Sivun näyttöjä yhteensä

27. heinäkuuta 2012

Olimpialaiset


Ehdotan otsikon oikeinkirjoitusmuutosta. Olumpialaiset olisi myös hyvä, tai ölympiäläiset.

Vokaalisointu on suomen (ja turkin) rakennepiirteitä. Etu- ja takavokaali eivät mahdu samaan sanaan. Ne joilla on nyt olympolaisia ääntämisvaikeuksia, ovat tosi suomalaisia.

Kuva on Wikipediasta ja esittää yhtä varhaista kuin surullista doping-tapausta. Meneillään on maratonjuoksu St. Louisin kisoissa 1904. Juoksija on saanut valmentajaltaan kiihotusaineeksi strykniiniä (!) ja konjakkia. Myös kisat menivät pieleen, samoin kuin Pariisi 1900.

Kirjoitan kehuskellakseni Smithsonian Magazinea, jonka otin jossain vaiheessa iPadiini. Väittäisin että se oli ilmainen. Innostus johtuu siitä, että Washington D.C.:ssä oleva museon on mielestäni suurenmoinen. Suosittelen poikkeamista kaupungissa pelkkää museokäyntiä varten ja tutustumista tieto- ja tietoliikennetekniikkaan. Apollo-kapselia voi tietenkin töllistellä, mutta se on toisella puolella helteessä pirullisen leveää puistokatua.

Kirjoitus olimpialaisten historiasta on sävyltään sopivan rienaava. Paroni de Coubertin, Avery Brundage ja Samaranch esitellään melkoisina roistoina, mikä on käsittääkseni juuri oikea tulkinta.

Kun kotirauha rikkoutuu tänään viikoiksi, on myös oikea hetki sanoa ääneen, että noissa kisoissa järjestelyineen ja ennen kaikkea bisnes-näkökulmineen on mennyt jotain pahasti reisille. Smithsonianin kirjoittaja antoi ymmärtää, että yhdet tienaavat kisoista hirveästi, mutta toiset kärsivät, etenkin veronmaksajat. Kirjoittaja antaa ymmärtää, että Kreikan alamäki alkoi Ateenan olympialaisista. Sitä en tiedä, onko hänellä perusteita käsitykselleen.

Urheilun keksiminen, eli erilaisen koikkelehtimisen valjastaminen ahdasmielisen kansalliskiihkon ja leveälompakkoisen liiketoiminnan välöineeksi näyttäisi olevan ruotsalainen keksintö (1912 kisat). Me suomalaiset olemme toisin sanoen oppineet senkin Ruotsista.

Onni että Kolehmaisen kolme veljestä ja Ritola oppivat Amerikassa, että juoksemisesta saa rahaa. Saatiin kaikkien aikojen sensaatio Paavo Nurmi, joka ei hänkään kyllä harrastanut köyhyyttä. Toisaalta hänestä ei tullut filmitähteä, kuten samoissa (Pariisin ja Amsterdamin) kisoissa paljon kultaa kahmineesta Johnny Weissmülleristä.

Pariisin olympialaisia 1924 kuvaa elokuva ”Tulivaunut” (Chariots of Fire). Cambridgessa syrjityn juutalaisen ja tiukan uskontonsa kanssa kamppailevan skottinuorukaisen tarina ei mitenkään mahdu suomalaisen urheiluperinteen sisään.

Peruutan toisaalta osan pahoista puheistani ja ilkeistä kirjoituksistani. En ollut ennen katsonut Harakan ja Kortelaisen kirjallisuusohjelmaa, vaikka pidän Harakkaa hyvänä. Nyt pidän myös Anna Kortelaista.

Aikakirjoihin meni City-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, joka puhui virheellisesti huomiotta jättämästäni Margaret Atwoodista, romaanista ”Orjattaresi” (The Handmaid’s Tale).Se ei ole uutinen, että tiedoissani on pahoja aukkoja. Tämä tuntuu olevan todella paha.

Asiaa auttaa hiukan se, että jotkut aikalaiskirjallisuuden huipuista ovat vain hyviä. On aina mieluisaa laiminlyödä laiskuuttaan kaikenlaisia asioita, joita pitäisi tehdä oman etunsa vuoksi.

Atwoodin sävyyn – on syytä kavahtaa aina kun joku patistaa tekemään tai jättämään tekemättä jotain ”oman etusi vuoksi”. Puhuja tarkoittaa tuolloin luultavasti omaa etuaan, ei puhutellun.

Silmissäni karkean alaikäinen Pettersson – voisi olla vähän yli kolmikymppinen – puhui viisaasti ja innostavasti. Päätin heti paikalla painaa nimen mieleeni ja ruveta poimimaan City-lehden mukaani aina kun silmä välttää.

32 kommenttia:

  1. KKO:n tiedoista esimerkiksi Wikipediasta ilmenee, että sen tähänastisista 8 puheenjohtajasta on kolmella ollut paronin ja yhdellä kreivin arvo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edit: tarkoitin KOK:ta eli Kansainvälistä olympiakomiteaa

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  2. "Peruutan toisaalta osan pahoista puheistani ja ilkeistä kirjoituksistani. En ollut ennen katsonut Harakan ja Kortelaisen kirjallisuusohjelmaa, vaikka pidän Harakkaa hyvänä. Nyt pidän myös Anna Kortelaista."

    Tuota. Joo. Voihan se olla näinkin. Itse olen katsonut kyseisen ohjelman joka jakson ja en nyt täysin voi kyllä allekirjoittaa Kemppisen väitettä.

    Väittäisin, että kyseisessä ohjelmassa klassikkokirjojen sanoma suodatetaan Harakka/Kortelais-espresson läpi ja siten kirjoista poimitaan asiat ja pointit, jotka vahvistavat toimittajien maailmankuvaa. Tässä tapauksessa ja ohjelmassa se kuva on vahvasti vasemmalle kallellaan.

    esimakua tulevasta ja kyseisen ohjelman linjasta antoi jo ensijakso, jossa pohdiskeltiin Macbethin sortumista vallanhimoon ja sitä kautta murhaamisen ja tappamisen tielle. Mukana ohjelmassa oli joku supernarsistinen näyttelijä, joka ensitöikseen totesi ettei Mbeth missään nimessä ole paha, vaan hän on olosuhteiden uhri. Timo ja Anna nyökyttelivät ja säestivät hyväksyvästi. Pahan siirtäminen pois yksilöstä ja sen selittäminen pelkästään rakenteista johtuvaksi lienee pahin mahdollinen asenteellinen rutto, joka leviää nyky-yhteiskunnassa kulovalkean tavoin. Mutta näin sitten on jos media saa sen siltä näyttämään.

    Vielä pieni ilkeys tai fakta. Anna Kortelaisen nytkähtelevät ilmeet ja hänen tempova teennäisyys on välillä aika raskasta seurata, jos naisen esiintymistä katsoo pikkasenkin kriittisellä silmällä. Ihmisen aitous näkyy esiintymisessä ja ennen kaikkea televisiossa; samoin kuin epäaitous eli teennäisyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikaisen sanan "väite". Niitä toki esitän, mutta nyt kirjasin vain tunteitani. Niin usea ennakkoasenteeni sai kolauksen.

      Kirjallisuus- ja taideohjelmilta odotan juuri sellaista ja uteliaisuuden herättämistä.

      Pahuudesa ja rakenteisa olen kanssasi samaa mieltä, vaikka kysymyksen asettelu yksilö - yhteisö ei tietenkään ole jrjellinen.

      Poista
  3. Kun opettelee ääntämään eestiä, ääntää samalla suomenkieltäkin oikein. (Vai mitä JarMom?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kun opettelee puhumaan, niin että tietää mitä puhuu...

      Poista
    2. Kuitenkin me kaikki osaamme sanoa "hepolykky" aivan kepeästi!

      Olumppian kissoja silittää Kunnaksen Ilkka

      Poista
  4. Anna Kortelainen on tosi kaunis, kuten myös Bettina Sågbom. Minnekäs tämä Bettina on kadonnut? Muistaakseni hän meni tasavallan presidentin 6.12 juhliin vero modan tai jonkun vastaavan, olikohan se markka-aikaa vielä, alle satasen puvussa. Harakka ja Kortelainen ovat hyvä pari. Puhuivat Veikko Huovisen kirjasta Veitikka, sanoivat Hitleriä diktaattoriksi. Aatu ei todellakään ollut diktaattori, vaan surkea kansan mielistelijä. Te olette valittu kansa ja paha on tuolla, toisaalla.

    VastaaPoista
  5. Eugen Ekman ja Sylvi Saimo. Sankarit jotka meille annoit vastakauppana pyhimysten luiden ja hiuksien sijaan. Havaittavan voitto taikauskosta. Tämä oli se metsäläispojan tajuntäyttö ja mielenmitta jonka koulupakko tuotti. Se piti otteessaan pitkään. Rupesiko irtoamaan Kalevi Keihäsen ansiosta ?

    Lontoossa otti varaslähdön Mario Draghi. Kävi puhumassa paikanpäällä pörssit rohkeiksi. Olimpialais (menikö oikein?) yhteys on tietty Eurolle passeli. Miten se kaikki kerittiinkin Ateenassa rakentaa ? Laskujen kuittaaja oli EKP ja Euroopan Investointirahasto. "Korruptio"kannustimista eräs oli EKP:n hyväksyntä firmaosakkeille eurorahoituksen valuttamiseksi yritysperustantaan -ja laajennuksiin uusanneissa. Jotka siis tuolla periferiassa EKP merkitsi. Eikä tarvinnut olla vain tavara- tahi rakennuskonkreettista (kuten Sitralla kun joskus lähestyin,viaton tähtisilmä), vaan esimerkiksi valmennusyrityshanke kelpasi. Ja tuloksia tuli Ateeenan kisoissa 2004.

    En ymmärrä pysähtyä. Kun pankki vakuutus osakeannit jne pantiin samaan Citigroupiin Simon Weilllin lobbaamana saatiin kapitalismi-imperialismille suitsukeastia ja täkyleivät. Valloittivat mm.Suomen ihan tuosta ryssäherkän nenämme alta. Sattuu sitä. Eurooppa iski §-osaamisella. Rakennettiin laki joka ei sentään kieltänyt rumia kesäsäitä, mutta sanoi että valtionvelka on riskitön EKP:n tornin näköalueella. Eli pankkitaseessa sopii rajatta lisätä velkaa valtiolle ja myydä obligaatiot EKP:lle. (Rainer von Fieant makasi haudassa.) Sattui niin somasti että UBS ja Deutsche ja Generale ja Santander veivätkin bondit Amerikkaan ja varjopankkimaailman vakuusmateriaaliksi. Näitä sitten pantattiin New Yorkin toimistotorneistä tähtäillen Euroopan eläkesäätiöille pimiöyhtiöitä nivelinä notkutellen. Sama bondi jälleenpantattaisiin jos tarvis ja voisipa konkurssipesästä realisoida päältä ihan kuin kuitaten. Näillä mahdollisuuksilla varustettuna maailmasta tuli likvidi eli juoksukauppainen. Asia hurmasi ihalaiset, mäenpäät ja kangasniemet hallamailla.Lompsat levitettiin. Edistyksen kiihdytysajon överiksi menoa globaalissa ei kannata surra eikä pankkiireita soimata. Se on valloitushurmos sellaista. Sukua toisille olympoolaisille.

    Niin sieltä varjopankissa raha ui Kiinaan ja virran päällä kellui proomuissa Perlos. Eilen ilmoitettiin että Kemiraa irroitetaan. Mutta saadaan Mersu. Se on sulka joustavalle lomautusvälineelle. Siihen on Suomessa rahaa kuten Moody´s vasta kuulutti. Ja se Sitratekesvtt EU-rakennerahasto kuittaa muutostyöt ties monettako kertaa.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaakos James Ellroy tänne suomenkielellä? vai onko käännettyä?
      Siis J.Sjöstedt?

      Poista
  6. Paavo Nurmi loisti tosiaan samoissa kisoissa kuin Johnny Weissmuller, eikä Nurmesta tullut filmitähteä. Pariisin ja Amsterdamin olympialaisia filmattiin kuitenkin paljon, niistä tehtiin ensimmäiset kokoillan olympiadokumentitkin, ja niistä voi todeta, että Nurmea filmaattisempaa olympiajuoksijaa ei ole ollut. Eräässä noiden vuosien suomalaisen elokuvalehden kansikuvassa Nurmi poseeraa Douglas Fairbanksin, aikansa suurimman seikkailutoimintatähden, kanssa.
    Ritola voittaa Nurmen Amsterdamissa:
    http://www.youtube.com/watch?v=IFVCYEAX69s&feature=player_embedded

    VastaaPoista
  7. Törmäsinpä muuten faktoidiin, että olimpialaishenkeä on herätelty antiikin jälkeen jo vuodesta 1612 Cotswoldin kisoissa:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Cotswold_Olimpick_Games

    Lajeista kiinnostavat erityisesti kintuillepotkiminen (shin-kicking) sekä dwile flonking, jossa ulkovuorossa oleva joukkue tanssii piirissä ja sisävuorossa oleva heittelee sitä olueen kastetulla mopilla.

    VastaaPoista
  8. Tuossa olympia-sanan ääntämisessä on kyse vain henkisestä velttoudesta. Ei se ole vaikeaa. Harjoittelun voi aloittaa toistamalla sanaa lympia riittävän monta kertaa, niin että se sujuu. Sitten harjoitus jatkuu ääntämällä erikseen o ja lympia peräkkäin pienen tauon kanssa. Kun tämä sujuu, voidaan jatkaa koko sanalla.

    Kielten oppiminen perustuu aina ulkoa oppimiseen ja toistoon: hauki on kala, hauki on kala, haukio on pressan muija. Valitettavasti eräät veltostavat kasvatustieteilijät ovat panneet pannan ulkoa oppimiselle ja sitten ihmetellään miksi vieraiden kielten sanavarasto on niin kovin kapea.


    Oikeasti sana pitäisi ääntää olimpia, mutta kun ne saksalaiset...

    Kuka muuten keksii, miksi roskaväki eli bööbeli ääntää sanan tähtisadetikku lähes poikkeusetta sanana tähtisädetikku? Mikä edes on tähtisäde?

    VastaaPoista
  9. Leipää ja sirkushuveja. Varma vallanpitäjien metodi, toiminut ainakin kaksi tuhatta vuotta.

    Päteeköhän tämä päähäni juuri pälkähtänyt aksiooma: ne maat, joissa on kahinoita, ovat urheilun kehitysmaita.

    VastaaPoista
  10. ''Olimpialaiset' olisi täysin naurettava muoto. Katsokaa peilistä, miltä näytätte, kun sanotte sen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omakohtaisuus on aina hyvä pohja neuvomiselle.

      Poista
  11. Puhutteleva kuva St. Louisin kisoista 1904. KOK:n puheenjohtaja, paroni Pierre de Coubertin halusi, että nämä kolmannet olympialaiset olisi pidetty Chicagossa, joka voitti kisojen hakukilpailun. St. Louisin maailmannäyttelyn organisaatio ilmoitti tämän jälkeen, että kisat pitää järjestää oheisohjelmana St.Louisissa tai sitten he junailevat ihan omat isot olympialaiset! Kisojen osanottajista muuten 85 prosenttia oli yhdysvaltalaisia. Lajeina oli mm. mutapaini, tolppaan kipuaminen ja kivenheitto.

    VastaaPoista
  12. Muistaakseni joku TV toimittaja sanoi 80-luvun loppupuolella, että "Jos joku vielä sanoo Ölympialaiset, niin minä kyllä otan syänidiä".

    VastaaPoista
  13. Huikea kuvalöytö Kemppiseltä: otoksessa on amerikkalainen Bostonin maratoninkin kerran voittanut Frederick Lorz, joka simahti St. Louisin maratonilla 1904 pahasti jo 15 km:n kohdalla. Lorz tuettiin valmentajien toimesta automobiiliin, joka sammui reitin varteen. Lorz tunsi voimiensa palanneen ja hölkytteli perille. Stadionilla kaikki kuvittelivat, että siinä saapuu ensimmäisenä maratonin amerikkalainen voittaja! Ahneus iski amerikkalaiseen. Lorz antoi jopa presidentti Rooseveltin Alice-tyttären painaa laakeriseppeleen päähänsä. Mitalia hän ei ehtinyt saada, sillä reitiltä palanneet virkailijat kertoivat Lorzin ohittaneen valvontapisteet vauhdikkaasti automobiilin kyydissä. Mitä ihminen ei tekisi voiton eteen!

    VastaaPoista
  14. Jättäkää, Kemppinen, City-lehti kuitenkin hyllyyn. Paitsi tietenkin, jos parikymppisten peti- ja juopottelupuuhat kovasti kiinnostavat.

    VastaaPoista
  15. Lääketiede jyllää urheilussa. Valtiot ovat täysillä mukana ohjelmissa aivan kuten DDR:n ja Neuvostoliiton aikana, jolloin mitaleilla haluttiin osoittaa maan ja kommunismin voimaa. Ennen suurkisoja pidetään aina omat testit, joissa varmistetaan, ettei käry käy ja maine mene. Näin jaloa se urheilu on. Johtajat juovat krapulaansa hiihtäjien mustikkasopatkin. Tuossa tuleekin olympiavoittaja? Mitä ihmettä: hänellä on kolme päätä? Oh My Goood!

    VastaaPoista
  16. Mielestäni Atwoodin ongelmana on juurikin kirjailijan pienuus. Ei ole suuri, ehkä sitten vain hyvä. Ihan kuin kirjoittaja olisi - vanha. Joutuu valitsemaan tyylikseen kovin ulkopuolisen kertojan, reportterin, genretyypillisen dystoopin. Sävyt ovat tavallisia, kehyksetkin täytyy lainata.

    Kaikesta tuntee, ettei Atwood ole ollut siellä, missä maisema on rakennettu umpeen aitojen kopioilla, kirjoja poltetaan ja naiset vain synnyttävät. Ajankohtaista, kyllä, mutta värinä on silti tuttua ja tummanvihreää Kaari Utriota. Mokoma piittaamattomuus jopa suututti lukiessa. Ja kylkeen pisti silti kummasti muutaman kerran. Kai sitä voi sitten suositella.

    VastaaPoista
  17. Noposen Paavo kai aikoinaan ohjasti lausumaan tuota vaikeaa sanaa, joka vääntyy suomalaisten suussa niin helposti olumppialaisiksi. Tässä ohje lukijoille ja ihan ilmaiseksi.

    Hoe aluksi kolmen sarjoissa sanaa lympia, lympia, lympia. Lisää sitten sanan alkuun o. Siis näin. Lympialympiaolympia. Ja se on siinä.

    Lopputulos. Olympialaiset.

    VastaaPoista
  18. Ad Omnia: - vokaalisointu ei koske yhdyssanoja, esim. "kultahäät".

    VastaaPoista
  19. Miksi meidän pitäisi osata lausua sana olympia?

    VastaaPoista
  20. Olympialaisten avajaisten mausteeksi on hyvä kerrata Pentti Haanpään novelli pyöräurheilija Saikansalosta sekä katsaus urheiluhuulludesta yleisesti, kts.
    ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/685/565.

    Haanpään omat pyöräretket eivät kai olleet urheilua vaan pikemmin
    kulttuurimatkailua, vaikka pyörän merkki olikin Olympia.

    VastaaPoista
  21. Vittu kun mua rupes vituttaa kaikki. (käy katsomassa peiliä) Etenkin itteni mua vituttaa nyt.

    VastaaPoista
  22. En aio katsoa/seurata olympialaisia. Jääköön se muiden hurahtaneiden tehtäväksi.
    Mielestäni piereskelyn MM on kiinnostavampaa seurattavaa. Siinä on vaan muutamat hernesoppapurkit pelissä.

    VastaaPoista
  23. Pakinoitsija Olli ehdotti aikanaan muotoa "Ölumpialainen kisaisto".

    VastaaPoista
  24. Mitä vaikeeta se on sanoo olympia?! Se on vaan laiskuutta.

    Topeliuksella oli ilmeinen pointti suomalaisten kielenvääntämislaiskuudesta kun ehdotti sateensuojalle (parapluie, umbrella) nimeä varataivas.
    Wikipedia:
    "Die erste schriftliche Erwähnung eines Regenschirms stammt aus dem Jahr 800. Damals schickte der Abt Alcuin von Tours dem Bischof Arno von Salzburg einen solchen mit den Worten „Ich sende dir ein Schutzdach, damit es von deinem verehrungswürdigen Haupte den Regen abhalte.“[1]"

    Ja varataivashan on kohta tarpeen olympialaisissakin...

    VastaaPoista
  25. City-lehden paperiversio lakkautettiin tänään. Veikkaan, että Petterssonia saadaan jatkossa seurata muilla foorumeilla.

    VastaaPoista