Sivun näyttöjä yhteensä

17. heinäkuuta 2012

Alan Moore ja Michael Chabon I


Alan Mooresta on kehittynyt johtava sarjakuvataiteilija. Jos satutte tietämään elokuvan, unohtakaa se välittömästi. Sean Connerysta huolimatta filmi oli epäonnistunut, kerrotaan yksimielisesti. Sarjakuva ”The League of Extraordinary Gentlemen 1 – 2” on loistava. Teos p helposti saatavilla myös Amazon Cloudin kautta.

Tämä sarjakuva näyttäisi olevan lähes hienointa, mitä olen nähnyt. Sopeuttaminen tietokoneen näytölle ja erilaisiin podeihin on toteutettu todella hyvin. Jopa värit on harkittu tarkoin.

Kuvassa esiityvät erikoislaatuisista herrasmiehistä H. Quarterman (”Kuningas Salomon kaivokset”, Kapteeni Nemo, Näkymätön mies ja naishenkilö, joka on ”Draculan” sankaritar. Tarinassa on merkittävä sija Holmesin veljeksillä, tohtori Jekyllillä ja useilla muilla tutuilla. Tehtävänä on rikostentorjunta. Tehtävän on uskonut aikalaisilleen kuningatar Viktoria.

Vaikka ei olisi koskaan nauttinut erikoisen syvästi Marvelin sarjakuvista eikä muista supersankareista, Mooren toteuttama sekoitus seikkailua, vitsikkyyttä ja eri syvyyksiin kätkettyjä kirjallisia ja kulttuurihistoriallisia munille potkaisuja, ovat suurta herkkua.

On tässä odotettu, milloin parhaat sarjakuvan piirtäjät siirtyvät tosissaan verkkoon? Miksei esimerkiksi Fingerpori ole helpommin saatavilla kuin HS:n kautta kiertämällä? Kun Carl Barksin kaikki Akut ovat alkuperäisinä verkossa, eikö niitä mitenkään saisi sinne suomenkielisinäkin, ainakin iPadiin ja Androideihin sopivana, koska loisteliaan kieliasun vuoksi ne ovat suomeksi paljon parempia kuin alkukielellä?

Moorea on julkaistu suomeksi jo yli 20 vuotta sitten. Minulla on tunne, ettei sarjakuva-albumi enää oikein elä kaupallisena tuotteena. Luotettava taho (Jalava) kuuluu tulleen samaan tulokseen. Sääli sinänsä. Kai miestä moni kanniskelisi mieluummin kirjaa kuin laitetta. Tämä mieltymys ei kuitenkaan näy lainkaan myynnissä. Pari tuhatta myytyä kappaletta usean vuoden aikana ei lyö leiville.

Miksi sarjakuvaa? Verratkaa Tinttiä albumina ja Spielbergin elokuvana. Elokuvahan ei ole huono, mutta ei se kyllä ole hyväkään. Hergén ainutlaatuisuutta väljyyttä, ilmavuutta, raikkautta ja tarinankerronnan notkeutta ja vauhtia ei voi siirtää edes elokuvaa.

Tämä taas on esteettinen opinkappale eli lukijan mielipide: sarjakuva, elokuva ja teksti eivät ole toisensa korvaavia eivätkä mene edes pahasti päällekkäin. Joku voi muistaa ”Kuvitetut klassikot”, joka taisi olla italialainen hanke. Eivät ne jutut toimineet sarjakuvina. Tuossa tarkoitetut klassikot, tyyppiä Monte-Criston kreivi, ovat tekstiä, ja ne oli yleensä kirjoitettu jatkokertomuksiksi. Samaan lajityyppiin kuuluvat meille niin rakkaat Pekka Lipponen ja Jerry Cotton, tosin vihkosina julkaistut, mutta joka kerta kuin uudestaan alusta alkavat.

Sanomalehden jatkokertomus eli följetongi (feuilleton) ol viisauden alku. Juonikin eteni kuin itsestään. Meillä alan uranuurtaja oli Topelius, sanomalehdentoimittaja. Jenkeissä Mark Twain oli lehtimiehenä latojakin, ja sepä vasta oli erinomainen järjestely, että pysty kirjoittamaan suoraan latomalla Tom Sawyerit ja Huckleberry Finnit.

Ei ”Kolmen muskettisoturin” lukijan mielessä ole, miten d’Artagnanille lopulta käy. Dumas’lla ei ollut vaikeuksia suoltaa jatko-osia, ja niitä totisesti tuli (”Kaksikymmentä vuotta myöhemmin” ja ”Bragelonnen varakreivi”).

Tässä on ero. Juuri kukaan ei ole lukenut ”Robinson Crusoen” jatko-osia. Kun mies pääsi pois autiolta saarelta, homma oli sitä myöten selvä. Itse idea taas oli nerokas ja siitä tehdään jatkuvasti versioita. Olen muistavinani jopa huolellisesti kirjoitetun laajan pornoversion, jossa kuvailtiin herra Crusoen monityydytettyä sukupuolielämää lihaa säästämättä ja laadusta tinkimättä.

Alan Moorella näkyy olevan Kindlessä kiinnostava sarja ”Watchmen”. Ja useita muita. On aihetta ottaa selvää. Sarjakuvan estetiikan syvyyksiin johdattaa eritäin korkeakirjallinen ja erittäin hauska Michael Chabon. Häneltä on suomennettu kaksi kirjaa 1989 ja 2003. Kuin kiusalla hän sai Pulizerin palkinnon vuonna 2001 romaanillaan ”The Amazing Adventures of Kavalier & Klay”.

18 kommenttia:

  1. Yli 30 vuotta sitten jostain ihme syystä luin Robinson Crusoen monisatasivuisen jatkon. Herrajestas että oli tylsää. Muistan vain, että sankari kuljeskeli ainakin Siperiassa. Kaipa odotin, että teksti joskus taas yltää saari-osan tasolle. Turha toivo.

    VastaaPoista
  2. Sarjakuvat ovat tylsiä ja lapsellisia ja tyhmää ajanvietettä varsinkin 67-vuotiaalle ukkelille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 68 tuli juuri täyteentiistaina, 17 heinäkuuta, 2012

      Näin on laita nuoriso-osastossa. Mutta 68-vuotiaalle papparaiselle sarjakuvat ovat erinomaista viihdettä, omiaan laajentamaan maailmankuvaa jne.

      Poista
    2. Olipa jokseensakin asiaton ja kaunaisen oloinen kommentti ?

      Poista
    3. Eräs äiti antoi hätäpäissään poikansa lukea Aku Ankkaa aamupalalla.
      Meni kaurapuuro liukkaammin alas. Tämän tavan saikin sitten kitkettyä pois vasta avovaimo. Nyt heillä on iso arkullinen vanhoja Aku Ankkoja odotttamassa seuraavaa sukupolvea.

      Poista
    4. Lapsellinen ja tyhmä kommentti

      Poista
    5. Just joo, taidat itse olla lapsellinen ja tyhmä. Miten olet mahtanut tänne eksyä.

      Poista
    6. Eipäs hätäillä, kommenttihan voisi olla suora lainaus Fingerporista ?

      Muuten olen sitä mieltä, että moni sarjakuva on kuin katselisi valokuvia kuolleitten etäisten sukulaisten häistä; elokuva, kuin lisäisi edelliseen serkkupojan epäselvän selostuksen ja kirja taas on kuin muistelisi omia häitään ja häämatkaansa....

      Poista
  3. Fingerporin sähköinen versio taitaa löytyä Elisa Kirja:sta.

    VastaaPoista
  4. H. Quarterman po. Allan Quatermain

    VastaaPoista
  5. Kauan eläköön sarjakuvataide!

    http://www.avant-verlag.de/

    http://www.epix.se/

    http://www.goldenbird.se/

    http://kommiekomiks.com/

    VastaaPoista
  6. Kauan eläköön sarjakuvataide II !

    http://journal.neilgaiman.com/

    http://www.miriamkatin.com/

    VastaaPoista
  7. Onkos tämä jo Kemppisen tiedossa:
    http://www.wormworldsaga.com/
    Suoraan nettiin piirretty (ongoing) sarjis.

    VastaaPoista
  8. Siis Watchmen on 1900-luvun merkittävimpiä (sarjakuva)romaaneja. Tyhjentymätön mestariteos, kevyesti verrannollinen vaikkapa Joycen Odysseukseen.

    VastaaPoista
  9. Ehdottomasti kannattaa myös From Hell hankkia. Mielestäni jopa parempi kuin Watchmen.

    VastaaPoista
  10. Kirjoittaja on ajastaan jäljessä, et tiedä tämän päivän sarjakuvista ja niiden kustantamisesta yhtään mitään. Levitä huhujasi jossain muualla, lähteesi ei ole edes luotettava vaikka itse luulee niin!

    VastaaPoista
  11. Seuraan bloginpitäjän tekstejä satunnaisesti, mutta niitä luettuani, aina innostun havaittuani, että taas tarttui jotain uutta faktaa (yleensä) hihaan.

    Vain sitä ihmettelen, että Kuvitettuja Klassikoita ei Kemppinen arvosta. Kyllä ne ne ainakin itselleni (61-vuotias nuori) olivat lapsuudessa kelpo tarinoita, jotka sen ikäpolven lukijan veivät dramaattisuudessaan mennessään. Naiivejahan ne toki olivat, nuo tarinat, nykyisestä näkökulmasta sihdaten. Klassikkojen kansikuvitus oli ylittämättömän upeaa katseltavaa, mikä jo tuolloin koukutti. Kaikki hankkimani lehdet ovat tallessa ja tämän päivän antikvaariset hinnat hakkaavat monet kelpo pörssiosakkeetkin!

    M.L.

    VastaaPoista