Nykyaikaa kadottamassa

Tämä on jokseenkin mielenkiinnotonta. - Koetan käsittää, mutta jos olen jotain oppinut kirjailijan ja tiedemiehen ammateissani, olen oppinut varomaan, etten ymmärtämällä ymmärtäisi.

(Outoa muuten, miten omavaltaisilta nuo "kirjailija" ja "tiedemies" tuntuvat, kun en ole kunnolla kumpaakaan vaikka minulla on paperit molemmista, kuten kunnon sotamies Svejkillä oli idiootin paperit.)

Palaan vielä yhteisöihin ja valtioon ja Amerikkaan. Nuoret eivät huomaa, että Yhdysvallat on maa, joka syntyi vallankumouksena valtiota vastaan ja onnistui olemaan luomatta valtiota tilalle. Monien kehitysvaiheiden jälkeen se on edelleen federaatio eli liittovaltio, jossa epäluulo keskusvaltaa ja sen edustajia kohtaan on syvälle juurtunut. Keskusvallan edustajia ovat mm. poliisit ja koulut ja sairaalat.

Sanonta "Suomi on Euroopan amerikkalaistunein maa" on sulaa hulluutta. Maailmassa ei ole yhtään amerikkalaistunutta maata.

Onneksi.

Neuvostoliittolaistuneita maita kyllä oli ja on edelleen. Esimerkiksi Venäjä.

Valitettavasti.

Yritän väittää vastaan C. A. Baylylle, joka on ehkä viisain nyt kirjoittavista historiantutkijoista.

Teen sen avoimesti kehittelemällä ajatuksiani blogissa. Se sallii sekavuuden. Ajatukseni ova sekavia. Tässä kun on myös kaikenlaista tekemistä.

Olen täsmälleen samaa mieltä C. A. Baylyn kanssa, että tarkemmin katsoen mitään teollista vallankumousta ei tapahtunut. Siis tämä kertomus maailman äkillisestä muuttumisesta Englannin kaupungeissa höyrykoneen varjossa on pötyä. Muutos oli laveampi ja mutkikkaampi kuin käsitetään.

Väitän että sen sijaan noin vuodesta 1825 alkoi kaupallinen vallankumous, ja se on puhtaasti amerikkalainen tapahtumasarja. Maassa oli edellisen vuosisadan lopulla kymmenen liiketoimintaa harjoittavaa yritystä (business coporation) ja yhtä sukupolvea myöhemmin eli 1825 niitä oli yli 200 000.

Joku aloitti puheensa taannoin sanomalla että arvoketju alkaa esimerkiksi teoksen luomisesta. Lopetin kuuntelemisen siihen. Ketju jossa on yksi lenkki? Ei työllä ole arvoa, ellei siitä makseta, eikä tuotteella tai palvelulla, jos se ei kelpaa kenellekään. Myös teos, esimerkiksi sävellys, alkaa kehittää lisäarvoa vasta kun joku hankkii siihen oikeudet siirtääkseen ne eteenpäin.

Ihmisten on vaikea ymmärtää tätä skotlantilaisten ajattelijoiden 1700-luvulla oivaltamaa asiaa, että vaurastuminen on pohjaltaan vaihtokauppaa, jossa käytännön syistä käytetään pelimerkkinä rahaa, joka toisin kuin fyysiset esineet on olemassa myös menneisyydessä (velkana) ja tulevaisuudessa (saatavina). Kylään palkataan kansakoulunopettaja siksi, että on pakko, ja siksi, että isäntämiehet arvelevat kakaroiden opetuksesta koituvan aikanaan taloudellista hyötyä. Ja oikein arvioivat.

Yhdysvallat erotti omistamisen ja johtamisen toisistaan. Tuloksen nimi on bisnes. Meillä Suomessa tehtiin pitkään afäärejä. Omistaja osti tai myi jotain. A. Chandler on käyttänyt amerikkalaisesta oivalluksesta nimitystä managerial revolution.

Se syntyi etenkin rautateillä, kun junat pakkasivat ajamaan koko ajan yhteen tai tippumaan kiskoilta, ja lisäksi oli mietittävä, miten tavaraa kuljettavilta ja matkustavaisilta vietäisiin tuhkatkin pesästä.

Keinot löytyivät.

Ja pian löytyi myös finanssitoiminta, jossa rahalla ostetaan rahaa - tulevaa rahaa, esimerkiksi.

Instituutiot ja niiden pohjana oleva kohtalaisen perusteltu luottamus omistus- ja hallintaoikeuteen sekä ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi oli keksitty ja kehitetty Italiassa 1300-luvulla. Amerikkalaiset pääsivät suuruuden ekonomiaan ja onnistuivat siinä. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Yhdysvallat oi maailman ehdoton valtias.

Tämä oli toteutettu papereilla, etenkin arvopapereilla. Nyt se toteutetaan digitaaliverkkojen tosi nopeilla varainsiirroilla.

Vaikka kaupallisuuiteen liittyy niin paljon roistomaisuutta, kaupallisuuden syrjiminen on henkistä anoreksiaa. Ja kauapllisuus eli vaihtokauppa - jossa käytettiin valuuttana myös erilaisia esineitä, kuten kaurisimpukoita, on se keino, jolla keskimmisestä kivikaudsta siirryttiin historiaan.

Tästä jatkan. Tänään en.