Sivun näyttöjä yhteensä

23. marraskuuta 2009

Hissillä viinakauppaan



Meillekin tänne maalle (Uudellemaalle) rakennetaan tornitaloja. Ensi kauhistuksen haihduttua huomaan, että ajatus on sama, jota olen kaupitellut muutamille tehtailijoille. Eikö ole holtitonta rakentaa tehtaat edelleen halleiksi? Se oli välttämätöntä niin kauan kuin trukit olivat huonoja ja lattian päällyste epäluotettavaa ja energia käytännössä ilmaista.

Torni on luultavasti oivallinen asunto ajatellen ilman laatua ja melua. Disclaimer: jos jatko rupeaa tekemään pahaa korkean paikan kammosta kärsiville, lopettakoon kaikin mokomin lukemisen.

Ainakin Kone Oyj saattaisi innostua ajatuksesta tehdä tehtaista tornitaloja – 50 – 100 kerrosta per yksikkö.

Torni on parempi ratkaisu ajatellen kiinteistötekniikkaa, kuten vettä, viemäriä ja lämmitystä, ja energian kulutuksen kannalta se olisi merkittävästi matalia rakennuksia edullisempi. Pystysuoran ja kuljettamien voimasta voi ottaa osan talteen. Painavan kaman roudaaminen ajoramppia lastaussillalle ei ole olennaisesti kalliimpaa kuin kolarialtis harhailu kuormauspihalla. Kylmiä seiniä ja kattoja on paljon vähemmän ja hukkalämmön talteen ottaminen on tornissa teknisesti halvempaa kuin hallissa. Vallitsevan valon monipuolinen käyttö voisi avata mahdollisuuksia sekä tarpeen että ihmisten kannalta; uskon että auringonvalo vaikuttaa vireisyyteen.

Liukuhihna eli kuljetin on kuulemma Henry Fordin keksintö, vaikka todellisuudessa Fordin todellinen teollinen oivallus oli käytössä Venetsian arsenaalissa jo 800 vuotta aikaisemmin. Kysymyshän on pohjaltaan standardoinnista, toleransseista ja työvaiheiden rationaalisesta erottelusta. Venetsia kehitti ensimmäisenä maailmassa sota-alukset, jossa kaikki, mastoista köleihin oli hyvin nopeasti vaihdettavissa tarvikeosiin.

Keskiajan tornitaloja voi tarkastella esimerkiksi Bolognassa. Rooman kaupungin tornit ovat menneet kierrätykseen, koska niistä sai hyvää rakennuskiveä halvalla.

Ainakin Bolognan tornit olivat nykyisten televisiotornien suoria edeltäjiä. Pääasioita olivat roskaväen silmälläpito ja puolustusnäkökohdat. Hyvin tehtyä tornia on huomattavan vaikea valloittaa rynnäköllä ja siihen on myös vaikea osua tykillä. Sen kokivat viimeksi Neuvostoliitto-Venäjän Omon-joukot Baltiassa 1990-luvun alussa. Edes polttamisesta ja savustamisesta ei tahdo tulla mitään.

Kuvittelen että keskiajalla portaissa kiipeilyä ei pidetty ongelmana. Välimeren seudulla monet kaupungit rakennettiin juuri oikeaan kohtaan eli kohtuullisen jyrkkään rinteeseen 1/3 korkeudelle huipusta laskien. Taistelusta ylämäkeen on kokemuksia esimerkiksi niillä amerikkalaisjoukoilla, jotka valloittivat kuukaudesta toiseen Monte Cassinoa.

Todellisuus jäljittelee taidetta.

”Diehard I”, mielielokuviani muuten, kuvauspaikka Santa Monican Fox Towers, esitteli ja tutki merkillisen keskittyneesti tornitalon haavoittuvuutta niin että mukana olivat varmaan kaikki muut keinot paitsi se Al Qaidan Japanin kamikaze-lentäjiltä kopioima keino. Japanilaisten kunniaksi on muuten sanottava, että panssarilaivan tuhoaminen pikku lentokoneiden kyytiin mahtuvilla aineilla oli aikamoinen temppu.

Tehdaskäytössä liukuhihna olisi tornissa pystysuorana ovela keino hyötyä painovoimasta.

Minulla on ilo ja etu asua talossa, jossa ainakin joku toinen pärjäisi vielä tuollaiset 20 vuotta, 85-vuotiaaksi. Mutta kyllä Muumitalo olisi mahtava!

Espoon kaupunki soitti minulle taannoin ja vaati toimittamaan takaisin apulaitteet, jotka oli toimitettu isääni varten hänen asunnolleen. Kysyin oliko puhe muun muassa kahvoista kylpyhuoneessa ja ulko-ovella. Oli kyllä, ja Pohjois-Espooseen ja sassiin, koska heillä ei ole aikaa ajella. Kysyin, tarvitsevatko he takaisin myös ruuvit. Sitten tulin maininneeksi 86-vuotiaasta äidistäni, joka majailee tuossa samaisessa asunnossa ja jatkoin keskustelua. Pian virkavaltaisuuden kyllä kiitettävästi hallitseva keskustelukumppanini melkein itki ja alkoi pyydellä anteeksi, mielestäni aiheeksi.

Kyllä niitä ripoi ja valoi saa olla. Mutta miksi nelikerroksinen omakotitalo ei olisi oivallinen? Alakerrassa autosuoja mahdolliselle omalle autolle ja kaupan autolle sekä kylmä ja viileä säilytystila ja siellä höyläpenkki tykötarpeineen. Ensimmäinen kerros keittiö ja sauna plus kylpyhuone. Toinen kerros oleskelutilat. Kolmas kerros makuuhuoneet. Neljäs kerros – perässä vedettävät köysiportaat ja käynti luukun kautta – syvähenkistä elämää varten, ikkunat neljään suuntaan tai ei – viiteen eli myös ylös! Hissi osittain mekaaninen. Parvekkeissa talja koukkuineen esimerkiksi Ikea-sohvan sisään saamiseksi. Keskushormi ja lähellä sitä nousut sähkö- ja kuitujohdoille sekä ehkä keskuspölynimurin putki. Ylimmän kerroksen ikkunoiden väliin törmäpääskyn pesimäpönttöjä. Ikkunalaudalla tähtikartta.

Otsikko on sekä päättäväisen henkilön keskipitkän tähtäyksen suunnitelma että muunnelmani L. Mallen elokuvan nimestä ”Hissillä mestauslalle”, L’ascenseur sur l’echafaud – tunnettu Miles Davisin elokuvamusiikista. Elokuva ei sovi Kone Oyj:n edustajille, koska jännityskertomuksen keskeinen elementti on hissi, joka menee rikki eli jää jumiin, kun sankari on poistumassa rikospaikalta. Ja Jeanne Moreau odottaa ja vetää röökin toisensa jälkeen.

16 kommenttia:

  1. Kaunis kuva, erittäin kaunis jäähileinen muoto toisen muodon päällä. Upea.

    VastaaPoista
  2. HYVA IDEA, MUTTA...

    Tehtaat kerroksiin voisi olla aivan hyva idea, mutta miksi sita ovat systemaattisesti toteuttaneet ainoastaan kiinalaiset? Kiinassa
    nelikerroksinen tehdasrakennus on standardi. Ylimmat kerrokset ovat tyhjillaan tai 'kaatopaikkoja'. Eli keskiverto kiinalainen on onnistunut ottamaan kayttoon 1. ja 2 kerroksen, mutta 3. ja 4. kerroksen kanssa alkaa jo tokkia. Suurimmasta sallitusta painosta voi paatella, etta kantavat rakenteet ovat yksi pulloonkaula. Unohtuiko Jukka K:lta?
    Edelleen layoutit ja toiden rytmitys hissien mukaan on ongelma. Kunnan tai kaupunginosan omistamissa tehdasrakennuksissa vuokra menee kerrosten mukaan. Krouvisti voisi sanoa, etta 4, kerroksen vuokra on puolet pohjakerroksen vuokrasta per neliojalka.

    Jos ei kommunisti Kiinakaan ole tata juttua saanut kunnolla toimimaan, niin pitaisiko Jukka K:n istua piirustuspoytansa aareen ja kehittaa juttua eteenpain. Eduthan olisivat ilmeisia...mutta ne haitat??

    VastaaPoista
  3. Miksi sen viinakaupan pitää vintillä sijaita?
    Roomalaisillakin oli vaikeuksia saada vettä 9-kerroksisiin insuloihinsa, mutta köyhät ne veden sinne yläkertaan kantoivat.

    Paras rakentaa ne asunnot vaan rauhassa maan alle, niin ei lasten tarvitse perinnöstä tapella. Eli ennen kuolemaansa voi valuttaa asuntonsa betonia täyteen ja sanoa ahneille kakaroilleen, että kaivakaa omat bunkkerinne, koska tää asunto on nyt mun hauta.

    VastaaPoista
  4. 3-4 -kerroksisessa omakotitalossa tai rivitalossa asuminen on ihan mukavaa, jos on nuori ja terve. Teini-ikäiset voi laittaa omaan kerrokseensa, aikuisilla on rauha.

    Mutta sittenkin pyykkien tai vauvan kantaminen edestakaisin alakerrasta yläkertaan ei ole hauskaa. Portaiden siivoaminen on työlästä varsinkin jos on kokolattiamatot niissäkin.

    Edwardin ajan monikerroksisissa yksityistaloissa oli mm ruokahissi keittiöstä yläkerran makuuhuoneisiin. Ja niissä oli palveluskuntaa parhaimmillana yhtä paljon kuin nykyajan hotellissa.

    Ihmiset kaatuvat portaissa - ja se voi olla kohtalokasta (esim Laura Ashley, Churchillin äiti mainitakseni kuuluisimmat portaissa kaatumiseen kuolleet.)

    VastaaPoista
  5. Tilavuuden ja vaipan alan suhde on suurimmillaan pallossa, mutta esim. Tukholman Globen ei ollut kovin halpa pytinki.

    Ilmanvaihtokuilut syövät korkeissa taloissa paljon hyötyalaa, mutta se on kai vain siedettävä.

    Mutta niitä hyötynäkökohtia: Korkeat talot mahdollistavat tiiviin kaupunkirakentamisen, jossa ei omia autoja tarvita ja muutenkin kaikki tarpeellinen on kävelymatkan päässä. Kun talo tai talorykelmä on tarpeeksi suuri, voisi käydä hissillä ja ilman päällystakkia viinakaupan lisäksi vaikka keilaamassa tai parturissa tai kahvilassa tai leffassa jne jne. Myös monen työmatka voisi olla hissin ja lyhyen kävelyn päässä. Siinä sitä hiilijalanjälki sievenee.

    VastaaPoista
  6. Liguriassa on yksi vanha fattoria, joka on rakennettu rinteeseen. Ylärinteessä on viinitarhat, rinteen alla satama.

    VastaaPoista
  7. Lehdissä oli kuvia milanolaisen arkkitehdin Cino Zucchin suunnitelmasta, jonka mukaan Helsingin Keski-Pasilaan rakennettaisiin jopa 40-kerroksisia tornitaloja. Suomen leveysasteilla aurinko paistaa hyvin loivasta kulmasta: katutasolla tornien varjostus olisi ehkä ongelma. Sääli niitä jotka asuvat aivan niiden vieressä Länsi-Pasilassa.

    Näin hiljattain kuvan Varsovan keskustasta, jonne
    on noussut korkeiden pilvenpiirtäjien rypäs. Kaupunkikeskus muistuttaa nyt mitä tahansa "business-cityä". Sentyyppistä liikekeskusta Helsinkiinkin taidetaan nyt rakentaa? Luin äskettäin uutisen, että Puolan ulkoministeri Sikorski haluaisi Varsovasta purettavan Stalinin lahjoittama yli 200 m korkea kulttuuri- ja tiedepalatsi, joka muistuttaa maan ikävästä menneisyydestä. Talon näköalatasanteelta voi ainakin vielä 70-luvulla ihastella Varsovan vanhaa kaupunkia, jonka puolalaiset rakensivat sodan jälkeen uudelleen aivan entisen näköiseksi.

    Toivottavasti korkeat tornitalot eivät muuta liikaa Helsingin perinteistä kaupunkikuvaa.

    VastaaPoista
  8. Potentiaalisen kuluttajan on nykykäsityksen mukaan hyvä asua tornitalossa jossa sijaisee Kela, tarpeeton määrä erilaisia tarvikekauppoja, Alko, terveyspiste ja kirkko. Kulutukseen kykenemätön saa asua miten parhaiten taitaa. – ihan sama.

    JR50

    VastaaPoista
  9. Eiköhän esim. 100 asunnon sijoittaminen kaksi- tai kolmekerroksiseen taloon on taloudellisempaa kuin tornitaloon, jos vain rakennusmaata on riittävästi kuten Kirkkonummella.

    VastaaPoista
  10. Ad uoleviS: - on toinenkin paikka, jonka oudoistssa tehdasrakennuksista on monumentti - Siperia - Kaapelitehdas. Vuorineuvos Weckman oli ollut nuorena miehenä inspehtoorina Siperiassa. Niinpä kaapelitehtaasta tuli muuten hyvä, mutta mihinkään sitä ei voinut käyttää, ei varsinkaan kaapelinvalmistukseen.

    Siperialaisen arkkitehtuurin ideaksi epäilen lämpötaloutta.

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia: - Jatkaakseni ajatusleikkiä - pilvenpiirtäjät ovat kotelorakenteita, joissa siis kantavien rakenteiden oma massa on minimoitu. Perinteinen materiaali on USA:sta tuttu niitattava rautaa tai terästä oleva I-palkki. (Eiffel-torni on kumma kyllä melkein kokonan rautaa, ei terästä.)

    Nykyisten konttorirakennusten "curtain wall" on aika fiksu. Ulkoseinätkään eivät kanna, joten esimerkiksi ikkunoita voi käyttää holtittomasti.

    Kauhavalla on tehdasrakennus, jonka ilmavälillä varustettuja seiniä ei läpäise vierestä jälkipoltolla nousevan Hornetin hirvittävä äänikään.

    VastaaPoista
  12. Arvoisa JK!

    Sattuneesta syystä mainintasi Venetsian arsenaalista ja sen vaihtokelpoisista laivanosista kiinnostaa minua suuresti. Onko olemassa kirjaa tai uuta lähdettä, josta aiheesta kerrottaisiin enemmän?
    kysyy
    uskollinen lukijasi
    Himmee historioitsija

    VastaaPoista
  13. Riippuu mitä tehtaassa tuotetaan mutta monessa tapauksessa suoraan paalutukseen liittyvä pohjakerros on ainoa taso johon vähänkin raskaammat tuotantokoneet voidaan riittävän jämäkästi perustaa & asentaa.

    VastaaPoista
  14. "Kauhavalla on tehdasrakennus, jonka ilmavälillä varustettuja seiniä ei läpäise vierestä jälkipoltolla nousevan Hornetin hirvittävä äänikään."

    Tästä johtuikin mieleen, että Tervaporvareiden kaupungin yllä ovat jylisseet Hornetit ja viikon ajan. Päivisin ja iltaisin.

    Lapset ovat valitelleet meteliä, mutta minulla itsellä on ollut äärimmäisen rauhallinen, tasapainoinen ja turvallinen olo.

    Olen sanonut lapsille, että nukkukaa rauhassa. Poikamme siellä lennossa vain valvovat ja vartioivat untamme ja isänmaata.

    Turvallisuutta ja unen syvyyttä on lisännyt tieto, että sankarimme ilmassa ratsastavat Nato-yhteensopivalla hevoskalustolla.

    VastaaPoista
  15. Ad Anonyymi Himme historioitsija - Lordi John Julius Norwich, A History of Venice, 736 s., Penguin 1989 sekä joukko italiankielisiä teoksia.

    VastaaPoista
  16. TEHDAS 45. KERROKSESSA

    Tulipahan mieleeni, etta ei sitten kannata tyytya liian mataliin tavoitteisiin. Kavinpahan tuossa naapurissa varjaamossa, joka oli 45. kerroksessa. Pelkasin, kun hissikin menna nytki.

    Asustelen talalisessa 12 pilvenpiirtajan blogissa, kussakin 53 kerrosta. Naapurissa on pari vastaavaa blogia. Meidan alakerrasta loytyy metroasemia 2 kpl, pullakauppoja kymmenkunta, viinaa saa ja niin edelleen. Ilotaloa en ole havainnut. -- Jos Ullanlinnalle rakentaisitte tallaisia pilvenpiirtaja-platformeja muutaman, niin niihin saisi asumaan koko kanta Helsingin.
    Tulisitte sitten toimeen yhdella viinakaupallakin ja pajon muuta hyvaa saisitte!

    VastaaPoista