Sivun näyttöjä yhteensä

16. syyskuuta 2009

Olisi tarvittu diktatuuri



Lukuisista syistä, jotka tunnetaan kohtuullisen hyvin, Saksa ei olisi selvinnyt demokraattisena tasavaltana enää yleismaailmallisesta talouspulasta 1929.

Puhun tästä, koska vakavan verenvuodatuksen vaara ei ole nykyisenkään talouspulan aikana vähäinen. Yhdysvalloilla, Venäjällä ja Kiinalla on heikkoutensa. Huono onni – tuo historian suurin vaikuttaja – voi iskeä.

Kolmannen valtakunnan uuden historian kirjoittaja Richard J. Evans on oikeassa arvioidessaan, että Saksassa oli kaksi vaihtoehtoa, sotilasdiktatuuri eli tutummalla kielellä sotilasjuntta, tai natsismi. Kommunisteja oli paljon, mutta heillä ei olisi ollut mahdollisuutta voittaa siviilivirkakunnan ja armeijan vastustusta, eikä Stalin ollut vielä alkuunkaan valmis yhteenottoon.

Demokratiasta diktatuuriin maailmansotien välisenä aikana siirtyneiden maiden luettelo on pitkä. Niihin kuuluvat Baltian maat ja Puola, Unkari, Italia, Espanja ja useat muut. Vastavirran maita, joissa demokratia todella kehittyi, löytyi Ison Britannian ohella vain Skandinaviasta ja Suomesta, sillä Ranska oli epävakaa ja Sveitsi vakaa jo perinteisen ja tietyssä mielessä äärimmäisen demokratiansa varassa.

On epämiellyttävää korostaa, että Franco ja Salazar pitivät maansa, Espanjan ja Portugalin, poissa sodasta ja jopa irti liitosta Hitlerin kanssa eivätkä luovuttaneet edes juutalaisia. He tekivät paljon pahaa ja pysäyttivät kehityksen, mutta merkillisellä tavalla nämä maat alkoivat menestyä heidän poistuttuaan.

Perustelu on sama, jota olen miettinyt kauan ja usein. Miten sotatoimissa olisi käynyt, jos Saksan johto olisi jättänyt juutalaiset ja muut vähemmistöt rauhaan tai edes vähemmälle kiusaamiselle? Miten sotaretki Venäjälle olisi sujunut, jos hyökkääjän suhtautuminen siviiliväestöön olisi ollut järkevämpi?

Saksa oli Euroopan vahvin valtio, tai ainakin sillä oli 1939 Euroopan paras armeija.

Sodassa ratkaisee lopulta raha. Hiukan tarkemmin: raha suhteessa aikaan. Suomi selvisi Talvisodasta Ruotsin erittäin tuntuvalla rahoituksella, koska hyökkääjällä eli Neuvostoliitolla oli liian vähän aikaa valloitussotaansa yllättävän vastarinnan edessä. Vapautusarmeijan soittokuntien torvet olivat jäätyneet metsiin jo joulukuussa eikä Kuusisen hallituksesta juuri kuultu. Karjalassa oli lopulta kiinni puolet suurvallan tykistöstä ja melkein kolmannes jalkaväestä. Se oli Stalinille liian hirvittävää Saksaa ja muita imperialisteja ajatellen, sillä Saksan tarkoitusperistä ei tietenkään ollut epäilyä Ribbentrop-sopimuksesta huolimatta, ja imperialistien puolelle Stalin siirtyi vasta Saksan hyökättyä.

Nykyamerikkalaisten on muuten vaikea uskoa asiaa todeksi, kun sanoo heidän maansa olleen Neuvostoliiton rahoittaja yhdistyneiden kansankuntien aikana (ei siis yhtyneiden).

Hitler jätti käyttämättä lähes miljoona sotilasta ja miljoonia sotateollisuuden työntekijöitä ja joutui sitten vaikeuksiin surmaamisasioissa, kun taistelukaasujen keksijä, nobelisti F. Haber oli hänkin paennut Englantiin ja kuollut siellä.

Hitler jätti käyttämättä valtavan tieteellisen voiman karkottamalla niin suuren määrän huippututkijoita maasta. He päätyivät Yhdysvaltoihin tai Englantiin. Näillä oli Saksan pakolaisten lisäksi koko maailman kerma käytettävissään; USA:ssa luonnontieteen eivät olleet aivan kehuttavassa kunnossa 1930-luvulla, ja myös Englanti oli pitänyt rituaalista opiskelua tärkeämpänä kuin aitoa opetusta.

Lukemattomista salaliittoteorioista huolimatta Yhdysvaltain liittyminen sotaan (7.12.1941) ei ollut läpihuutoasia. Hyökkäys johtui USA:n ylläpitämästä Japanin kauppasaarrosta, mutta Japanilla oli selustassaan Neuvostoliitto, joka ehkä oli hajoamistilassa, kun Saksan armeija lähestyi Moskovaa.

Juutalaiset, joista erittäin suuri osa käsitti itsensä täysin saksalaisiksi, olivat taistelleet ensimmäisessä maailmansodassa lukumääräänsä( 1 % väestöstä) nähden yliedustettuina eivätkä missään tapauksessa etupäässä esikuntatehtävissä. Heidän oletetusta huonosta suorituksestaan tehtiin tutkimus propagandan välineeksi, mutta tulos oli niin selvä, että tutkimustulokset piilotettiin. He olivat Hitlerin valtaantuloon asti ”hyviä saksalaisia”.

Everstijuntta tai armeijan hyväksymä diktaattori olisi kukaties sodanjohtajana välttänyt Hitlerin tekemät munaukset, joista kai pahin oli yritys valloittaa Moskova ja Kaukasia samanaikaisesti. Toisaalta Saksan kaupunkien pommituksiin liittyy pitkällinen ilmahyökkäys Englantiin 1940. Sen seurauksista Saksan ilmavoimat eivät oikein toipuneet. Lentokoneita valmistettiin ahkerasti, mutta lentäjän kouluttaminen vie kaksi vuotta. Battle of Britain söi uskomattoman määrän lentäjiä. Englannin puolella kuninkaallisissa ilmavoimissa kaatui kuulemma puolalaisia hiukan enemmän kuin brittejä.

Virtuaalihistoriaa voi jatkaa edelleen torjumalla ajatuksen Ranskan valloituksesta Hitlerin sankaritekona. Suunnitelma oli laadittu ja hiottu perinteisenä esikuntatyönä. Panssarien ja syöksypommittajien käyttö perustui mm. englantilaisen Sir Basi Liddel Hartin aivan julkisesti esittämiin ajatuksiin, jotka Guderian ja Rommel – ammattilaiset – käänsivät toimintatavoiksi.

Lukija huomannee, että jätän saman ”demokratia” piikiksi lukijan lihaan – mitä se on?

35 kommenttia:

  1. Perustelu on sama, jota olen miettinyt kauan ja usein. Miten sotatoimissa olisi käynyt, jos Saksan johto olisi jättänyt juutalaiset ja muut vähemmistöt rauhaan tai edes vähemmälle kiusaamiselle? Miten sotaretki Venäjälle olisi sujunut, jos hyökkääjän suhtautuminen siviiliväestöön olisi ollut järkevämpi?

    Samaa kontrafaktuaalista historiointia olen harrastanut niin kauan kuin jaksan muistaa. Se ainakin on selvää, että sotalogistisesti ei ollut järin viisasta sitoa huomattavaa osaa pätevimmästä sotilas- ja poliisivoimasta yhden etnisen ryhmän jahtaamiseen.

    Ukrainan antistalinistisessa ilmapiirissä olisi ymmärtävämmällä kansankohtelulla tod.näk. ollut mahdollista mobilisoida melkoisia ihmismassoja toimimaan "vapauttajan" hyväksi.

    West Pointissa tai vastaavassa akatemiassa on tiettävästi pelattu sotapeli, jossa 1941 kesällä ja syksyllä puskettiinkin Moskovan suunnan sijaan Ukrainan läpi kohti Kaukasuksen öljykenttiä. Saksa menestyi siinä skenariossa.

    VastaaPoista
  2. Ei ole paljon näkynyt demokratiaa näillä main. Valtiovalta juhlikin eilen kansainvälisenä demokratiapäivänä demokratian saavutuksia jossakin Sudanissa.

    Tiedättekö muuten mistä löytyy Itsehallintotie?

    Sen niminen tienpätkä löytyy Espoon Leppävaarasta, ympärillään Everstinkatu, Upseerinkatu, Luutnantinkuja, Majurinkatu, Leirikaari, Linnoitustie, jne.

    Aika ohut on meidän demokratiakäsitys. Yhtään demokratialle tai kansanvallalle nimettyä paikkaa ei Suomesta löydy.

    VastaaPoista
  3. Taas puraisi Kemppinen ajanhermoa: aamun Dagens Nyheter kertoo natsisympatiseeraajasta, joka on ehdolla kirkkovaltuustoon Göteborgissa toisen puolueen listoilla.

    Lutherin jyrkät juutalaisvastaiset asenteet laajlati tunnetaan, mutta meitähän tuommoinen ei koske koska meidän sisäistä sankaria, tuota pikku viiksiniekkaa, ei niin vaan löydetäkään?

    Taisi siellä Saksan luterilaisessa kirkossa olla jokunen piispakin aktiivisesti Hitlerin leirissä.

    VastaaPoista
  4. Onhan meillä demokratian mukaan nimettyjä puolueita.

    VastaaPoista
  5. TODELLA TYYTYMATTOMIEN MAARA

    Saksan taloudllinen ahdinko 1929/30lienee tosiasia. Todella tyytymattomia oli paljon. Kommunistien ja sosialistien maara heijasteli tyytymattomyytta. Tassa raamissa Hitlerin ruskea paidat ottivat vallan ja toivat ratkaisun kurjuuteen.

    WWII jalkeen oli suurta tyytymattomyytta Lansi-Euroopassa, jota heijastellee mm. kommunistien maara (Italia, Ranska, Suomi !). Historia kertoo, etta todella tyytymattomat on sittemmin saatu Euroopassa pienenemaan miltei olemattomiin. Onko se yksinomaan parlamentaarisen demokratian ansiota? --Sovietin systeemien heikkeneminen ja pettaminen varmaankin veivat teraa taistolaiselta ym. toiveajattelulta. -- Kansainvalinen kehitys on tainnut vetaa mammonan perassa juoksijoita karkeen. Siis se k-valinen
    avoimempi k-i-l-p-a-i-l-u on ollut joku tarkea tekija?

    Diktaatorit ovat tahtoneet sortua omaan napaansa tuijottamiseen ja pelkan oman gangin etujen kestamattomaan ajamiseen.

    Eipa tuo veriten vuosisadan ( Max J.= 1900 luku) kehitys ole tainnut olla yksinomaan negatiivista?

    VastaaPoista
  6. Stalinin suurena uhkana sotaa Hitlerin kanssa sytyttäessään oli selustassa touhuava Japani.

    Japanihan oli aiemmin vallannut suuren osan Kiinaa ja sieltä olisi ollut aika esteetön hyökkäysreitti Siperiaan. Se olisi hajottanut Stalin voimat, ehkä ratkaisevasti?

    Virallisesta totuudesta huolimattahan Suuri Änkyrä eli Mao ei sitonut juurikaan sissisodalla japanilaisia, vaan se tehtävä jäi kansallismielisille. Kommunistit tekivät koko aikana yhden kunnon hyökkäyksen japanilaisia vastaan, senkin vastoin Maon määräystä.

    Amerikka tuki Tsiang Kai-tsekin taistelua japseja vastaan eli pelasti tälläkin tavoin Suuren sosialistisen neuvostotasavaltojen liiton ja auttoi voittamaan sodan.

    Historia on sitten kauheeta.

    VastaaPoista
  7. "Perustelu on sama, jota olen miettinyt kauan ja usein. Miten sotatoimissa olisi käynyt, jos Saksan johto olisi jättänyt juutalaiset ja muut vähemmistöt rauhaan tai edes vähemmälle kiusaamiselle? Miten sotaretki Venäjälle olisi sujunut, jos hyökkääjän suhtautuminen siviiliväestöön olisi ollut järkevämpi?"

    Perustellusti ajattelen että Saksa olisi sodan voittanut, valitettavasti.

    Mutta miten olisi käynyt jos Madagaskar-suunnitelma (ks. Wikipedia) olisi toteutunut.
    Toisaalta Hitler teki jo vuonna 1933 sopimuksen sionistien kanssa, jonka mukaan juutalaiset saivat luvan muuttaa omaisuuksineen Palestiinaan. Outoa, että useat tärkeätkin poliittiset ratkaisut tuppaavat nykyhistoriasta puuttumaan.

    Olisivatko Euroopan diktatuurit muodostuneet, ellei Neuvostoliiton, tai kommunismin uhkaa oli ollut?
    Diktatuurin pienin ja suurin yhteinen nimittäjä on helposti havaittavissa.

    Itse pelkään "huonoa onnea" lähinnä Saudi-Arabiassa, jossa Nepalin tapahtumat voivat toistua hyvinkin herkällä tavalla. Tuleva maailmansota ei muuta vaadi.

    Demokratia on sitä, että RKP omaa jatkuvan hallitusvallan.

    En ole ihan varman Ruotsin avun merkityksestä Talvisotaan.

    Suomen hyvä varautuminen tulevaan sotaan jo koko 30-luvun aikana oli ratkaisevaa.

    1. Suomessa ei tapahtunut laajaa aseistariisuntaa, kuten muissa Pohjoismaissa 30-luvulla. Ruotsissa oli tuolloin käynnissä maailmanhistorian laajin vapaaehtoinen aseistariisunta.
    2. 30-luvun laivastolaki loi merkittävän tulivoimaisen laivaston.
    3. 30-luvulla puolustusmenot oli suurin yksittäinen menoerä valtion tulo- ja menoarviossa.
    4. 1938 luotiin perushankintaohjelma vuosille 1938-44, jolloin maanpuolustuksen osuus valtion kokonaismenoista oli 25 prosenttia. Kiitos Rytille tästä.
    5. 1932-1938 Suomen voimana oli selviytyminen taloudellisesta lamasta paremmin kuin mikään muu Euroopan valtio. Suomen tuolloisesta "talousihmeestä" on kiittäminen Rytiä.
    6. Ryti ja Tanner ymmärsivät hyvin mikä merkitys pitkällä armeijan koulutusajalla, suojeluskunnalla ja vapaussodan ajan aseistuksen pitämisellä toimintakuntoisena oli.
    7. Lisäksi vuoden 1936 hätäohjelma puolustusmenoihin.

    Nämä loivat pohjan puolustukselle, jonka pohjana oli koulutusta, johtoa ja edes jonkinlaista aseistusta ja varustusta.

    VastaaPoista
  8. AK:
    v. 1941 kesällä ja syksyllä puskettiinkin Moskovan suunnan sijaan Ukrainan läpi kohti Kaukasuksen öljykenttiä.
    Btw. olikohan tuossa sotapelissä optio sitä varten, että Suomi hyväksyy syksyllä `41, myöhemmin liittoutuneet muodostaneiden ulkovaltojen painostuksesta Neuvostoliiton rauhatarjouksen, paluun v. 1939 rajoihin, mikä olisi heikentänyt olennaisesti natsien selustaa. Ja Suomesta tämä erillisrauha – natsien ko. rauhanasiaan suhtautumisesta päätellen - olisi tehnyt sisäisen sotatantereen.
    Summasummaruma: siis oli "erillissota" muttei erillisrauhaa.
    Joku (Tapsa P) viittasi täällä joku aika sitten: Saksa on aina Saksa, tarkoittaen fasismin varaa. En oo lainkaan varma, onko sellaista varaa: keskellä Eurooppaa muistijälki on niin vaha natsivallan romahtamisen jälkeen. Kun taas Suomessa, jossa koskaan natsimielisiä ei puhdistettu esim. opettajakuunasta, mm. nyt sotasyyllisten rehabilitointi-innossa näen vaarana eräänlaisen pyrkimyksen historian uudelleen kirjoittamiseen, sotakiihkoon ja jopa 2. maailmansodan rauhanratkaisujen ja rajakysymysten avaamiseen.

    VastaaPoista
  9. Demokratialle, kansanvallalle ja rauhalle nimetyt paikat löytynevät aika usein sellaisista maailmankolkista, joissa näille olisi enemmänkin käyttöä.

    VastaaPoista
  10. Just niin. Parhaat näkymät keskipitkällä tähtäimellä on Kiinalla, jota en lue diktatuuriksi vaan autoritäärisesti hallituksi maaksi. Tosin jos ympäristökatastrofi yleensäkään on tulossa, se alkaa Kiinasta.

    VastaaPoista
  11. Ja mitä tulee tulevan Maailmansodan varautumiseen ja historiankirjoituksiin, on syytä ottaa oppia eilisen Lapin keskussairaalan oppirahoista:

    "Salomaan mukaan katkos opetti, että sairaalan varasuunnitelmat ja kriisiohjeet pitää varata usealle työpisteelle myös paperiversiona. Tietokoneella olevista ohjeista ei ole apua, kun sähköt eivät toimi."

    VastaaPoista
  12. Mistä juuri luin kärjistyksen, jonka mukaan toinen maailmansota ratkesi kilpailulla siitä, kenellä oli parhaat saksalaiset tiedemiehet.

    VastaaPoista
  13. "Tietokoneella olevista ohjeista ei ole apua, kun sähköt eivät toimi."


    Scientists are beginning to understand a historic solar storm in 1859. One day, they say, it could happen again.

    http://science.nasa.gov/headlines/y2003/23oct_superstorm.htm?friend

    VastaaPoista
  14. Ad Omnia: - Jospa joku tämän tietäisi - minä olen sen lukenut mutta en tähän hätään muista mistä. Lähde oli kuitenkin tieteellinen ja uskottavan tuntuinen.

    Siis: Ruotsi rahoitti Talvisotaa Suomen yhden vuoden BKT:n verran. Hyvin merkittävä osa avusta kanavoitiin demareiden kautta (Hanson -->).

    Tämä on vastoin opittua totuutta, mutta hiukan ajatellen todella pohtimisen arvoinen väite. Joka tapauksessa meillä oli 1½ vuoden kuluttua talvisodasta miestä ja pyssyä aivan ihmeesti. Ruotsi ja Saksa ovat ainoat mieleen tulevat rahoittajat.

    Luullakseni lähde on
    Kansikuva

    Jatkosodan historia. 6 : Meri- ja ilmapuolustus ; Hallinto ja sotatalous ; Huolto ja aselajit ; Kotij /

    Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1994

    VastaaPoista
  15. Ainakin Matti Turtola kirjoittaa kirjassaan: Risto Ryti, Elämä isänmaan puolesta (s.220) seuraavaa:

    Ryti kävi neuvotteluja Tukholmassa 29.01.1940 ja kirjoitti muistiinpanoihinsa seuraavaa:

    - vapaaehtoisia saatava 2 divisioonaa.
    - 28.000 kivääriä saatava
    - Raskaita tykkejä, 105 mm kanuunoita ja 210 mm haubitseja nopeasti ja niin paljon kuin mahdollista.
    - Kun tulee paljon outoja tykkiaseita pitäisi saada ryhmä ruotsalaisia upseereita, aliupseereita ja tykkimekaanikkoja.
    - Raskaita tykkejä Ahvenanmaalle Lågskäriin.
    (lainaus loppui)

    Osa Ruotsista saatavista aseista oli toimintakyvyttömiä.
    Jostain muistan äskettäin lukeneeni Ruotsin saaneen Saksalta vastiketta (vaihtokauppa?) Suomelle luovuttamistaan aseista.
    No, olihan Ruotsin avulla suurtakin merkitystä talvisodassa

    VastaaPoista
  16. Lisäys:

    Materiaalitoimitukset löytyvät Talvisodan historia -kirjasarjan osasta 4.

    VastaaPoista
  17. JK, mitä noilla nippeleillä tekee?

    Mun suht´helppo uskoa että siellä väitöskirjassa, kuten toveri Virolainen todistetta siteeraa, kanssa o dataa vähän niin kun varmikkeena.

    VastaaPoista
  18. Ad -rh - nippeleissä on se ongelma, ettei niitä tiedä nippeleiksi ennen kuin on katsonut vähän tarkemmin.

    Yhteiskuntatieteissä kysymys ei ole niin dramaattinen kuin esimerkiksi lääketieteessä, jossa "nippelitiedon" alta saattaa paljastua todella merkittäviä näkymiä.

    Väitöskirjassa nippelitieto on välttämätöntä. Tohtori on minusta käsityöläinen, jonka on osoitettava etenkin väitöskirjalla, että hän osaa tuon ammatin. Merkityksellistä tutkimusta on tarkoitus tehdä väitöskirjan jälkeen - ellei sitten keskity esimerkiksi opettamiseen.

    VastaaPoista
  19. Ei, Jukka hyvä, "on tarkoitus", vaan väitöskirjan itsensä on jo sisällettävä uutta tieteellistä, validia tietoa.
    Prof. Jaakko Hämeen-Anttila vasta tosin otti tämän sananmukaisesti, ja aloitti hyllyttelyn.

    VastaaPoista
  20. Taas pakko sanoa: Lukekaa Nicholson Bakerin "Human Smoke".

    Siitä käy autenttisista lähteistä ilmi miten hra Hitleriä tuki laaja eurooppalainen joukko ennen toista maailmansotaa.

    Saksan juutalaiset pankkiirit, Churchill, Paavi, iso osa saksalaisia kirkonmiehiä, lähes kaikki merkittävät teollisuuspiirit...

    Se pahin uhka oli kuitenkin bolshevismi, siis silloin.

    Muistanpa ymmärtäneeni, että Shellin lentobensalla Englantiakin jossakin kohtaa pommitettiin.

    Ja Ruotsi...

    Että ei täällä Suomessa ihan yksin oltu liittolaista keskistty.

    VastaaPoista
  21. "Salomaan mukaan katkos opetti, että sairaalan varasuunnitelmat ja kriisiohjeet pitää varata usealle työpisteelle myös paperiversiona. Tietokoneella olevista ohjeista ei ole apua, kun sähköt eivät toimi."

    It is highly recommended to have a printed copy of the ddb(4) manual page ready for a debugging session. Remember that it is hard to read the on-line manual while single-stepping the kernel.

    VastaaPoista
  22. "Stalinin suurena uhkana sotaa Hitlerin kanssa sytyttäessään oli selustassa touhuava Japani.

    Japanihan oli aiemmin vallannut suuren osan Kiinaa ja sieltä olisi ollut aika esteetön hyökkäysreitti Siperiaan. Se olisi hajottanut Stalin voimat, ehkä ratkaisevasti?
    "

    Japanista ei ollut kommari-Venäjän haastajaksi, koska Kaukoidässä käytiin 1930-luvun lopulla aseellinen insidenssi kommari-Venäjän ja Japanin kesken. Kommarit työnsivät Japanilaiset turpeeseen.

    VastaaPoista
  23. Ad -rh - en ryhdy vastaamaan sinänsä mielenkiintoiseen aiheeseen, koska ohjaan väittelijöitä jatkuvasti ja joudun välillä ottamaan virallisesti kantaa näihin asioihin.

    Jos Sinulla on sama tilanne, on tuskin todennäköistä, että olisimme yksimielisiä siitä, mikä on uutta tieteellistä tietoa. Minun vastaukseni on, että riippuu tutkimusalasta ja lisäksi asianhaaroista.

    Esitarkastuksen, väittelyluvan ja arvosanan antavat sitten eri henkilöt.

    VastaaPoista
  24. Tässähän tavallinen pulliainen on Kemppistä lukiessaan ryhtynyt jo toivomaan sitä, että Kemppinen "eläköityisi pian" ja ottaisi kynänsä käteen ja laittamaan "oikeata" historiaa kansalaisten luettavaksi menneiltä vuosikymmeniltä.

    Kun ei sitä Suomen mennyttä historian repäisijää ole vielä ilmaantunut ilmoille vieläkään - ainakaan kansalaisille ohjatuista kirjoituksissa vielä missään.

    VastaaPoista
  25. "Kun taas Suomessa, jossa koskaan natsimielisiä ei puhdistettu esim. opettajakuunasta...."

    Peruskoulumme, toisen asteen koulujemme ja yliopistomme tulevaisuuden ja oikeastaan koko Suomen tulevaisuuden varmistamiseksi,

    on välttämätöntä puhdistaa opettajakunnasta ei-toivottu/natsistinen-aines.

    Ehdotan tällaisen historiallisen operaation johtajaksi herra erhoota. Moraalinen ylemmyys ja usko omaan=ainoaanoikeaan asiaan viitoittaa miehen samalle kunniakkaalle tielle, jota jo Mao kuljeskeli aikoinaan.

    Operaation koodinimi voisi olla vaikkapas....

    Endlösung der Lehrerfrage.

    VastaaPoista
  26. Luin Bäckmanin kirjasta, että poliisikoulua johti entinen linnankundi, joka oli hankkinut kannuksensa johtamalla keskitysleiriä siellä jossakin.

    Voiko pitää paikkansa?

    VastaaPoista
  27. catulux sanoi...
    Moraalinen ylemmyys ja usko omaan=ainoaanoikeaan asiaan viitoittaa miehen samalle kunniakkaalle tielle, jota ...

    Niin mihinkäpä muuhun tuo lähinnä fasistiseksi luokiteltava koulukasvatus olisi minut valmentunut.

    VastaaPoista
  28. A: "Japanista ei ollut kommari-Venäjän haastajaksi..."

    Eikö todella?

    Eivät ehkä tienneet sitä, kun kuitenkin kehtasivat haastaa mahtavan USAn ihan pokkana, alkaen Pearl Harborista.

    Mutta onneksi sentään Suomesta oli jo 1939.

    VastaaPoista
  29. Perustatko Jukka näkemyksesi tähän kirjaan:

    http://www.amazon.co.uk/Wages-Destruction-Making-Breaking-Economy/dp/0141003480/ref=sr_1_1?ie=UTF8&s=books&qid=1253191146&sr=8-1

    VastaaPoista
  30. Ja sama vielä nimellä, kun vaivoin olin löytänyt Google-tilin tunnukseni:

    Eli, perustatko Jukka näkemyksesi tähän kirjaan:


    http://www.amazon.co.uk/Wages-Destruction-Making-Breaking-Economy/dp/0141003480/ref=sr_1_1?ie=UTF8&s=books&qid=1253191146&sr=8-1

    VastaaPoista
  31. Ad Jari: - suuri kiitos. En totta puhuen ollut edes huomannut Toozen kirjaa. Tilasin heti.

    A propos... Google-tili. Firefox - tools - Options on oma pelastukseni. Sehän säilyttää ja näyttää tunnarit. Minulla on tyypillisesti vaikeuksia Helsingin Sanomien, Plaxon ja vastaavien kanssa.

    Käytettävä tietysti järjen kanssa. Järkeni mukaan kotikoneen selaimesta löytyvät tunnarit eivät ole sanottava turvallisuusriski.

    VastaaPoista
  32. "Japanista ei ollut kommari-Venäjän haastajaksi..."

    Eikö todella?

    Eivät ehkä tienneet sitä, kun kuitenkin kehtasivat haastaa mahtavan USAn ihan pokkana, alkaen Pearl Harborista."


    Asioista kannattaa ottaa selvää. Esimerkiksi lukemalla tätä Kemppisen blogin kommentteja, jostga mm. itse sain tiedon tuosta Kauko-Idän taistelusta, jossa kommari-Venäjä murskasi japanilaisten hyökkäysvoiman. Konflikti kesti toukokuusta syyskuuhun 1939 ja kommarien komentaja oli Georgi Žukov, sittemmin yksi palkituimpia punaupseereita.

    Enempää vinkkejä en anna, joten ssat itse selvittää ja päätellä miksi Japani jätti kommari-Venäjän rauhaan.

    VastaaPoista
  33. Ad: Jukka. Se on kun käyttää tätä gmailia niin harvoin, sinunkaan blogiasi en ole vähän aikaan käynyt lukemassa ja vielä harvemmin olen sitä kommentoinut.

    Tooozen kirja oli minulle oikea eyeopener. Minua on häirinnyt natsismin tulkinnoissa se, että natsismi on esitetty jonkinlaisena käsittämättömänä absoluuttisena pahuutena. Toozen mukaan natsien toiminnalla oli tietty logiikka, ja jos sen tunnistaa, on ehkä helpompi torjua vastaavia yrityksiä jatkossa. Myös Saksan jatkuvasti surkea taloustilanne jo kauan ennen sotaa tuli minulle uutena tietona.

    VastaaPoista
  34. P.S. Täällä näyttää olevan toinenkin Jari. Täytynee ottaa sukunimikin käyttöön.

    Minulla on tuo kaimani mainitsema Nicholson Bakerin kirja, mutta en ole vielä lukenut.

    VastaaPoista
  35. A. "...päätellä miksi Japani jätti kommari-Venäjän rauhaan..."

    Voi olla, en kiistä enkä kiistele enempää. Täytyy tutkia, tuo kamppailu on jäänyt noteeraamatta.

    Joka tapauksessa, kun NL:n lähetti sotilasneuvonantaja Tsuikovin Kiinaan, Stalin antoi ohjeeksi: "Sinun tehtävänäsi on sitoa lujasti japanilaisen hyökkääjän kädet Kiinassa."

    En siis itse tuota keksinyt. Ei ole lehmää tässä ojassa.

    VastaaPoista