Sivun näyttöjä yhteensä

16. heinäkuuta 2012

Tiede


Joskus hyvin harvoin minuun iskee huoli, ymmärtävätkö lukijat jonkin keskeisen asian peräti väärin. Tuo huoli saattaa sitten yllättäen johtaa kirjoitukseen turhasta aiheesta.

Minulta meni 15 vuotta komiteoissa, konferensseissa, kotimaassa ja ulkomailla ennen kuin ymmärsin, että professori Godenhielm-vainaja ei yleensä ymmärtänyt mitään puheestani, puhuimme sitten suomea, ruotsia tai vaikak ranskaa.

En tiedä, onko tätä ilmiötä tutkittu. Joskus onnistun, kuten lauantaina. Kysyin kaupassa, missä on tilliä. Joskus en onnistu. Sanoin vastaantulijalle ”hei” ja kuulin myöhemmin, että moikkaus oli tulkittu ilkeilyksi.

Nyt kommentoija tähdensi, että matematiikka ei ole tiede. Ja miten on? Ei, tietenkään matematiikka ei ole tiede. Ja kyllä, totta kai se on tiede ja vieläpä ”tieteiden kuningatar” (Carl Boyer).

Matematiikka ei ole tiede, koska se ei perustu havainnoituihin tosiasioihin, vaan pelkkiin väittämiin.

Ei viulunsoittokaan ole musiikkia. Sekin on teknologiaa. Erilaisia karvoja kihnutetaan vastakkain ja niiden värähtelytaajuuteen vaikutetaan painelemalla niitä sormilla.

Helsingin yliopistossa opetetaan tietojenkäsittelytiedettä mutta Aalto-yliopistossa oli ainakin viimeksi jopa professuuri, jossa opetettiinkin tietojenkäsittelyoppia.

Näyttääkö kaappikello aikaa oikein, jos sen tipauttaa järveen? Asian voi selvittää kokeilemalla ja mittaamalla tai laskemalla.

Juhlallisillakin sanoilla, kuten ”tiede” on usein monta merkitystä. Muistan kun akateemikko Oiva Ketonen otti todistaakseen, ettei oikeustiede ole oikeustiedettä. Hän oli harvinaisen oikeassa. Ei häntä kuitenkaan uskottu. Yliopistomaailmassa ajatellaan, että sääntöjen ja periaatteiden kanssa pelaamista voi sanoa tieteeksi, ja sillä siisti. Minustakin se muistuttaa enemmän pasianssia kuin esimerkiksi sosiologia ja psykologia, joiden aineistoon todellisuus tunkeutuu.

Kun tuollainen iso sana (”tiede”, ”uskonto” jne.) tulee puheeksi, joukossa on aina joku, joka tietää asian paremmin. Minua, joka en tiedä, vähän naurattaa, koska sanat vetävät varjoina mukanaan arvolatauksia.

Se taas ei yhtään naurata, että tällaisilla kirjoituksilla onnistuu aina härnäämään jonkun tiedon vastustajan kolostaan. He eivät omaa tietämättömyyttään kiitellessään edes huomaa, että edistyneempää olisi miettiä sanojen takana olevien tietojen jäsentämistä.

Kuvan kirja toimii siinä, missä Wikipedia ei ole hyvä. Yhteiskuntatieteet käsittää 32 sivua: lingvistiikka, psykologia, aivojen toiminta, psykologiset ilmiöt, mielisairaudet, tietoisuus, sosiaaliset trendit, humanistiset tieteet, taloustiede, politiikka. Tietoisuuden kohdalla näkyy tietysti Dennet, mutta ilahduttavasti myös Penrose, jonka kvanttibiologia on erittäin kiistelty ala.

Itse olen aivan täpinässä lyhyistä yhteenvedoista sellaisista asioista kuin materiaalitiede, geneettinen lääketiede, molekyylibiologia ja mekaniikka. Liioin kemian koulurssi asiat, jotka minun aikanani esitettiin todella suppeasti, eivät tahdo pysyä päässä.

Se kommentoija oli oikeassa, joka mainitsi sopivaksi luettavaksi lukion oppikirjat. Niiden ja ammattikoulun oppikirjojen parissa onkin aikaa vierähtänyt.  Kun kauan sitten jouduin tekemisiin patenttioikeuden kanssa, oli aivan pakko opetella muodostamaan edes jonkinlainen kuva siitä, miten keksinnössä mainittu laite, vaikkapa termostaatti tai sensori toimii. Oikeat lähdeteokset olivat silloinkin liian vaikeita. Vastaukset löytyivät yleensä koulukirjoista. Luulen että tämän ”Science 2001” –teoksen kanssa pötkii pitkälle. – Kuten edeltä käy ilmi, sanaa ”tiede” käytetään otsikossakin laajemmassa ja tavallisemmassa merkityksessä kuin tämän päivän keskustelussamme. Monet oppilaani ovat tiedemiehiä (Ph.D. Sc.), minä en.

46 kommenttia:

  1. Näistä "tieteen" määrittelyviisasteluista pääsee helposti eroon vetämällä yksinkertaisesti pöytään Feyerabend-kortin: kaikki käy, tiede on sitä mitä tieteeksi sanotaan, ei siinä sen enempää ole vatvomista. Sitten voi unohtaa koko asian ja keskittyä päättäväisesti tietoisuuteen, sosiaalisiin ilmiöihin, politiikkaan, lennokinrakenteluun tai napatanssiin, kasvoilla kaiken aikaa vakava tieteentekijän ilme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten Feyerabend erottaa pseudotieteet kuten parapsykologia, astrologia, grafologia ja homeopatia? Harjoittajat pitävät niitä tieteinä.

      Poista
    2. Ei hän pidä tarpeellisena niiden erottamista. Feyerabend onnittelee hyvistä urheilusuorituksista kaikkia niitä, jotka lentävät unissaan.

      Cole Porterilla on mielestäni kuitenkin tarpeeksi mainetta omalla alallaan. Anything Goes on hyvä laulu, vaikka ei olisikaan tieteenfilosofia.

      Vuorela, Tampere

      Poista
  2. Leif Segerstam hoki taannoin aina kun julkisesti saattoi: musiikkia ei ole se, mikä soi, vaan se, miksi se, joka soi, soi niin kuin se soi. Tämä on tärkeää, kun asiaa ei sano kuiva teoriapelle, vaan pelle joka nauttii sointihurmiosta ja saa sitä aikaan kiitettävästi sekä kapellimestarina että useamman soittimen taitavana soittajana.

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Erehdyksesi on vältettävissä oleva. Uskontotiede on antropologiaa ja selvittelee yhteisöejn uskomusjärjestelmiä samalla tavalla kuin tutkitaan vaikkapa kansanlääkinttää tai kiinalaista lääketiedettä.

      Tulet väittäneeksi, ettei sellaista voi tutkia tieteellisesti, mitä ei ole olemassa. Siten kiellät paljon muun joukossa teoreettisen fysiikan.

      Poista
    2. Totta, suomeksi "uskontotieteen" oksymoronisuus ei tule esille. Viroksi se on "usuteadus" - uskontiede, englanniksi "theology" - jumalantiede. Mutta jos se on antropologiaa, niin miksi sitä opetetaan jumalantieteellisessä (teologisessä) tiedekunnassa? Just tämä erikoisasema yliopistoissa todistaa, että see ON oksymoron

      Poista
    3. Totta, suomeksi "uskontotieteen" oksymoronisuus ei tule esille. Viroksi se on "usuteadus" - uskontiede, englanniksi "theology" - jumalantiede. Mutta jos se on antropologiaa, niin miksi sitä opetetaan jumalantieteellisessä (teologisessä) tiedekunnassa? Just tämä erikoisasema yliopistoissa todistaa, että see ON oksymoron

      Poista
    4. Minua kiinnostavat tieteet ovat kirjallisuus- ja kieltiede. Niissäkin on osia joita näen hieman vaikeina ottaa vakavasti. Kirjallisuustiede itse on vähän niinkuin filosofia - sellainen aina kontekstista ja puhujasta riippuva käsittämättömän tulkitseminen. Uskontotiede on minusta oleellisesti erilainen kuitenkin. Teologia-uskontotiede tutkii jotakin jonka olemassaolo saatttaa olla kyseenalainen ylipäänsä. Ja se jotakin ei ole tavallinen antropologinen aines kuten jonkin kansan tavat, vaan see on pääasiassa se, mistä puhuu Raamattu tai Koraani tai jokin muu JUMALAN SANA. Elikkä sen tutkiminen edellyttää aina jonkinlaista todellista uskoa Jumalaan. Otetaan esimerkiksi haaveet. Lapsena monet uskovat haaveisiin, jotkut isonakin. Haavetieteestä en ole kuullut. Miksi? Koska haaveita ei ole olemassa. Ymmärrättekö?

      Poista
    5. Uskontotiede ja jumaluusoppi (eli teologia) ovat kaksi eri tiedettä. Uskontotiede on, kuten Jukka sanoi, antropologian haara, joka keskittyy tutkimaan uskonnollisia ilmiöitä sosiaalisina ja psykologisina ilmiöinä. Teologia eli jumaluusoppi on puolestaan se tiede, jossa tutkitaan uskontoa uskontona. Senkin nykymuodot ovat sikäli tieteellisiä, ettei niissä varsinaisesti kehitetä dogmeja vaan tutkitaan uskonnon piirin ilmiöitä niiden omassa viitekehyksessä. Eli periaatteessa kristillisen teologin ei tarvitse olla kristitty, vaikka aihepiiri on melkoisen kuiva, jollei siihen ole omakohtaista kiinnostusta.

      Poista
    6. Jos se on antropologian haara, miksei se koskaan ole yliopistoissa antropologian kanssa samassa tiedekunnassakaan, vaan nimenomaan aina teologian alla? Miksei sen nimi ole uskontojen antropologia tai historia tai jotain tämmöistä? Vastaus piilee minusta siinä, että ne, jotka määräävät mikä tiede on, mitkä laitokset pitää olla yliopistoissa, tai minkälaiset tutkimukset saavat rahaa, kuten nekin, jotka kiinnostuvat siitä opiskelemalla tai opettamalla sitä, ne eivät ajatele siitä antropologiana tai psykologiana, vaan ne haluavat, että se, mistä ne itse ovat niin varmoja, eli Jumalan olemassaolo, saisi tieteen laatumerkin. Lyhyesti sanottuna - he todella uskovat, että systemaattinen käsittely voisi jotenkin varmistaa heidän uskon kohteen olemassolon. Minulla on erittäin simppeli kysymys: miksi uskontotiede on aina erikseen kaikista maallisista tiedeistä, jos sen tutkimuskohte todella on maallinen?

      Poista
    7. Helsingin yliopistossa uskontotiede (comparative religion) on kylläkin humanistisessa eikä jeesustieteellisessä.

      Poista
  4. En välittäisi mielistellä Kemppistä, enkä mielistelekään, mutta tämä oli mainiosti sanottu: oikeudessa ei jaeta oikeutta, vaan ratkaistaan oikeusriitoja. Jouduin kerran pikku kahnaukseen järjestymiehen kanssa. Kun sitten viime hetkellä menin asianajan puheille, hän sanoi: tämä tulee sinulle kalliiksi. Poliisi ja järjestysmies voittavat aina. Oikeus voi päättää, että uskomme, että näin se meni. Ja oikeus päätti. Kun sitten mietin valittamista, asianajaja sanoi, että hovioikeus voi päättää joko tai mutta luultavimmin ihan samoin kuin käräjäoikeus ja se maksaa joka tapauksessa.

    Sain pikku sakon ja korvauksia ja noin kymmenkertaisen määrän oikeudenkäyntikuluja, parin kuukausipalkan verran. Kaikki meni ihan oikein mielestäni. Tyhmyydestä ja tietämättömyydestä sakotetaan.

    Juhani Klami sanoi jo, että oikeasta ja väärästä on ollut niin monenlaisia mielipiteitä, että sen perusteella ei voi päätellä mitään. Jos maailmassa on jotain kaikkivaltiasta, niin ihminen on. Odotan vain sitä hetkeä kun oikeus päättää ihmisen kuolleista herättämisestä, kuolemantuomioon on jo pystytty, toteutusta myöten.

    Oikeuskäytäntö on kaukana tieteestä, sen osoittaa Anneli Auerin tapaus. Toivon, että hän saa vähintään miljoonan euron korvauksen ja Mannerheimin ristin sankaruudesta.

    VastaaPoista
  5. Matematiikka on universaalikieli. Jos tiede määritellään empiiriseksi tutkimukseksi, matematiikka ei ole tiede. Tiede asettaa sellaisia nolla hypoteesejä, jotka voitaisiin periaatteessa osoittaa vääriksi.

    Tiede yrittää esimerkiksi kumota nollahypoteesin "ei ole Higgsin bosoneja" tai nollahypoteesin "ei ole peilineuroneja". Edellinen yritys on läempänä onnistumista.

    J-P Vuorela
    Tampere, Eurooppa, ei-Suomi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Tiede yrittää esimerkiksi kumota nollahypoteesin "ei ole Higgsin bosoneja" tai nollahypoteesin "ei ole peilineuroneja". Edellinen yritys on läempänä onnistumista."

      Ja ensimmäistä ei edes ole oikeasti olemassa - kaikki ne tieteen validien tulosten periaatteet, kokeen toistamisesta alkaen, pantiin syrjään äskettäin uskonnollista hurmoskokousta muistuttaneessa tilaisuudessa.

      Poista
  6. Thieme flexibookit esimerkkinä mielettömän hyvistä yhteenvedoista. Todella koukuttavia. S.

    VastaaPoista
  7. "Ei viulunsoittokaan ole musiikkia. Sekin on teknologiaa."

    Laitteen käyttäminen ei ole teknologiaa.

    "Helsingin yliopistossa opetetaan tietojenkäsittelytiedettä mutta Aalto-yliopistossa oli ainakin viimeksi jopa professuuri, jossa opetettiinkin tietojenkäsittelyoppia."

    Kyseessä ei ole tiede kummallakaan nimikkeellä. Jälleen nuo historialliset syyt. Kysehän on artefaktien rakentelusta.

    Kaiken huippu on kasvatustiede, joka syntyi, kun opettajakoulutus siirrettiin yliopistoihin. Yksi hauska uusi tiede on käsityötiede.

    Muuten: taiteet ovat etiikan teknologiaa ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Määritelmässäsi on kaksi heikkkoa kohtaa, käsitteet 'teknologia' ja 'artefakti'. Teknologiaan liittyy yleensä hyödyllisyys eli pyrkimuys yiettyyn päämäärään. Artefaktin käsitteen rajoittaminen suunnittelun keinotekoiseksi eli ei luonnosta löytyväksi objektiksi pudottaa sen piiristä mm. löydetyt työkalut, kuten kiven iskurina käytettynä.

      Katso lähemmin esim. Stanford Encyclopaedia of Philosophy.

      Lausumasi laitteen käyttämisestä on virheellinen. Teknologia-käsitteetn sisältöä selvittävät kirjoitukset alkavata sangen usein täsmennyksellä "technology is about action".

      Poista
    2. Matematiikka, logiikka ja tietojenkäsittely pitää poistaa yliopistoista. Näin voimavarat saadaan näin kohdennettua asianmukaisesti.

      Sitä odotellessa viihdytän itseäni sellaisissa blogeissa kuin http://rjlipton.wordpress.com ja http://tiedemies.blogspot.com

      Frank

      Poista
    3. Kasvatustieteestä (engl. educational theory) olet pahasti väärässä. Akateemisena alan se syntyi lähinnä psykologian (ja sosiologian) myötä. Kytkentä opettajankoulutukseen on myöhäinen.

      Esimerkiksi kysymys matematiikan opettamisesta ja oppimisesta on ollut myös teoreettisen tutkimuksen kohteena aikojen alusta.

      Kielten pedagogiikka ja didaktiikka ovat muuttuneet esim. minun aikanani usesita kertoja rajusti. Itse muistat varmaan ns. uuden matematiikan 70-luvulta. Vaika idän hanketta naurettavana ja se epäonnistui, yritys oli rehellinen.

      Poista
    4. Kun kerralla syntyi yli sata kasvatustieteen professoria, oli se maailman ennätys. Riittäisi kun puhuttaisiin vaikkapa kasvatuspsykologiasta jne. Ja oppiminen ja kasvatus ovat kaksi täysin eri asiaa.

      Opettaminen tekniikat ovat lähinnä sääntökokoelma ja alueen epätieteellisyydeen voi päätellä siitä, että lasten ja nuorten oppimistyylejä ei vieläkään riittävästi huomioida. Tuli liian kalliiksi ja ei jäisi rahaa tietotekniikkaan.

      Uusi matematiikka on verrannollinen nykyiseen vouhotukseen "tietokoneet kouluihin", jopa lastentarhoihin. siinä sitä kasvatuspsykologiaa tarvitaan eikä teknologian markkinamiehiä. Sillä alueella psykologian tutkimus on osoittanut runsaasti haittoja jo kauan sitten.

      Poista
    5. "Educational theory can refer to either speculative educational thought in general or to a theory of education as something that guides, explains, or describes educational practice." wiki

      Ei tuossa ole kyse sen enempää TEORIASTA kuin peliteoriassa, kaaosteoriassa tai musiikinteoriassa. Musiikin teoria on vain yökalupakki.

      Poista
    6. Toivottavasti tämä taulukkoni vuodelta 2000 selventää asiaa:

      http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/typologia.html


      Taksonomia tiede, yhteiskunta ja etiikka, lähtien metaforasta "Teoriat ovat tieteen karttoja.".

      Poista
    7. Minua tämä kartta-ajatus miellyttää.

      Poista
  8. En ole yrittänyt määritellä teknologiaa. Yksi hauska määritelmä on: "A technology isa programming of phenomena to our purposes." (Arthus W. Brian, The Nature of Technology)

    Kivikauden välineiden mukaan otto ei mitenkään voi muuttaa teknologian määritelmää artefaktina. Eikä hyödyllisyys riitä sellaisenaan.

    Lainauksesi on Bungelta.

    PS. Jos Cage teosta 4'33" pidetään sävellyksenä eikä performanssina, mitä tahansa voi pitää musiikkina. Laajentaa melkoisesti musikologian kontekstia kun musikologian ongelmana on taas ollut, että on aivan liikaan keskitytty partituureihin, unohtaen esitykset ja yleisön. Muuten, semiotiikka on romuttanut HY:n musiikkitieteen. Ykköspaikaksi on tullut Jyväskylä.

    VastaaPoista
  9. Olematontahan se on mitä ihmisrukat vaikka sitten tiedemiehinä tietävät tai osaavat. Asiasta vakuutun peilistä ja eilen telkkaristakin kun katsoin vaihteeksi Avaraa luontoa. Oli hyönteisistä. Voi itku mikä moninaisuus mikä taitojen käsittämättömyys. Kuten eräänkin yhdyskunnan muurahaiset työnjakoineen,tuotantolaitoksineen,tuuletuksineen. Heiltä muuten saisi mallia pettupetäjän high tech meininkiin. Kun pulakin tuppaa päälle niin Tekes Akatemia ja Aalto yliopisto varmaankin heltyisivät -ja saisihan lahjoitusprofessuurin ainakin MTK:kta. Niin siis idea. Pölliä jäähtyneisiin sellupatoihin, bakteeria perään -ja jo vot ! Putkestä työntäisi limppua ja lendiä. Tuoksuksi lihapataa ja mauksi kaalilaatikoa synteesikemian valikosta. Designia maansamyyneiden vuorineuvosten ei-aineellisesta eläkearvosta. Nämähän rupeavat järestään esteetikoiksi -elleivät jo alkujaankin olleet jotain narsisti-introverttejä.

    Sanoisin että kalastaja ja poromies tiesi luonnosta enemmän kuin laboranti ikinä. Laskuoppi on iisiä pöydänpäällä,vähän hankalampaa lampunpinnalla. Ei mahdotonta edes töyssyjä mutkittelevassa surmanpyörässä, siis matematiikkapörhistely. Ja mitä oikeuteen tulee,niin Agricola kutsui omaatuntoa mielitaidoksi. Se tiede sitten onkin kurinpito-oppi. Ihan tarpeellinen. Mutta ei paljoja nyrkkivallasta poikkea kuten Wall Street ja toverituomioistuimensa taivaisiin saakka huutavat. Pauhu tukehtuu Yle kuulosuojaimiin ja sana katoaa HS näkymättömään musteeseen. Kyllä aikamme sosiologiasta tiedetään, ei vain puhuta vaivaisten kuullen.

    Kirjoittelen mitä kirjoittelen kun olen taaksekulkien Aikakirjojen 2.osassa.
    Einar W. Juva kertoo Kustaa Vaasan peränneen vakuutta. V.1542 tuli keisarin sanansaattaja kysymään Ruotsistakin rahapanosta jota Kaarle V tarvitsisi torjumaan yhteiseurooppalaisesti turkilaisia -jo Unkarissa. Jos muutkin, niin kyllä hänkin vastasi Vaasa. Mutta mikä olisi vastapalvelus Ruotsille keisarikunnan taholta tästä apuverosta ? Asiaan palattiin kolmen vuoden päästä. Asia oli käynyt polttavaksi ja Kustaa Vaasa lähetti maakuntiinsa neuvottelijoita PR-miehiä selvittämään asiaa kansalle. Juva kertoilee hankkeesta ja siteeraa lavesti prospectusta sivuilla 160 - 162.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihje: Arvi Korhosen kirja "Eerikkki Antinpoika" on silmiä avaava kertomus Kustaa Vaasan poikien toimist ja toiminnasta. Lopultahan sitten Kaarl-herttua lähti okein vasiten Suomen herroja hirttämään.

      Poista
  10. Lauri Grön, voitko määritellä nämä lainaukset:

    "Yksi hauska uusi tiede on käsityötiede."

    "taiteet ovat etiikan teknologiaa"


    Mielestäni matikan oppinen on kuin kielten oppiminen; sääntöjä kun seuraa niin kaikki menee hyvin; ja sitten on tietenkin olemassa niitä säännöistä poikkeuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt otsikkona oli "tiede" ei oppiminen.

      Jälkimmäistä selventää ylempänä antamani linkki.

      Poista
  11. Muuten noista lukion oppikirjoista; kun lapseni kävivät lukiota kolmessa eri maassa (Saksa, Suomi, Ruotsi), oli jännää lukea heidän oppikirjojaan ja varsinkin, et miten eri tavalla jokin tapahtuma selitettiin näissä kolmen eri maan oppikirjoissa.
    Ja sit esim. matematiikan peruskäsitteet (plus, miinus, jako ja kerto) opetettiin ihan eri tavalla näiden maiden alakouluissa. Saksassa kaikki matinkantehtävät muuten tehtiin mustekynällä(täytekynä)ja muutenkin lyijykynä sekä kumi olivat koulussa harvoin käytössä.

    VastaaPoista
  12. "Minua, joka en tiedä, vähän naurattaa, koska sanat vetävät varjoina mukanaan arvolatauksia."
    Aivan, konnotaatioita. tämä kieli onkin, se yks solipsisti bruukkaa ajatella, tukossa, ensin kansallisromantiikan ja sitten yhteiskunnallisten, valheessa ja jouksuhaudoissa elävien zombi-instituutioiden meemivaikutuksen sumentamana.
    Vaihtakaa toiseen kotmaiseen niin ahistus helopottaa, vähän.

    VastaaPoista
  13. Se luulee joka netissä ei ole ollut 20v. sitten että Lassi G ....

    VastaaPoista
  14. Tieteen ja epätieteen rajalla:
    -teologia ("jumaluusoppi")
    -naistutkimus (paikoin muistuttanut enempi politiikkaa eikä tiedettä)
    -postimerkkeilyyn kuuluva postihistoriaa tutkiva osuus
    -parapsykologia (jossain yliopistoissa ollut mutta tulokset erittäin laihoja)


    MrrKAT

    VastaaPoista
  15. Vihaiset kommentoijat tuomitsevat teoligian (jummaluusoppi) - mutta kas kun eivät filosfiaa (ent. filosofinen osasto).

    En väittäisi epätieteellisiksi esimerkiksi teologisen raamatun kielten opetusta ja tutkimusta (heprea, aramea, koine-kreikka jne.)

    Uskoktotieteessä HY on ollut vahva etenkin shamanismin tutkimuksessa. Katso opinto-opas
    http://www.helsinki.fi/teol/usktl/Opinto-opas/OPINTO-OPAS%202011-2012.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos Spinoza tai Marx, nyt esimerkiksi, olisivat nolanneet ihmisjärkeä, mä vihaisin niitä.

      Poista
    2. Hawking sanoo tässä uusimmassa kirjassaan, että "filosofia on kuollut", tarkoittaen sen taantuneen sisäsiittoiseksi kielipeliksi. Muistaakseni hän esitti saman tuomion jo Ajan lyhyessä historiassa.

      Ajallemme kuvaavaa on, ettei kukaan ainakaan meillä tähän tylytykseen tarttunut? Sen sijaan totiset lööpit vedettiin naisiin kohdistuvasta vanhasta ja huonosta vitsistä.

      Poista
    3. Olen samaa mieltä ja epäilen, ettei Harking ole kovin tarkoin selvillä siitä, mitä filosofiassa tällä hetkellä tutkitaan. Jos logiikka luokitellaan vanhaan tapaan filosifan haaraksi, kysymysmatematiikan perusteista on filosofiaa, ja muutenkin logiikka ja matematiikka menevät osittain päällekkäin, kuten täällä on jo mainittu.

      Poista
    4. Te ette vain ymmärrä, mitä Hawking on; wanha solipsisti neuvoo, se tarkoittaa, kun sanoo noin, yleistiede filofian itse itselleen luomia tiedon ja tietämisen rajoja.
      Näkyy jo siinä, ja ennen muuta siin´ että tuolle vanhalle, vielä mm. von Wrightin käyttämälle "yleistiede"-sanalle hymähdellään ellei nyt aivan nyrkkiin naureta.

      Poista
    5. Katsopa filosofia-oppiaineiden kuvausta esim. Helsingin yliopiston verkkosivuilta.Tuo "yleistiede" oudostuttaa. En muista että sitä olisi käytetty ainakaan sataan vuoteen.

      Poista
    6. Ai ettei muista, että "sanaa" olisi käytetty ainakaan sataan vuoteen? ja "katsopa" nyt joitan saittia varmikkeeksi.

      Jottei nyt jäätäisi asiassa ihan mainostoimiston (kok.) kyhäämien HY:n web-sivujen sisällön pohjalta tehtyjen johtopäätösten varaan, otetaanpa yksi yleistiede-käsitteeseen ja problematiikkaan toistuvasti palannut "filosofia-oppinut", GH von Wright,
      Explanation and Understanding (1971)
      Vetenskapen och förnuftet, Ett försök till orientering (1986)
      Logiikka ja humanismi (1998) sekä Minervan pöllö (1992): Esseitä vuosilta 1987–1991, mm. siitä ettei länsimainen kulttuuri ole täysin ymmärtänyt nykyisen peruuttamattoman taantumisensa aiheuttamia vakavia seurauksia.

      Laskepa ko. sanat, ihan på finska.

      Poista
    7. Nikolai ensimmäisen kiellettyä filosofian opiskelun kumouksellisena , perustettiin Helsingin yliopistoon "Tieteiden systematiikan" oppihaara.
      Nykyään Hawkingsin ohella m.m S.Weinberg ja meillä Kari Enqwist oavat vähätelleet filosofiaa. Valtavasti hunbuukia sisältääkin filosofian historia. Toisaalta filosofiksi luettava D.Dennet ja fyysikko-filosofi D.Deutsch ovat esittäneet mielenkiintoisia ideoita.

      Poista
    8. Voi olla, että Hawking ei ole perillä nykyfilosofiasta - tai sitten on.

      Seurasin jokin aika sitten eräässä mediassa kosmologian professorin ja fenomenologisen filosofin kiistelyä siitä, mitä tiedetään varmasti. Kosmologin mukaan tiedämme varmasti, että Maa kiertää Aurinkoa. Filosofia tyrmäsi väitteen lapsellisena sillä perusteella, että koska liike on suhteellista, emme voi tietää liikkuuko Maa lainkaan.

      Hänen mukaansa kosmologin esimerkki ei ollut edes "tietoa" siinä mielessä miten se filosofiassa ymmärretään.

      Poista
  16. Piristävää pohdintaa tieteen olemuksesta näin pilvisenä päivänä, blogi ja kommentit kaikkinensa.

    Tieteen ja epätieteen määrittely tutkittavan kohteen kautta johtaa tässäkin loputtomaan kädenvääntöön
    Vähemmälle huomiolle on jäänyt metodin ja kohteen erillään pitäminen.

    Ymmärtääkseni tiede on lopulta määrilteltävä metodina. Tieteellisiä metodeja voi käyttää niin kovien kuin pehmeitten, niin pään sisäisyen kuin ulkopuolisten, niin vakiintuneiden tieteiden kuin uskonnon ja jopa huuhaa -aiheitten tutkimiseen.

    Lainaus: "In modern use, "science" more often refers to a way of pursuing knowledge, not only the knowledge itself"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli hyvä, esimerkkejä vain kehiin!

      Poista
  17. Kun puhutaan täysin kiistatta tieteellisistä faktoista, tulee mieleen vain yksi, ja se on se, että Lauri Gröhn kirjoittelee tieteen nimikkeellä kirjeitä henkilö(i)lle, jo(i)ta me muut emme näe.

    VastaaPoista
  18. Olen Kemppisen aikaisempaan blogikirjoitukseen kirjoittamassani kommentissa käsitellyt kysymystä matematiikan tieteellisyydestä, Korostin (matemaatikoita matkien) vastauksen riippuvan tieteen määritelmästä. Itse pidän matematiikkaa tieteenä sen tiukan metodin vuoksi ja sen vuoksi, että matematiikka kulkee käsi kädessä eksaktien luonnontieteiden, erityisesti fysiikan kanssa.

    Matematiikkaa on omalla tavallaan empiiristä, vaikka se ei suoranaisesti tutki fyysisiä olioita eikä käytä empiiristen tieteiden tavanomaisia metodeja ja kokeita (jos ajatuskoetta ei lueta varsinaiseksi kokeeksi). Matematiikkaan voidaan suhtautua filosofisesti platonistiselta tai aristoteliselta kannalta (väljästi ajatellen). Aristoteelisessa katsannossa voidaan ajatella, että ylisukupolvinen kokemus on muovannut ihmisten matemaattista ajattelua. Luonnon nykyisin matemaattisluontoisina pitämiemme piirteiden ymmärtäminen on ollut evoluution valinnassa edullista. Ihmisten aistihavainnoilla voidaan ajatella olevan keskeinen merkitys. Esimerkiksi saaliin taka-ajossa on edullista oivaltaa,
    että "kahden pisteen välin lyhin etäisyys kulkee niiden kautta kulkevaa suoraa pitkin." Tuon seikan ovat kyllä oivaltaneet monet eläinlajitkin. Ylisukupolvinen kokemus voi selittä fysiikan ja matematiikan yhteiselon: matematiikkaa heijastaa kohtalaisella tarkkuudella luonnon joitakin piirteitä. - Puhtaan matematiikan peliä voi harjoittaa kuitenkin ikään kuin
    luontoa ei olisi olemassakaan.

    Suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan tuloksia on vaikea perinpohjin ymmärtää. Ymmärtämiseste voi johtua siitä, että noilla fysiikan aloilla mennään aistien koettavien ilmiöiden taakse. Evoluutio ei ole valmistanut meitä ymmärtämään noita asioita. Matematiikka on noidenkin ilmiöiden tutkimisessa mukana keskeisesti, jos olen asian oikein ymmärtänyt.(Fysiikan tietoni ovat vähäisiä.) Ihmettelemistä riittää.

    VastaaPoista