Sivun näyttöjä yhteensä

17. syyskuuta 2016

Joensuuhun

Taksi tulee kohta. Illalla tulen takaisin, Peräti huomenna lähdemme Pohjanmaalle, kun se kirja ja ne levyt ilmestyvät. Eilen soittelin ihmisiä Helsingin tilaisuuteen tiistaiksi. Yksi oli todella ikämies ja sanoi aikovansa tulla, Jaakko Numminen, ministeri. Laskeskelen, että kauhavalaissyntyhinen Sakari Sippola on samaa ikäryhmää, ellei vanhempi. Hän, korkea lakimies, ehti jopa haavoittua Kuutselän - Talin taisteluissa, Laguksen jääkärinä. Sanoi että tiistaina tuntuu väljältä. Pirkko-Liisalle pitää laittaa tieto.

On tässä, varsinkin kun verkkokauppa

https://www.jaakoonjutut.fi/

on sekin auki näytteineen kaikkineen.

Joensuussa puhutaan kirjallisuudesta. Tuulaliina tietysti on remmissä.

Olen kiinnostunut kuulemaan, mitä aion puhua. Jos se kuulostaa asialliselta, laitan siitä tähän blogiin jotain.

Kovasti olen näet itsekin miettinyt, miksi Pohjoismaat Suomea ehkä lukuun ottamatta ovat niin edistyneitä dekkari- ja rikoskirjallisuudessa. Ruotsin ja Tanskan kovatasoinen televisiotuotanto liittynee pitkäaikaisiin ja hyvin mietittyihin satsauksiin, jotka on kohdistettu koulutukseen. Juuri päin vastoin siis kuin meillä.

Ajattelen perustella, että kyllä tämä hyvä "action" liittyy siihen, että runsaat 100-vuotta sitten maailman kaksi eniten näyteltyä kirjailijaa olivat ruotsalainen Strindberg ja norjalainen Ibsen.

Kahteen mieheen he mullistivat teatterin, ja sitten myhös venäläinen Tshehov tuli esimerkiksi siitä, miten täysin toisin teatteria voi tehdä.

Ibsen, esimerkiksi "Kummittelijat", tulee kerran toisensa jälkeen isoilla asioilla esiin kertomalla hurjista tapahtumista, miten joku suunnittelee tappavansa tai muuten nitistävänsä toisen, miten asiat ovatkin aivan eri tolalla kuin näyttäisi, ja miten joillakin ihmisillä on mahdollisuuksia saada totuus esiin - mutta yleensä he jättävät ne mahdollisuudet käyttämättä.

Sanon Joensuusssa teiltä terveisiä tutuille.

8 kommenttia:

  1. Kuvassa taidetaan irroitella nauloja laudoista - väärältä puolelta.

    VastaaPoista
  2. Kuvassa näkyvä naulanrepijä on hyvä. Omalla tulee 5" sinkitty naula kantoineen kakkosnelosesta läpi, kun vetää kärkipäästä.
    Ainakin useimmat.

    VastaaPoista
  3. "Ajattelen perustella, että kyllä tämä hyvä "action" liittyy siihen, että runsaat 100-vuotta sitten maailman kaksi eniten näyteltyä kirjailijaa olivat ruotsalainen Strindberg ja norjalainen Ibsen."

    Unohtaa ei myöskään sovi, että noihin aikoihin Ruotsissa vaikutti myöskin yksi elokuva-alan suurista pioneereista eli Victor Sjöström. Ei liene ihan satumaa, että Sjöströmin läpimurtoelokuva Terje Vigen perustui nimenomaan Henrik Ibsenin tekstiin.

    Suomellakin oli muuten tuohon aikaan mahdollisuutensa, sillä toinen näistä AB Svenska Biografiteaternin mestariohjaajista oli suomalaissyntyinen Mauritz Stiller. Stiller ohjasi tuolloin ainakin kaksi suomalaiskirjailijoiden teoksiin perustuvaan elokuvaa Johannes Linnankosken Laulun tulipunaisesta kukasta (1918) ja Juhani Ahon Juhan (1921).

    Valitettavasti Stiller muistetaan nykyään oikeastaan vain Greta Garbon "keksijänä", eikä oikein elokuvistaan.

    VastaaPoista
  4. Oli ilo tavata isojen tanskalaistuotantojen vastaava tuottaja DR:ssä. Kertoi että samaa paskaa tekivät kuin muutkin kunnes joku kertoi että käsikirjoitus ratkaisee. Silta jne syntyivät kun vähintään 10% produktion budjetista laitettiin kässäriin. Pohjalta yksi tai kaksi ihan sillä töin vuosikausia ja avustavat kirjoittajat päälle. Meillä Suomessa kuulemma kirjoitetaan ilmaiseksi ettei ihan paskaa tule.

    Mäkäräinen

    VastaaPoista
  5. Blogistin kannattaisi tutustua, ennakkoloistaan huolimatta, nykyvenäläisiin elokuviin. Siellä nimittäin jostain kumman syystä niitä osataan vielä tehdä.

    VastaaPoista
  6. Kyllä blogisti on ihan hyvin täällä pitänyt venäläistä nykyelokuvaa esillä.

    VastaaPoista
  7. Suomen menestymättömyys varsinkin dekkareiden kohdalla johtuu myös siitä, että täällä huseeravat vihervasurit ja entiset taistolaiset. He tunkevat itsensä tärkeille paikoille, ja valitsevat hyviksi vihervasemmistolaismyönteiset kirjoittajat ja huonoja kelvottomia ovat ne muut, jotka eivät sitä ainoaa oikeaa ajattelutapaa tuo esille, vaan joskus kehtaavat jopa arvostella ja tehdä naurunalaiseksi.

    VastaaPoista