Sivun näyttöjä yhteensä

3. marraskuuta 2007

Kääntötakki

Ihailen takinkääntäjiä.

En ole saanut selville, miksi väkivaltaista toisen ihmisen takin kääntämistä (tai repimistä) pidetään hyvänä ja mutta oman takin kääntämistä pahana.

Opportunistit oli kauan sitten Ranskassa puolue ja nimi oli tarkoitettu vakavaksi. Ajatus oli toimia kukaties kiitettävällä tavalla kulloisenkin tilanteen mukaan.

Puolue ei menestynyt ja ylös napitetut katoliset ja kommunistit olivat toistuvasti ajaa valtakunnan tuhoon.

Poliisilla on nykyisin ja valtiollisella poliisilla vanhastaan lupa soluttautua. Väärätakkisten joukkoon liittyminen ilmianto ja kavallusmielessä on siis hyvä asia, jos kohderyhmä on todellisia terroristeja, huumerenkaita, mafiaa tai vaikka moottoripyöräjengiä.

Edelle kirjoitettu on tietenkin taas kerran provokaatio. Mutta "pysyi uskollisena nuoruutensa ihanteille" on joskus kiertoilmaisu, jolla tarkoitetaan, että asianomainen oli auttamaton pösilö.

Viikolla mainostamani renessanssin ajan ajattelija Guicciardini tähdensi, että rehellisyydestä ja avomielisyydestä hyötyvät vain vastustajasi. Totta puhuen olen eri mieltä ja pitäisin myös G:n toimintaohjetta huonona.

Oikeastaan tarkoitan, etten osaa olla ihailematta niitä suhteellisen harvinaisia ihmisiä, joilla on kyky kehittyä. Tavallisimmin ihmisen tunne- ja ajatusmaailmassa käämit kiinnitetään ja liitokset juotetaan noin 12 vuoden iässä. Ja jos on syntynyt maalaisliittolaisena, myös kuolee keskustalaisena.

Loistoesimerkki takinkääntämisestä tuli mieleen, kun lehteilin hyllystäni Michelsonin kirjaa suomalaisten insinöörien historiasta ja luin, miten keskustelu teknologian todennäköisestä turmiollisuudesta loppui Suomessa kuin seinään marraskuun päättyessä 1939. Siihen asti oikeastaan vallitseva mielipide oli arvellut tekniikkaa epäisänmaalliseksi ja epäkristilliseksi ja taas Teknillinen korkeakoulu oli vastannut, että tekniikka on täysin arvoista vapaata ja myrkkykaasut ovat O.K. - vastuu on käyttäjillä.

Muuan insinööri, joka oli isäni asiakas ja ystäväkin, menestyi hyvin kehittämällä loistavan taidon toteuttaa betonivalut ennennäkemättömän pienellä toleranssilla esimerkiksi suuriin tehdashalleihin. Sitten hän tuli vanhaksi, siirsi yrityksensä nuoremmille ja ryhtyi - kutomaan. Ensin kai käsin ja sitten käsin käytettävällä koneella. Hän kehittyi kuulemma tässä pehmeässä ja taiteellisessa hommassa, jollaista kukaan ei olisi osannut häneltä odottaa, todella taitavaksi, ja ennen pitkää koko suvulla oli neuleita joka lähtöön.

Tältä osin parlamentaarinen demokratia joskus ontuu. Olisi virkistävää, jos pääministeri Vanhanen ilmoittaisi harkinneensa asiaa ja liittyvänsä kokoomukseen ja ministeri Niinistö tunnustaisi tulleensa sosialidemokratian uskoon. Erkki Tuomioja voisi ehkä elvyttää isävainaansa Vapaamielisten liiton ja Esko-Juhani Tennilä ryhtyä HIFK:n kannattajaksi.

Tämä kaikki tuli mieleen, kun huomasin, että minua edelleen viehättää Peirce fallibilismi - että väitteet varmasta tiedosta ovat periaatteessa kumottavissa, ja vieläkin enemmän Popperin kätevä tieteellisyyden mittapuu eli falsifiointi.

Se ei oikeastaan ole tiedettä, mitä ei voida todistaa vääräksi. Jos nimittäin asia on noin, kehitelmät ovat pelkkien sanojen varassa. Luonnollisesti me tieteessä yritämme todistaa päätelmiämme oikeiksi, mutta se on sama asia. Oikeaksi voi todistaa vain asian, jonka periaatteessa voi todistaa myös vääräksi.

Muu on kahvilakeskustelua. Suosittelen edelleen tupla-espressoa.

16 kommenttia:

  1. Kemppiselle:

    Nyt tulee vastaväitteitä, kirjoitan pösilönä.

    "pysyi uskollisena nuoruutensa ihanteille"

    Entä jos pysyy uskollisena nuoruutensa arvomaailmalle, joka varmasti on eri asia kuin nuoruutensa ihanne?

    ...että rehellisyydestä ja avomielisyydestä hyötyvät vain vastustajasi...

    Täysin samaa mieltä. Tässä suhteessa oppirahoja on maksettu liian kanssa, että jo nyt pitäisi ottaa opikseni. Aivan kuin rehellisyys ja avomielisyys, ystävällisyys muuttuisivat jossain vaiheessa (aina) lyömäaseeksi pösilöille.

    Kehityksen kyvykkyys on suoraan verrannollinen kyvykkääseen kehittymiseen. Kyky kehittyä on luonnollinen seuraus murrosikää edeltäneistä traumoista. Kyky kyetä kyvykkääseen kehittymiseen on eri asia. Miksipä muutoin historian soiton toisto on niin verrannollista.

    Kuten Diogenes totesi - Kumpa nälästä pääsisi eroon vain vatsaa hieromalla, vähän niin kuin masturboimalla.

    VastaaPoista
  2. Se ei oikeastaan ole tiedettä, mitä ei voida todistaa vääräksi. Jos nimittäin asia on noin, kehitelmät ovat pelkkien sanojen varassa. Luonnollisesti me tieteessä yritämme todistaa päätelmiämme oikeiksi, mutta se on sama asia. Oikeaksi voi todistaa vain asian, jonka periaatteessa voi todistaa myös vääräksi.

    Tieteessä ei todisteta mitään. Todistaminen kuuluu matematiikkaan, logiikkaan ja herätyskokouksiin. Tieteessä kehitellään hypoteeseja, kumotaan niitä tai etsitään niitä tukevaa evidenssiä.

    Tuo Popperin falsifioitavuuden periaate ei ole kovin hyvä tieteen kriteeri. Ovathan tunnetusti kaikki olemassaoloväitteet kumoutumattomia. Yhtä vähän tonttujen kuin atomien olemassaolon voi kumota.

    VastaaPoista
  3. Ad Jarmom:

    Uskollisuus arvomaailmalle on minustakin eri asia ja hyvä tavoite.

    Tämä on ylitulkintaa, mutta minun korvaani ihanne on kulttuurisidonnainen asia ja sisältää myös ihmisiä, kuten Hitler ja elvis. Arvomaailma viittaa reflektioon.

    Samaa mieltä.

    VastaaPoista
  4. Ad Frank Einstein:

    Samaa mieltä, jos puhumme empiirisestä tieteestä, kuten Sinä nyt.

    Mm. olemassaoloväitteet ovat deduktion puolella eli kuuluvat formaalisiin juttuihin, jolloin tieteellinen totuus on viime kädessä tautologinen eli että vastaus on jo kysymyksessä, vaikka se voi olla vaikea kaivaa esiin.

    Käsitykseni mukaan Popper oli vallan hyvin selvillä tästä.

    Olen itse asiassa miettinyt kovastikin tuota induktion ongelmakenttää ja lukenut sinänsä hiukan joutavaa muotikirjaa "The Black Swan", jonka nimi on peräisin tieteellisestä tosiasiasta "mustia joutsenia ei ole olemassa"; sitä käytettiin aikoinaan opetuksessa induktiivisesti perustellen. Sitten joku peijakas löysi niitä mustia joutsenia Australiasta.

    VastaaPoista
  5. Ad Jarmom:

    Eipä ole sattunut silmiin laihdutusohjeita, että tumputtamisella nälkä lähtee. Taitaa olla vain lihavien huijausta.

    VastaaPoista
  6. Meillä on perheessä sanonta, että mielipiteet ja paidat ovat samanlaisia, syytä vaihtaa hyvissä ajoin, ennen kuin ne alkavat haista.

    Minä karsastan raittiita ihmisiä, oikeastaan enemmän kuin juoppoja, raittit ihmiset ovat usein vain epäonnistuneita juoppoja, mutta ennen muuta siksi, että usein raittiit ihmiset ovat raittiita epärehellisyyttään ja pelkuruuttaan; heillä ei ole varaa moraalisiin liuttomiin, tilanteeseen, jossa heidän kasvonsa paljastuisivat.

    Rehellisyys ja avomielisyys ei ole mitenkään yksinkertainen asia.

    Avomielisyys ja rehellisyys voi olla erittäin kieroa ja epärehellistä, ja toisaalta salaamalla ja valehtelemalla voi kertoa enemmän todellisuudesta, kuin rehellisyys; tässä mielessä olen sanonut äidilleni, jonka mielestä julkisissa kirjastoissa ei saisi olla kuin tietokirjoja, että, kaunokirjallisuus on ihmisyyden käsikirjasto. Kirjailija on, voi olla, valehtelija, joka kertoo totuuden.

    Sitten taas, mutkan kautta.

    Minä olen epäillyt, että kouluissa ja päiväkodeissa vallalla oleva väkivallattomuutta korostava ja vaativa kasvatusperiaate johtaa väkivallan raa'istumiseen, sillä se hämärtää ihmisyyttä ja estää lapsia tunnistamasta, käsittelemästä ja oppimasta ihmiseksi, joka on, on ollut ja jonka tulee olla väkivaltainen, ollakseen ihminen.

    Tähän liittyy avoimuus.

    Koska väkivalta on osa ihmisyyttä, sitä rajoittaa sen uhan avoimuus... Nyt on tehtävä välillä töitäkin, mutta yritän joskus palata asiaan.

    VastaaPoista
  7. Tunne- ja ajatusmaailman kolvaaminen 12 vuotiaana.

    Perinteinen ja myös omaan kokemukseen perustuva käsitys kyllä on, että vaikka johdot ehkä katolisessa konfirmaatioiässä juotettaisiinkin, ladataan firmware meikäläisessä kulttuurissa vasta sitä seuraavana 10 vuotena - kotoa muutetaan intin kautta opiskelemaan, työhön ja parisuhteeseen (ei välttämättä tässä järjestyksessä) ja siinä ihmisen omakuva vasta laskee sen kosken, josta tulee elämänstrategia.

    Kehittyvät poliitikot

    Olisin kovin ilahtunut ministeri Niinistöstä, en antanut ääntäni puhemiehelle vaan tekijämiehelle. Churchill tulee mieleen poliitikkona, joka osasi kääntää takkiaan sujuvasti, mikä oli saavutus, kun tahdonlujuus säilyi haarniskatasolla.

    Tieteen kriteerit

    Usein tunnepitoinen oman tieteenalan vertaaaminen toisiin (kenellä on varmin ja suurin vasara?) helpottuisi, jos kielesssämme ei koko ajan menisi sekaisin käsitteet science/art ja arvokas/arvoton. Falsifoitavaa tai ei, kovin arvokasta ja nautittavaa on kaikessa järjestetyssä tiedossa (en nyt puhu epistemologisesta tiedosta vaan yleensä informaatiosta). Siis pitäisi saada käyttöön yleisnimitys kuten "tietäjä", joka kattaisi esimerkiksi tiedemiehen ja tietoviisaan mutta ei satusetää tai huijaria.

    VastaaPoista
  8. Kryptisesti positiivinen, kuten aina. Mielijuomani muuten pitkään tuo doublE.

    Yleensä on autuaampi antaa kuin ottaa, mutta turpaan ottaessaan voi huomata uusia asioita. Esimerkiksi sen, että itse on oikeastaan itselleen suurin vastus. Käämit täräyttävä kokemus.

    VastaaPoista
  9. Takin kääntö tai Amerikassa flip-flop on tosiaankin koettu haukkumasanaksi ja osoittaa kuulemma kääntelijän selkärangattomuudesta.

    Eräiden tutkimusten mukaan konservatiivien ja liberaalien ajattelussa on neurokognitiivisella tasolla eroja. Esimerkiksi tuoreessa tutkimuksessa Amodio et al tekivät kokeen, jossa henkilöille näytettiin M ja W kirjaimia satunnaisesti, kuitenkin niin että M:iä oli 80% ja W:tä 20% prosenttia. Piti painaa nappia kun tuli M, mutta ei kun tuli W. Koehenkilöinä olleista opiskelijoita liberaaliksi kyselyn pohjalta arvioidut olivat ylivoimaisesti parempia tässä kuin konservatiivit.

    Tutkimuksen tekijät eivät (epäilen että apurahojen jäätymisen pelossa) väittäneet, että konservatiivit olisivat tyhmempiä, ainoastaan että heillä on erilainen neurokognitiivinen rakenne.

    Konservatiivin päänuppi toimii jähmeästi ja menee ns. puihin, jos ympäröivä maailma yhtäkkiä muuttuu.

    Asiasta ei tietenkään saa puhua; eihän sitäkään saa kertoa, että ateismi ja toisaalta älykkyys, hyvä koulutus tai vauraus korreloivat vahvasti.

    VastaaPoista
  10. ARGH. Tärkein pointti jäi huomaamatta. Siis se oletettava blogikirjoitukseen sisältyvä piilokertomus, jonka muutoin luulisi olevan kolmanneksi alimman kappaleen.

    . Suosittelen edelleen tupla-espressoa.

    Piilotieto on siis taskumatti, eli koko kirjoituksen pointti?
    Italiassa, että Espanjassa katsotaan suopein silmin omasta taskumatista Chivasin lorauttamista espresson joukkoon. Täällä Suomessa EI.

    VastaaPoista
  11. Suoraselkäisiä, joille vieras nuttu ei sovi päälle, on Euroopassa nykyään jo tosi vähän.

    Erkki Toivanen on pannut usein eurooppalaisten johtajien arvomaailman puntariin.

    http://www.uusisuomi.fi/blogit/erkkitoivanen/hyodylliset-idiootit-islamismin-asialla

    Toivanen otti kantaa myös silloin, kun punnittiin tuliko sanan kristinusko kuulua myös Euroopan perustuslakiin. Hänen mielestään tulisi, sillä lepäähän eurooppalainen kulttuuri nimenomaan kristillisellä pohjalla.

    Toivasen tulituksen helmiä oli myös esitys, että todellinen näyttö Turkilta, matkalla Eurooppaan, olisi Pyhän Sofian katedraalin luovuttaminen kristityille.

    VastaaPoista
  12. Elokuvamaailman sympaattisin takinkääntäjä lienee Casablancassa poliisipäällikköä näytellyt Claude Rains.

    Joka käänsi takkinsa ja muutti mielipiteensä tuulensuunnan mukaan. Poliisipäällikkö Renault (?) ei ilmeisesti koskaan kävellyt vastatuuleen. Siinähän hyvä elämänohje myös meille kaikille.

    Muutenkin kyseisen elokuvan poliisipäällikön elämänasenne on ihailtavan valoisa, positiivinen ja mieshän selvästi nauttii elämästä ja sen pienistä iloista.

    Elokuvan alussa tuulensuunta oli Vichystä, mutta lopussa tuulensuunta oli muuttumassa koska vichypullot heitettiin roskikseen.

    Takinkääntäjät ovat luultavasti myös selviytyjiä. Näin ainakin Casablancan aakkosissa.

    Petjan aakkosten mukaan ihmisen todellinen ja syvin luonne näkyy noin 10 paukun jälkeen, kun 1,5 promillen kriittinen raja on saavutettu.

    Oiskos tuo noin? Vai avaakohan viina väylät alitajunnan hallitsemattomiin vietteihin ja aggressioihin, joita löytyy jokaisen sielun syvyyksistä tarpeeksi määrin ja jopa liikaakin.

    Viinin ja viinankin ystävänä en allekirjoita petjan argumenttia raittiudesta;

    "että usein raittiit ihmiset ovat raittiita epärehellisyyttään ja pelkuruuttaan; heillä ei ole varaa moraalisiin liuttomiin, tilanteeseen, jossa heidän kasvonsa paljastuisivat."

    Vaikka myönnän, että ihmisen täysraittius tuo mieleen p.min. Vanhasen; so. ikävystyttävän, tosikon, velton ja masentavan
    seuramiehen, joka vannoo aina ja kaikkialla happaman ja kirpeän sitruunamehun nimeen.

    VastaaPoista
  13. ad JarmOM

    Rehellisyys, avomielisyys ja ystävällisyys eivät muutu lyömäaseiksi, jos se, mikä paljastuu, osoittaa ympäristölle kypsyyttä ja harkintaa. World is not about me, for me its adapting to it.

    lennä lennä leppäkerttu... taitaa olla ton mun kommentin taso, mutta menköön.

    VastaaPoista
  14. anonyymiviimeiselle:

    Kerro minulle sellainen ympäristö tässä maailmassa, joka osoittaan "kypsyyttä ja harkintaa".

    VastaaPoista
  15. ad jarmOM

    koetan miettiä tohon kypsän ja harkitsevan vastauksen.

    palaan asiaan

    VastaaPoista
  16. ad jarmom

    täytyy kai osoittaa itse sitä parasta kypsyyttä ja harkintaa mihin kulloinkin pystyy. toisen mielestä hyvä on toisen mielestä vajaa, mutta onpahan yritetty. Sillai voi joskus rakentua se ympäristökin. Kun huutaa v**** ääliöt, ettekö ymmärrä, on kyllä avoin ja rehellinen. Harva haluaa olla v**** ääliö ja varsinkaan ymmärtämätön vaikka kuusta katsoen me kaikki olemme. Sen voi siis ottaa notorisena ja keskittyä rakentavaan vuoropuheluun.

    VastaaPoista