Sivun näyttöjä yhteensä

27. syyskuuta 2016

Täsmennyksiä Yhdysvalloista




Myös ”valtamedia” tekee virheitä käsitellessään esimerkiksi nimityksiä Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäseneksi.

Tuo tuomioistuin, U.S. Supr.C., ei ratkaise asiakysymyksiä eli kysymyksiä lain oikeasta tulkinnasta rikos- ja riita-asioissa.

Kaikkien tuntemat mielettömät vahingonkorvaukset ja niihin liittyvät varotoimet (”kahvi voi olla kuumaa”) eivät ole korkeimman oikeuden ulottuvilla. Eurooppalaisten mielestä hyvin kummalliset ratkaisut rikoksesta syytettyjen syyllisyydestä eivät ole Washingtonin asioita.

Tuomioistuimen rakennus on siis Washingtonin kaupungissa. Sen postiosoite on komea, 1 1st Street eli ensimmäinen katu yksi.

Olen käynyt siellä yksityisesti ja istunnoissa. Olen keskustellut kahdestaan jäsenten kanssa. Kirjoittaessani Suomen tuomioistuimista kävin hyvin laajasti läpi myös Yhdysvaltain järjestelmän. Koska olen erikoisen kiinnostunut omistani eli tuomarikunnasta, luin kaikki käsiini saamani elämäkerrat. Niitä muuten oli aika paljon. Suomesta sellaisia ei ole ainuttakaan. Ruotsista löysin ehkä kolme. ”Ehkä” tarkoittaa tuomarin itse laatimia muisteluksia. Sellaisten arvo lähteinä on hyvin heikko, koska etenkin ne tiedot, miten tiettyyn ratkaisuun päädyttiin, ovat salaisia.

USA:ssa hyvin koulutettu ja asioita seuraava keskiluokka on erittäin suuri. Jostain syystä kapea huippu ja pudokkaat saavat melkein kaiken huomion.

Kerran toisensa jälkeen haluaisi huomauttaa, että käytännössä jokaisen pikkukaupungin opettaja tai lääkäri on aivan samanlainen ihminen kuin eurooppalaiset virkaveljensä ja -sisarensa.

”Köyhä valkoinen roskaväki” (poor white trash) on yhteiskunnan muutoksen vahvistama termi. Muutos on maatalouden ja teollisuustyön raju kaventuminen. Suomessa vastaava joukko on vasta syntymässä mutta mittakaavan ero tekee termistä hyvin huonosti meille soveltuvan. Samalla tavalla prekariaatti, populismi ja anarkismi ovat väkinäisiä muualta omaksuttuja malleja.

Mitä kiihkeämmin joku tuomitsee ’”amerikkalaisuuden”, sitä vahvemmin hän on amerikkalaisuuden vaikutuksen alainen.

Aikalaistodistajana väitän, että oikeuksiaan vaativa nuoriso sai mallinsa Yhdysvalloista ja sitten monta vuotta myöhemmin opinkappaleensa Moskovasta. Paavo Lipponen oli ensimmäisiä stipendin turvin Yhdysvaltoja kierrelleitä nuoria lupauksia. Paljon myöhemmin alkoi vaihto-oppilastoiminta, jonka vaikutus oli luultavasti hyvin suuri.

Erik Allardt oli ensimmäisiä stipendillä (Asla – Fullbright) USA:ssa pätevöityneitä ja sieltä aivan uudet tieteelliset painotukset tuoneita. Allardtin aine oli sosiologia; muutos saksalaisen tieteen vaikuttamaan perinteeseen oli raju.

Mutta luullakseni luonnontieteiden salavaikutus oli suuri. USA oli takapajuinen maa esimerkiksi fysiikassa ja kemiassa. Sota muutti kaiken. Vanhimmat tietämäni kaverit, jotka kävivät väittelemässä Kaliforniassa, ovat suunnilleen ikäisiäni. Tänäkin päivänä Kalifornia ja itärannikon MIT ovat samanlainen Mekka kuin Leipzig oli kerran suomalaisille lääkäreille ja ne kolme yliopistoa teologeille. Ulkomailla pätevöitymisen perinteen muuten aloitti J.V. Snellman.

Humanistit ovat kierrelleet kauan mm Michiganissa, ja kaikkein eniten uutta saavat biotieteet.

Viimeksi eilen puhuin kauniisti vaikeiden kysymysten ratkaisemisesta oikeuskäytännöllä, ja muutaman tunnin kuluttua mediasta alkoi kuulua samaa. Lakeja on (väkivallan lietsomisesta). Ongelma on lakien soveltaminen.

Olen saanut perehtyä USA:n tuomioistuimiin ”konehuoneen puolelta” eli sisältä.

Vetoan korkeisiin päättäjiin. Lähettäkää nuoria tuomareita ja esittelijöitä oikeasti töihin USA:han. Circuit Court on paras mahdollinen paikka. Oman kokemukseni mukaan Yhdysvalloissa liittovaltion tuomareiden taso ja taito on huomattavasti korkeampi kuin missään muualla.

Yksi syy tähän kummallisuuteen on tuomareiden valintajärjestelmä. Tuomarit ovat melkein kaikki valmiiksi asianajajina rikastuneita ja kaiken nähneitä. Amerikkalainen hyvä veli -järjestelmä toimii mainiosti. Tosin kolme tai neljä kertaa korkeimpaan oikeuteen on nimitetty liian hyviä jäseniä, jotka ovat sitten perustaneet eräänlaisen hovin ympärilleen. Esimerkkejä ovat Brandeis ja Frankfurter. Joku on saattanut olla liiankin hurjapäinen, kuten Douglas.

Myös täysin kyvyttömiä jäseniä tarvitaan, myös korkeimpaan oikeuteen. Heitä on tullut tasaiseen tahtiin. Nerojen kerho ei toimi koskaan. Kuka sitten työt tekee, jos kaikki ovat neroja?

Huima ammattitaito näkyy ja kuuluu juttuihin perehtymisessä. Sinänsä muodollisen suullisen käsittelyn alkaessa joka mies ja nainen on opiskellut jutun tarkasti etukäteen. Lopputulokseen vaikuttavat sitten sitkeästi pidetyt kokoukset, joissa alustavasti ratkaistuja juttuja käsitellään. Tuloksena on joskus myös eriäviä mielipiteitä, jotka valottavat dramaattisesti, miten usealla eri tavalla jutun voi ratkaista oikein.

Meidän lehtemme erehtyvät ottaessaan todesta amerikkalaisen lehdistön liioittelun Obaman ehdokkaasta korkeimpaan oikeuteen.

Tiedämme varmasti, että elinikäinen ja eristävä työ korkeimmassa oikeudessa tekee jokaisesta tuomarista riskin myös hänet nimittäneen presidentin kannalta. Eisenhower jäi historiaan silläkin, että mainitsi Earl Warrenin nimittämisen korkeimman oikeuden jäseneksi (ja siellä hänestä tuli tuomioistuimen presidentti) koko virkakautensa pahimmaksi möhläykseksi.

Yleinen sääntö on se, että tuomari puree aina kättä, joka ruokkii. Siellä on ollut – myös presidenttinä – pari ”lojalistia”, jotka ovat halunneet olla mieliksi hallinnolle. Seuraukset ovat olleet niin tuhoisia, että kaikki ovat oppineet. Eli: on yhdentekevää, kuka nyt puuttuvat jäsenen nimittää.

12 kommenttia:

  1. Mainitsemasi ASLA-stipendijärjestelmä saattoi olla meille jonkinlainen Marshall-avun korvike. (Ruotsi muuten sai sitä 347 m$).

    Afrikasta kuului yllättävän hyviä uutisia Ruandasta, jonka muistamme lähinnä parikymmentä vuotta sitten kohdanneesta kansanmurhasta. Maa teknistyy. BKT on kolminkertaistunut. Teknistymistä johtavat USA:ssa opiskelleet ruandalaiset.

    Muistelen, että Hesarissa olisi ollut jokunen aika sitten Tampereen TKK:ssa opiskelleesta etiopialaisesta DI:stä, joka nyt on kohonnut korkeaan poliittiseen asemaan.

    Miksi mitään vastaavaa emme kuule Somaliasta?

    Koulutus on parasta kehitysapua.

    http://www.scientificamerican.com/article/rwanda-from-killing-fields-to-technopolis/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Miksi mitään vastaavaa emme kuule Somaliasta?""

      Kysymys on täysin asiaton.

      Kaikki ihmisryhmät noudattavat kaikessa täsmälleen samaa Gaussin jakautumaa. Mitään eroja missään ei ole. Ei keskipituudessa, ei silmien värissä, ei pitkän matkan juoksukyvyssä, ei käyttäytymiseen liittyvissä perinteissä, ei missään. Piste.

      Poista
  2. Samaisessa lehdessä oli tiedeyhteisön laatimat 20 kysymystä USA:n presidenttiehdokkaille ja vastaukset niihin.

    On helppo arvata vastausten tasot.

    Maahanmuuton kohdalla H Clinton vastasi mm: "Our immigration system is plagued by visa backlogs and other barriers that prevent high-skilled workers and entrepreneurs from coming to, staying in, and creating jobs in America. Far too often, we require talented people from other countries who are trained in United States universities to return home, rather than stay in here and continue to contribute to our economy".

    Eli ei pelkästään koulutusta niille, jotka palaisivat viemään osaamistaan kotimaihinsa.

    http://www.scientificamerican.com/article/what-do-the-presidential-candidates-know-about-science/

    VastaaPoista
  3. Kemppinen on tainnut liikkua vain niissa Amerikan ylemmissä sfääreissä. Minä puolestani lähinnä siinä keskiluokassa ja sitä alemmassa, eikä oma kokemukseni siitä maasta ole kovin mairitteleva. Maan pluralistisuudelle ja kulttuurien kirjolle sekä maisemille (California, New Mexico) annan pointsit.

    VastaaPoista
  4. Me nyt eläköityvät ja muut jurakautiset olemme siitä onnekkaita että olemme saaneet seurata populaarikulttuurin nousun pohjoisessa Euroopassa ihan hands-on. 50-luvun sekä rahallisesta että rajallisesta eristäytyneisyydestä eli sotaveloista Suomi muuttui teiniyteen mennessä maaksi jossa jo propagandan asemesta käytiin avointakin debattia ja kuunneltiin Humppaveikkojen lisäksi tuontimusiikkiakin. Kansainvälisyyttä osoitettiin Pekka Lipposen seikkailujen lisäksi sukulaisten ja tuttujen ulkomaan matkoilla, jotka hissukseen muuttuivat harvinaisuuksista kansanhuviksi. Setäni kiersi Yhdysvallat ASLAn kustannuksella ja toi mulle DC ysin pienoismallin.

    Mutta siis, populaarikulttuuri perustui meillä Yhdysvaltain seuraamiseen ja mallit moneen tulivat sieltä niin, että vaikka kuuntelimme keskiaalloilla amsterdamia -- aseman nimi karttaa muistiani -- sekä merirosvoasemia, ja niiden aiheuttamaa Sävelradiota, olivat originaalimusiikit taattua länsitavaraa. Toki poikkeuksena jokunen Brel tai brittipoppia.

    Mutta kulttuurisesti oli Ranska yllättävän vahvana läsnä mutta hyvin pienissä piireissä. 1970-luvulla vaikutti Helsingissä Korkkiksen alkupäässä pieni toisen kerroksen kirjakauppa, josta löytää sekä ranskalaista levysatoa että "vallankumouksellista" kulttuurikirjallisuutta. Niitä oli sekoittaminen sitten Lännen lokarin ja Bob Dylanin sekaan.

    Jos vilkaisemme television puolelle niin en voi sivuuttaa Me hirviöitä (The Munsters), Bonanzaa tai High Chaparralia. Tai Takaa-ajettua.

    Mitään Tshekkoslovakiaa itäisempää populaaria en muista edes kaivellen. Tai no, Georg Ots.

    Ja kun Sävelradio avasi pankin, alkoi levyjen ja lehtien tilaaminen lännestä. Kylällämme nuoriso keräsi kimppatilauksen New Musical Expressin mainosten perusteella ja pani tilauksen Britanniaan. Siinä oli levyjä Otis Reddingistä Creamiin ja Fairport Conventioniin. Vastustimme Vietnamin sotaa koska Joan Baez tykkäsi Bob Dylanista.

    VastaaPoista
  5. Ennen Snellmaniakin taidettiin Suomesta pätevöityä ulkomailla, keskiajalla Bolognassa ja Pariisissa / Sorbonnessa. Katolisen kirkon korkeat herrat koulutettiin niissä. Suomalaiset kuuluivat Sorbonnessa englantilais-saksalaiseen osakuntaan. Olavi Maununpoika toimi sen rehtorinakin.

    VastaaPoista
  6. Mikael Agricola oli Erasmus Rotterdamilaisen, Martti Lutherin ja Philip Melanchtonin oppilas Wittenbergin yliopistossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nähnyt saman tiedon Erasmuksesta ja Agricolasta muuallakin. Mutta ehtikö Agricola todellakin olla Erasmuksen oppilas? Agricola lähti 1536 Wittenbergiin, Erasmus kuoli heinäkuussa 1536 Baselissa. Wittenbergissä luettiin tietenkin Erasmuksen kirjoja.

      Poista
    2. Ei nähtävästi ehtinyt SKS biografia : "Agricolan vuoro tuli syksyllä 1536 (lähteä ulkomaille opiskelemaan)."

      Poista
  7. Tässä on esimerkki harhaanjohtavasta kommentista. Viittaus koskaa 170 vuotta sitten tehtyä päätöstä. Nykyisten ratkaisujen kuvailu osoittaa epätavallisen heikkoa kykyä ymmärtää tekstiä. Esimerkiksi Saksan ja Ruotsin päätösten perustelutekniikka on vaikeampi. Epäilen trollaukseksi.

    VastaaPoista
  8. ASLA taitaa tulal Amerikan Suomen laina. Stipendiaatteja kutsutiin myös Fulbright-stipendiaateiksi senaattori Fulbrightin mukaan, joka oli järjestelmän alullesaattaja.

    1976 Yhdysvatian itsenäisyysjulistuksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta myönsi kiitokseksi Fulbrightille kunniatohtorin arvon, jonka hänen puolestaan otti vastaan mana suurlähettiläs.

    MafH.

    VastaaPoista
  9. "Eli: on yhdentekevää, kuka nyt puuttuvat jäsenen nimittää."

    Ei ole. Se on niin järjettömän politisoitunut parina viimeisenä vuosikymmenenä ja oikea laita on pudonnut täysin reaalimaailman kartalta - tai niin ainakin esittävät.

    VastaaPoista