Alan Mooresta on kehittynyt johtava sarjakuvataiteilija. Jos
satutte tietämään elokuvan, unohtakaa se välittömästi. Sean Connerysta
huolimatta filmi oli epäonnistunut, kerrotaan yksimielisesti. Sarjakuva ”The
League of Extraordinary Gentlemen 1 – 2” on loistava. Teos p helposti
saatavilla myös Amazon Cloudin kautta.
Tämä sarjakuva näyttäisi olevan lähes hienointa, mitä olen
nähnyt. Sopeuttaminen tietokoneen näytölle ja erilaisiin podeihin on toteutettu
todella hyvin. Jopa värit on harkittu tarkoin.
Kuvassa esiityvät erikoislaatuisista herrasmiehistä H. Quarterman
(”Kuningas Salomon kaivokset”, Kapteeni Nemo, Näkymätön mies ja naishenkilö,
joka on ”Draculan” sankaritar. Tarinassa on merkittävä sija Holmesin veljeksillä,
tohtori Jekyllillä ja useilla muilla tutuilla. Tehtävänä on rikostentorjunta. Tehtävän
on uskonut aikalaisilleen kuningatar Viktoria.
Vaikka ei olisi koskaan nauttinut erikoisen syvästi Marvelin
sarjakuvista eikä muista supersankareista, Mooren toteuttama sekoitus
seikkailua, vitsikkyyttä ja eri syvyyksiin kätkettyjä kirjallisia ja
kulttuurihistoriallisia munille potkaisuja, ovat suurta herkkua.
On tässä odotettu, milloin parhaat sarjakuvan piirtäjät
siirtyvät tosissaan verkkoon? Miksei esimerkiksi Fingerpori ole helpommin
saatavilla kuin HS:n kautta kiertämällä? Kun Carl Barksin kaikki Akut ovat alkuperäisinä
verkossa, eikö niitä mitenkään saisi sinne suomenkielisinäkin, ainakin iPadiin
ja Androideihin sopivana, koska loisteliaan kieliasun vuoksi ne ovat suomeksi
paljon parempia kuin alkukielellä?
Moorea on julkaistu suomeksi jo yli 20 vuotta sitten.
Minulla on tunne, ettei sarjakuva-albumi enää oikein elä kaupallisena
tuotteena. Luotettava taho (Jalava) kuuluu tulleen samaan tulokseen. Sääli
sinänsä. Kai miestä moni kanniskelisi mieluummin kirjaa kuin laitetta. Tämä
mieltymys ei kuitenkaan näy lainkaan myynnissä. Pari tuhatta myytyä kappaletta
usean vuoden aikana ei lyö leiville.
Miksi sarjakuvaa? Verratkaa Tinttiä albumina ja Spielbergin
elokuvana. Elokuvahan ei ole huono, mutta ei se kyllä ole hyväkään. Hergén
ainutlaatuisuutta väljyyttä, ilmavuutta, raikkautta ja tarinankerronnan notkeutta
ja vauhtia ei voi siirtää edes elokuvaa.
Tämä taas on esteettinen opinkappale eli lukijan mielipide:
sarjakuva, elokuva ja teksti eivät ole toisensa korvaavia eivätkä mene edes
pahasti päällekkäin. Joku voi muistaa ”Kuvitetut klassikot”, joka taisi olla
italialainen hanke. Eivät ne jutut toimineet sarjakuvina. Tuossa tarkoitetut
klassikot, tyyppiä Monte-Criston kreivi, ovat tekstiä, ja ne oli yleensä kirjoitettu
jatkokertomuksiksi. Samaan lajityyppiin kuuluvat meille niin rakkaat Pekka
Lipponen ja Jerry Cotton, tosin vihkosina julkaistut, mutta joka kerta kuin
uudestaan alusta alkavat.
Sanomalehden jatkokertomus eli följetongi (feuilleton) ol
viisauden alku. Juonikin eteni kuin itsestään. Meillä alan uranuurtaja oli
Topelius, sanomalehdentoimittaja. Jenkeissä Mark Twain oli lehtimiehenä
latojakin, ja sepä vasta oli erinomainen järjestely, että pysty kirjoittamaan
suoraan latomalla Tom Sawyerit ja Huckleberry Finnit.
Ei ”Kolmen muskettisoturin” lukijan mielessä ole, miten d’Artagnanille
lopulta käy. Dumas’lla ei ollut vaikeuksia suoltaa jatko-osia, ja niitä
totisesti tuli (”Kaksikymmentä vuotta myöhemmin” ja ”Bragelonnen varakreivi”).
Tässä on ero. Juuri kukaan ei ole lukenut ”Robinson Crusoen”
jatko-osia. Kun mies pääsi pois autiolta saarelta, homma oli sitä myöten selvä.
Itse idea taas oli nerokas ja siitä tehdään jatkuvasti versioita. Olen
muistavinani jopa huolellisesti kirjoitetun laajan pornoversion, jossa
kuvailtiin herra Crusoen monityydytettyä sukupuolielämää lihaa säästämättä ja
laadusta tinkimättä.
Alan Moorella näkyy olevan Kindlessä kiinnostava sarja ”Watchmen”.
Ja useita muita. On aihetta ottaa selvää. Sarjakuvan estetiikan syvyyksiin
johdattaa eritäin korkeakirjallinen ja erittäin hauska Michael Chabon. Häneltä
on suomennettu kaksi kirjaa 1989 ja 2003. Kuin kiusalla hän sai Pulizerin
palkinnon vuonna 2001 romaanillaan ”The Amazing Adventures of Kavalier &
Klay”.
Yli 30 vuotta sitten jostain ihme syystä luin Robinson Crusoen monisatasivuisen jatkon. Herrajestas että oli tylsää. Muistan vain, että sankari kuljeskeli ainakin Siperiassa. Kaipa odotin, että teksti joskus taas yltää saari-osan tasolle. Turha toivo.
VastaaPoistaSarjakuvat ovat tylsiä ja lapsellisia ja tyhmää ajanvietettä varsinkin 67-vuotiaalle ukkelille.
VastaaPoistaNäin on laita nuoriso-osastossa. Mutta 68-vuotiaalle papparaiselle sarjakuvat ovat erinomaista viihdettä, omiaan laajentamaan maailmankuvaa jne.
PoistaOlipa jokseensakin asiaton ja kaunaisen oloinen kommentti ?
PoistaEräs äiti antoi hätäpäissään poikansa lukea Aku Ankkaa aamupalalla.
PoistaMeni kaurapuuro liukkaammin alas. Tämän tavan saikin sitten kitkettyä pois vasta avovaimo. Nyt heillä on iso arkullinen vanhoja Aku Ankkoja odotttamassa seuraavaa sukupolvea.
Lapsellinen ja tyhmä kommentti
PoistaJust joo, taidat itse olla lapsellinen ja tyhmä. Miten olet mahtanut tänne eksyä.
PoistaEipäs hätäillä, kommenttihan voisi olla suora lainaus Fingerporista ?
PoistaMuuten olen sitä mieltä, että moni sarjakuva on kuin katselisi valokuvia kuolleitten etäisten sukulaisten häistä; elokuva, kuin lisäisi edelliseen serkkupojan epäselvän selostuksen ja kirja taas on kuin muistelisi omia häitään ja häämatkaansa....
Osui ja upposi
PoistaFingerporin sähköinen versio taitaa löytyä Elisa Kirja:sta.
VastaaPoistaH. Quarterman po. Allan Quatermain
VastaaPoistaKauan eläköön sarjakuvataide!
VastaaPoistahttp://www.avant-verlag.de/
http://www.epix.se/
http://www.goldenbird.se/
http://kommiekomiks.com/
Kauan eläköön sarjakuvataide II !
VastaaPoistahttp://journal.neilgaiman.com/
http://www.miriamkatin.com/
Onkos tämä jo Kemppisen tiedossa:
VastaaPoistahttp://www.wormworldsaga.com/
Suoraan nettiin piirretty (ongoing) sarjis.
Siis Watchmen on 1900-luvun merkittävimpiä (sarjakuva)romaaneja. Tyhjentymätön mestariteos, kevyesti verrannollinen vaikkapa Joycen Odysseukseen.
VastaaPoistaEhdottomasti kannattaa myös From Hell hankkia. Mielestäni jopa parempi kuin Watchmen.
VastaaPoistaKirjoittaja on ajastaan jäljessä, et tiedä tämän päivän sarjakuvista ja niiden kustantamisesta yhtään mitään. Levitä huhujasi jossain muualla, lähteesi ei ole edes luotettava vaikka itse luulee niin!
VastaaPoistaSeuraan bloginpitäjän tekstejä satunnaisesti, mutta niitä luettuani, aina innostun havaittuani, että taas tarttui jotain uutta faktaa (yleensä) hihaan.
VastaaPoistaVain sitä ihmettelen, että Kuvitettuja Klassikoita ei Kemppinen arvosta. Kyllä ne ne ainakin itselleni (61-vuotias nuori) olivat lapsuudessa kelpo tarinoita, jotka sen ikäpolven lukijan veivät dramaattisuudessaan mennessään. Naiivejahan ne toki olivat, nuo tarinat, nykyisestä näkökulmasta sihdaten. Klassikkojen kansikuvitus oli ylittämättömän upeaa katseltavaa, mikä jo tuolloin koukutti. Kaikki hankkimani lehdet ovat tallessa ja tämän päivän antikvaariset hinnat hakkaavat monet kelpo pörssiosakkeetkin!
M.L.