Toiset toimittajat

Jörn Donnerin ”Mannerheim” hämmästyttää. Mies on tehnyt pitkän elämänsä melkein hyviä teoksia ja nyt vanhana ja sairaana onnistuu kerran toisensa jälkeen. ”Isäni jalanjäljillä” on hieno kirja. Tämä dokumentti on samaa luokkaa kuin Bergman-juttu erinäisiä vuosia sitten. Kuvakerronnan rytmi ja asia ovat yhtä kappaletta. Se edellyttää suvereenia taitoa.

Enbusken kulttuuriohjelma televisiossa alkoi eläväisesti. Toimittaja on hyvä, kuten kaikki tiedämme. Kävi kuitenkin ilmi, että nyt hän oli mennyt uimaan väärään avantoon.

Enbuske jätti klassista musiikkia kuvaillessaan maininnatta rytmin ja melodian. Beethovenin viides sinfonia on onneton teos orkesterin esittelemiseen. Toimittaja pyöritteli tahtipuikkoa. No, Beethovenin vitonen on perinteisen klassisen vaikeimpia lyödä ja erittäin hankala aloittaa. Rytmi on 2/4 ja teos alkaa neljännestauolla, joka tekee molliterssistä muistettavan. Normaali hyräilijä vetää sekä rytmin että intervallin vaistomaisesti väärin.

Joku voisi etsiä malli Bernsteinin 53 taltioidun nuorisokonsertin DVD-levyistä – Young People’s Concerts. Niissä käsitellään juuri samat kysymykset, joita Enbuske pyöritteli: mikä on sävellaji jne.

Luin kommenteista olevani ainakin jossain määrin katkera jostain. Sitä en ollut tiennytkään. Asiaa pohdittuani tulin siihen tulokseen, että mm. kollegani Virolainen, joka on kunniallinen mies, pitää hienona, että on jossain pusikossa professorina tai hommissa hovioikeudessa.

Väistämättömistä valtataisteluista selviytyy hyvin se, joka ei hurmaannu vallasta eikä kuvittele, että hyvin korkeassa asemassa vapautuisi arjen viheliäisyyksistä. Toisinpäin se menee. Mitä isompi asema ja parempi palkka, sitä paskempi homma.

Kun olin virkamies, otin huolellisesti huomioon nämä yleispätevät säännöt, jotka ovat voimassa useimmilla työpaikoilla, kouluissa, naapuristoissa ja useissa suvuissa ja avioliitossa:

1. Älä kuvittele, että olet jotain.
2. Älä kuvittele, että olet samaa luokkaa kuin me.
3. Älä kuvittele, että olet fiksumpi kuin me.
4. Älä kuvittele, että olet parempi kuin me.
5. Älä kuvittele, että tiedät enemmän kuin me.
6. Älä kuvittele, että pärjäät meille.
7. Älä kuvittele, että kelpaat johonkin.
8. Älä ikinä naura meille.
9. Älä kuvittele, että joku välittäisi sinusta.
10. Älä kuvittele, että voisit opettaa meille jotakin.

Et kai unohda, että me tiedämme sinusta jotain MIELENKIINTOISTA, joten…”

Teksti on hiukan mukailtu 30-luvulla ilmestyneestä romaanista ”Pakolainen ylittää jälkensä” (Sandemose). Olen löytänyt nämä samat säännöt mm. korkeimman oikeuden ”lapuista”. Samat säännöt löytyvät upseeriarvosteluista.

Koska tämä Janten laki on niin yleispätevä, sitä ei tavallisesti tarvitse esittää kieltoina. Opettajainkokoukset, luokkakokoukset, 4H-kerhoillat ja vastaavat tapaavat venyä, koska jokainen tietää, että jokaisen poistuja jälkeen keskustellaan asianomaisesta tuon esityslistan mukaan – kai hän kuvittelee olevansa jotain; mikä hän oikein luulee olevansa; mitä hän täältä luulee hyötyvänsä; luulee kai olevansa fiksu; kehtaakin virnuilla; millä lihaksella…?

Jos Helsingin yliopisto hallitsisi hommansa, Donnerista pitäisi tehdä kiireesti kunniatohtori tai vähintään nimiprofessori. Luulen että hän olisi hyvillään siitä. Diktonius-kirja, kirja isästä ja työt Bergmanista ylittävät tasoltaan huimasti tohtoritason. Ja maisteri hän on vanhastaan. Mutta Enbuske saa vielä odottaa, jos minulta kysytte. Jos Niiniluoto ja Wilhelmsson nukkuvat ohi onnensa, niin sitten Petteri asialle ja TaiK / Aalto!