Sivun näyttöjä yhteensä

7. tammikuuta 2011

Sata suomalaista




Nämä ihmiset ovat vaikuttaneet hyvin monen suomalaisen elämään. Juuri sillä perusteella heidät on listattu tähän.

Tässä näyttää olevan monen päivän teksti. Vaikka en aiokaan seistä sanojeni takana, ehkä tästä riittää puhuttavaa. Tarkoituksenmukaisuussyistä panen koko kupongin julki nyt, kerralla.

Aalto, Alvar, (1898-1976), brändimarkkinoijan uranuurtaja. Brändi oli Alvar Aalto, ajoittain myös Artek. Hyvin merkittävä arkkitehti.
Aarnio, Aulis, (1937-), aikansa johtava lakimies.
Ackté, Aino (1876-1944), oman aikansa Arja Saijonmaa.
Ahlqvist, August, (1826-1889), suomalaisen akateemisen perinteen (kielentutkimus) ja arvosteluperinteen luoja.
Aho, Juhani, (1861-1921), ensimmäinen ja viimeinen tavallisen kansainvälisen tason prosaisti ja rauhallinen kulttuurijohtaja. Hänelle tilatun Nobelin sai sitten Sillanpää, hyvä kirjailija hänkin.
Cajanus, Daniel (1703-1749) suurin suomalainen (ainakin 247,5 cm). Väinö Myllyrinne kilpailee tittelistä).
Donner, Kai (1888-1935). Tutkimusmatkailija, joka perehtyi Siperiaan kaiken varalta.
Erkko, Eljas, (1895-1965), ministeri, mahtimies ja mahtailija.
Gallen-Kallela, Aksel, (1865-1931), kotimainen taidemaalari ja teollinen muotoilija.
Haanpää, Pentti, (1905-1955), Kiven jälkeen ensimmäinen kirjailija, joka ajatteli aivan itse ja kirjoitti kovista asioista; tosin menestys merkitsi kesyyntymistä kuten melkein aina.
Haavikko, Paavo, (1931-2008), runoilija, myös prosaistina, liikemiehenä ja lehtikirjoittelijana.
Heinrichs, Erik, (1890-1965), jääkäreistä etevin, päämajan aivot, mies joka selviytyi mistä tahansa, jopa Mannerheimista (josta hänen väitetään sanoneen, ett siinä oli mies ilman kotia, uskontoa ja isänmaata).
Herlin, Pekka (1932-2003). Olisi suurmies, vaikka olisi epäonnistunutkin.
Hetemäki, Päiviö, (1913-1980), Suomen paras pataljoonan komentaja, reservin upseerina. Jäähdytteli sotien jälkeen pitämällä samanaikaisesti Kekkosen, työnantajat ja SAK:n yhteistyössä. Isänmaan isä.
Hirn, Yrjö, (1870-1952), akateeminen moniosaaja, esseen mestari, jostain syystä unohdettu.
Horn, Arvid (1664-1742). Sotakorvausteollisuuden käynnistäjä.
Hynninen, Jorma, (1941-), laulaja, taiteellisen tinkimättömyyden uranuurtaja.
Hynninen, Jouko Untamo, (1909-1973), Suomen paras pataljoonan komentaja (kadettiupseerina). Kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari.
Ikola, Jaakko Oskari, (1887-1951), Vaasan-Jaakkoo, kadonneen perinteen edustaja, kiilusilmäinen oikeistopoliitikko ja leppoisan viinanhuuruinen humoristi, joka peitti Venäjän kirjallisuuden tuntemuksensa murteeseen. Valantehnyt kielenkääntäjä (suomi, ruotsi, saksa, venäjä).
Jansson, Tove (1914-2001), korkean kansainvälisen luokan kirjailija.
Jutikkala, Eino, (1907-2006), suomalaisen historiantutkimuksen isä. Pääteos ”Suomen talonpojan historia.” Suuri saavutus 30-luvun Suomen kulttuurihistorian I-V toimittaminen.
Juusten, Paavali, (1517-1576), poliitikko ja diplomaatti, jäänyt Agricolan ja Porthanin jalkoihin yleisessä katsannossa. Kiinnostunut muinaisilmiöistä
Juutilainen, Ilmari, (1914-1999), urheilija.
Juva, Mikko, (1918-1904), arkkipiispa, yliopiston rehtori, vt. komppanian päällikkö, historiantutkija, poliitikko ja vaimonsa (Brofeld) omaisuuden turvin yksi maan vaikutusvaltaisimpia kulissimiehiä (PYP, Kymi).
Jylhä, Yrjö, (1903-1956) vuosikymmenensä johtava runoilija ja suomentaja, hyvä komppanianpäällikkö ja hyvin erikoinen ihminen.
Järnefelt, Elisabeth, (1839-1929), henkilöitynyt baltian-venäläisyys, o.s. Clodt von Jürgensburg. Ja niin vaikutusvaltainen nainen!
Järvenpää, iisakki, (1859-1929), oppi suulaisiltaan Juho ja Kustaa Lammilta puukonteon ja loi legendan.
Kaila, Eino, (1890-1958), oman aikansa Jörn Donner.
Kairamo, Kai, (1932-1988), vanhan suvun viimeinen vihanta.
Kalima, Eino, (1882-1972), suomalaisen teatterin uranuurtaja, Stanislavskin tuttava ja Tshehovin osaaja, joka piti ainoana venäläisyyttä esillä sotien välisenä aikana.
Karamzin, Aurora, (1853-1908), yksi aikansa harvoja kansainvälisen tason toimijoita. Suurlahjoittaja.
Kekkonen, Urho (1900-1986), koulu- ja työpaikkakiusaaja. Korkeushyppääjä.
Kivi, Aleksis, (1834-1872), nero.
Kivimäki, T.M. (1886-1968), Suomen von Papen, aina samaa mieltä kulloisenkin esivallan kanssa, keskinkertaisten juristien suojeluspyhimiys
Klemetti, Heikki, (1876-1953), nosti musisoinnin, nimenomaan kuorolaulun tason niin korkeaksi, että siitä voitiin myöhemmin tehdä musiikkia. Arvostelijana Seppo Heikinheimon suora edeltäjä, hyvässä ja pahassa.
Kokkonen, Joonas, (1921-1996), säveltäjänä toteutti viinan syömän Madetojan ja kesken tapetun Kuulan jälkeen kansanomaisen ja korkean yhdistämisen, frakki ja Reino-tohvelit.
Koskenniemi, Veikko Antero, (1885-1962), eläytymiskykyinen harrastelija kirjailijana, arvostelijana, professorina, kabinettivaikuttajana ja rehtorina, toisarvoisten vaikutteiden väsymätön välittäjä.
Kunnas, Kirsi, (1924-), nuorison kansainvälistäjä ja riimin renessanssin äiti.
Kuusi, Matti, (1914-1998), kansanperinteen tutkija monen vaikean miehen (Setälä, Haavio) jälkeen, porvarillisen Suomen ääni ja esseisti vaikean miehen (Kekkonen) loiston päivinä.
Kuusinen, Otto Ville, (1881-1964), Martti Ahtisaaren edeltäjä
Kärki, Toivo, (1915-1992), papinpoika, joka teki musiikista taidetta.
Leino, Eino, (1878-1926), tähtitieteellinen juoppo.
Leskinen, Juice (1950-2006), antoi sanat surulle.
Lindelöf, Lorenz Leonard, (1827-1908), nousi itse tiedemiehenä – matemaatikkona – hyvälle kansainväliselle tasolle ja veti perässään sukulaisia ja seuraajia toistaiseksi loppumattoman määrän.
Linder, Hjalmar, (1862-1921), visionääri liikkeenjohtaja, jonka uraa vävynsä Mannerheimin autonapumiehenä jatkoi etevästi Rudof Walden.
Lindman, Åke, (1928-2009), elokuvamies joka syöpyi yhdellä hienolla roolityöllä kansakunnan muistiin. Jalkapalloilijana kovaotteinen mutta ihmisenä kiltti.
Linkomies, Edvin (1894-1963).  Mies joka voitti suuruudenhulluutensa.
Linna, Väinö (1920-1992), Runebergin kauan kadoksissa ollut kaksoisveli.
Lönnrot, Elias, (1802-1884), Suomen paras kustannustoimittaja.
Malmsten, Georg, (1902-1981), suomenruotsalainen huippulahjakkuus, vähän niin kuin Evert Taube Ruotsissa.
Manner, Kullervo, (1880-1939), onnenonkija ja suuri suomalainen suruntuoja.
Mannerheim, C.G.E., (1867-1951) seikkailija, pätkätyöläinen. Ymmärsi että oma kenraalikunta on ylipäällikön pahin vihollinen, joten piti sen jatkuvan epävarmuuden tilassa.
Maunu Tavast, (1357-1452), kaikkien aikojen suurin suomalainen.
Mäkinen, Eero, (1886-1953), Euroopan tärkeimpiin kuuluneen kaivoksen johtaja ja säilyttäjä.
Nurmi, Paavo (1897-1973), grynderi ja muutenkin ilkeä ihminen.
Nykänen, Matti (1963-), hävittäjälentäjä.
Oksanen, Sofi (1977-), korkean kansainvälisen luokan kirjailija.
Paasikivi, J.K. (1870-1956), suomen suurin opportunisti.
Palmén, Johan Philip, (1845-1919), aikansa johtava laki- ja hallintomies.
Palo, Tauno, (1908-1982), maailmanluokan näyttelijä ja suomalaisuuden perikuva – kasakkapäällikön näköinen mies, jonka perimä oli suomenruotsia ja Venäjää.
Paulaharju, Samuli, (1875-1944), kansankoulunopettaja ja itseoppinut perinteen kerääjä, ehkä siinä toimessa maailman paras. Suomen kirjailijoiden parhaita. Muiden ansioiden ohella Tuoma Anhavan äidinisä.
Pihkala, Lauri ”Tahko”, (1888-1981), omituinen mies, joka pani paljon matkaan etenkin urheilussa. Näkyvää kulttuurisukua, Gummerus.
Päätalo, Kalle, (1919-2000), kirjoitti sotaromaaneja siviilistä ja antoi kansalla kasvot, jotka tämä tunsi omikseen viisaampien varoittelusta huolimatta.
Rannanjärvi, Antti, (1828-1882), pohjalainen talollinen ja tapakulttuurin uudistaja.
Rautavaara, Tapio, (1915-1979), kitara, keihäs, jousi ja supersäteily, tiettävästi todellisuudessa julkista rooliaan tunnollisempi, jopa vaimonsa ja tyttäriensä mielestä miesten mies, ainakin selvänä.
Rautio, Markus, (1891-1973), kolmannen luokan kyky, joka viehätti kaikkia Markus-Setänä. Luultavasti vihasi lapsia.
Ruotsalainen, Paavo, (1777-1852), luonnonnero, Kierkegaardin aikalainen ja hengenheimolainen.
Ryti, Risto, (1889-1956), aina pinteessä, maan ensimmäinen ja viimeinen kansainvälinen juristi.
Saariaho, Kaija, (1952-), säveltäjä.
Saarinen, Eliel, (1873-1950), suunnitteli Telefunken-radion näköiset rautatieasemat Helsinkiin ja Viipuriin, ja alastonsetelit.
Salmela, Hugo, (1884-1918), vastuuntuntoinen sosialisti, luonnonlahjakkuus sotilaana, omien surmaama ”Koskelan Akseli”.
Salonen, Esa-Pekka, (1958), korkean tason kapellimestarikaartin (Saraste, Vänskä, lähes kymmenen muuta) ensimmäinen kaupallisen läpimurron toteuttaja.
Sibelius, Jean (1865-1957), suuri säveltäjä ja luulosairauksien uhri, joka käytti kahta numeroa liian isoa paitaa.
Simonen, Aarre, (1913-1977), paras oikeusministeri. Moraalisesti värisokea aikana jolloin vaadittiin tunnustamaan, ei tunnistamaan väriä.
Sinisalo, Veikko, (1926-2003), suuri näyttelijä, jonka väheksyminen oli helsinkiläisen älymystön suosima harraste. Kun Sinisalo avasi suunsa, suomalaiset kuulivat oman äänensä, etenkin ne, joita ei yleensä haluttu kuunnella.
Snellman, J.V., (1806-1881), suomen toiseksi suurin opportunisti.
Sprengtporten, G.M., (1740-1819), viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen…
Ståhlberg, Kaarlo Juho, (1865-1952), aikansa johtava lakimies. Paasikiven kaveri.
Suolahti, Gunnar, (1876-1933), irtautui ensimmäisenä saksalaisen historiantutkimuksen perinteestä ja osoittautui myös loistavaksi esseistiksi.
Suomalainen, Kari, (1920-1999), suomalaisten ennakkoluulojen lujittaja, rasisti ja snobi, köyhien ihmisten halveksija ja – aika ajoin suurenmoinen humoristi ja loistava piirtäjä. Henkilönä hankala ja omituinen.
Svinhufvud, Pehr Evind, (1861-1944), pyysi armoa Leniniltä 1917 ja Vihtori Kosolalta 1930, molemmilla kerroilla vasten tahtoaan mutta maan onneksi.
Talvela, Martti, (1935-1989), bassolaulaja, tienraivaaja, luonnonilmiö.
Talvela, Paavo, (1897-1973), vakavasti luonnevikainen sotapäällikkö, joka uskoi, kun Mannerheim sanoi, että 1941 Suomen suurin vihollinen oli Saksa, joka oli torjuttavissa vain suurin uhrauksin käydyllä valloitussodalla. Tämä tilaus sopi Talvelalle yhtä hyvin kuin käsky vakoilijaksi Hitlerin päämajaan.
Tanner, Väinö, (1981-1966), käskynhaltija, mainio muistelmakirjailija ja etevä osuuskauppamies.
Tapiovaara, Nyrki, (1911-1940), suurlahjakkuus ja toisinajattelija aikana jolloin sellaisia sai hakemalla hakea.
Tarvajärvi, Niilo, (1914-2002), upseeri ja herrasmies.
Topelius, Zachris, (1818-1898), satusetä, lehtimies, Mauno Saaren edeltäjä.
Torvalds, Linus (1969-), entisen stalinistin nykyinen poika.
Tuomioja, Erkki (1946-), senaattori.
Waltari, Mika (1908-1979), syvä, väärin ymmärretty ja rakastettu, kirjoittajana kai ei meillä ole monitaitoisempaa nähty.
Vennamo, Veikko, (1913-1997), lakitieteen lisensiaatti, uuden poliittisen kulttuurin luojana tulevaisuuden airut.
Viren, Lasse, (1949-), kansanedustaja.
Wirkkala, Tapio, (1915-1985), suunnitteli mainiot setelit.
Virolainen, Johannes, (1914-2000), suuri organisoija, kieli keskellä suuta.
Ylinen, Arvo, (1902-1975), esimerkki suomalaisesta insinööriosaamisesta – lentokonetekniikka, lujuusoppi.
Ylppö, Arvo, (1887-1992), etevä lastenlääkäri ja vielä etevämpi mainosmies, jonka merkkituote oli Arvo Ylppö. Vaikea ihminen.
Ylöstalo, Matti, (1917-2002), aikansa johtava lakimies ja hallintoneuvostojen puheenjohtaja.
Yrjö-Koskinen, Y.S. (1830-1903). Vaikean ajan poliitikko.


58 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia ihmisiä, vaan kovin on miehistä. Ja eikö tuo Linus Torvaldsin luonnehdinta ole vähän alatyylinen?

    VastaaPoista
  2. Agricolan puuttuminen nyt lähinnä kiinnittää huomion.

    Aki Kaurismäki, Uolevi Raade, Edvard Westermarck...voisi ottaa mukaan jos tietäisi kenet poistaisi. Markus-sedän voisi korvata Wuolijoella tai Revolla niin Ylen kiintiö säilyisi.

    VastaaPoista
  3. tylsää! ei ihmistä näin. jeevesit juo ja pitää yllä unelmaa ulkoista. kolmatta kuningasta. luotaan siniseen.

    VastaaPoista
  4. Lisäisin listaan:
    Kemppinen, Jukka. Keskustelija.

    VastaaPoista
  5. "
    Kekkonen, Urho (1900-1986), koulu- ja työpaikkakiusaaja. .....
    Paasikivi, J.K. (1870-1956), suomen suurin opportunisti."

    Ehkä hän ei vain ollut sotahullu, eikä homekorva, kuten ei seuraajansakaan.

    VastaaPoista
  6. Hyvä lista, kiitoksia myös kuvailevista sanoista.
    Eri aloilta voi itsekukin tietenkin etsiä lisääkin ehdokkaita. Pitääpä etsiä netistä KukaKukinOn-aineistoa.
    Kiitoksia.

    VastaaPoista
  7. Kaksi nimeä puuttuu: Lenin ja Stalin. Ilman heitä suurin osa listatuista jäisi vieläkin pienemmiksi sivumerkinnöiksi historian kirjojen marginaaliin.

    Historia on ankara niitä kohtaan jotka eivät ymmärrä historian kulun logiikkaa. Jos siitä taas jotakin voidaan sanoa niin ihmisen mieli halajaa kohti yhä suurempaa vapautta.

    Vapautta venäläisen turistin astua lompsa levällään päämajakaupunki Mikkelin kauppoihin keskellä loppiaispäivää, kuten eilen uutisoitiin.

    VastaaPoista
  8. Ad Omnia: http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_A

    ja siitä eteenpäin alkukirjaimen mukaan.

    Tein tämän listan vuosia sitten Otavan teoksesta "Kuka kukin oli", jota on hyvin vaikea löytää mistään. Se ei ole tekijänoikeuden suojaama - ns. luettelosuoja on kulunut umpeen, eikä tietokantasuoja takaudu.

    Katsokaapa.

    VastaaPoista
  9. Ad Limnell: - voi olla. Sanon saman asian uudelleen: Nils Torvalds on älykäs, raikas keskukstelija ja puheistaan päätellen huiman älykäs. Se että joku oli aikoinaan stalinisti, ei ole Suomessa paljastus eikä välttämättä edes häpeä.

    Harva taitaa tietää, että Linus on hänen poikansa. Hän puoletaan on omalla alallaan suomalainen suurmies, ja kun kymmenkunta vuotta sitten jouduin tekemisiin, hiukan hämmästyin, ettei suomalainen media ollut keksinyt, miten messiaaninen maine hänellä on ainakin Kaliforniassa.

    VastaaPoista
  10. Ad Anonyymi: - Paasikivestä - kyllä Paasikivi oli hyvinkin kiihkeä saksalaisen sotaväen perään - vuonna 1918. Opportunisti-herjaukseni johtuu siitä, että P. onnistui vaihtamaan valtiollista mielipidettä jopa kolme kertaa vuodessa.

    Valtioneuvoksen julkaistun tuotannon lukeneena pohdin ikuistiia ongelmaa: se "tosiasioiden tunnustaminen", joka on kirjoitettu hänen patsaaseensa ent. Hankkijan talon eteen oli kovin monen Itä-Euroopan valtiomiehen iskulause. Sitä vastoin Ryti ei "tunnustanut tosiasioita".

    VastaaPoista
  11. Olisiko sukupolvien kuilu: ne jotka muistavat Nilsin, eivät tiedä piilaaksosta mitään? Ja päinvastoin - miksi nuoren polven pitäisi tuntea Nils?

    Toisaalta minusta aika moni kuitenkin tietää tuon.

    Mutta Kuusisen ja Paasikiven määritelmät vaihtaisin. Voiko Kuusista suurempaa opportunistia edes kuvitella? Hän selvisi kaikista Stalinin testeistä ja piti paikkansa vielä Stalinin jälkeenkin.

    Sellaisia oli siellä harvassa, sillä vaikka kuolinkellot soivat 50-luvulla jo Molotoville, Mikojanille, Malenkoville ja Berijalle, niin eivät Kuusiselle.

    Sinänsä hauskoja määritelmiä. Mutta taitaa kulttuuri ja sotaväki voittaa tieteen?

    VastaaPoista
  12. Urho Kekkosen ansiolista näyttää huimaavalta. - Suurimpien suomalaisten joukkoon pitäisi silti lisätä ne henkilöt, jotka mahdollisesti toimivat tasavallan presidentin valtuutuksin vuosina 1975-81.

    VastaaPoista
  13. Mihin unohtui Volter Kilpi, ehkäpä koko maailman suurin kirjailija?

    VastaaPoista
  14. Ja miksi Veikko Huovista ei kelpuutettu listalle?

    VastaaPoista
  15. Vaihtaisin Vaasan Ikolan Ilkan Artturi Leinoseen.

    VastaaPoista
  16. Lennart Oesch - kolminkertainen Suomen pelastaja, joka ei edes tuntenut Suomen lakia! (Ne pari pataljoonankomeqntajaa vois jatta pois, jäis Oschin jälkeen viela yksi paikka vapaasti täytettäväksi.)

    VastaaPoista
  17. Varmaan Kemppisellä on pätevät syynsä jättää aina Aksel Fredik Airo marginaaliin, jos edes sinne.

    VastaaPoista
  18. Muistinvaraisesti muutamia ehdotelmia:

    Paavo Väyrynen, moni äänesti ennemmin naista presidentiksi kuin sitä mahdollisuutta, että Paavosta sellainen tulisi.
    Armi Aavikko, suomalaisen itsetunnon kohottaja.
    Musiikkimaailmasta laittaisin vielä ehdolle:
    Danny, Dingo, Martti Syrjä, Remu, Olavi Virta - Ilmiöitä aikanansa kaikki
    Vesa-Matti Loiri: Moniottelija ehkäpä jopa välillä liiankin kanssa.
    Spede Pasanen: Oman tiensä kulkija.

    VastaaPoista
  19. Tämä kansalaissodasta asti haamun vetäminen esiin niin Paasikiven kuin Kekkosenkin kohdalla on yhtä mautonta.
    Jaa, kerrotaan totena, että Linus Torvaldsin mutsi STT:llä onnistui hyllyttämän asiantuntija-artikkelin, jossa kerrottiin Linusin vanhempien poliittisesta tausta Linusta itseään siteeraten.

    VastaaPoista
  20. Vihtori Peltonen oli perustamassa Suomalaisuuden liittoa. (Eli Johannes Linnankoski).

    Samoin Otto Ville Kuusinen.

    Eli molemmat listalle. Suomalaisuuden liiton aktiivisuuden ansiosta yli 100 000 suomalaista jätti hyvästi ruotsalaisille "orjanimille". Niidenhän historia on hyvin saman tapainen kuin USA:n afroamerikkailaisten nimien historia.

    Eli isäntätilan nimiä,ruotsalaisten upseerien antamia pilkkanimiä ja sotilasnimiä, ruotsalaisten pappien keksimiä ruotsalaisia nimiä.

    VastaaPoista
  21. Kiitos Tarvalle; hän kalusti Suomen liikkuvan poliisin!
    Listaa nautiskellut Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  22. Minusta tuo Kari Suomalaisen "maineenpalautus" on ehdottomasti koko listan parasta antia.

    Suurta suvaitsevaisuutta ja anteeksiantoa on myös Paavo Haavikon luonnehdinnassa toki kunnioituksen näkökulma on toinen.

    JR 50

    VastaaPoista
  23. Sofi Oksanen ei mielestäni kuulu listalle. Kun ei siellä Arto Paasilinnaakaan ole... :)

    VastaaPoista
  24. Nämä listat on aina nyt tämmöisiä, mutta Juutilaisen ja Nykäsen titteleistä naurahdin riemullisesti ääneen.

    Haavikon vastaavassa listassa Kekkosen merkittävimmäksi saavutukseksi nimettiin suomalaisen maahanmuuttopolitiikan määrittely 1930-luvulla. Kekkosen linjaa sovellettiin Bisquitin suuresti kunnioittaman Eila Kännön uran loppuun asti. Tuli mieleen, kun sanovat, että nykyään aihe olisi taas ajankohtainen.

    IRC:n kehittäjä Jarkko Oikarinen on vaikuttanut useamman suomalaisen elämään kuin moni nyt mainittu.

    VastaaPoista
  25. Ackté, Aino (1876-1944), oman aikansa Arja Saijonmaa. Ei, vaan oman aikansa Karita Mattila.

    VastaaPoista
  26. Opportunisteja on listassasi aika paljon. Esimerkiksi Mannerheimille sopii opportunistin epiteetti oikein hyvin. Mielipiteetkin taisivat vaihtua hieman samaan tahtiin Paasikiven kanssa. Lisäksi tietysti Kekkonen, joka monien listassa olisi se ykkönen, sekä ainakin Sprengtporten ja Tanner.

    VastaaPoista
  27. Nyt on nostettu Nykänen arvoon arvaamattomaan. Jos putoamalla mäestä vähän pidemmälle kuin muut pääsee suureksi suomalaiseksi, on vääryys jättää pois Häkkinen, joka ajaa ympyrää vähän nopeammin kuin muut.

    Tässä olisi karsimisen paikka, että saadaan esim. ehdotettu Nauriskäki mukaan.

    Nurmeen ja Rautavaaraan on sentään ajan kuluessa kertynyt muutakin merkitystä kuin mitaleja.

    Torvaldsin voisi tosiaan vaihtaa poikaansa.

    VastaaPoista
  28. Vai oli Markus-setä lasten vihaaja. Miksi hän sitten puhui imelällä namusedän äänellä?

    VastaaPoista
  29. Pieni täydennys:

    101a. Jukka Kemppinen, runoilija, valokuvaaja, kääntäjä, ent. elämässään hieman katkeroitunut hovioikeustuomari, kirjoittelee myös blogeja, ei harrasta Venäjän matkailua

    VastaaPoista
  30. Olipa keposesti sanottu Linus-pojasta.

    Linus oivalsi talkootyön ja tietoverkon yhdistämisen, yhdessä on mukavaa tehdä.
    Nykyisen Internetin perus-voima on Linux!

    Ilman Linusta ei Kemppinenkään kuikuilisi täällä Suomen parhaalla blogilla.

    Linux päihitti kaikki muut maailman käyttöjärjestelmät. Nyt sitä yrittää Kiinan valtakunta pistää paremmaksi armeijan ja hallituksen voimin. Aika sunnannäyttäjä se Linus-poika.

    VastaaPoista
  31. Linus Torvaldsin isoisä oli Suomen ensimmäinen tilastotieteen professori Leo Törnqvist. Taitaa Linuksella olla poikkeuksellisen hyvä perimä.

    Seppo, unohdit Kari Suomalaisen kohdalla yhden määreen: hän oli myös poliitikko. Eino Jutikkala kirjoitti taannoin Kanava-lehdessä, kuinka Rainer von Fieandtin virkamieshallituksella oli eduskunnassa vain seitsemän kansanedustajan tuki. Jutikkalan mielestä se, että hallitus pysyi vallassa edes 148 päivää, oli pelkästään K.S:n antama ulkoparlamenttisen tuen ansiota.

    Kalevi Kantele

    VastaaPoista
  32. Pitkän Tanelin pituudeksi mainitaan jopa 283 cm. Ilmoitettu 247 cm on mitattu taulusta.

    Kaikkihan tietävätkin, että niin Cajanuksen ja Myllyrinteen kuin Amerikan kuulun jätin Louis Moilasenkin (236 cm) sukujuuret vievät Oulujärven rannalle, Paltamoon.

    Sekin tiedettäneen, että kun Kajaanin linna antautui venäläisille, Taneli oli puolustajien joukossa.

    Aika huima heitto kuvata Koskenniemi "harrastelijaksi"... ehkä "virkamies" sopisi paremmin, sillä hänhän oli sellainen säntillinen boheemivuosinaankin.

    Itse lisäisin listaan Yrjö Kallisen, kansankiihottajan.

    VastaaPoista
  33. Minäkin äänestän että Kemppinen olisi listalla Suomen merkittävänä sosiaalisen median hyödyntäjänä ja opettajana.

    VastaaPoista
  34. Sovinistinen lista prof. Kemppiseltä. Sadan listaan näytti mahtuvan vain 2-3 naista: Kirsi Kunnas ja Sofi Oksanen. Olikos siellä vielä Aurora Karamzinkin?

    Minne unohtui Sylvi Saimo, meloja (kesk)?

    VastaaPoista
  35. Waltarin näkyminen listalla - Oksasesta puhumattakaan - muodostaa eräänlaisen umpean piirin. Kirjallisuus tietyssä mielessä alkaa vasta, kun suurmiehet (miksei naisetkin) on pudotettu jalustalta jokaisessa mahdollisessa mielessä - julkisen moraalin kannatuspilareina, projektiivisen arvioinnin kohteina, ja näin poispäin. Sanoisin että Waltari on parasta mahdollista kirjallisuutta, jota insinöörit vielä ymmärtävät.

    Kemppinen taas on parasta mahdollista bloggausta, joka ei vielä nosta kunnon ihmisten karvoja pystyyn säästä ja päivästä riippumatta.

    VastaaPoista
  36. Listalle vaihtareita lisää:
    Artturi Leinonen vs Jaakko Ikola
    Markku Kuisma vs Eino Jutikkala
    Minna Canth vs Sofi Oksanen

    VastaaPoista
  37. F.E. Sillanpää! Ehdottomasti.
    Lukekaapa, mitä hän kirjoitti 1930-luvulla yhteiskunnallisia ja poliittisia kannanottoja. Ainut suomalainen kirjailija, kulttuuripersoona, älykkö ja julkisuuden henkilö, joka voimakkaasti tuomitsi niin punaisen, ruskean kuin mustankin diktatuurin. Tämä tapahtui 1938 ja johti hänen saksalaisten käännöstensä makulointiin; taata maksoi mielipiteestään lompakollaan. Jos se nyt jotakin lisävakuuttaa. Ainakin nykyisin on niin helppo olla jotain mieltä, mutta heti kun käsi lähestyy housuntaskua puhti katoaa..
    Veikko Huuska

    VastaaPoista
  38. Kemppinen, Jukka (s. 1944), prof. emeritus; joululapsi jäi aidan taakse kun jengi käveli Wanhalle sisään.

    VastaaPoista
  39. Lisäys:

    -Kemppinen Jukka, sarana vanhan ja uuden välissä. Käyttää blogia luennoimiseen jättäen aktiivisen sosiaalisen vaikuttamisen linkityksineen muille. Hakee kommentaattoriensa tavoin kättentaputuksia päänsä yläpuolelta.

    VastaaPoista
  40. Ad Anonyymi: - Sillanpäästä - "Hurskas kurjuus" oli sekä hieno romaani että uskomaton sankariteko kirjailijalta ja kustantajalta. Ilmestymisvuosi oli näet 1919.

    VastaaPoista
  41. Aina luotettavan tahon aikoinaan kertomaa: ”Paras oikeusministeri” (1966–1970) Aarre Simonen otti ensimmäisenä päivänä virassaan vastaan kansliapäällikkönsä, joka toi ison sylyksen papereita päätettäväksi. Simonen siirsi pinon roskakoriin, nosti jalat pöydälle ja tokaisi: ”Luuleksä että minä olen tullut tänne töitä tekemään?”

    VastaaPoista
  42. "Uskonto","Valtio","Tilastotiede" sanat joutui keksimään Paavo Tikkanen ensimmäisen suomenkielisen säännöllisen päivälehden Suomettaren perustajana (myöh. Uusi Suomi), ja valvoi myös Lönnrotin ruotsi-suomi-sanakirjan painotöitä, mutta ennen häntä toki pitäisi olla Agricola, Mikael.

    Suomen kaikki kaupungit nosti taivaalliseen maineeseen Yrjö Väisälä, asteroidien niminä, kun löysi tuhansia asteroideja "liukuhihnalla" kehittämällään kaksoispiste-menetelmällä, eniten maailmassa. Veljensä Kalle opetti kirjallaan monille matikkaa ja Vilho keksi radiosondin ja pelastaa maailmaa ja autoilijoita Vaisala Oy:n yhtiön kautta kun mittaa säätä ja ilmastonmuutosta myös merillä ja vuorilla.
    "Väisälän veljekset" voisi olla kenties yhtenä rivinä ?

    Pois on vaikea mutta jos "monien suomalaisten" on mittana niin joku korkeakulttuurin, oopperan ja näyttämötaiteen edustaja joutuu väistymään.

    Ilmari Juutilainen urheilijana ovela kompa, hävittäjälentäjänä pelasti paljon sodassa, mutta onko tällainen yksittäinen sankaruus yliarvostettua ? Sota ei yhtä miestä kaipaa..


    MrrKAT

    VastaaPoista
  43. Uupuu:

    Ollila, Jorma, luontoharrastaja vaikuttaa nyt siellä jossa Speden mukaan lapiotkin on pellistä

    Gebhard, Maiju, astiankuivauskaapin keksijä

    MrrKAT

    VastaaPoista
  44. Kyllä minä syntymäpaskoiksi näitä stalinisteja vieläkin kutsuisin. Ei mitään syytä antaa anteeksi, eikä unohtaa. Moraali näillä pelleillä on yhtä suurta kuin kolibrin kivekset. Joku Linus Torvaldi kirjoitteli jo 4-vuotiaana Tiedonantaja-lehteen onnitteluja Neuvostoliitolle ja väkivaltaiselle vallankumoukselle, joten miten ihmeessä kaikki pikkupaskiaiset saavat viisumin jenkkilään.

    VastaaPoista
  45. Pitäisi laatia lista "100 vihatuinta suomalaista."

    Nokia on tänään päätynyt USA:ssa viidentoista vihatuimman yhtiön listalle.

    VastaaPoista
  46. nimet ovat alaviitteitä. Ideat ovat tärkeitä. palvonta on typerää.

    VastaaPoista
  47. Alvar Aaltoon olisi voinut täsmentää, että hän oli Suomalaisille merkittävän kalliiksi tullut ja suomalaisen rakentamisen LAATUA merkittävästi alentanut (itsensä) brändääjä...

    VastaaPoista
  48. Silmäni ei tarttunut niinkään isä-Torvaldsin poliittiseen määrittelyn kuin poika-Torvaldsin siinä sivussa tapahtuvaan (tahattomaan)vähättelyyn. Mattip antaa yllä lisävalaistusta asiaan.

    VastaaPoista
  49. Aforismi: - ajatus vihatuimmista suomalaisista on kyllä hyvä mutta käytännössä vaikea, koska en ihan tuosta vain ottaisi kenenikään anoppia tai vastaavaa yleisliittolaiselle listalle.

    Mieltäni kutkuttaa "100 vittumaisinta suomalaista". Sieltä voisi löytää tuttujakin!

    VastaaPoista
  50. Kyllä Suomi saa olla paljosta kiitollinen demareille, jotka olivat liki yksin estivät, toki CIA:n avustuksella, Kepu ja muita stallareita liittämästä Suomea Neukkulaan.

    VastaaPoista
  51. Jos listan musiikillista antia katsoo niin suomirockin suuruuksien osalta hyvin on valitt, remut, dannyt, syrjän martit ja muut ovat olleet loistavia tuntojen tulkkeja mutta Juicea on kiittäminen siitä että rokkia on vakavissa mielin lähdetty sanottamaan suomeksi.

    Mutta mitä aikaisempaan kulttuurikerrostumaan tulee niin Rautavaaran Tapsalla oli toki ääni ja karisma mutta olisiko hänestä tullut koskaan ketään ilman sanoittajanero R. Helismaata jonka tuolla listalla arvostaisin ensimmäiseksi heistä kahdesta.

    Mitä muuten listaan tulee niin yksi sektori näyttäisi loistavan poissaolollaan eli nuo miehet jotka loivat rakennemuutossuomen teollisuushistoriaa ja työpaikkoja. Jaakko Pöyry, Väinö Lassila, Antti Nelimarkka ja muut aikalaisensa.

    VastaaPoista
  52. JarMom:
    Linus Torvaldi kirjoitteli jo 4-vuotiaana Tiedonantaja-lehteen onnitteluja Neuvostoliitolle ja väkivaltaiselle vallankumoukselle, joten miten ihmeessä kaikki pikkupaskiaiset saavat viisumin jenkkilään.

    Kateellisen panettelua. Ja huonoa käytöstä nimittelyineen. Meillä Amerikassa on sellainen tapa, että haalimme kyvykkaimmät ammattilaiset maahan tuottamaan lisäarvoa yhteiskunnalle. Taustat tutkitaan kuitenkin hyvin tarkkaan ja jos mitään aikuisiällä tehtyä rötöstä ei ole, niin kansalaisuuskin myönnetään varmasti. Kuten tapahtui Linusille viime vuoden puolella. 4-vuotias ei ole oikeustoimikelpoinen ja sen ikäisenä tehdyt teot eivät saisi edes ylittää kommenttikynnystä.

    VastaaPoista
  53. Vastoin keskiäkäisen luuloa A.Aalto orkestereineen ei ole suunnitellut yhtään taloa Jakomäkeen. Akateemikon persoonasta, ja esim. tavasta kohdella naisia, voi olla vaikka mitä mieltä, mutta työt edustavat yleensä ajalleen epätyypillistä paneutumista ja käsityön ja laadun arvostusta. Nykyään ei tällaista juuri synny. Joissain kiviainevalinnoissa nyt sitten epäonnistuttiin, mutta vähintään yhtä isoja mokia tekivät silloin muutkin.

    AW

    VastaaPoista
  54. Kallinen, Yrjö listalle, hyvänen aika sentään.

    Einojuhani Rautavaaran puuttuminen kummastuttaa myös.

    VastaaPoista
  55. Richard Lorenz - Kannaksen ilmakomentaja kesällä 1944. Sotahistoriamme suuri tuntematon. Tajusi ensimmäisten joukossa että hävittjäkoneella on niskalenkki pommikoneisiin verrattuna ja että Suomen tapaisen maan kannatti sijoittaa lentokalustossa painopiste hävittäjäkoneisiin.

    Huomioiden suomalaisten vähäiset resurssit onnistui Lorenz tehtävässään suorastaan uskomattoman hienosti.

    VastaaPoista
  56. A. I. Virtanen keksintöinen ja toimintansa myötä vaikutti käsittääkseni positiivisesti suomalaisten elämään.

    VastaaPoista