Sivun näyttöjä yhteensä

18. tammikuuta 2011

Älykkyys on erehdys




Suomessa on pääkallonmetsästykseen erikoistuneita yrityksiä. Englanninkielinen termi on headhunting. Oikeastaan se on rekrytointi.

McKinsey & Company oli jo 1990-luvulla suurin ja omaperäisin. Sen ohjauksessa, miljardin dollarin palkkiosta vuodessa, eräskin yhtiö palkkasi 250 huippulahjakkuutta huippuyliopistoista, sellaisista kuin Harvard Business School.

Konsulttiyhtiö toimii edelleen ja menestyy. Tuo tähtiasiakas oli nimeltään Enron. Sitä ei enää oikeastaan ole. Ainakaan sillä ei ole omaisuutta. Bisnes oli alkujaan luonnonkaasu, mutta tuottavammaksi osoittautui kirjanpito.

Enron oli Fortune-lehden listoilla viisi perättäistä vuotta Yhdysvaltain innovatiivisin yhtiö. Konkurssi vuonna 2001 oli sitten suurin maan historiassa.

Asian mieleen palauttamiseen voisi olla kaksi syytä. Kun innovatiivisin yhtiö on nyt Lehman Bros., vaikuttaa siltä, että kovin syvällisiä muutoksia ei maassa tapahtunut vuosikymmenen kuluessa.

Toiseksi voi olla, että rekrytointi, lahjakkaimpien hakeminen ja palkkaaminen tarvittaessa hurjin kannustepalkkioin, ei sittenkään ole kovin helppoa. Yksi syy on ilmeinen: sitä mukaa kuin työhön värvääjät keksivät fiksuja keinoja ja ovelia kysymyksiä, värvättävät keksivät niihin vastauksia.

Hyvin etevät henkilöt pärjäävät yleensä hienosti työelämässä, vaikka tuo etevyyden määritteleminen tai kuvaileminen on tietenkin vaikeaa.  Sanottaisiinko huvin vuoksi että ylioppilastodistuksen arvosanat ja kauppakorkeakoulun papereiden arvosanat yhteen laskettuina kertoisivat suosiollisesti lahjakkuudesta.

Entä jos tämä nykyaikainen etevyys, lahjakkuus ja älykkyys toimiikin vain aloilla, joilla tulosten mittaaminen on ongelmatonta, siis kvantifioitavissa asioissa.

Sellainen ala olisi tyypillisesti urheilu. Meillä on tietääkseni riittänyt niihin toimiin ihmisiä, jotka on käsitetty jo aivan pieninä silmittömän lahjakkaiksi, Paavo Nurmesta Teemu Selänteeseen. Viimeksi mainitusta olen kuullut väitettävän, että häntä hiukan syrjittiin jo 10-vuotiaana. Oli kiusallista, että yksi nappuloista eli siis Teemu teki aina maalin, kun sai kiekon. Ja yleensä hän sai sen kiekon aina kun pääsi kentälle.

Urheilua lähellä olevista lajeista matematiikka voisi olla toinen esimerkki. Minulle on kerrottu, että monillakin matemaattisen osaamisen tasoilla on lähes ongelmatonta selvittää, onko lasku ratkaistu oikein vai ei.

Kirjoitan tätä yrittäen selvittää, miksi pidän vaistomaisesti ja tunteenomaisesti tavallisista, jopa pöljänpuoleisista ihmisistä, kun taas valovoimaiset huiput aiheuttavat minussa jonkinlaista kauhua.

Haluaisin lähettää sellaisia terveisiä, että yrityksen, projektin tai valtion tie tuhoon on liian suuri joukko poikkeuksellisen eteviä ihmisiä. Totta, ajattelen Nokiaa. Oma lattea ajattelutapani on sellainen, että tavallinen kansalainen joutuu kokemaan sekä kolhuja että menestystä. Sellaisista koottu ryhmä on kokemukseni mukaan joskus aivan uskomattoman kehityskelpoinen ja usein sellainen, että ihmiset viihtyvät. Huippuyksikköjen saavutukset eivät välttämättä osoittaudu kestäviksi. Niissä myös tapaa tuhrautua paljon aikaa poikkeuksellista lahjakkuutta monesti varjostavien luonnevikojen vaikutusten lääkitsemiseen.

Tämä vaatii ainakin yhden lisämääreen, perinteen. En yhtään ihmettele, että Vimpelissä riittää pesäpalloilijoita. Runsaan kolmen tuhannen asukkaan kunta oli pronssilla jo vuonna 1940 ja kultaa sinne tuli viimeksi vuonna 2010. En ole kuullut, että väki siellä poikkeaisi geneettisesti esimerkiksi meistä kauhavalaisista.

Maata on rakennettu muutamien nerokkaiden ja kymmenien tuhansien nerottomien ihmisten voimin. Soisin että myös jälkimmäinen ryhmä saisi kunnian – miten olisi monumentti ”Tuntematon suomalainen”?

32 kommenttia:

  1. Havaitsemme Kemppisen lukevan Malcom Gladwellin "What the Dog Saw"-kokoelmaa. Mikäs sitä lukiessa, kaikin tavoin loistavaa tavaraa ja äärimmäisen kiinnostavia näkökulmia oikeastaan kaikkeen. Tuntuu, että mm. Steven Pinker osuvat Gladwellin kritiikissään tyystin harhaan.

    VastaaPoista
  2. K:
    "Entä jos tämä nykyaikainen etevyys, lahjakkuus ja älykkyys toimiikin vain aloilla, joilla tulosten mittaaminen on ongelmatonta, siis kvantifioitavissa asioissa."

    Joo kyllä, mutta korkealla älykkyydellä pärjää kuitenkin vaikka instituutiot sitä kavahtavat.

    VastaaPoista
  3. Kemppisellä noita lumitöitä näyttää riittävän!

    VastaaPoista
  4. Onnistuneet yliälykkäiden projektit ja hedelmänsä:

    Los alamosin Manhatta-projekti -: ydinpommi ja tietokone. Bletchley Parkin Ultra-projekti -: Saksan höpötysten avaus ja tietokone.
    Sveitsin CERN -: WWW.

    Ehkä luonnontiede ja tekniikka on helpompi ala kuin kaoottinen taloustiede ?

    MrrKAT

    VastaaPoista
  5. Kai sitä Vimpelin Väinämöistä joku sitten osui mailalla tai pallolla päähän... http://www.youtube.com/watch?v=NSGfD1ZOJJ8

    -Maajussi-

    VastaaPoista
  6. Hyvä idea. Oodi tuntemattomalle suomalaiselle:

    Milloin onkaan viimeksi kuultu puhuttavan yhteiskunnan heikoimmista, teistä, jotka ette ole joka paikassa työntämässä itseänne esille, jotka ette työn ja huolen raskauttamina jaksa pitää ääntä itsestänne, vaikka kristinuskon pitäisi olla nimenomaan pienen ihmisen turva, eikä mikään eliitin etuoikeus?

    VastaaPoista
  7. Ad Omnia: - suosittelu - www.gladwell.com

    Kommentissa oikein nimetyn kirjan "What the Dog Saw" ohella vanhempi "Outliers" kestää ajattelemista.

    VastaaPoista
  8. Gordon Brown vuoti G-20 diplomatiaa. Huippukokouksessa talvella
    2009 Sarkozy raivosi lähtevänsä lätkimään,ellei julkilausumassa
    ruveta tositoimiin veroparatiiseja vastaan. "Nousevat" talousmahdit
    Brasilia ja Kiina asettuivat kansainväisen finanssimaantieteen ymmärtäjiksi.
    Obama otti Sarkozyn ja pääministeri Wenin kahtapuolta käsivartensa hartioille
    asettaen syleilyynsä. Talutti heidät sivummalle ja hetken kuluttua asetuttiin taas
    pöytään ja kirjoitettiin sovintolauseet. Brown kuittaa kuvauksensa kertomalla kuinka muutaman kuukauden päästä britit saivat jokusen miljardin
    Liechtensteinista.

    Brown esittää keisejä "integroituneesta finassioperoinnista" yhden ja saman
    konglomeraatin sisällä. Höpöttäisin tähän Suomi keisin, siis jotain surkeata ja
    jo valmiiksi poljettuja potkivaa. Omistusasuntokauppa käy aina vain nousevin hinnoin. Pankkiklubi, ml.EKP:n snellmanninaikainen möhkäle ja
    pankkivalvonnan ahkerat+suomenparasta -sinisirkkusilmät,istuvat
    keskinäisissä pullapöydissään levollisin mielin. Subprime saa Suomessa
    AAA arvosanan kiitos takaajien ja elinkautisen maksumiehisyyden. Nykyaikaa
    on se lisuke että "omistusasunto" käy vuokrakämpästä tiukan tullen.
    Deregulaation ansiosta pankki voi roikuttaa saamistaan,lisätä korot
    pääomaan,näyttää samat korot bonusta antavina voittoina. Ja myydä saamisen
    arvopaperistamisen nimissä eläkevakuutusyhtiölle. Kun sitten 10.10.2010
    vihitty nuoripari vapautuu kuoleman kautta instituutioiden sorrosta,niin pankki+
    rahastonsa+vakuutusyhtiönsä perii omansa. Että jatkossa köyhät asuvat vuokralla omistusasunnoissaan. Näin ovat instituutiuot. Älä tienaa,peri. Älä
    lue lakia,sovella.

    Näiden asioiden organisointiin tarvitaan headhuntereita ohjaamaan MBA
    pappisupseereita. He syövät diilipöydistä -useimmat pikkupöydissä, mutta kuten
    Goldman Sachs juuri näytti etuoikeutetut saavat siivunsa kun tulevaisuuden
    rahat pannaan uuneihinsa. Facebookia tarjotaan rikkaimmile asiakkaille ja
    lähipiirin yhtiöjohtajille. Ei Evliinkään jonotettu numerolappudemokratian säännöillä. Parhaat palat oli jaettu tiskin alta,heidän kiellään sen yli OTC.

    MBA nuorison progressiiviset johtotähdet ovat Harvard ja Yale. Näiden
    säätiöt innovoivat sijoituspolitiikkansa sukupolvi sitten, ja ovat vetäneet
    jättipotteja toisensa perään. Saitko kantotulotuplan 2005 ? No moni täälläkin sai.
    Se syntyi mielenvireestä,jonka takana oli Yalen hankkimat -ei edes kovin isot-
    hakkuuoikeudet Amerikassaan. Olet kai ollut samanaikaisesti myyjänä ja ostajana MehiläisenTerveystalon torilla ? Etkö muka ? Mistä kuvittelet eläkkeesi
    ilmaantuvan?

    Sopivat valikoituvat rekrytoinneista.
    Kiva jos edes muut älyäisivät elää ihmisiksi. Vaikeata se on eikä oppia tahdo tajuta vaikka silmille hyppisi. Kubrickin Eyes Wide Shut kertoo älykkään ja
    taitavan tohtorin osattomuudesta ihmistenmaailman väkevimpien
    ajovoimien hönkäistessä hänet sivuun painessaan ihan omilla logiikoillaan
    maanalaisissa onkaloissaan. Komealla tavalla oppi-ihailtu jää oppilaaksi
    myös yksinkertaisen vaimonsa rinnalla.Se oli kai se toivon kipinä, jota
    sanitäärit eivät saa hengiltä. Sehän se heidätkin heittää luutimiseensa !

    Niin asiani. Piti harmitella että kuinka ymmärtämätöntä ja vinon kriminaalia
    voikaan olla teosesittely,jonka Elokuva-arkisto tarjosi. Taju kankaallako se
    paperi oli kirjoitettu.Katsottu silmät suurina,mutta sisäänpäin kiinni ?
    Miksi tehdä kotimainen väärelmä kun voisi kopioida henkevää tuontikulttuuria?
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  9. Mitä on tuo lahjakkuus Suomessa? Kouluissa pärjää erinomaisesti hyvällä muistilla, korkeakouluislla pärjää erinonomaisesti hyvällä muistilla.

    Ei siis ihme, että olen tavannut lukuisan joukon idiootteja tohtoreita ja toisaalta fiksuja duunareita, liikemiehistä puhumattakaan.

    VastaaPoista
  10. Kiitos Anonyymi, että meitä köyhiä ja vaatimattomia edes joku huomioi.

    Jaksaa taas pari päivää tässä keskinkertaisuudessaan niin, ettei päätä särje koko ajan ymmärryksen puute.

    VastaaPoista
  11. Taita olla myytti tuo luonnevikaisuuden ja nerouden yhdistäminen. Itse asiassa hyvin älykkäät ihmiset ovat keskimääräistä terveempiä kaikin puolin.

    VastaaPoista
  12. Vimpelin Veto on hyvä joukkue, vaikka viime vuoden mestaruuden tuoneesta porukasta vain yksi oli syntyperäinen vimpeliläinen. Sellaista muukalaislegioonaa nämä tämän ajan huippujoukkueet harrastavat lähes joka lajissa. Pesäpallossa on vain yksi erikoisuus, siinä ei huipulla pelaa yhtään ulkomaalaisvahvistusta.

    Hakolan Iikkoo

    VastaaPoista
  13. Lauri Viita on joskus sanonut: "Neron on oltava kuollut. Elävä nero loukkaisi aikailaistensa ihmisarvoa." Yhden neron elämäntyötä seuranneena niin näyttää olevan.

    Kalevi Kantele

    VastaaPoista
  14. Olet aivan soikeassa, sinä suuripäinen poika!

    Pipolakkinen Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  15. Pinkerin arvostelu edellä mainitusta Gladwellin kirjasta kannattaa lukea. Gladwell on älyllistä luettavaa älyllisesti laiskoille.

    VastaaPoista
  16. Gladwellilta olen lukenut vain Blinkin. En osannut siitä pitää, kiinnostava asia kevyesti käsiteltynä ja kirjoitettukin sikäläiseen jenkki(lue: purkka-)lehtimiestyyliin (vaikka onkin kotoisin Kanadasta). Talebin Black Swan on jotenkin sukua, vaikka sillä on muodollisesti tukevampi tausta.

    Mutta kiitos vinkistä, ehkä nämä toiset tekstit ovat parempia.

    VastaaPoista
  17. Hybristä potevia, "kaiken hallitsevia" teräviä tyyppejä sietää varoa. Ja jos ne sitten laitetaan koirakouluun, niin kuin Enronissa, lopputulos on katastrofi. Tässä viimeisessä finanssikriisissäkin oli nuorilla huippuälykkäillä sormensa pelissä: saivat kehittää todella nerokkaita rahainstrumentteja, mutta riskit arvioitiin menneisyyden perusteella totaalisesti väärin (kukaan ei voinut kuvitella, että puolet lainoista jää maksamatta ja hienot yhtälöt eivät enää toimi).

    Älykkäältä voi puuttua talonpoikaisjärki (ok, kokonaisuuksien hallinta) siinä missä tyhmemmältäkin ja silloin ollaan tavallisesti vaikeuksissa: mutta älykäs saattaa selvitä sellaisista paikoista, mihin viisas ei ikinä olisi joutunutkaan.

    Itse työskentelen kyllä mieluimmin itseäni älykkäämpien kuin tyhmempien kanssa.

    VastaaPoista
  18. Pöljänpuoleisesti kysyn: "Älykkyys on erehdys", kenen? Evoluutionko? Ravinnon? Mutaatioiden? Johdonmukaisen kehityskulun? Jumalien?

    Ja miksi älykäs(kin) ihminen luulee, että hän itse on älykkyytensä seppä?

    Kurt Vonnegut on irvaillut (saanut hyviä aiheita kirjoituksilleen) ihmislajin liiaksi kasvaneiden aivojen kustannuksella. Ja nehän meidät vievät samaan suuntaan kuin muutkin luonnon hirviömäiset esiintymät, eli lajin loppu on vääjäämätön.

    Dinosaurusten aikaan eri lajeilla kasvoivat vain ulkoinen koko joka vaati ruokaa, mutta monenko miljardin hirmuliskon elintilan viekään ihmisen kekseliäisyys ruuanhankintansa tyydyttämiseksi ennen kuin koko maapallo on tyhiin kaluttu?

    Mehän kun ei tyydytä kaikenkattavassa nälässämme edes maanpäällisiin tai merien antimiin vaan hamuamme ulkoavaruudesta maapallon keskiöön hyödynnettävämme ja näin tulemme vieneeksi kaikelta muultakin eläväiseltä mahdollisuudet jatkaa vähän pitempään täällä merkillisessä luomuksessa elämäänsä.

    VastaaPoista
  19. Ad Omnia: - tällä kertaa olen samaa mieltä kuin Lauri Gröhn.

    VastaaPoista
  20. Ad Omnia: maalainen yhteenveto otsikostamme: me ja suosimamme laitokset, kuten rekrytoijat ja erilaiset oppilaitokset yliopistot mukaan luettuna kukaties luulevat liikoja mittaamastaan, t.s. perinteisesti mitatusta suorituskyvystä.

    Monien muiden tavoin korostaisin kykyä tehdä työtä eli halua oppia.

    Oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoe on nykyisellään erikoinen. Se näyttää mittaavan etenkin kykyä päntätä ulkoa sinänsä aika toisarvoista tekstiä pääsykoekirjoista. Tapaamani opiskelijat - heitä on paljon - tuntuvat hyviltä ja motivoituneilta.

    VastaaPoista
  21. Jos minua rikkaiden joukosta etsitte ette löydä, etsikää köyhien ja vähäväkisten seasta, sieltä te minut löydätte.

    VastaaPoista
  22. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.

    VastaaPoista
  23. No on se nyt yhtä vittua, kun älykkyyskin on pahasta, eikä sitä tyhmänäkään tahdo jaksaa olla.

    VastaaPoista
  24. ei kannata erehtyä kannattamaan niitä, jotka keskittyvät peilin eteen "ken on maassa älykkäin"- Eihän meistä kukaan omaa juuri tikapuuhermostoa kummempaa tajuntajärjestelmää...joten kannattaa ottaa ihan rauhallisesti... vaikka omissa tikkaissa olis pari puolapuuta enemmän kuin toisella. oi kuinka mä karehrin noita banaanikärpäsiä, jotka keskittyy vain olennaiseen - kun ei oo kapasiteettia muuhun.

    VastaaPoista
  25. Viimeisin suurin järkytykseni oli, että PhD tasoinen kemisti on jo 3-4 vuotta opettanut J:kylän yo:n ympäristötieteen kurssilla, että kasvihuoneilmiö on humbuugia (ei siis vain voimistuminen vaan koko kasvihuoneilmiö!) ja otsonikato ei voi johtua freoneista vaan luonnollinen ilmiö. Joku puolustautui, että on sallittava erilaisuus ja mielipiteenvapaus. Mutta jossain on oltava raja..

    Tällä ja eräällä toisellakin PhD kemistillä (nyk tiedetoimittaja) ei fysiikka ole hankassa.

    MrrKAT

    VastaaPoista
  26. Ad Omnia: - kyllä minun on pakko sanoa, ettei duunarin maailma poikkea juristeista tässä - toisten ihmisten luokittelu parempiin ja vähän huonompiin on kokemukseni mukaan hyvin monien mieliharrastus. Jos hyppään menneisyyteen, kun en nykyisyyttä tunne, vuosikymmeniä sitten tavallinen rakennustyömaa se vasta oli julma paikka. Ei timpuri sanonut sekamiehelle päivää eikä vastannut puhutteluun, saati muurari sitten.

    VastaaPoista
  27. vastarannan kiiskenä on väitettävä, että tämän maan kymmeniä vuosia sitten rakentaneet olivat varsin pöljää porukkaa, jolleivät työkavereitaan - tovereitaan - miten vaan - tervehtineet kuin vasta työväentalon iltamissa. Vai onko se pohjanmaalla, että pitää asua kymmenen vuotta, ennen kuin kukaan tervehtii missään...

    VastaaPoista
  28. Todella älykäs saattaa keksiä mikä on elämässä tärkeää, eikä siksi olekaan työnantajalle se paras mahdollinen valinta. Joidenkin yritysten ansaintalogiikassa saattaa myös olla piirteitä, joihin asioita syvällisesti ajatteleva ei voi sitoutua. Enron olkoon siitä esimerkkinä. Onko se se sitten älykkyyttä? Ehkä ainakin moraalista älykkyyttä ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä.

    Oikeustieteen pääsykoe mittaa ennenkaikkea motivaatiota. Ei missään nimessä älykkyyttä. Älykkäät tahtovat selvitä lukiostakin ilman suurta ponnistelua, mutta viimeistään oikeustieteen pääsykoe sitten vaatii sen, että otetaan kirja kauniisti käteen ja lueta paukutetaan se sisältö ulkomuistiin. Täytyy nöyrtyä ja osoittaa omaavansa kapasiteettia työntekoon sekä riittävästi tahtoa ja itsekuria.

    VastaaPoista
  29. Herra Kemppiselle tahtoisin huomauttaa, ettei erikoisen erinomainenkaan pääsykoe tuota hyviä opiskelijoita. Jos hyviä hakijoita ei ole, hyviä opiskelijoita ei voi saada. Jos taas hyviä hakijoita on pilvin pimein, kuten oikeustieteelliseen tapaa olla, ei ole mikään ihme että opiskelijat ovat päteviä.

    VastaaPoista
  30. Richard Feynmanin ÄO oli 122. Hän sai Nobelin palkinnon kvanttielektrodynamiikan teorian merkittävästä laajentamisesta 1965. Yhdysvalloissa on 30 miljoonaa numerollisesti älykkäämpää ihmistä.

    Yhdysvalloissa tutkittiin yli 50 vuotta kaikkia niitä ihmisiä, joiden ÄO oli yli 160. Kukaan ei saanut Nobelia.

    VastaaPoista
  31. There is nice headhunting company in Finland ICT Direct Finland Oy that could find nice ICT specialist for you really fast. I recommend it.

    VastaaPoista