Tarkoitan itseäni. Olen luultavasti rasisti.
Ollin tulossa Lappeenrannasta. Virka vaikuttaa jatkuvasti haitallisesti harrasteisiin, varsinkin jos vähäkin aika tärväytyy tietokoneiden kanssa taistelemiseen. Vaikka pientä ja mieluisaa se on LTY:ssä verrattuna TKK:hän, jossa ystävällinen henkilökuntakaan ei muuta muuksi idioottimaisia käytäntöjä, joista todella pelkään HUPnetiä ja Hallia. Viimeksi mainitussa tiedot syötetään klikkaamalla painiketta ”Etsi”.
Rasismi ei siis mitenkään kohdistu lappeenrantalaisiin.
Junassa siirryin pahan omantunnon ahdistamana vaunusta vaunuun löytääkseni lipunmyynnin. Jäinpä siihen seisomaan. Vanhana perse kuluu. Pikajunan penkeissä ei ole vikaa, mutta uskollisena ajan aatteille kierrätin verta. Vieressä seisova herrahenkilö, n. 17 v., kysyi jotain aivan puutteellisella suomenkielellä ja vastasin hänelle virheettömästi, että ei ole Espoo vielä.
Mietin juuri, mistähän saisi tuollaisen hopeakiillolla somistetun lippiksen, kun merkeistä päätellen aika äskettäin maahan muuttunut seuralaisena ryhtyi sormeilemaan puhelintaan, jolloin havaitsin taas kerran, että olen sekä rasisti että snobi. Puhelin oli hopean värinen E90 eli Commari.
Ensimmäinen ajatukseni: mistähän tuo on varastettu. Toinen ajatukseni: eräiden vähemmistöjen piirissä kalliit kilkuttimet ovat niin suosittuja, että jätetään vaikka muut maksut väliin, jotta sellaisen saisi.
Muistan erään toisen vähemmistön, jonka piirissä keltainen, yli maalattu Mersu oli todellinen miehen mitta – mutta siitä on kauan.
Yliopistolaitoksen piirissä Communicatoriin on oikeutettu vain dekaani, ja hänkin vasta monivuotisen nuhteettoman palvelun jälkeen. Aivan kuin poliitikot minäkään en muista, millä väärinkäytöksillä olen kohottanut itseni tuon ihmelaitteen haltijoitten kadehdittuun kastiin. Minulla on ollut niitä käytössäni kai kuusi kymmenen vuoden aikana. Kuten muutkin matkapuhelimet, ne ovat tuoretuotteita eivätkä siis kauan kestä.
Tuttavapiiriini kuuluu tarkkaavaisuushäiriöstä kärsiviä tutkimusjohtajia, jotka ryhtyvät lukemaan tai kirjoittamaan tekstiviestejä viimeistään kahden minuutin keskustelun jälkeen. Mielestäni menettely on sama sarjaa kuin jos rupeaisi seurassa sorkkimaan muniaan (kuten Kalle-Kustaa Korkki).
Hiljan eräässä seminaarissa, jossa oli minua lukuun ottamatta saapuvilla pelkästään merkkihenkilöitä, keskusteltiin jostain ajankohdasta, ja heti ilmestyi esiin kaksi-kolmekymmentä Commaria. Olisin jo hommannut iPhonen, ellei se kytkykauppakuvio inhottaisi niin. Nyt totesin, että on aika punnita arvojaan. Kännykkä kirpputorilta ja soittoääneksi Säkkijärven polkka!
Nyt tuli mieleen Pekka Herlin -vainaja, jolle oli opetettu, ett ainakin itäisillä mailla katsotaan, millainen kello miehellä on. Niinpä hänellä sitten oli housuntaskussa paperinarulla vyön lenksuun kiinnitetty aito japanilainen herätyskello (eur. 15). Täytyy muistaa sanoa Antille, että luopuu Patek Philipistä. Se tekee niin äveriään vaikutuksen.
Rasismi on vaikea tauti. Jos olisin ostanut kuvailemaltani tummahipiäiseltä nuorukaiselta sen Commarin junassa, poliisi olisi voinut ottaa minut kiinni tuottamuksellisesta ryhtymisestä tavaraan, jonka saantoa oli syytä epäillä laittomaksi (nykyisin ”tuottamuksellinen kätkemisrikos”).
Asiaa pohdittuani olen päätynyt ajattelemaan, että rasismia pitäisi opettaa koulussa. Tarkoitan että vain paneutuminen siihen kieleen, jota meilläkään ei opeteta, voi auttaa auttamattomissa väestöpaineissa.
Ajattelen ruumiin kieltä, johon kuuluu pukeutuminen, elehtiminen, tapa liikkua, tapa puhua – siis kaikki se, mikä Wahlroos ei eilen televisio-ohjelmassa hallinnut.
Se on tahdon kysymys. Voi oppia, miten toimia, jota toiset saisivat asiaa lähemmin ajattelematta sellaisen tunteen, ettei tässä olla nokittelemassa, vaan yhteisellä asialla ja vielä ystävällisesti.
Oppiaine on hyvin vaikea. Ajatelkaa esimerkiksi Mannerheimia, joka osasi tämän taidon soveltamalla taitavasti vanhaa venäläistä hovietiketti, johon sekoittui jokin määrä epäsotilaallista isällisyyttä. Tarinat erilaisesta suhtautumisesta sotamiehiin ja kenraaleihin ovat tosia.
”Kyllä minä sitten kohtelen”, sanoi Porren isäntä (Alahärmä) palkolliselle.
A propos – huomennakin voi olla lähetyshäiriöitä. On ehkä viisaampi postata vasta seuraavana aamuna yliopiston koneella, joka kukaties toimii toivomusten mukaisesti, vaikka sisältääkin paikallisen tavan mukaan etupäässä vanhentunutta softaa.
Perjantaista eteenpäin toimitaan taas jonkin kotona, vähintään toinen jalka oman pöydän alla.
e90 on meidän köyhien lelu. emme tiedä paremmasta. kaarroin kerran kellariin halvalla kromilla ja raudalla. ylempi sattui näkemään. muisteli ovh:ta vuosien takaa. ei tuollainen sopinut alemmalle. enkä sopinut.
VastaaPoistaRasismi on terminä nykyään liian suosittu. Sen käytöllä siirretään sosiaalisia ongelmia puhumattomuuden alueelle. Parhaan esimerkin asiasta tarjoaa Yhdysvallat: maassa puhutaan rotuongelmista ja rotujen välisistä suhteista, vaikka käytännössä tarkoitetaan mustan alaluokan kohtaamia ongelmia, jotka eivät hirveästi eroa valkoisen alaluokan ongelmista. Kun ongelmat nähdään rotuperusteisina, on helppo osoittaa presidentti Obamaa ja todeta, ettei rasismia ole. Käytännössä ongelma on todellisuudessa sosiaalinen epätasa-arvo, ei niinkään rotuperusteinen syrjintä.
VastaaPoistaSama on tilanne Suomessa: kun puhutaan mamu-taustaisista, ei tarkoiteta todellakaan Nokian intialaisia insinöörejä tai kiinalaisia yliopistotutkijoita. Tarkoitetaan Vuosaaren köyhiä ulkomaalaisia ja ulkomaalaissyntyisiä.
Suomi on kuitenkin hieno maa. Tarjoamme maahanmuuttajille täyden ylöspidon, viimeisen päälle hienot vempaimet taskuun, parhaat vaatteet päälle ja perheille kalleimmat lastenvaunut vauvoille ja vielä rahaa käyttöön.
VastaaPoistaVastikkeeksi saamme värikkään katukuvan. Monen mielestä kaikki tämä on ihan ok. Epäilijöille lyödään rasistin leima otsaan niin, että tuntuu.
Ryhdyin tavaraan.
VastaaPoistaMinä ostin kerran taidetta Kuopion torilla hoonosoomi puhuneelta algerialaiselta, arvioni mukaan, kauppiaalta. talvinen Pariisi alkoi pikkurahalla rullautua.
Kehystin ja laitoin seinälle kirjahyllyn päälle, vähän piilon viereen.
Ei se minustakaan halvalta näytä, ja on kuulemma ollut - hyvin todennäköisesti - isompi alkujaan.
T:
VastaaPoistaMonen mielestä kaikki tämä on ihan ok.
Niin.
Minä pidän noista etnsistä mestoista enemmän - niissä musa ja ruoka ym. ätmös on parempaa, ja taas vähemmän keskiolutta ja viiinoja kuin härmäjunttiloissa.
Ei olis vaikea päättää, jos näistä pitää valita.
Tästä kirjoituksesta tulevat mieleen monet tilanteet Pohjois-Amerikassa asumisemme ajoilta.
VastaaPoista"Ei ne näy olevan enää säkki selässä puuvillapelloilla", sanoi eräs "Suomi-vieraamme", sukulaisemme, kun näki Yhdysvaltojen puolella Chicagossa ensi kerran elämässään mustan pankkivirkailijan, kauniin ja tyylikkään naisen, jolla oli kulta- ja timanttikoruja ja olemus kuin Lenitalla.
Monet vieraamme olivat ällistyneitä Toronton katunäkymistä: kaikki rodut olivat sulassa sovussa. "Tämä on kauniiden ihmisten maa", huokasi eräskin mies.
Oma mahdollinen kuvitelma valkoisen rodun ylemmyydestä ja paremmuudesta rapisee nopeasti pois, kun omalääkäri on juutalainen rabbi, tyttären oikomislääkäri kiinalainen jne.
Sitten vasta suomalaisilla on paljon oppimista, kun Suomeen muuttaa runsaasti tarmokkaita ja älykkäitä siirtolaisia. He tulevat menestymään Suomessa. He ovat yleensä paljon lapsirakkaampia kuin me suomalaiset. He myös kunnioittavat vanhoja ihmisiä.
Matkustan julkisilla kulkuneuvoilla, ja kaikkein ystävällisimpiä ovat muualta Suomeen muuttaneet bussien ja raitsikoiden kuljettajat. Heidän lapsensa tulevat muuttamaan tämän maan. Uskon, että Suomesta tulee lämpimämpi ja inhimillisempi maa.
Ilahdun aina, kun rasismista puhutaan ilman moraalista paatosta. Sellainen tehoaa paljon paremmin kuin hyvinvoivan viherleidistön pönäkän älytön asennekoulutus.
VastaaPoistaVäitän, että Kemppisen tunnustautuminen rasistiksi (muka) vähentää rasistista ajattelua hänen lukijoidensa keskuudessa.
Huomaan olevani jopa vähemmän rasisti kuin Kemppinen, sillä kun kesällä matkustin junalla Kajaaniin, samassa loosissa istui kaksi nuorta somalipoikaa, ekä 17 v. Tyytyväisenä tarkkailin heidän kohteliaan asiallista käytöstään, heidän siistiä ja muodikasta olemustaan, heidän hienoja kännyköitään ja uudenkarheita retkeilyvarusteitaan...
Stop tähän: varsinkin näistä retkeilyvarusteista olin äärimmäisen ilahtunut!
Ajattelin, että he ovat sopeutuneet yhteiskuntaamme jo aika hyvin, koska olivat menossa retkeilemään. Yritin Suonenjoella kurkkia, oliko heitä joku vastassa ja kuka, mutta harmikseni en nähnyt.
Tuollaisia Kemppisen pahan ihmisen ajatuksia minulle ei tullut mieleenikään. Näin jälkikäteenkin ajateltuna osallistun mielelläni noiden varusteiden ja harrastusten kustannuksiin, jos sen tuloksena on tulevaisuuteen uskovia tavallisia nuoria.
Helkkari, joskus ihan hämmästyn itsekin, kuinka hyvä ihminen pphjimmaltani olenkaan.
Eilen Kakkoselta kello 22.50 tuli mielenkiintoinen ohjelma rasismista.
VastaaPoistaKäsittelyssä antisemitismi ja antisionismi.
En voinut itselleni mitään, että ohjelman pointin ymmärrettyäni nauroin useammassa kohtaa hyväntahtoisesti katketakseni. Aivan ratkiriemukas dokumentti. Katsoin kahteen kertaan. Nauruni ei siis kohdistunut holokaustiin, vaan ohjelman pointtiin.
Juuri tällaisella formaatilla tehdyt dokumentit poistavat rasismia itsessään ja antavat jonkinlaisen hauskan myötäelämisen tunteen.
Voisiko ko. ohjelman teemana olla: Hei, me rasismin uhrit olemme joskus yhtä naurettavia ja tyhmiä kuin te muutkin kaiken maailman rasistit, joten nauretaan joskus yhdessä ja pidetään toisistamme huolta.
Mutta kyllä se haastattelijan äiti ohjelman alussa oli mielipiteissään kerrassaan mainio ihminen =)
Sattui siinä Mannerheimintien R-kioskilla, likellä Kansaneläkelaitosta.
VastaaPoistaSiinä asioi musta mies, harmaassa, varsin hyvän näköisessä puvussa, tyylikäs siniharmaa paita päällä, ranteessa kaunis kello, jossa vaaleansininen taulu, puhuu kaunista englantia kun ostaa colaa ja tupakkaa, ennen kuin poistuu ja nousee jalkakäytävälle parkkeerattuun uudehkolta näyttävään saksalaiseen autoon.
Heti kun mies oli poistunut alkaa raha-automaatin kohdalta jupina, johon kassakin lähtee mukaan, miten sitä
"ulkomaalaiset meidän rahoilla ostelee laatuautoja ja rehvastelevat puku päällä. Ei taida ihan sossun rahat riittää, että mitähän bisnestä mahtaa tehdä, huumekauppaa varmaan, kun oli laatuautokin..."
-"Ja ovelakin se piru oli.."huomautin", että oli osannut varastaa autoonsa diplomaattikilvet!"
Kuvan mökin täytyy olla jossain tosi kaukana (tai katve-alueella) kun TV antennikin on noin julmetun pitkän varren päässä. Ennen digiaikaa kuva varmaan heilui tuulen mukana.
VastaaPoistaAsiasta toiseen: Blogihaku esim. jollain nimellä, ei anna tuloksia tekstistä tai kommenteista, vaan ainoastaan otsikoista. Ei auta vaikka kirjautuu. Olisiko mahdollista muuttaa asetuksia että haku toimisi myös tekstistä ja kommenteista?
Minulla oli aikoinaan hamsteri, jonka ahnetta, riskejä punnitsevaa ja järjestykseen taipuvaista luonnetta ihailin. Eläin jemmasi saamansa sekasapuskan lajitellen erilaiset jyvät eri kasoihin. Parhaat kuten maapähkinät tarkasti ja vähemmän tärkeät kuten vehnänjyvät hieman huolettomammin. Hamsteristani olisi voinut tulla kehittyneemmässä vaihdantataloudessa vaikka mitä.
VastaaPoistaKoska hamsterit kuuluvat eläimiin, jotka silloin tällöin maistelevat omia papanoitaan, niihinkin hamsterini saattoi suhtautua varsin kunnioittavasti. Rapsutellessaan itseään vinhasti taka- ja etujaloillaan kuin jonkin näyttämön diiva saattoi jokin vanha myrkyllinen kikkare liikahtaa sen vierellä. Tämä papana asetettiin sitten huolellisesti takaisin huoneennurkkaan pystyyn.
Ihailisin näitä pystyyn nostettuja paskoja tänäkin päivänä, jollei nurkkiani aina silloin tällöin siivottaisi.
T.
Ollessani nuorena töissä Ruotsissa minulta kysyttiin tavan takaa, ovatko suomalaiset tosiaan niin väkivaltaisia ja juopottelevaisia kuin lehdissä kerrotaan. Vastasin aina, että voi hyvä veli, minäkin olen täällä siksi, etä tapoin yhden miehen humalassa kotona. Ja sitten nauroin häijysti päälle. Sanoinkin niille svenssoneille, että rasismin pitää olla iloinen asia.
VastaaPoistaMinä uskon, että suomalaisilla (ja ainakin suomenruotsalaisilla on paha rasismi ja muutenkin paha kynnys tajuta missä menee oma syyllisyydentunne ja missä on toisen oikea olemus tai sen olemuksen synnit - tämä asia on tupannut menemään pahasti ristiin ja sitten kuten Wallace & Gromit -leffoissa (kananlento) kaikki kotkottavat samaa koska se on päässyt herjaamaan vintissä.
VastaaPoistaHerranen aika - jälkeenpäin tulee tunne, että ei ole ollut oikea elämä, mutta oli se. Oli se heidän kotkotus ihan oikeaa ja se jatkui ties kuinka monta vuotta sekottaen lopullisesti ainakin meidän perhe-elämän: jumalauta (anteeksi) että oli kestettävää tuota tautia. Ovat pahoja oikeasti Kemppinen mutta omasta, äidin ja papin mielestä ovat pahuuden vastakohtia jotenkin. Pahoja ne ovat, pahoja todella. Fy sjutton sånt jävla schack, sanoisi minun mummoni jos eläisi.
Mutta hienoja kelloja kylläkin ja vaikka mitä hienoa ja sitten kun ei ollut samanlainen kerääjä niin pitivät heti varkaana tai ainakin hulluna. Jotain piti olla välttämättä. Herranen aika; mistäs saisi korvausta sellaiseen käytökseen? Jospa avaan aikuisten rasistisuutta potevien ihmisten kliniikan tai koulun, jossa voi opetella missä raja kulkee mikä on HE itse ja missä on Me muut?
Näyttää menevän pahasti sekaisin ja muut asiat sitten liuotetaan tämän mukaan koska suurimmat rasistit toimivat ensimmäisinä viuluina orkesterissamme.
Pelastuin täpärällä ettei olisi joutunut hourulaan jostain, joka liikuttaa kokonaista kulttuuria. Kun heitä ei voi kakkua pyytämään istua niin olisivat laittaneet syyttömän - kunhan näytti väärältä, se riitti. Näkeehän sen jo omilla silmillä sanovat mutta se kuuluisi olla Näkeehän se jo omissa silmissä.
Naivia realismia. Sitä se kutsutaan mutta ketä paat vastuuseen kun myrkyttävät puhelimitse Loviisasta Vaasaan ja kaikki siltä väliltä? Ketä? Kuka maksaa minun eläkkeeni nyt?
Parasvuo soikoon otti idean ja sai fyrkat ja sinä aikana nämä yhteenkasvaneet eivät kykene päästämään irti siitä mitä on joskus tullut sanottua. Ja minä olen kuulemma saanut potkut kaikista työpaikoista? Vai niin, ei työtodistusten mukaan mutta ei kukaan silti uskalla enää minulle puhua koska vätykset antoivat luvan tähän simputukseen ja siinä ovat myös nämä yhtä "syyllisiä". Eikö kukaan voinut pysäyttää sellaista junaa?
Ei voinut - kulki liian nopeasti ja nyt on heillä varmaan olotila hyvä kun saivat lähes hengiltä ystävällisen ihmisen. Hur känns det nu då, pitää kysyä kun näkee. -Hur känns det nu då?
Tämä on viimeinen valitus (aloitin 2001 tai jotain)
Pahinta on, että huomaamatta alkaa pitää vastaantulijoita kaikkiaan itseään tyhmempinä, köyhempinä, veltompina ja yleensä huonompina ja etenkin vähempiarvoisena. En tiedä tälle oppitermiä, tällainen oma kusipäisyys kuitenkin joskus pilkahtaa, ja se on pelottavaa.
VastaaPoistaHankin älypuhelimia parin kuukauden välein. Ja N97 muutamista ja iPhonen runsaista eduista huolimatta käytän yhä työpuhelimena ensisijassa E90:ä, koska siinä on riittävästi fyysisiä näppäimiä ja riittävän väljä ruutu (E75 olisi muutern hyvö). Kosketusnäyttö saisi olla. Odotan nyt innolla josko N900 kiilaisi ohi, siinä vain voi Maemo-tausta vuoksi tulla ongelmia synkronoitua työnantajan erityisjärjestelmiin.
"Sama on tilanne Suomessa: kun puhutaan mamu-taustaisista, ei tarkoiteta todellakaan Nokian intialaisia insinöörejä tai kiinalaisia yliopistotutkijoita. Tarkoitetaan Vuosaaren köyhiä ulkomaalaisia ja ulkomaalaissyntyisiä."
VastaaPoistaOnhan tämä näinkin.
Toisaalta on äärimmäisen epäloogista ja suorastaan naiivia, että kouluttamattomien ja kielitaidottomien turvapaikanhakijoiden määrän nousu "pyhitetään" sillä, että meillä on juuri näitä "
Nokian intialaisia insinöörejä tai kiinalaisia yliopistotutkijoita.
Eli lukutaidoton, vieraasta kulttuurista tänne tullut holhokki rinnastetaan koulutettuun ulkomaalaiseen, joka on tullut Suomeen töihin.
Näinhän punavihreät piirit useinkin perustelevat monikulttuurisuuden rikastavaa vaikutusta Suomelle.
Sitten tarkoituksella unohdetaan myös se, että turvapaikan saaneista afrikkalais- ja arabitaustaisista miehistä yli puolet on työttömänä vuosien maassa olon jälkeen.
Maahan muutto-keskustelun kantavin voima on tunne, jonka alle painuvat tosiasiat ja matemaattiset faktat.
Mielestäni se, että ajatuksiin kiilaavat jossain vaiheessa omaksutut ksenofobiset meemit, ei vielä tee ihmisestä rasistia. Lapsena vanhemmasta sukupolvesta esimerkiksi joskus pilkahti esiin ajatusluutumia jotka jälkeenpäin saavat ajattelemaan, ettei natsipropagandan vaikutus Suomessakaan ole ollut ihan mitätön. Ko. henkilöt olivat kuitenkin niin fiksuja, että häpesivät niitä ja osasivat olla välittämättä niitä eteenpäin. Jos joka kerta mustalaisen nähdessään ihmisen mieleen pilkahtaa, että viekö tuo nyt mennessään, voisi vaatia vuosien terapiaa päästä eroon moisista, mutta jos ne tunnistaa ja osaa "eristää", lienee turha haaskata aikaansa ja yhteiskunnan resursseja moiseen.
VastaaPoistaJoko Kemppinen uusi Ellroy on tullut luettua?
VastaaPoistaMinua hieman ihmetyttää ja huolestuttaa maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten niin voimakas samaistuminen amerikkalaisiin jenginuoriin ja hiphop-kulttuuriin. Tämä on kai yleistä muuallakin Euroopassa, mutta mistähän se johtuu? Jostain syystä länsimaisesta kulttuurista näytetään omaksuvan hyvin helposti sen huonoin puoli eli materialistisuus ja pinnallisuus. Tämä yhteisö lienee aika hyvä läpileikkaus maahanmuuttajataustaiseen nuorisoon, ja kun tekee satunnaisotantaa sen jäseniin, huomaa väistämättä tiettyjä toistuvia piirteitä.
VastaaPoistaNo, se kai on historian lainalaisuuksia, että kulttuurien kohdatessa omaksutaan ensin aina ne paheet.
Haloo Helsinki (ja Kirkkonummi)? Jo toinen LTY:n tutkijoiden yö huomenna ilman Kemppistä studia generaliassa. Että minä kärsin ja vanhenen...
VastaaPoistaMinua on jo vuosia jaksanut huvittaa tai pikemminkin lähinnä säälittää nämä Anna Amnellin kaltaiset moraalinärkästyjät ja suomalaisuuden "epädramatisoijat". Yleensä samaa jengiä tapaa Hesarin mielipidepalstalla ja kirjoitus alkaa yleensä sanoilla "Missään muualla kuin Suomessa..." ja perään lätkitään vaihtoehtoisesti rasismia, juoppoutta tai mitä tahansa, millä voi mollata ja solvata maailman mitassa pientä 1 ‰ vähemmistöä.
VastaaPoistaKun ne omat käsitykset ulkomailla asumisesta on muodostettu asumalla ns. paremmilla alueilla, niin järkytyksenä saattaa tulla se, että myös USA:ssa voi olla pientä kahnausta väestöryhmien välillä.
Ihan laittamattomin on nykyisen ulkoministerin kommentti vuosien takaa:
”Olen asunut vuosia ulkomailla Yhdysvalloissa, Belgiassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa, mutta missään niistä maista en ole kokenut sellaista rasismia kuin Suomessa”, totesi kokoomuksen Alexander Stubb kiihtyneesti.
Voin tässä nyt julkistaa mielipiteeni Stubbista. En pidä häntä erityisen älykkäänä tuon kommentin takia. Poliitikoille on tietysti sallittua laukoa tyhmyyksiä ja on tietenkin mahdollista että Stubb tarkoitti että ollessaan kohtaamatta "suomalaista rasismia" hän on todellakin ollut kohtaamatta sellaista mitä ei ole verrattuna muuhun maailmaan.
Petja Jämppisen kommentti nyt oli niin dorka, että siihen ei kannattaisi edes vastata. Totean vain, että samanlaisia juttuja liikkuu ns. kaupunkitarinoina. Oliko mummolla pakastekana hatun alla?
Hiphop-kulttuuriin kyllä valitettavasti samaistuu kotimainenkin nuoriso. Maahanmuuttajien osalta kyse voi olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin että ne ovat ns. samannäköisiä roolimalleja (=menestyjiä).
VastaaPoistamaassa puhutaan rotuongelmista ja rotujen välisistä suhteista, vaikka käytännössä tarkoitetaan mustan alaluokan kohtaamia ongelmia, jotka eivät hirveästi eroa valkoisen alaluokan ongelmista. Kun ongelmat nähdään rotuperusteisina, on helppo osoittaa presidentti Obamaa ja todeta, ettei rasismia ole. Käytännössä ongelma on todellisuudessa sosiaalinen epätasa-arvo, ei niinkään rotuperusteinen syrjintä.
VastaaPoistaTuo on ihan kiva näkemys, mutta se ei ole lainkaan yhteensopiva faktojen kanssa. Jos katsotaan vaikkapa rikollisuutta, se on moninkertaista Yhdysvaltain mustien keskuudessa verrattuna valkoisiin, vaikka tulotaso vakioitaisiin. Toinen esimerkki on se, että jos vertaillaan valkoisten ja mustien koulumenestystä, perheen tulotason suhteen alimpaan desiiliin kuuluvat valkoiset pärjäävät paremmin kuin ylimpään desiiliin kuuluvat mustat...
Amerikkalainen yhteiskunta panostaa valtavasti mustan väestön koulutus- ja työmahdollisuuksiin ym. sosiaalisen nousun väyliin. Jos "affirmative action" muutettaisiin rotuperusteisesta luokkaperusteiseksi, musta keskiluokka pienenisi tuntuvasti.
Se, että USA:ssa sosiaalisiin tulonsiirtoihin suhtaudutaan penseämmin kuin Euroopassa, johtuu sekin suurelta osin rodullisesta diversiteetistä. Valkoinen enemmistö ei halua kustantaa mustien ja latinojen palveluja. Esimerkiksi Obaman ajama terveydenhuoltouudistus tarkoittaisi käytännössä suurta tulonsiirtoa valkoisilta värillisille, minkä vuoksi sitä vastustetaan.
Niin.
Minä pidän noista etnsistä mestoista enemmän - niissä musa ja ruoka ym. ätmös on parempaa, ja taas vähemmän keskiolutta ja viiinoja kuin härmäjunttiloissa.
Ei olis vaikea päättää, jos näistä pitää valita.
Tarkoitatko esim. niitä monia somalialaisia ravintoloita, joita tämä maamme suurimpiin vähemmistöihin kuuluva kansanosa on perustanut? Montako niitä olikaan, siis somalialaisia ravintoloita?
Huvittavan pinnallisia ovat tällaiset näkemykset, joiden mukaan monilla alueilla länsimaissa käynnissä oleva väestönvaihdos näkyy suunnilleen vain ravintolatarjonnassa. Ja jos maahanmuuttajista näyttääkin aiheutuvan yhteiskunnallisia ongelmia, syy on tietenkin aina kantaväestön rasismi...
Jotta ns. kantasuomalaisesta tulee hyödyllinen yhteiskunnan jäsen, tai sanotaan että hänellä on edes jonkin sortin mahdollisuus tulla sellaiseksi, tarvitaan vähintään parikymmentä vuotta monensorttista koulutusta ja valmennusta. Euroissa mitattuna muistan lukeneeni tästä arvion 350,000 per pää.
VastaaPoistaKummallisin asiaan liittyvä ajatusvirhe mihin olen törmännyt on Hesarista lukemani väite jonka mukaan maahan muuttava olisi siksi siunaukseksi, ettei häneen tarvitsisi upottaa tätä 350 kiloeuroa. En oikein käsitä miten pahasti pitää toimittajarassun olla sekaisin ettei huomaa tässä ammottavaa loogista aukkoa.
Voihan se toimia noin jos on kyseessä todellakin se usein esimerkiksi valittu Nokian intialainen insinööri, valmiiksi koulutettu eikä tarvitse työssään saati työnhaussa suomen kielitaitoa.
Mutta jos kyseessä on jokin entinen hirssifarmari sotatoimialueelta, silloin hän käytännössä aloittaa siltä tasolta millä meillä olisi noin kolmevuotias lapsi. Ja ne kaikki 20 vuotta ja 350 kiloeuroa vievät opit pitää takoa hänelle päähän aivan kuin lapselle. Paitsi että tämä lapsi syö, juo ja tappelee kuin aikuinen.
A: "...pilkahti esiin ajatusluutumia jotka jälkeenpäin saavat ajattelemaan, ettei natsipropagandan vaikutus Suomessakaan ole ollut ihan mitätön."
VastaaPoistaKun seuraa mitä tahansa keskustelua, vaikka täälläkin, huomaa äkkiä, että ne vasemman puolen luutumat vasta vahvoja ovatkin.
Jokainen itseään valveutuneena pitävä ajautuu vaistomaisesti punavihreään mössöikköön.
Toinen A on oikeassa siinä, että yleensähän kulttuureista omaksutaan helpoimmin molempien huonot puolet.
Huomaahan se yritysfuusioistakin, että pienetkin kulttuurierot hiertävät kivenä kengässä vuosia ja kamppailu päättyy yleensä siihen, että toinen puoli savustetaan ulos.
Viittaan vaikka Soneran ja Telian fuusioon. Mutta ei niiden tarvitse olla edes eri maasta, niin skismoja syntyy. Riittää kun kaksi eri osastoa yhdistetään, ja kyräily käytävillä ja juoruen levitys on valtavaa.
Voi vain kuvitella mitä siitä syntyy, kun afrikkalaisen heimo- tai uskonsodan hävinneen puolen taistelijat, lukutaidottomat ja usein ääriuskovaiset, heitetään omin ajatusluutumin keskelle arktista hysteriaa, jossa viina virtaa ja puukko heiluu vähemmästäkin. On siinä sopeutumista.
Tuloksena on tissuttelevia talibaneja?
"Kun ne omat käsitykset ulkomailla asumisesta on muodostettu asumalla ns. paremmilla alueilla,"
VastaaPoistaAnonyymi,
erehdyit pahan kerran luullessasi, että asuin joillakin rikkailla alueilla.
Asuin Torontossa halvoissa vuokra-asunnoissa, joissa oli naapureina lähinnä pakolaisia ja muita siirtolaisia: kiinalaisia, arabeja, libanonilaisia, marokkolaisia, unkarilaisia, korealaisia, Neuvostoliitosta paenneita venäjänjuutalaisia, italialaisia, kreikkalaisia, Karibian saarten mustia jne. Mutta minkäänlaista rasismia ei esiintynyt.
Torontossa lastemme koulussa (high school) oli yleensä puolet luokasta manner-Kiinasta tulleita, neljäsosa Karibian meren mustia ja yksi neljäsosa muita, suuri osa lukuisista maista tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia.
Kun siellä ilmeni pientä rasismia, (joku kirjoitti seinään rasistisen ilmaisun) rehtori määräsi kaikki koululaiset kokoontumaan juhlasaliin ja piti puhuttelun, jossa sanottiin, että siinä koulussa ei suvaita minkäänlaista rasismia.
Puhun todellisten kokemusteni perusteella.
Tulipa mieleeni.
VastaaPoistaKoska on mahtanut istua Westminsterissä ensimmäinen lainsäädäntötyöhön osallistunut värillinen?
Palasin viime yönä junalla Rovaniemeltä, ensimmäinen työmatka muuten tänä syksynä. Junan ravintolavaunussa pöytääni tuli istumaan romaanimies, sanotaan nyt vaikka Veijo. Juotiin 3-4 tunnin aikana muutama pitkä olut ja juteltiin,
VastaaPoistaVeijo oli enimmäkseen äänessä. Hyvin miellyttävä kaveri, paitsi että yritti kaupata minulla mm. Kemijärvellä olevaa omakotitaloaan ja Lokan lomahuoneistoaan.
Veijo on - tietysti - hevosmiehiä, rikastunutkin sillä joltisestikin. Oli ostanut maanantaina Sodankylässä olevan konepajayrityksen, joka työllistää 4-5 asentajaa. Näytti firman papereita.
Veijo oli nyt perheineen - kaunis vaimo, Helsingin Hagertteja, ja kaksi 16-17 tosi nättiä tytärtä - muuttamassa Helsinkiin, koska vaimo tahtoo niin. Olivat menossa katsomaan viiden huoneen asuntoa Tapiolaan.
Veijo , 41 v., kertoi sukunsa asuneen Kemijärvellä jo lähes 300 vuoden ajan, eikä hän olisi halunnut muuttaa sieltä pois vieläkään. Veijo ostaa, kasvattaa, valmentaa ja myy hevosia ja varsoja. Käy bisnesmatkoilla USA:ssa, Saksassa ja Ruotsissa, esimerkiksi Ruotsissa hevosurheilu on kuulemaa paljon suositumpaa kuin Suomessa.
Kemppinen, ei kannata jäädä seisoskelemaan junan eteiseen, vaan on parempi mennä ravintolavaunuun. Siellä tapaa kulttuurihemmojen sijasta oikeita ihmisiä, ja rasismistaankin voi päästä pikku hiljaa eroon.
Poistuin ravintolavaunusta hyttiini noin kello 01 aikaan - kai hiukkasen horjuen. Veijo jäi pöytään istumaan, jutteli jo kovasti toisen pöytään tulleen uuden miehen kanssa.
Jos kirjoitin edellisessä kommentissani "romaanimiehestä", tarkoitin tietysti romanimiestä. - Vähän hutera olo tänään.
VastaaPoistaTämä on katkera valitus.
VastaaPoistaOlen edelleen loukkaantunut Hesariin siitä, että se kehtasi syyllistää rasismista minut, vaimoni ja lapseni, anoppini, setäni, tätini, vanhempani, vaarini ja mummoni. Muiden muassa.
Viittaan tapaukseen, jossa ruskeatukkainen pörröpää kuulemma junasta poistuessaan tönäisi pientä tyttöä ja tämän kertoman mukaan ärähti "pois tieltä, pieni apina".
Tämän tapauksen perusteella Hesari julisti pääkirjoituksessaan, että suomalainen rasismi on maailman kauheinta, sillä se kohdistuu jo pieniin lapsiinkin.
Minusta tämä on törkeä yleistys. Ja törkeä loukkaus. Se loukkaa kaikkein jaloimpienkin suomalaisten, kuten Anna A:n ja Petja J:n (johon tönijän tuntomerkit ja käytöstavat muuten sopivat paljon paremmin kuin minuun) kunniaa. Miksi valtakunnan pyhä suursyyttäjä ei toimi? Mikä mättää, hän?
Miksi Hesari ei edes kerro, että Antti Muurista, joka kulki pienen tyttönsä kanssa (sic, saatana!!!!) kaupungilla, jonkun idioottimaisen potkupallopelin takia sylkenyt idiootti oli mustaihoinen?
Miksi Hesari ei julista pääkirjoituksessaan, ettei tällainen idiottimainen käytös sovi suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja ettei meillä suomalaisilla ole tapana ahdistella pieniä tyttölapsia, isommista puhumattakaan.
Anteeksi kaikki paremmat ihmiset, että puhun mitä sylki suuhun tuo. Mutta me suomalaisethan, myös Anna A ja Petja J, olemme maailman pahimpia ihmisiä, pystyyn nostettuja paskoja?
Kun muuten kävin Torontossa, ensimmäinen tapaamani kanadansuomalainen valitti, että on väärin että valtio suosii värillisiä maahanmuutajia kaikessa. Toki hän lisäsi perään, ettei missään tapauksessa ole "reisisti".
Ehkä Nokia E90 ei ollut tämän blogimerkinnän ydin. Siitä huolimatta pakko sanoa. Yliopistolla ei tarvitse olla dekaani saadakseen sen. Riittää, että valitsee yliopiston oikein ja on laitosjohtaja.
VastaaPoistaVaan itse annoin oman E90:ni "riviproffalle" ja otin tilalle. E71:n. Se kommunikaattori kun saa housut tippumaan nilkkoihin tai pilaa takin muodot. Oikeasti, miksi ainoastaan suomalaisille kysyeisestä kapineesta on tullut niin tärkeä. Muualla maailmassa laite ei ole myynyt juuri ollenkaan.
Akateemiselle siirtotyöläiselle: kuten edellä kerroin, E90 voitto-ominaisuudet Nokian muiden S60 3 -laitteiden joukossa ovat riittävä näppäimistö ja ruutu. E71 on tosin söötti ja suosittu, varsinkin insinöörejä viehättää sen laskinmainen muoto ja kotelo, mutta kyllä näppäimistö on hankala normaalinkin kokoisille miehensormille. Tietyisti jos kirjoittelee lähinnä "heipä hei"-tyyppistä, ei ole väliä, mutta esimerkiksi itselleni mahdollisuus kommentoida asiakirjaluonnoksia ja muokatakin niitä Quickofficella on esnsiarvoista. E90 ei missään nimessä sovi vaatteen taskuun, olen aiemmissa communicaattoreissa käyttänyt Nokian kainalokoteloa (turvamiesten tyyliin) ja nykyinen E90 mahtuu hyvin magneettilkitteiseen vyökoteloon. Kun käytän yksirivisiä takkeja, ei vaate juurikaan kulu kotelosta, ja yhteen liki-istuvaan räätäli teki vahvikkeen ko. kohdalle. Lisäksi E71 ongelma on sama kuin E90 eli 2,5 mm kuulokeliitin - useimmat lentoyhtiöthän eivät salli bluetooth-kuulokkeita, joten lähes aina on murhetta plugiadapterista (tosin kannan iPhonea aina mukana, joten viihdettä piisaa lennoillekin). E72:een liitinkoko kai korjautuu.
VastaaPoistaUseimmat ulkomaiset kolleegat vierastavat commujen suurta kokoa. Sitten he kuitenkin raahavat pikkupuhelimensa lisäksi laptopia tai ainakin netbookia joka paikkaan. E90-käyttäjänä voin jättää sellaiset oikeasti isto ja sähkösyöpöt varusteet toimistolle/hotelliin tms.
Jummi jammi. E90 on tarjolla jokaiselle. Käykäähän kaupassa. Käytettynäkin saa. Ja eikös ne kaikki ala ollakin jo käytettyjä. Eli idea on kyykytys. Et saa tätä leikkikalua, jollet ole tarpeeksi arvokas. No kerran, kun tarvitsin jotakin ihan oikeasti, niin kysyin, voinko lahjoittaa virastolle sellaisen, että saan omaan käyttööni. Aivan uusi ajatus. En tietenkään onnistunut lahjoituksessani, mutta ostin itselleni ja tralalaa... itse asiassa ilman sitä olisi muutama hanke viivästynyt ikävästi.
VastaaPoistamistähän tuo on varastettu... omani sain verkkokaupasta käytettynä puoleen hintaan. oli siviilirohkeutta ostaa. hyvä peli. on paljon parempiakin, mutten tarvitse. voi virkakollegojen naamoja. olivat halppiscommarin tasolla nokkimisjärjestyksessä, jos sitäkään. halpaa on kiusata pientä virkamiestä.
VastaaPoista