Tänään tulee päivällä
Ylen Teemalta Resnais’n vanha puolituntinen dokumentti ”Yö ja usva” ja illalla
ohjelmaa Claude Lanzmanista.
Lanzmanin laaja,
juutalaisten kansanmurhaa etenkin hengissä selvinneiden haastatteluin kuvaava ”Shoah”
herätti 1980-luvulla erittäin suurta huomiota ja sai paljon palkintoja.
Ranskassa Lanzman herätti
aiheellisen huonon omantunnon. Kun hän julkaisi omaelämäkertansa, siitä
löydettiin ”väärennöksiä”, jotka näyttävät olevan useinkin kysymyksiä
korostuksista ja tietoja siitä, kuka on kulloinkin vokotellut ketäkin.
Ranskassa Vichy-hallinnon
miliisi keräsi kansallisen oikeiston avulla erittäin suuren määrän juutalaisia,
jotka kuljetettiin leireille ja surmattiin siellä. Keskustelu ja selvittelyt
asian johdosta olivat rauhanteon jälkeen 1945 lyhyesti sanottuna sekavia, ja
ainakin ulkomaalainen (siis esimerkiksi minä) jää sen käsityksen valtaan, että
myös Ranskassa pikkutekijöitä metsästettiin mutta suurrikollisia palkittiin ja
erittäin moni onnistui vaikenemaan menneisyydestään.
Onko kukaan kysynyt
Donald Trumpilta (kansallinen etu – ”America first”), eikö olisi halvempaa
tappaa meksikolaiset ja muut huonommat ihmiset kuin rakennella muureja ja
kuljettaa heitä sinne tänne. Armeijassakin varmaan ilahduttaisiin, kun
ampumaleireillä voisi käyttää liikkuvia maaleja.
Suomessa
kansallismielisin aines puhuu historiasta hyvin vähän ja harmittelee, että joku
toinen puhuu. Mutta Trumpin puheet ovat vanhaa eurooppalaista perua, ja sitten
taas toisaalta yksi kovakouraisimmista maista suhtautumisessaan väärää perua
oleviin tai väärin ajatteleviin ihmisiin on Israel.
Joskus kestää vain
tuokion palata nyrkkivallan aikakauteen. Ihmisten lisäksi valtiot taantuvat
vuodessa sata vuotta noin vain.
Älkää katsoko illan
dokumenttielokuvia.
Minä katsoin ”Yön ja
usvan” ensimmäisen kerran, kun se oli uusi. Siihen aikaan levitettiin lähinnä
neuvostoliittolaisia dokumentteja Saksan rikoksista. Ne olivat Putin-tyyppistä
yksipuolistamista, myös Rommin ”Arkipäivän fasismi”. Kun tarjolla ei ollut mitään
tietoja Neuvostoliitossa tehdyistä kansanmurhista, suuhun jäi ikävä maku.
Lanzmanin ”Shoahin” sain
hankituksi tekijänoikeutta ajatellen hiukan arveluttavin keinoin briteistä
kotiäänitteenä (VHS). Pena Pajukallio kopioi sen minua varten. Maksullista
versiota ei ollut saatavilla.
Tänäkään päivänä
Venäjällä ei mainita, että yhteiskunnan toimimattomuus liittyy liian monien
miljoonien murhaamiseen ja menehtymiseen. Isossa Britanniassa taas myönnetään,
että imperiumin kohtalo ratkaistiin yhtenä päivänä Sommen taistelussa 1915.
Englanti onnistui siinä missä Robespierre epäonnistui, tappamaan tarmokkaimman
ja lupaavimman osan nuorisoa.
Hitlerin ja hänen
joukkonsa usko, että Saksa oikeastaan voitti maailmansodan, liittyy Sommen
taisteluun. Heidän mielestään väärin ja nöyryyttävin perustein tehty
rauhansopimus 1919 johtui tikariniskusta selkään. Iskijät olivat sosialisteja
ja heidän juutalaisia rahoittajiaan.
Nyt 2017 tiedämme, että
surmattavaksi eli lahtipenkkiin joutuminen johtuu myös sattumasta. Eilen
lehdessä kerrottiin virkaanastujaisista, joiden aikana joku Trumpin kannattaja
oli sanonut tietävänsä, että sosialistisessa Suomessa kaikki puhuvat nykyisin
islamia. Toimittaja oli miettinyt, kannattaisiko sanoa, että oikeastaan islam
ei ole kieli. Kai hänelle olisi selitetty, että on se, meksikon kielen sukukieli.
Päivän uutisartikkeleissa
käsitellään horoskooppimerkin vaikutusta ruokavalioon ja selvitetään, mitä
leivälle tulee levittää. Mukana on myös hupaisi sattumuksia eri puolilta
maailmaa. MTV3 yrittää nyt alittaa Seiskapäivän standardin ja näyttää
onnistuvan siinä.
Yllättävän usein
ikätoverit kysyvät asiaa, joka muuten on myös Ilkka Remeksen monien kirjojen
suuren suosion tärkeä syy: onko nyt viimein maailmanloppu tulossa.
Vastaan että
maailmanlopputieteilijät ovat väärässä. Ei se ole kertajytky, vaan pitkä kitinä
– kuten muuten T.S. Eliot sanoi. This is the way the world ends… not with a bang, with a whimper.
Maailmanloppu tapahtui
vuonna 1913. Mannerlaatat liikkuivat ja rakenteeton plasma kohosi maapallon
sisuksista. Maahan on atomipommi siinä missä aurinko on vetypommi. Pomminkin
ymmärrämme paukuksi, ja sekin on väärä käsitys.
Ehdotan vakavasti, että
elokuvasensuurin tapaiset suositukset otettaisiin uudelleen käyttöön niin että
sellaiset filmit kuin nyt puheena olevat voitaisiin varustaa merkinnällä K-70.
Meillä 70 täyttäneillä ei ole niin väliä. Itse en aio katsoa näitä, ja syy on
sama kuin esimerkiksi Tarkovskin elokuvien välttelyn. Niitä katsottua
mielisairaus tulee uniin. Katson mieluummin lempeällä tavalla askarruttavia
unia ja muistelen herättyhän menneisyyden tietokoneita.
Eräänä aamuna kirjoitin
heti ystävälleni Mäntylälle, joka on tietojenkäsittelytieteen professori, ja
huomautin, että tietotekniikan yleisesityksissä on paha virhe. Digitalisaation
ja globalisaation kuvaukset olisi aloitettava Jääkaudesta, joko Veikselin tai
Eem-kaudesta siis, ja mukaan olisi otettava nimenomaan lämpimät vaiheet eli
interglasiaalit, joiden jälkeen jää nopeasti valloitti Moskovan, toisin kuin
Hitler.
Nykyiset
isotooppitutkimukset osoittavat, että maailmanloppuja on tapahtunut vähän väliä
eli historiamme on perustukseltaan digitaalinen. Kantaluku on neljä tai
mahdollisesti neljä potenssiin n miinus yksi.
Jos jätätte nevoni
vaarinottamattamatta, pankaa ainakin merkille ”Yön ja usvan” kertoja, Jean
Cayrol. En ole koskaan kuullut parempaa spiikkiä. Hänen äänessään koko maailma
on täynnä hillittyä surua, kuten onkin. Saman ohjaajan, Alain Resnais’n ”Hiroshima,
rakastettuni” oli ensmmäinen koululaisena näkemäni avantgardistinen elokuva,
joka kolahti. Se todella esitettiin meillä Kauhavalla, eikä unohdu.
Onkohan tässä kohdin jo ns. joukkoäly ottanut vallan ja mennään iloisen lynkkausporukan mukana kiljahdellen aivot narikassa:
VastaaPoista"Onko kukaan kysynyt Donald Trumpilta (kansallinen etu – ”America first”), eikö olisi halvempaa tappaa meksikolaiset ja muut huonommat ihmiset kuin rakennella muureja ja kuljettaa heitä sinne tänne. Armeijassakin varmaan ilahduttaisiin, kun ampumaleireillä voisi käyttää liikkuvia maaleja."
Ajattelin vain, kun nykyään ollaan kovin huolestuneita netissä leviävästä vihapuheesta ja vailla todenperää olevasta panettelusta.
Samaan sarjaan, mutta toki loivemmin sanakääntein meni Yle virkaanastujaisseremonian seuranta. Huvitti se, että Ylen paneeli kovasti paheksui mm. sitä, että Trupm, joka on vaaleissa saanut valtakirjan kansalta, vetoaa kansaan ohi puolueiden ja menee väittämään, että valta on kansalla. Sen sijaan, että olisi pyytänyt kauniisti anteeksi voittoaan, olemassaoloaan ja äänestäjäkuntaansa Washingtonin eliitiltä ja valtamedialta.
Puheesta esitetyt tulkinnat olivat muutenkin vähintäänkin outoja. Kukaan ei voi vielä tietää, mitä Trump mukanaan tuo, mutta paljon vihaa ja tuskaa hän on jo arvoliberaalille eliitille tuottanut.
"Government of the people, by the people, for the people..." Vai miten se Lincoln Gettysburgissa nyt sanoikaan.
Mietin vähän samaa kuin Matia K.
PoistaMeksikolaisten tappamistako rajoille ne siellä White Housessa tosissaan voisivat miettiä? Onko ne todella niin pahoja?
Järkeväkin argumentti?
Maailma on paikka, todellisuus, jossa on riskinsä.
Ymmärrän että amerikkalaisten käyttäytyminen äänestyskopissa on monelle vaikea niellä, mutta onko tosiaan aikuista leikkiä hitlerkortilla tässä tapauksessa?
Antaa sen nyt ensin tehdä ne pahat ja tuomittavat ja syvästi meitä kaikkia järkyttävät päätöksensä ennen kuin heitämme ensimmäisinä hakaristillä.
Washingtonin kaduilla kaatoivat roskiksia ja kivittivät kauppojen ikkunoita hyvien perheiden anarkistivesat. Vau.
Vastustivatko nekin siellä uutta "hitleriä" ?
Trumpin esikunnassa varmasti myhäillään: katsokaa, mitä me sanoimme, juuri tuollaisia ne on!
Biljonääri Soros ja kumppanit on ilmoittanut käyvänsä omaa sotaansa tätä Trump-nimistä globalismin markkinahäirikköä vastaan.
Älkää peljätkö.
Häviäjä on ihan varma.
Voi siis nukkua yönsä ihan rauhassa ihminen, joka Trump-painajaisia näkee ennen kuin ne ovat edes alkaneetkaan. Maailmassa on suurempia voimia kuin White House.
Maailma on samalla paikka jossa on riskinsä. Kun ideaali-ikonimme joutui lopettamaan 8 vuoden jälkeen ja jenkit vaihtoivat sen ihmiseen sarvineen ja hampaineen, osaa tämä ottaa päähän hallitsemattomasti. Kivapuhe unohtuu.
Itse ajattelen, että jenkkien asia on jenkkien asia. Vastatkoon itse teoistaan ja äänestyksistään, seuraan mitä tapahtuu, maltillisena. Totta kai USA dominoi ajatuksiamme koska mediassa amerikka myy kaikissa eri muropaketeissa, myös -politiikan. Ja me ostamme tarjonnan puutteessa, koska emme osaa enää muuta edes kysyä.
Vinkki: Kiina. Sieltä on tulossa vaikka mitä. Ai ei kiinnosta niin paljon? Ei se olekaan niin seksikäs/kuohuva aihe kuin uusi hitler Washingtonissa. Terapeuttiset kauhistelu-päivitykset siis maailmansomessa jatkunevat. Lupaus. Minäkin yhdyn heti niihin, mutta vasta sitten kun saan sen ensimnäisen varmistetun aiheen ja näytön Trumpin presidentin toimessa.
jk
Jo Paavo Haavikko kysyi: Kun kansa saa vallan, niin kuka sen saa?
PoistaTrump tarkoittaa kansalla itseään.
Vähän satiirin tajua, please.
PoistaEG
Ikärajoista ja sananvapaudesta puheen ollen uunituore ratkaisu:
VastaaPoistahttp://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1484728351502.html
KHO tuossa päätöksessä: "...yhtiö oli voinut perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla suunnata kirjallisuuskierrokselle kuuluneet tilaisuudet yksinomaan täysi-ikäisille ja estää alaikäisten pääsyn niihin eikä tämän ollut tässä tapauksessa katsottava merkinneen lasten sananvapauden todellista loukkaamista. Tämän vuoksi yhtiön hakema lupa ei ollut tarpeen lasten suojelemiseksi eivätkä kuvaohjelmalain säännökset tulleet sovellettaviksi. KAVI:n ei olisi tullut myöntää haettua lupaa vaan ilmoittaa yhtiölle luvan tarpeettomuudesta." Liittyy muuten myös joidenkin esillä pitämään perustuslakituomioistuinkeskusteluun. Olisiko pitänyt kieltää KHO:ta soveltamasta normaalimenettelyssä perustuslakia ja lähettää asia ensin välipäätöksellä perustuslakituomioistumessa (jos sellainen olisi) käsiteltäväksi?
PoistaEilinen puhe oli hyytävä, kylmiä tuulia 30-luvulta. Jotkut kirjailijat ovat alkaneet kirjoittaa kauheita dystopioita. Takakannessa pitäisi olla varoitus: Syödään lemmikkejä - tai ehkä jopa pikkulapsia. Siksi onkin vaihteeksi mukava lukea ns. feel good -kirjaa, jollaisia en yleensä harrasta. Marina Stepanovan "Lasarus kvinnor" kertoo Siperiasta viime vuosisadan alkupuolella kävelleestä - niin juuri - nuoresta nerosta, juutalaismatemaatikosta, johon eivät pystyneet kommunistivallan kouratkaan. Hauskasti ja systeemiä vähän ironisoiden.
VastaaPoistaTäytyy alkaa ajatella, mitä kaikkea hyvää maailmassa sentään on. Naapurille tulin sanoneeksi, että vähän pelottavaa tämä maapallon ekologinen kehitys. Kuule, ei mitään tarvii pelätä, hän sanoi, eihän me mitään voida. - Onhan sullakin hybridiauto. - Niin no, ehkä on sitten parempi omatunto, mutta eihän sillä vielä ole mitään vaikutusta.
Eikä Trumpilla mitään huolta.
EG
"Eilen lehdessä kerrottiin virkaanastujaisista, joiden aikana joku Trumpin kannattaja oli sanonut tietävänsä, että sosialistisessa Suomessa kaikki puhuvat nykyisin islamia. Toimittaja oli miettinyt, kannattaisiko sanoa, että oikeastaan islam ei ole kieli. Kai hänelle olisi selitetty, että on se, meksikon kielen sukukieli." - Joo-o. Takavuosina muuan republikaaninen varapresidenttiehdokas, Quayle muistaakseni, sanoi, ettei voi keskustella latinojen kanssa, kun ei osaa latinaa. Kyllä Trumpilla on rutkasti töitä lupaamassaan koululaitoksen nostamisessa surkeuden suosta. Pääsyynä kun on opettajien kehno palkkaus ja sitä kautta kehno arvostus. Saa nähdä, miten tämäkin luvattu temppu mahtaa toteutua, kun samalla jo muutenkin alhaiset verot on luvattu puolittaa. Siihen ei fraasien toistelu ihan riitä. Johdonmukainen ajattelu ei kyllä yleensäkään taida olla äänestäjien hyve siellä eikä täällä.
VastaaPoistaBlääh...eivätkö ihmiset enää - Laura Saarikoski mukaanlukien - osaa tulkita kuulemaansa, lukea/kuunnella rivien välejä, vaan ottavat kaiken kirjaimellisesti ja ylitosissaan. "Islamin puhuminen" tarkoittaa sitä, että valtakulttuuri liian pitkälle viedyssä poliittisessa korrektiudessaan sopeutuu voimakkaasti Islamiin, jolloin Muessien kutsut alkavat raikua viisi kertaa päivässä, päiväkotiryhmissä tytöt ja pojat eivät enää saa olla samassa uimakouluryhmässä, uimahallien sekavuorot pikkuhiljaa lopetetaan ja siellä saa uida vaatteet päällä, kouluissa ei tarjota sianlihaa, suvivirren veisuu lopetetaan, jne. Se on "islamin kieltä" se.
PoistaTaitaa olla pakko katsoa, vaikka samat aiheet ovat aiemminkin sitten tunkeneet uniin. Jostain syystä minulla on semmoinen kumma vamma että pystyn katsomaan pahojakin dokumentteja mutta fiktioväkivalta on liian pelottavaa
VastaaPoistaOnko Trump tosiaan alkamassa väkivalaiseksi?
PoistaTarkoitin Kemppisen blogissa referoimia holokaustiaiheisia TV-ohjelmia enkä viitannut siihen pierulta kuullostavaan presidenttiin mitenkään.
PoistaKuvassa juutalaisten putkiaivoja?
VastaaPoistaKuvassa tykin hylsyjä Sommesta. Brittejä kaatui luultavasti noin 600 000, saksalaisia ehkä puolet vähemmän. Haluttomuus selvittää lukuja on ollut silmiinpistävää.
VastaaPoistaTaistelun operatiivinen tulos oli nolla.
Ja vuosi oli 1916.
Mihail Rommin Arkipäivän fasismi (1965) oli rohkea elokuva Neuvostoliiton suojasään loppuvaiheessa. Sen "troijalainen" pohjasanoma, Stalinin rinnastaminen Hitleriin, meni niin hyvin perille, että elokuva vedettiin pois levityksestä melko lyhyen levitysjakson jälkeen. Yksi käsikirjoittajista, Maja Turovskaja, on huomattava kulttuuritutkija, mm. merkittävän Tarkovski-monografian laatija; vuodesta 1992 hän on asunut Münchenissä. Arkipäivän fasismin tuotannosta ja vastaanotosta on kiehtova selvitys Olga Gershensonin kirjassa The Phantom Holocaust (2013). Mihail Rommin suomalaisiin oppilaisiin kuuluivat Mikko Niskanen ja Ywe Jalander.
VastaaPoistaKatsottuani Yö ja usvan ja yle Areenassa olevan Hitchkockin ym ohjaaman keskitysleiridokumentin kohtalosta heräsi kysymys, että mikä olikaan Resnais'n käyttämä alkuperäismateriaali? Ne näyttivät osittain olevan samasta lähteestä.
PoistaKatsoin Yön ja usvan. Ja sen jälkeinen dokumentti pyörii tuossa parhaillaan.
VastaaPoistaSanat ei riitä sanomaan niistä oikein mitään.
Trumpin liittäminen vaikka miten viitteellisesti tuohon kaikkeen kertoo, anteeksi vaan, blogistin arvostelukyvyn täydellisestä menetyksestä tänään.
Jos joku ei ymmärrä, katsokoon itse Yle areenalta.
Arvostelukyky täällä on pettänyt joskus myös meiltä kommentoijilta. Kemppinen, tälläistä se siis on, sinullakin. Omat mielleyhtymämme pettävät ja paljastavat meidät kaikki vuorollaan. Sellaisen jälkeen on vain yritettävä käyttäytyä paremmin.
Kunnia ja ainainen muistaminen keskitys- ja tuhoamisleireillä hävitetyille ihmisille. Ja silmät auki itsessämme ettemme tule uudelleen johdatetuiksi.
jk
Jos Trump onnistuu kiihdyttämään ilmastonmuutosta, hänen tuhosaldonsa voi nousta paljon Hitleriä suuremmaksi. Vaikka hän ei edes saisi suoraan mitään merkittäviä päätöksiä läpi, tuolla tasolla jo puheet ovat vaikuttavia.
PoistaSitä paitsi Trump on jo tehnyt tekoja. Pienenä esimerkkinä virallisen rokotehörhön nimitys. Vaikka Kennedynkään komitea ei saisi mitään aikaan, pelkkä nimitys luultavasti aiheuttaa kuolemia Yhdysvaltain kokoisessa maassa.
Tieteen halventaminen on vaarallista.
Että vastustaa Trumpia, ei vielä tarkoita, etteikö ymmärtäisi häntä äänestäneitä.
Miksi meillä oltiin paniikissa, kun ensin Ruotsin rajan yli tuli parin kolmen divisioonan verran ja heti perään Venäjän rajan yli parin rykmentin verran nuoria urhoja?
VastaaPoistaMiksi meillä ylipäätään on rajat? Miksi jokainen halukas ei saisi tulla Suomeen? Mitä me oikein pelkäämme?
Kun keksimme vastaukset näihin simppeleihin kysymyksiin, niin ymmärrämme ehkä hieman paremmin Trumpia äänestäneitä.
Nuo ovat juuri niitä ihmisyyden oleellisia kysymyksiä
PoistaAi jaa, ihminen - tarkemmin sanottuna mies - onkin tällainen reviirieläin. Enpä ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi.
PoistaIltalehden netti kuvaotsikossa tänään: "Donald Trump vihittiin presidentiksi perjantaina Washingtonissa." Mitä siellä oikein on tapahtunut?
VastaaPoistaPaljon olen lukenut aiheesta historian kirjoja mutta silti tuo Yö ja Usva oli niin väkevää jöötiä peräperää, että piti kääntää välillä jo kanavaa. Dokumenttiakin tuli sitten myöhemmin lopusta katseltua.
VastaaPoistaOlen käynyt yhdessä keskitysleirissä, mutta eivät ne tyhjät kentät ja parakit vielä saaneet mielikuvitusta suuremmin liikkeelle, toista on, kun näytetään niitä ihmisiä ja ruumiskasoja. Yössä ja usvassa lukijan toteava, monotoninen ääni oli lisätehosteena.
PoistaEG
Penan Soukka Collection oli tärkeä runsaudensarvi.
VastaaPoista