Joensuuhun

Taksi tulee kohta. Illalla tulen takaisin, Peräti huomenna lähdemme Pohjanmaalle, kun se kirja ja ne levyt ilmestyvät. Eilen soittelin ihmisiä Helsingin tilaisuuteen tiistaiksi. Yksi oli todella ikämies ja sanoi aikovansa tulla, Jaakko Numminen, ministeri. Laskeskelen, että kauhavalaissyntyhinen Sakari Sippola on samaa ikäryhmää, ellei vanhempi. Hän, korkea lakimies, ehti jopa haavoittua Kuutselän - Talin taisteluissa, Laguksen jääkärinä. Sanoi että tiistaina tuntuu väljältä. Pirkko-Liisalle pitää laittaa tieto.

On tässä, varsinkin kun verkkokauppa

https://www.jaakoonjutut.fi/

on sekin auki näytteineen kaikkineen.

Joensuussa puhutaan kirjallisuudesta. Tuulaliina tietysti on remmissä.

Olen kiinnostunut kuulemaan, mitä aion puhua. Jos se kuulostaa asialliselta, laitan siitä tähän blogiin jotain.

Kovasti olen näet itsekin miettinyt, miksi Pohjoismaat Suomea ehkä lukuun ottamatta ovat niin edistyneitä dekkari- ja rikoskirjallisuudessa. Ruotsin ja Tanskan kovatasoinen televisiotuotanto liittynee pitkäaikaisiin ja hyvin mietittyihin satsauksiin, jotka on kohdistettu koulutukseen. Juuri päin vastoin siis kuin meillä.

Ajattelen perustella, että kyllä tämä hyvä "action" liittyy siihen, että runsaat 100-vuotta sitten maailman kaksi eniten näyteltyä kirjailijaa olivat ruotsalainen Strindberg ja norjalainen Ibsen.

Kahteen mieheen he mullistivat teatterin, ja sitten myhös venäläinen Tshehov tuli esimerkiksi siitä, miten täysin toisin teatteria voi tehdä.

Ibsen, esimerkiksi "Kummittelijat", tulee kerran toisensa jälkeen isoilla asioilla esiin kertomalla hurjista tapahtumista, miten joku suunnittelee tappavansa tai muuten nitistävänsä toisen, miten asiat ovatkin aivan eri tolalla kuin näyttäisi, ja miten joillakin ihmisillä on mahdollisuuksia saada totuus esiin - mutta yleensä he jättävät ne mahdollisuudet käyttämättä.

Sanon Joensuusssa teiltä terveisiä tutuille.