenpäin.

    VastaaPoista
  6. Asekatkenta:
    Nihtila ja Haahti.
    (Ei kuitenkaan Aino Haahti!)

    VastaaPoista
  7. Se, että puhutaan siitä, että Neuvostoliitto hyökkäsi talvisodassa ja että ei puhuta siitä, että Suomi hyökkäsi liittolaistensa tavoin Neuvostoliittoon jatkosodassa, on kyllä perusteellisesti opetettu asia ylipistojen historian laitoksilla. Tiedän koska olin siellä (- sieltä, samasta paikasta Rentolakin tämän varmaan oppi). Tämä siis siitä huolimatta, että isänmaallisen Keijo Korhosen "epäisänmaallisia" kirjoja luettiin myös. (Siinä trauman syy...)

    Miksi Neuvostoliitto hyökkäsi talvisodassa on se kysymys, johon vastausta haetaan. Ja vastaavasti, miksi Suomi hyökkäsi jatkosodassa on se kysymys, johon ei haeta vastausta.

    Kontrafaktuaaliset (jos, niin...-) kysymykset ovat tietysti mieltä ilahduttavia, mutta niiden perusteella annetut vastaukset jo paljon ongelmallisempia. Miksi Neuvostoliitto ei kohtelisi Suomea eri lailla kuin Baltian maita, kun se teki niin muulloinkin? Mikä hinku joillakin on yhdistää Baltian maat Suomeen (reunavaltiopolitikkaa), kun siitä ikeestä irtoaminen on ollut koko Suomen ulkopolitiikan ydin sen jälkeen kun Holstin reunavaltiopolitiikasta viisaasti irrotettiin. Muistakaa miten sitä militaarisella tasolla yrittäneen Walleniuksen kävi myöhemmin. Ei talvisotaa pidä katsoa vain talvisotana, kuten blogisti nyt tekee, ilmeisesti jossakin isänmaallisessa puuskassa. Päättelen tämän siitä, että jopa venäläiset kirjoitetaan isolla kirjaimella. Se panee hälytyskellot soimaan.

    Sedis

    VastaaPoista
  8. Neuvostoliiton valmiiksi tehtyä "Suomen ehdotonta antautumista koskeva asiakirja", jota ei koskaan jätetty Suomelle, on Martti Turtola saanut haltuunsa ja julkaissut sen teoksessaan "Mannerheim­kirja".

    VastaaPoista
  9. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009112810668118_uu.shtml

    Montako asiavirhettä löytyy... dzurnalistien taso on nykyään niin matala, että jopa Helsingin Sanomien johto on käsittääkseni ottanut kantaa asiaan. Nyt siis puhumme ns. nuorista toimittajista (lue peruskoulun kokonaan käyneet).

    Eivät kaikki olleet sissejä. Kovin Sissi on Romy Schneider. Ihana.

    Panssarinyrkkejä oli varmasti aivan liian vähän, koska niitä ei ollut olemassakaan.

    Ihminen selviää helposti useita päiviä ilman ruokaa, mutta vedestä ei voi tinkiä eikä suolasta.

    VastaaPoista
  10. Ihan asiaa mutta muistutan, että syksyllä 1939 pieniä lisämyönnytyksiä olisivat Paasikiven lisäksi antaneet ainakin mös Tanner ja Mannerheim.

    Viktor Vladimirov pitää keskenjääneissä muistelmissaan talvisotaa Neuvostoliiton hyökkäyksenä ja Stalinin virheenä. Hän oli kuitenkin ilmeisen vilpittömästi sitä mieltä, että Baltian tietä ei olisi Suomelle varattu. No, sitä ei tullut kiitos sankarillisen puolustustaistelumme.

    Jatkosodan hyökkäysvaiheesta ehdime keskustella, kun sen 70-vuotispäivää varmaan v. 2011 näkyvästi juhlitaan...:)

    P.S. Suomi ei ole enää jakautunut punaisiin ja valkoisiin, vaan naisiin ja miehiin. Jos nyt pitäisi maata puolustaa, niin:

    a) Osallistuisiko siihen koko kansa?
    b) Viitsisivätkö miehet uhrautua naisten puolesta?

    Itseäni nuoremmat miehet eivät näytä pitävän sitä lainkaan itsestään selvänä. Punavihreät feministit onnistuvat siinä, missä taistolaiset epäonnistuivat, maanpuolustushengen tuhoamisessa.

    VastaaPoista
  11. Kemppinen,

    olethan itsekin tietoinen siitä, millaisen valtavan jäljen viime sotien peikko on jättänyt sinuun? Tästäkin lokerossaan ansiokkaasta kirjoituksesta huokuva pyhyyden tuntu on minulle nykynuorehkolle miltei absurdia, ja vain vaivoin voin olla tuntematta pientä ilonpilkahdusta siitä, että olen itse saanut kasvaa ja tajuntaani laajentaa tuosta lähihistorian syöpäläisestä vapaampana.

    Tarkoituksenani ei ole vähätellä, talvisodan ihme oli ihme, mutta yleinen tapa jäsentää koko suomalaista historiaa tämän monoliitin ja siinä naiivimmassa muodossaan ymmärretyn "olemassaolon" käsitteen kautta on helvetin tylsämielistä ja miltei neuroottistakin. Sodan kauhistuttava voimallisuus näyttäytyy siinä, että sinunkin nerokas viiltävyytesi on hetkittäin täysin tuon tragedian vankina. Eikä tätä ole mitenkään helppo sanoa kielialueemme johtavalle yksityisajattelijalle, edes pusikosta huudeltuna, nimimerkin suojista.

    Siitä on nyt kuitenkin 70 vuotta. Ihmisikä. Päästäkää irti, ystävät.

    VastaaPoista
  12. Ad Sedis: säädäthän hälytyskellon pienemmälle. Kolme 'venäläistä', joista yksi isolla. Sanoisin että se on keskinkertainen saavutus eikä merkki jostain. Kysymys Neuvostoliiton tarkoitusperistä ja varautumisesta niiden toteuttamiseen ei liioin ole kontrafaktuaalinen, vaan aivan vanhanaikaista historiaa.

    VastaaPoista
  13. Tuli jotenkin outo olo päivän kempistolaa lukiessa, kun ylipappi iski pöytään samat argumentit ja päätelmät, joita olen itsekin 60-luvulta asti aina tilaisuuden tullen julistanut.

    Valborg näytti sitten toteen sen, mistä Buji varoitti. No, nuori ihminen ei tajua kuinka lyhyt aika on 70 vuotta.

    Ja vasta 15 vuottahan meillä on ollut aihetta "päästää irti" traumoistamme. Siihen asti se ei päästänyt meitä irti.

    Ilman Talvisodan ihmettä ei olisi Suomea länsimaisena demokratiana. Eikä Nokiaa.

    VastaaPoista
  14. "Hyvä ettei Saksa voittanut. Jos niin olisi käynyt, maailma olisi paljon pahempi paikka."

    Tämä on kontrafaktuaalikkojen lempiväittämä, ja itsestään selvästi tosi monen sellaisen mielestä, joka kurtistelee kulmiaan kuullessaan liioittelevan ja epäkohteliaan väitteen, että Suomen olemassaolo olisi voinut muka olla jotenkin vaakalaudalla Neuvostoliiton toimesta.

    VastaaPoista
  15. Ad Anonyymi

    Tavoistani poiketen kommentoin anonyymille.

    Ei suola ole ihmiselle tarpeellista.
    Itse olen viimeksi syönyt sitä 1977.

    VastaaPoista
  16. Valborg, Valborg.

    Kommenttisi toi mieleeni punaisen trubaduurimme Hectorin; joka kapinalauluillaan kapinoi itsensä miljonääriksi.

    "Suomi hyökkää, Suomi puolustaa,
    on aivot täynnä vaakunaa..."

    Varmaan nuorempien suhde Talvisotaan on vähemmän tunnepitoinen kuin meillä vanhemmilla.

    Ehkä näin pitää ollakin.

    Kuitenkin on kornia nimittää "lähihistorian syöpäläiseksi" sotaa, joka on mahdollistanut Valborgin ja Suomen jälkipolvien tajunnan laajennukset ja Heikki Harmankin isänmaan irvailubiisit.

    Talvisota oli Pyhä Sotamme, jota ilman rahamme olisi rupla ja kielemme venäjä ja historiamme virolaista vastaavaa.

    VastaaPoista
  17. Tapsa P:lle

    Ilman Talvisodan ihmettä ei olisi Suomea länsimaisena demokratiana. Eikä Nokiaa.

    Mutta tänään olisimme länsimainen demokratia ja meillä olisi edelleenkin Karjala Viipureineen, Salla ja muut luovutetut alueet hallussame.
    Ja ajattele että kaikkien kaupunkien idylliset tori-ympäristöt olisivat säilyneet ennallaan.

    Aivan turhaan kävivät sotiaan tuolloin. Ihmisiä kuolee ja syntyy, menee ja tulee. Mitä välii...

    VastaaPoista
  18. SE HISTRIANLAITOS

    Mitas ne sitten siella opettaa vuodeta 1941? Vai hypataanko yli?

    En ole sanotulla laitoksella vieraillut, mutta suomalasessa kirjallisuudessa mielestani nama molemmat hyokkaykset ovat kohtuullisen hyvassa jarjestyksessa ja oikeissa painoissa.

    VastaaPoista
  19. Valborg - Ela herjaa Kemppista!

    Kirjoituksessai on tosiaan jotain neuroottista!
    Kiitos siita! En ole osannut ajatella, etta on nuoria jotka ajattelevat aivan nain.

    Onhan se hyva etta sota on jattanyt Kemppiseen jaljen. Ei tunnoton ja tunteeton Kemppinen olisi ollenkaan kiva. --- Yleensakin isosta tapahtumasta kantaa rajuimmat muistot se seuraava sukupolvi. Nain kavi kapinan (1918) kanssa, ja niin on kaynyt ainakin osin sotien kanssa.

    VastaaPoista
  20. "Yleensakin isosta tapahtumasta kantaa rajuimmat muistot se seuraava sukupolvi."

    Niin suurten ikäpolvienkin jättämä jälki. He pääsivät edellisen polven jälleenrakennuksen harjalla inflaation vahvasti tukemalla veloituksella rahoitettuihin omistusasuntoihin ja niistä kukin yksin autossaan turvattuihin työpaikkoin, joista nyt jäävät itse itselleen säätämille, mutta vain osaksi säästetyille pitkille eläkevuosille. Olen toki kiitollinen heille omasta kasvatuksesta, ruoasta ja helposta nuoruudesta, ja omien vanhempien puolesta myös aidosti iloinen. Mutta me, seuraava polvi, saamme kiivetä heidän painanteistaan. Me tuskin ehdimme saada makuu-, vain takuuhaavoja.

    VastaaPoista
  21. JarMom: "... ja meillä olisi edelleenkin Karjala Viipureineen..."

    Da, da tavarits... totta haastat, näin olisi ilman muuta.

    Ja niiden idyllisinä säilyneiden torimiljöiden ympärillä maamme vankka venäläinen kansanosa juhlisi prenikat rinnassa uljasta menneisyyttän.

    Me synkät tsuhnamiehet jatkaisimme vain juopottelua ja akkojemme hakkaamista. No ymmärtäähän tuon - olihan se häpeällistä, ettemme edes yrittäneet panna hanttiin hyökkääjälle! Ei ihme, että naisemmekin inhoavat moisia vätyksiä ja vilkuilevat miehekkäitä ulkomaalaisia.

    Voi jos historiaa voisi muuttaa...

    VastaaPoista
  22. Jos jossitellaan, jossitellaan sitten niin, että... entäpä jos Molotov-Ribbentrop sopimuksessa Suomi olisikin määritelty kuuluvaksi Saksan etupiiriin? Silloin ei tietenkään olisi käyty talvisotaa.

    Toisaalta, sota Suomessa olisi saattanut loppua vasta 9.5.1945... tai 20.8.1991.

    Mikko L

    VastaaPoista
  23. Abonyymi kirjoitti: "Miksi Neuvostoliitto ei kohtelisi Suomea eri lailla kuin Baltian maita, kun se teki niin muulloinkin?"

    Juu, sen jälkeen kun NL huomasi, että jääräpäisten tsuhnien alistamiseen menee liikaa resursseja.

    Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirja puhuu siitä, että jos alueella tehdään alueellisia uudelleenjärjestelyjä, Suomi kuuluu NL:n etupiiriin.

    Ja marraskuussa 1941 Molotov valitti Berliinissä Hitlerille, että sopimus oli toteutunut muuten paitsi Suomen osalta. Siis se että Suomi oli antanut Karjalan, Sallan ja Hangon ei riittänyt Stalinille.

    VastaaPoista
  24. "Montako asiavirhettä löytyy... dzurnalistien taso on nykyään niin matala, että jopa Helsingin Sanomien johto on käsittääkseni ottanut kantaa asiaan"

    En epäile, mutta koska sotahistorian tuntemukseni on varsin rajallista, haluaisiko kirjoittaja vielä kertoa lisää noista asiavirheistä? Panssarinyrkit tuli jo mainittua...

    VastaaPoista
  25. MARJO: "Ja marraskuussa 1941 Molotov valitti Berliinissä Hitlerille, että sopimus oli toteutunut muuten paitsi Suomen osalta."

    Jos Molotov olisi marraskuussa 1941 Berliiniin mennyt, niin hän todellakin olisi valittanut...

    VastaaPoista
  26. Aika omituista politiikkaa Hitlerin osalta, vaikka tiesi hyökkäävänsä N-liittoon.

    Se että Hitler olisi antanut Suomen Venäjälle, joka puolestaan olisi avannut Stalinille esim. Ahvenanmaan.

    NO NO

    Miksi Venäjä tyytyi välirauhaan?

    Blokisti satuilee talvisodan alkamisen vaiheista.

    VastaaPoista