Kauanko vielä saamme odottaa ennen kuin ruumiit kiskotaan aamuisin Mannerheimintieltä Eduskuntatalon paikalle jääneeseen kuoppaan räjäytetyn Finlandia-taloin rakenteista haetuilla metallikoukuilla?
Tällaisiin kysymyksiin on aina vastattu, ettei meillä voi tapahtua sellaista, eikä se vastaus ole koskaan pitänyt paikkaansa.
Nykyisistä valtakunnista vanhin on Ranska. Se on kukaties ollut jollain tavalla sama vähän yli tuhat vuotta, kun taas britit voivat juhlia vasta 2066. Kiina on tässä tulkinnanvarainen asia, puhumatta Japanista. Ehkä 1271-1966 olisi Kiinan ikä, tai sitten 1271-1911. Mongolidynastia Juan hallitsi ensimmäisenä koko Kiinaa, sellaisena kuin maa näkyy nykyisin kartalla. Loppu voisi olla Maon kulttuurivallankumous tai Kiinan tasavalta.
USA:n hajoaminen paikallistyrannien hallitsemiksi, keskenään sotiviksi rosvovaltioiksi on yhtä mahdollista kuin oli Neuvostoliiton katoaminen. Se voi olla mahdollisempaa.
Professori Ian Morrisin ”Why The West Rules – For Now” (2010) on ylivoimaisesti paras näistä hegemoniakirjoista, jotka ovat olleet viime aikoina suosittuja. Kirjan etevyyden selviä syitä on ainakin kolme. Tekijä osaa kirjoittaa; tekijä on klassisen arkeologian spesialisti ja siten kasvanut Stanfordissa tieteiden yhteistyöhön (”interscience”), jota meillä esimerkiksi HY ja TKK kauhistuen kaihtoivat; tekijä esittää mittarinsa ja niihin perustuvat laskelmansa. Painettua kirjaa laajemmin ja seikkaperäisemmin ne ovat käsillä verkossa osoitteessa http://www.ianmorris.org/socdev.html josta löytyy iso pdf-tiedosto.
Morris arvioi, että ympäristötuho meteoriiteista luonnonmullistuksiin on aina vaikuttanut historiaan, samoin kuin vihollisen maahankarkaus. Peruskäsitteekseen hän ottaa termin ”social development”, sosiaalinen kehitys. Hän sanoo, että se on tutkimuksen välineenä ”moottorisahataidetta” ja parhaassa tapauksessa samassa mielessä näköinen muin sahurin pölkystä veistämä karhu.
Termin on oltava määrällinen eli kvantifioitava. Morris käyttää neljää kriteeriä: energian kaappaaminen, organisaatio, informaatioteknologia ja sotavoima. Energia on lähtöisin auringosta ja sitoutuu kasveihin ja eläimiin ja luonnollisesti myös veden virtamaan ja tuuliin. Kaappaus on laskettavissa tai arvioitavissa kilokaloreina yksilöä kohti – mitä ihminen syö ja mitä hän kuluttaa esimerkiksi valmistaessaan ruokaa, polttaessaan kaskea, lämmittäessään itseään, hankkiakseen lämmikkeitä.
Tähän mennessä sanotun voi sivuuttaa lässytyksenä, jollaiseen tutkijoilla on valitettava taipumus. Mutta kirja saa lukija kohentaman asentoaan, kun log-normaali käyrä osoittaa Idässä (Kiina, myöhemmin Japani ja Kaakkois-Aasia) ja Euroopassa (myöhemmin myös Pohjois-Amerikka) selittämätöntä synkronia.
Tunnetuin esimerkki on maanviljelyskulttuurin synty, Urukista Kiinaan. Vähemmän tunnettu esimerkki on suuri kiviä rakastaneiden maanviljelyskulttuurien raju notkahdus noin 2500-2000 BCE. Kiinassa kun tapahtui vastaavaa. ”Ilmastonmuutos” tapahtui, mutta se ei ole selitys, koska sosiaalinen muutos on joukko keinoja ympäristön muutokseen sopeutumiseen.
Tuon käänteen jälkeen mahdottomien kivirakennelmien kasaaminen (pyramidit, Stonhenge, megaliitit jne.) jäi joka tapauksessa muodista. Kirjoitus oli keksitty, mutta se tuskin voi olla äkillisen muutoksen syy. Jiahun kilpikonnankuorten merkit olivat ehkä kirjoitusta 6600 BCE ja Vinča 5300 BCE. (Katso lähemmin Wikipedia, Harald Haarmann – artikkelissa ei mainita, että Haraldin osoite on ollut vuosikymmeniä Luumäki.)
Pienempi notkahdus noin 100 CE oli joka suhteessa ainutlaatuisen Rooman valtakunnan lopun alku. Noin 1100-1400 mentiin sekä idässä että lännessä alamäkeen. Tosissaan Morris käy käsiksi ongelmaan, jonka F. Braudel osoitti erittäin selkeästi: miksi kehitys ponnahti 1700-luvun lopussa sekä lännessä että idässä? Pelkästään väestönkasvun käyrä on hurja. Sosiaalisen muutoksen käyrä kääntyy melkein pystysuoraksi.
Ian Morrisin kirja on megatonneina arvioiden samaa luokkaa kuin Jared Diamond (Tykit, taudit, teräs). Todellinen uutuus on mikroskooppisten ja kemiallisten menetelmien käyttäminen mm. kasvien, tulvien ja liettymisen tunnistamiseen ja ajoittamiseen.
Hyvää uutta vuotta! Linkitin blogisi omaan alkavaan kirjahyllyyni. Ei kai haittaa?
VastaaPoistaNykyisistä valtakunnista vanhin on Etiopia. Se on kukaties ollut jollain tavalla aina olemassa.
VastaaPoistahttp://conversations.berkeley.edu
VastaaPoistaTuolta löytyy Morrisin haastattelu.Vaikuttaa hyvin selväjärkiseltä mieheltä.
Tanska.
VastaaPoistaEttä ihan on käyty laskemassa itäisiä ja läntisiä kaloreita tuhansien vuosien ajalta. Onkohan siinä ajatuksena, että aurinko kun laskee länteen, niin on käännetty rintamasuunta sinne ja siksi voitu hyvin?
VastaaPoistaEi vaineskaan, mutta jos kaloreista puhutaan, kannattaa muistaa peruna. Peruna ja väestöräjähdys maissa, joissa ennen oltiin pelkästään viljan varassa.
Ad Omnia: - "energy caption" eli energian sieppaaminen sisältää nkyisellään äshkön kulutuksen, autolla ajon jne. Aikaisemmissa yhteiskuntamalleissa mm. puun ja hiilen polttaminen oli viime kädessä auringon varastoiman energian kuluttamista.. Mukaan kuuluvat myös raaka-aineet. Seuraavana kommenttina lista.
VastaaPoistaAd Omnia: 1 kilokalori on energia, joka tarvitaan 10 vesilitran lämpötilan nostamiseen yhdellä asteella. Cal = 1cm3 1 aste. Ravintoon ihminen tarvitsee vähintään 2000 kaloria / vrk.
VastaaPoistaTable 2: Western energy capture, 14,000 BCE-2000 CE
14,000 BCE: 4,000 kcal/cap/day = 4.36 points
13,000 BCE: 4,000 kcal/cap/day = 4.36 points
12,000 BCE: 4,500 kcal/cap/day = 4.90 points
11,000 BCE: 5,000 kcal/cap/day = 5.45 points
10,000 BCE: 5,000 kcal/cap/day = 5.45 points
9000 BCE: 5,500 kcal/cap/day = 5.99 points
8000 BCE: 6,000 kcal/cap/day = 6.54 points
7000 BCE: 6,500 kcal/cap/day = 7.08 points
6000 BCE: 7,000 kcal/cap/day = 7.63 points
5000 BCE: 8,000 kcal/cap/day = 8.72 points
4000 BCE: 10,000 kcal/cap/day = 10.90 points
3500 BCE: 11,000 kcal/cap/day = 11.99 points
3000 BCE: 12,000 kcal/cap/day = 13.08 points
2500 BCE: 14,000 kcal/cap/day = 15.26 points
2250 BCE: 16,000 kcal/cap/day = 17.44 points
2000 BCE: 17,000 kcal/cap/day = 18.52 points
1750 BCE: 19,000 kcal/cap/day = 20.65 points
1500 BCE: 20,500 kcal/cap/day = 22.34 points
1400 BCE: 21,000 kcal/cap/day = 22.88 points
1300 BCE: 21,500 kcal/cap/day = 23.43 points
1200 BCE: 21,000 kcal/cap/day = 22.88 points
1100 BCE: 20,500 kcal/cap/day = 22.34 points
1000 BCE: 20,000 kcal/cap/day = 21.79 points
900 BCE: 20,500 kcal/cap/day = 22.34 points
800 BCE: 21,000 kcal/cap/day = 22.88 points
700 BCE: 21,500 kcal/cap/day = 23.43 points
600 BCE: 22,000 kcal/cap/day = 23.97 points
500 BCE: 23,000 kcal/cap/day = 25.06 points
400 BCE: 24,000 kcal/cap/day = 26.15 points
300 BCE: 26,000 kcal/cap/day = 28.33 points
200 BCE: 27,000 kcal/cap/day = 29.42 points
100 BCE: 29,000 kcal/cap/day = 31.06 points
1 BCE/CE: 31,000 kcal/cap/day = 33.78 points
100 CE: 31,000 kcal/cap/day = 33.78 points
200 CE: 30,000 kcal/cap/day = 32.69 points
300 CE: 29,000 kcal/cap/day = 31.60 points
400 CE: 28,500 kcal/cap/day = 31.06 points
500 CE: 28,000 kcal/cap/day = 30.51 points
600 CE: 26,000 kcal/cap/day = 28.33 points
700 CE: 25,000 kcal/cap/day = 27.24 points
800 CE: 25,000 kcal/cap/day = 27.24 points
900 CE: 25,000 kcal/cap/day = 27.24 points
1000 CE: 26,000 kcal/cap/day = 28.33 points
1100 CE: 26,000 kcal/cap/day = 28.33 points
1200 CE: 26,500 kcal/cap/day = 28.88 points
1300 CE: 27,000 kcal/cap/day = 29.42 points
1400 CE: 26,000 kcal/cap/day = 28.33 points
1500 CE: 27,000 kcal/cap/day = 29.42 points
1600 CE: 29,000 kcal/cap/day = 31.06 points
1700 CE: 32,000 kcal/cap/day = 34.87 points
1800 CE: 38,000 kcal/cap/day = 41.41 points
1900 CE: 92,000 kcal/cap/day = 100.25 points
2000 CE: 230,000 kcal/cap/day = 250.00 points
Tarkoitus oli piruilla siitä, että oikeastihan noiden käppyröiden yksityiskohdat ovat arvailujen varassa. Trendi on tietenkin totta. Tai siis arvelen olevan, taulukon yhteydessä jäi määrittelemättä x-akseli sellaisella muuttujalla, joka historiassa tarkoitta jotain edes suurin piirtein täsmällistä: eastern, western.
VastaaPoistaMiksi talous sitten lähti räjähdysmäiseen kasvuun "lännessä" 1700-luvun lopussa? Vastaus on helppo: koneet ja kauppa. Tai tarkemmin sanottuna tehokkuutta lisänneiden innovaatioiden jatkuva kasautuminen ja suhteellisen edun hyödyntäminen tuotannossa. Molemmat ilmiöt vain olivat olleet jossain määrin olemassa tuhansia vuosia, joten helppo vastaus nostaa esiin enemmän kysymyksiä kuin vasta niihin.
Ad Anonyymi: - täsmälleen väärin. Katso se pdf-tiedosto, jossa idät ja lännet eri aikoina on käsitelty perinpohjaisesti.
VastaaPoistaVai haluaisitko tähän blogiin luettelon Kiinan kuningaskunnista? Merkittävämpiä löytyy ajankohdan 300 BCE jälkeen toista tuhatta, ja ne ovat hajallaan.
Länsi ei ole paljon helpompi. Englannin ensimmäiset tehtaat olivat hiilikaivosten päällä, mutta myös Kiinassa oli käytetty kauan hiiltä.
Ja toisin kuin siteeraat, talous lähti 1700-luvun lopulla räjähdysmäiseen kasvuun lännessä JA IDÄSSÄ. Morrisin mittareilla itä ylitti lännen tuolloin melkein sadaksi vuodeksi.
Industrialismi ja innovaatio ovat sanoja, joita on helppo käyttää mutta vaikea täsmentää.
Erittäin arvostettu C.M. Bayly pitää industrialismia harhaanjohtavana käsitteenä. Höyrykoneen vaikutus alkaa näkyä taloudesa vasta 1830-luvulla. Konepajateollisuus alkoi samaan aikaan kuroa kiinni idän etumatkaa. Kiinassa valurauta ja teräs oli tunnettu jo melkein 2000 vuotta, kun Eurooppa rimpuili irti heikkolaatuiseta takoraudasta.
Baylyn yhteenveto on suunnilleen sama kuin Morrisin: "industrialismia" tärkeämpi tekijä oli Napoleonin sodat. Eurooppalaisista tuli kaikkia muita tehokkaampia tappajia, ja tästä Englannin laivasto antoi näytteen Kantonissa 1800-luvun alussa ja sitten oopiumisodan aikana.
Aina nousee hymy, kun lukee noita Jared Diamond-fanien tekstejä.
VastaaPoistaJos lyhyesti kytkisin hänet tähän Morrisin teoriaan, niin niillähän ei ole keskenään juuri mitään liittymäkohtaa.
Jared porhaltaa pässi- ja muun eläinlaumansa kanssa läpi viljapeltojen - vilkaisee ohimennen helleenejä - ja saapuu hengästyneenä oman aikamme porteille. Tarkastelu on suoritettu.
Jarella ei ole ajatustakaan hengen olemassaolosta. Hän on kuin maajussi - pulizer-palkittu humanisti.
Morris sensijaan (pdf on vasta latautumassa, siksi en osaa paljon sanoa enkä kommentoida, mutta) sanoo:
"The question is really about social development, a group’s ability to master its physical and intellectual environment to get things done."
Siinä on jo ajatus "korkeamman tason" tarpeellisuudesta ihmissuvun kehitykselle.
Sitten nappaan Jukan tekstistä Kiinan kohdalta tuo 1200-luvun - vaikka ei se selviä, mihin sillä viitataan, mutta indikoi jostain käännekohdasta.
Se oli Sung-dynastin kulta-aikaa.
Ja nyt kysyisin välikysymyksenä: Kumpi on oleellisempi kulttuurissa - huippu vai sitä edeltävä nousukausi? Kummasta löydämme mahdollisesti vastauksen kulloisenkiin renessanssiin?
Tähän kysymykseen päätän aluksi ja pyydän siihen ehdotuksia.
Kilokalori meni väärin.
VastaaPoistaJoskus opetettiin, että energiaa ei voi hävittää eikä luoda. Fossiilisia energiavarastoja ei ole luotu täällä, ne ovat vain varastoituneet. Mikä olisi tilanne jos ne eivät olisi varastoituneet. Kemppisen kuvaama skenaario Mannerheimintieltä on täysin mahdollinen. Siihen tarvitaan vain yhteiskuntajärjestyksen romahtaminen, ei edes ilmastonmuutosta. Kemppinen ei ole kuvannut täydellistä romahtamista, koska ruumiita kerätään pois eikä edes syödä. Ruuasta siis ei ole puutetta. Rosvoparonien Amerikka, täysin mahdollinen. Eikö lännen nousulle ole yhtenä syynä Amerikan mantereen käyttöön ottaminen inkkareilta, Afrikan ym. siirtomaiden ryöstäminen. Ihminen on sopeutuvainen ja kekseliäs, mutta jos muutokset ovat liian nopeita, voi käydä hyvin huonosti.
VastaaPoistaSota ja tekninen kehitys.
VastaaPoistaAinakin on väitetty, että ilman sotia tekninen kehitys myös siviilipuolella olisi ollut paljon hitaampaa kuin se on ollut.
Eikös ihminen tarvitse n. 2000kcal / vrk (ei 2000 cal, kuten mainittu)
VastaaPoistaJos laajempia kaaria katselisin, typistäisin tarkasteltavan alueen siihen, missä vuoden keskilämpö on tuolla + 10 C hujakoilla. Ja Euroopan kehittyneimmät yhteisöt sieltä sitten löytyvät.
VastaaPoistaEi ahdistavan kylmä eikä kuuma ajattelulle.
En ymmärrä, miten "Ehkä 1271-1966 olisi Kiinan ikä".
Morrishan puhuu Tang-dynastiasta jo yksinomaan ruudin keksimisen myötä Kiinan vahvasta dynastiasta - jolloin asevoimat olivat Rooman 100-lukua vastaavat.
No - jos heitän kehiin omia löytöjäni, totean, että Tang oli myös Sung-dynastian loiston perusta - sen "sosiaalisen puolen" myös.
Sung-kaudella - 1000-luku oli kultturellisesti aktiivisinta aikaa. Erään korkeakoulun opiskelijamäärä nousi noin sadasta 40-kertaiseksi pudoten jyrkästi jo 1100-luvulla. Lääketiede kehittyi voimakkaasti 1140-luvulla. Yhteiskunnalliset edistysaskeleet olivat myös vallankumouksellisia: 1159 alettiin myöntää halpakorkoisia lainoja pienteollisuudelle. Tang-kauden yksityiset sosiaaliset innovaatiot hyväksyttiin valtion instituutioiksi. Valtio perusti oman orpokodin 1240-luvulla ja vapautti kansan terveydenhoitomaksuista. Vankeinhoitoa parannettiin ja vangeille myönnettiin jopa lomia.
Sung-kulttuuri ei ollut välttämättä itse hengeltään vallankumouksellisen luova. 1279 Kiina joutui antautumaan Kublai Khanin joukoille ja sen loisto katosi. Kiinan itsenäistyminen sadan vuoden kuluttua ei enää palauttanut sitä entiselleen.
Rooman 100-luvun vahvaan luomisvaiheeseen minulla on omat, Tang-kauden sosiaalisten muutosten kanssa analoogiset perustelut. Kiinassa nainen ei ole (sitten Maon kauden) koskaan ollut niin vapaa kuin Tang-kaudella. Sama pätee keisari Augustuksen Roomaan - luovuuden huikeaan nousuun.
Euroopan kenttää karkeasti hapuillen, panen merkille paikalliset erot tuossa "käsittämättömässä" väestönkasvussa 1700 - toisilla alueilla vasta 1800-luvulla.
Esim. Britannian asukasluku kominkertaistui (1750-1850) mutta Ranskan kasvu oli vain kolmannes tästä - Italian ja Espanjan vielä tätäkin pienempi.
Tämä aikajaksohan oli toki teollisen vallankumouksen nousukautta ja tieteissä astumista moderniin fysiikkaan. Ja voittoisia näillä molemmilla alueilla olivat juuri britit.
Ei ole ehkä sattumaa, että juuri syntynyt eurooppalainen - Saksa - yltää liki Britannian tasolle väestönkasvussa - mutta niin myös tiedeyhteisössä.
Britit ja saksalaiset ottivat ensimmäisinä käyttöön Pestalozzin ja Rousseaun mallin lasten kasvatuksessa - Britit jopa edeltäen (tietämättään) - jonka Rousseau totesi Englannin matkallaan, kun sattui vierailemaan
Robert Malthusin isän luona – juuri pojan syntyessä 1766.
Kiinan väestö kaksinkertaistui samalla aikajaksolla. Mutta muu kehitys ei kyllä miksikään muuttunut.
Noin kuukausi sitten annoin tänne linkin ajatuksilla Kiinan modernin kehityksen juurista.
http://www.kotimaa24.fi/blogit/blog/?bid=338
Ad Adolf et alii: - pelkkä vähättely ei riitä. Diamondin "faneihin" lukeutuivat mm. Suomen Akatemia ja Eino Jutikkala. Heidän käsityksensä teoksen merkityksestä näyttää poikenneen Adolfin esittämästä. Kumpi lienee oikeassa?
VastaaPoistaOleellistahan on se, mitä alueita ihmiskunnan kehityksessä etsitään. Morris taas katselee perin poikkeavin lasein historiaa.
VastaaPoistaMuistaakseni Jared ohitti helleenit niin lennokkaasti, mutta pitänee vielä tarkistaa. Jared liikkuu biologian, ravinnon ja keksinnöllisyyden tasolla. Kaikki kunnia hänelle noiden asioiden esiin kaivamisesta.
Kuten sanoin - kaipaan sen tason haarukointia, jossa mennään pintaa syvemmälle. Esimerkiksi Euroopan pimeät vuosisadat on sen sortin kysymys, että sen syihin ei juuri kukaan kajoa. Mitä sanoi Morris siitä? En pdf-versiosta juuri löytänyt. Islamin oppineiden huomiointi tuossa sentään herättää mielenkiinnon...
Diamondin "faneihin" lukeutuivat mm. Suomen Akatemia ja Eino Jutikkala.
VastaaPoistaJoukko pystyynkuolleita käppyröitä ja Jutikkalan siivottu Suur-Suomimenneisyyshän tunnetaan. I rest my case.
Ad Omnia: - Kiina 1271 BCE eli eKr. Palaan asiaan tänään. Kiinan ikä on tulkinnanvarainen kysymys, koska alue oli niin kauan yhtä epäyhtenäinen kuin Eurooppa. Perinteinen tapa on aloittaa ensimmäisestä keisarista (Quin) 221BCE.
VastaaPoista"...Perinteinen tapa on aloittaa ensimmäisestä keisarista (Quin) 221BCE. "
VastaaPoistaSääli. Silloin jäävät ulkopuolelle Kiinan antiikin - ja ennen modernia kautta - ainoat luonnontieteissä edistyneet = mohistit (400 BCE). He mm. tekivät kuuluisan Archimedeen löydön, nesteeseen upotetun kappaleen painon menetyksestä (150 vuotta ennen Arkhimedestä).
Jos palaan Britannian ja Saksan väestön nopeaan kasvuun (Vs. katoliset) huomio kiinnittyy Jutikkalankin arvostamaan tosiasiaan, että tehokkain tapa nostaa väestönkasvua on vähentää lapsikuolleisuutta. Lapsikuolleisuus kulkee vahvasti käsikädessä sen yhteisön kanssa, joka jättää vauvat parkumaan yksikseen. Vaikka Rousseau jätti jokaisen omansa orpokoteihin - antoi hän kuitenkin hyvät ohjeet Pestalozzin kanssa siit, että vauvaa on "pidettävä hyvänä" - ja kouluun heitä ei auttaisi aivan liian aikaisin pakottaa.
Katoliset maat eivät Rousseauun oppeja ottaneet vastaan - mutta esim. Goethen äiti ja muut saksalaiset toteuttivat sen heti. Britanniassa lääkärit olivat asian löytäneet Raamatusta ja kansa noudatti sitä jo 1700-luvulla.
Tässä virikkeitä skabaan (Britit + saksalaiset - vs - ranskalaiset) matkalla modernin fysiikan porteille:
www.latvus.com/ESSEE.pdf
Euroopassa pisin legitimiteettijatkumo on Espanjalla, joka juontaa juurensa länsigoottien kuningas Alarikista (k. 410) - legitimiteettijatkumo jatkuu ensin länsigoottien, sitten Astúriasin kuninkaiden, sitten Léonin kuninkaiden, sitten Kastilia-Léonin kuninkaiden ja lopulta Kastilia-Leonin ja Aragonian personaaliunionin kautta katkeamattomana. Lex Visigothorum on yhä tänäkin päivänä Espanjan oikeusjärjestelmän pohja.
VastaaPoistaKiinassa valurauta ja teräs oli tunnettu jo melkein 2000 vuotta, kun Eurooppa rimpuili irti heikkolaatuiseta takoraudasta.
VastaaPoistaNyt metallurgina on ihan pakko protestoida.
Takorauta on erinomaisen hyvälaatuista, sillä sen hiili- ja kuonapitoisuus on varsin alhaista. Sensijaan takoraudan ongelmana on sen pehmeys - se on varsin taipuisaa. Se soveltuu varsin monenlaisiin sovelluksiin, mutta ei ihan kaikkiin. Valuraudan ongelma taas on, että sitä voi vain valaa, mutta ei takoa, ja valurautaesineet särkyvät helposti.
Takoraudasta voidaan jatkojalostaa terästä hiilestämällä se ahjoteräkseksi tai upokasteräkseksi, mutta se on vaikeaa ja kallista. Teräksen arvoitus ratkesi vasta, kun metallurgiasta muodostui taidon sijaan tiede.
Kiinalainen rautamalmi sisältää runsaasti fosforia, jonka ansiosta sen sulamispiste on alhainen. Kiinassa kehitettiin masuuni hyvin varhaisessa vaiheessa. Masuunista saatavan takkiraudan ongelma on siinä, että se on hiilen ja raudan eutektinen seos - se on liian kovaa ja haurasta mihinkään käytännön sovelluksiin. Kiinassa opittiin, että kun sulaa takkirautaa hämmennettiin rautatangoilla, muodostui terästä. Tämä prosessi tunnetaan nimellä "chao", joka tarkoittaa friteerausta, ja se on sama prosessi kuin putlaus. Näin saadaan keittoterästä. Putlauksen kehitti lännessä Henry Cort. Prosessin ongelma on, ettei putlausuuni skaalaudu ylöspäin - prosessi jää käsityöksi.
Lännessä tehtiin kuitenkin merkittävä innovaatio nimeltä koksaus. Vasta Abraham Darby 1709 ymmärsi, että kivihiili pitää koksata ennenkuin se soveltuu metallurgiaan. Sitä ennen masuuneissa oli käytetty puuhiiltä.
Teräksen massatuotannon ratkaisi vasta Henry Bessemer 1856 konvertterillaan. Vasta nyt niin idässä kuin lännessäkin terästä kyettiin tuottamaan teollisena prosessina käsityön sijaan. Nykyaikainen LD-konvertteri on parannettu painos Bessemer-prosessista.
Ad Ironmistress: - kiitos tästä. - Olen puukkoja harrastaneena jonkin verran silmäillyt tätä historiaa. Uusi suomalainen puukkokirja on sangen hieno - kirjoitin siitä. En kuitenkaan tunne edes veitsistä uskottavaa lähdeteosta. Sitäkin enemmän löytyy kuvailuja ja toisaalta detaljitutkimuksia.
VastaaPoistaTodellisuudessa olen kaikkein kiinnostunein sellaisista metallurgien urotöist kuin jousi, etenkin kellon jousi, ja koneruuvi. Molemmista olen löytänyt jotain kirjallisuutta, en tarpeeksi.
Vastaavasti esimerkiksi pilvenpiirtäjien kasaaminen kuumilla pulteilla oli käytäntö vielä ennen sotia. Jopa rakennusten I-palkit on pieni arvoitus. Lähdeteosten mukaan New Yorkissa on joka talossa paloportaat myös siksi, että teräsrunko lommahtaa kuumuudessa.
Täälläpäässä harrastetaan historianelävöittämistä, ja aihe on myös sitäkautta tuttu.
VastaaPoistaEnsimmäiset vieterit - samoin kuin ensimmäiset koneruuvit - valmistettiin 1400-luvulla. Niihin käytettiin ahjoterästä, jota saadaan hiilestämässä ohueksi taottuja kankirautaliuskoja ahjossa 9-12 h. Ohessa lyhykäinen blogikirjoitus teräksen arvoituksesta. Ne laadittiin samoihin aikoihin kuin ensimmäiset primitiiviset työstökoneetkin - ohessa lisää.
I-palkin idea on sama kuin puukonterän veriura - kun palkista tehdään tuon muotoinen, siitä saadaan kevyt ja jäykkä. Se keksittiin Ranskassa 1849, mutta ensimmäisenä sen massatuotannon valssaamalla aloitti Bethlehem Steel USA:ssa.
Tuo teräsrunkoisten rakenteiden kasaaminen kuumilla niiteillä tai pulteilla oli pitkään käytäntönä, sillä se on yksinkertaisempaa ja onnistuu helpommin kevyemmillä välineillä kuin hitsaus ja liitoksesta tulee helpommin luja - hitsaus vaatii erikoislaitteita ja -ammattitaitoa. Samoin niitattu tai pultattu osa on vahingoittuneena helpompi vaihtaa kuin hitsattu.
Kiina on ollut joskus todella valtava maa. Tang-kaudella Kiina ulottui liki Kaspianmerelle saakka, ja siihen kuului myös Mongolia, Korea ja Sahalin. Ei niin, etteikö se olisi iso yhäkin, vaan niin, että se on ollut historian saatossa vielä suurempi.
VastaaPoista