Sivun näyttöjä yhteensä

22. syyskuuta 2005

Professorin moottori

Professorin moottorisaha
Jukka Kemppinen

Suomen poliittinen historia on kurssi, jonka monet joutuvat harmikseen lukemaan opintojensa yhteydessä. Ei poliittisessa historiassa mitään vikaa ole. Se vain helpolla peittää näkyvistä paljon tärkeämpiä asioita.
Kirjoitin hiljan vähän pidemmän jutun, jossa sanoin kaikenlaista ikävää Paasikivestä ja Kekkosesta ja äänestin Mannerheimia ja Rytiä.
Ribbentropp-sopimus, josta Ryti muistetaan, ei ehkä ollut niin tärkeä asiakirja kuin väitetään. Pakkohan saksalaisten oli jeesata, kun heillä oli oma rintama Narvassa murtumassa ja Neuvostoliitto seilasi Viipurin lahdella suunnittelematta mitään hyvää.
Sopimuksia allekirjoitetaan, että on jotain, minkä päälle laskee grogilasin. Sopimisen lopputulos on se, joka jotain merkitsee.
Sotienvälisen Suomen uskomaton saavutus ei ollut varsinaisesti poliittista historiaa, vaan Suomi-ilmiö. Epätavallisen köyhä ja eripurainen maa yhtenäistyi ja rikastui niin että humisi. Tämän ihmeellisen kehityksen taustalla oli ennen kaikkea tavattoman johdonmukainen ja hyvin toteutettu finanssipolitiikka. Siitä vastasi Ryti, josta tehtiin 34-vuotiaana Suomen Pankin pääjohtaja.
Suomen talousihme 1945-1962 oli luultavasti mahtavampi kuin Saksan talousihme. Kehityksen takana oli keskuspankki. Ryti ehti palata lyhyeksi ajaksi siihen tehtäväänsä 1944 – olihan hän vasta 55-vuotias. Sitten tulivat toisenlaiset istunnot, mutta pankin politiikka jatkui. Osuus- ja säästökassat järjestelivät asutuslainat. Liikepankit lainoittivat teollisuutta. Keskuspankki piti liikepankit lyhyessä lieassa.
Kun raha tunnetusti kasvaa puissa, Suomen talousihme on tapahtunut puiden ympärillä näihin päiviin asti. Teollisuus hankki vientituloja, joiden kierrättäminen palkkoihin oli kaiken avain. Ajoittain jopa sadat tuhannet miehet hankkivat aivan välttämättömän leivän jatkeen metsätöistä. Niin se meni.
Vielä lahjakkaassa ja rikkaassa Nokia-Suomessa metsä ja metalli ovat osaamisen ydin ja tuotannon tuki. Ei se ole pelkkä vitsi, että Nokia oli alkujaan vessapaperitehdas. Teollinen osaaminen on se kaikkein vaikein asia – se joka esimerkiksi Intiassa on ongelma, kun muuta osaamista on.
Ville Pernaan ja Mari K. Niemen toimittamassa uutuuskirjassa ”Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia” kiivaillaan kovasti pelkkiä idänpolitiikan kartoittajia vastaan. Keskeinen kirjoittaja, professori Jorma Kalela, on oikeassa nostaessaan moottorisahan muutoksen vertauskuvaksi.
Rintamamiessukupolvea sahattiin silmään. Moottorisahalla.
Ensin meni nuoruus sodassa. Sitten jatkettiin kelvottoman elinkeinon merkeissä. Kun puunkorjuu koneistui 1960-luvun lopulla, järkyttävä osa Itä- ja Pohjois-Suomea tyhjeni. Ruotsiin muutto oli Euroopan suurimpia rauhanajan massapakoja. Maaseudulta olivat kohtalokkaasti huvenneet tienestit. Vertauskuvalliset syyt olivat Homelite, Husqvarna ja kilpailevat merkit. Pahiten kärsi pokasahan kanssa jo selkänsä rikkonut rintamamies ja siirtolainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti