Koulut herättävät intohimoja. Joku kauhavalainen kuulemma kulkee raitilla kiroillen minua, koska olen sanonut paikallista koulua huonosti. Kiroilija on näitä puolen lauseen lukijoita. Kirjoitin kerran, että koulu oli huono 1940-luvulla juuri päättyneen sodan takia.
SYK eli Suomalainen yhteiskoulu on uskonkappale. Se on tehnyt toisille hyvää, toisille ei. Olen käsittänyt, että saman viisauden voi esittää Steiner-kouluista.
Nyt kuitenkin löysin ratkaisun henkilölkohtaiseen SYK-ongelmaani. TKK:n tietotekniikkaosastolla kymmenen vuotta sitten sain käsityksen, että kaikki muut opetustehtäviä harjoittaneet olivat SYK:sta samalta luokalta paitsi Shosta ja minä.
Mäntylä, Tirri ja ties kuinka moni muu ovat samalta luokalta tai rinnakkaisluokalta, noin 1955 syntyneitä. Pidin tästä gallupia jo Henryn 50-vuotispäivillä.
Nyt olen palannut vanhamarxismiin, koska pääsin toteamaan, että Bill Joy, Bill Gates, Steve Jobs, Eric Schmidt (Google) ja lukuisat muut ovat syntyneet 1955 tai 1954.
Se kuuluisa Popular Electronicsin numero oli 1/1975. Siinä oli ohjeet pienen tietokoneen (mikron) kasaamiseksi, ja PC:n/Macin tarina tavallaan alkaa siitä. Gatesillä oli peruskoulussa (Lakeside) varakkaiden vanhempien kerääin varoin rahjoitettu tietokoneluokka, ja itse hän juoksi yökaudet käyttämässä yliopiston (Washington Univrsity) lääkiksen tai fysiikan osaston tietokonepäätettä. Joy (Sun Microsystems) aloitteli Michiganissa, kun siellä avattiin yksi USA:n yliopistomaailman ensimmäisistä tietokoneluokista. Jobs (Apple) oli kotoisin Palo Alton seudulta (Mountainview) ja roikkui Hewlettin ja vastaavien rintapielissä ruinaamassa komponentteja jo pikkupoikana.
Ellei henkilö ole lähteä päälle nerokas, ei hänestä tietenkään tule mitään maailmaa mullistavaa. Mutta jos hän on nerokas, hän tarvitsee lisäksi noin viisi lottovoiton veroista onnenpotkua ja keskimäärin kymmenen tuhatta tuntia harjoitusta, sanoo tiedetoimittaja Malcolm Gladwell esittäen väitteensä tueksi listan 75:stä kaikkien aikojen rikkaimmasta ihmisestä, mukaan luettuna pari faaraota, Crassus ja Nikolai II. Amerikkalaisista 14 on syntynyt 9 vuoden sisällä 1830-luvulla – Rockefeller, Carnegie, Mellon jne.
Se Suomen Taiteen Kultakaudesta.
Tunnustetaan, ettei autoinsinöörejä tule ilman autoja eikä tietotekniikan mestareita ilman tietokoneita (käytännössä moniajo – time sharing teki opiskelijallekin mahdolliseksi räplätä ohjelmoinnin kimpussa).
Selvästi ja todistettavasti merkittäviin parannuksiin yltänyt tuomarisukupolvi – jota olen siis tutkinut huolellisesti, vaikkeivat kaikki tunnu uskovan sitä – koostui lähes yksinomaan sodassa sopivasti haavoittuneista. Curt Olssonista ja Osvi Lahtisesta Martti Miettiseen korkein oikeus –äijät, jotka uudenaikaistivat perintöoikeuden, esineoikeuden, velvoiteoikeuden, kauppaoikeuden ja muutamia kymmeniä muita aloja, ovat tätä joukkoa. Korkeista esimiehistäni (1970- ja 1980-luvulla) joka toinen klenkkasi, koska bolshevikki oli ampunt tankin tykillä kylkeen Käkisalmen kirkon luona. Ja asevelisosialisteista Väinö Leskinen oli yksi näistä, Ässä-rykmentin ässä ja jatkosodan Viipurin valloituksessa haavoittunut humu.
Astuakseni kukkapenkkiin – näistä materiaalisista seikoista osattomiksi jääneet osoittivat sitten käyttäytymisellään olevansa erilaisia nuoria. Havaintoesimerkki voisi olla kirjallisuuden modernismi. Koko kööristä Lasse Heikkilä taisi olla ainoa pahasti sodassa ollut, muut (miehet) taas tyypillisesti 30-luvun puolella syntyneitä.
Heistä kukaan ei tajunnut sodan kokemisen pohjatonta nöyrryttävyyttä ja häpeää, jonka hyvin useat tietysti peittivät uholla tai valehtelemalla sankaruudesta. Ja seuraava kohortti (suuret ikäluokat) heilahti tietenkin herjaamaan sotaa ja sotilaita hieroen näin suolaa haavoihin.
Tämä voi liittyä teemaan – 50-luvulla syntyneet (alkaen Jorma Ollilasta) saivat tasaisemman lähdön ja pystyivät muodostamaan porukoita, kuten Nokian johtokunnan, konkreettisten asioiden ympärille.
Niih, koulu, koulutus, kouluttautuminen; kouluttajat; koulutuksen vastaanottajat, koulutuksen kohteet; mitä hyötyä näette tällä kaikella vaivalla ja koulutusten kehittämällä päättelykyvyllänne olevan?
VastaaPoistaNäettehän kuitenkin kaikki, me kansakoulunkin vaivoin suorittaneet, mihin ihmiskunta on lajiaan, ja siinä sivussa koko ekomassaa ajamassa?
Ja siis kyllä, me jotka saimme elää parhaan nuoruutemme letkeän 1970-luvun pysähtyneisyyden ajassa, emme, me jotka siinä ajalla elimme, kovin vitunikeisenä sitä muistele.
VastaaPoistaJa totta, lähtökohdat olivat toiset kuin vanhemmillamme.
Mun isä lähti 17-vuotiaana jatkosotaan, natsikätyrien kaapattua isänmaamme maailmanpoliittisiin melskeisiin. Ei muka ollut muuta vaihtoehtoa (kuin muodostaa joku natsi-Saksan, suur-Suomen ja fasistisen Italian eurooppalais-aasialainen maailmanvalta tms.).
tiedostivat sodan kokemisen nöyrryttävyyden ja häpeän, jonka, totta useat tietysti peittivät uholla tai kertoilemalla "sankaruudesta" mutta monet myös suurelta osin vaikenivat, kuten faija.
Kerran, muistan, kertoi lähetin matkasta, kun sillat takana olivat poltetut (tein myöh. laulun).
Tjaa .. nyt muista toisenkin: kaksi hävittäjää taistelivat taivaalla, faija oli toisen komennuksella olleen sotilaan kanssa suuren kuusen alla näkösuojassa, ja siinä faija vähän kurkki näytelmää taivaalla. tämä toinen kantoi huolta "etteivät huomaa",
vaikka lentäjät osumia saaden taistelivat hengestään (ja toinen koneista putosikin).
Petaksen kansakoulun kolmannella luokalla olin kinnostunut Zoologiasta.Toin luokkaan vesimyyrän, elävän tietenkin. Se pääsi irti. Meno oli hilpeän kaaosmainen, nais-opettajakin riuhtasi minut tukasta ilmaan!
VastaaPoistaNeljännen luokan lopussa uusi mies-opettaja kirjoitti: En suosittele poikaa oppikouluun.
Noh, menin kokeisiin ja laskin kaikki laskut oikein, oppariin mentiin.
Vanhassa oppikoulussa oli se hyvä piirre, lapset saivat "kypsyä rauhassa" ja aikaa käytettiin.
Kirjavinkkinä on tietenkin poikkeushavainto.
VastaaPoistahttp://en.wikipedia.org/wiki/Outliers_(book)
Suomalaiset investointipankkiirit näyttävät suosivan vuosikertaa 1952
SYK:ssa oli vissiin Suomen ensimmäinen tai lähes ensimmäinen tietokoneluokka koulun muuttaessa Haagaan, ja blogistin mainitsemat henkilöt taitavat olla juuri niitä jotka sillä, muistaakseni HP:n valmistamalla ja lahjoittamalla masiinalla pääsivät ensimmäisinä leikkimään.
VastaaPoistaLisäksi lukion matematiikan ja filosofian opena oli "Roope" Rosenberg, joka kielilinjalaisellekin sai päähän sen ajatuksen, että matematiikka saattaisi olla mielenkiintoista.
terveiset samoilta ikäluokilta
Lähimmin tuntemani SYK:kiläinen aikoinaan oli tyyppi joka ensin löi minut maahan jääkiekkomailalla ja sen jälkeen yritti kuristaa minua sen varrella.
VastaaPoistaPakaralihakseen työnnetty puukko sai hänet siirtymään kauemmaksi ja hänen isänsä järjesti tälle paikan sairaalasta, jossa henkilökunta pukeutuu siviilivaatteisiin.
Ennen lapsen hiano nimi kertoi äidin ja muodikas opinahjo isän pyrkyryydestä, nyt jokainen on amerikkalaisittain jatkuva kampanjoija, oman hypensä seppä ja ylpeä siitä. School on englanniksi myös parvi, yhdestä uranuotasta löytyy paljon kuin samasta altaasta. Σχολειον oli vapaampaa uimista.
VastaaPoistaAd Anonyymi: - nuottien kopiointi - tulosta verkkosivulta tiedostoon Acrobat PDF:llä ja tallenna siellä.
VastaaPoistaKouluista en tiedä, mutta mieleeni tulee eräs tuotantotalouden professori, joka kertoi tarinan kiltistä teekkarista ja tämän isästä.
VastaaPoistaIsä ja poika kommunikoivat usein kirjeitse. Isällä oli tapana kuulemma lisätä kirjeensä päätteksi sama ohje pojalleen. "Muista olla hyvä kaveri takapenkin poikien kanssa. Haet heiltä kuitenkin töitä aikanaan..."
Omat havaintoni ovat ohjeen kanssa ristiriidattomia.
Eikös monet nerot ja nerokirjat ole huonoja esimerkkejä koska koulun kesken jättämällä tulee rikkaaksi ja kuuluisaksi ?(Koska yhtälö toimii vain niillä harvoilla neroilla lottovoittopotkuja saaneilla).
VastaaPoistaEi kai sitä nykyinternetin aikana voi salatakaan mutta tuskin kouluissa kannattaa mainostaa..
MrrKAT