Sivun näyttöjä yhteensä

30. tammikuuta 2010

Maan tapa



Helsingin Sanomat syyllistyi epätavallisen huonoon pääkirjoitukseen. Pidän pahana, että lukijoita johdetaan harhaan.

Termiä ”maantapa” ajetaan nyt joukolla alas. Mikäpä siinä. Lehti tosin viittasi aivan oikein pääministeri Vanhasen lausumaan, jossa ei puhuttu maantavasta, vaan vallitsevasta tulkinnasta.

Kauhistusta herättää, että sanomalehti vihjailee aika julkeasti taannehtivaan laintulkintaan ja tuntuu asettuvan kannattamaan sitä.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli suomalainen kokemus takautuvasta tulkinnasta: säädettiin laki, jossa määriteltiin, millainen joitakin vuosia sitten noudatettu menettely olikin nyt katsottava rikolliseksi.

Tätä nykyä tämä kielto, laillisuusperiaate, on ihmisoikeus ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeinen tae. Rangaistukseen voidaan tuomita vain menettelystä, joka oli tekohetkellä lain mukaan rangaistava.

Rikosoikeuskaan ei ole erityisen täsmällistä, ja maantapa on keskeinen esimerkiksi tahallisuutta arvioitaessa. Ennen oli maantapa ylittää salmi rannassa olleella veneellä, jos siinä sattui sellainen olemaan. Tätä nykyä se voisi olla rikos, toisen irtaimen omaisuuden luvaton käyttäminen.

Jokamiehen oikeudet eli yleiskäyttöoikeudet on nyt pala palalta kerätty lakeihin. Hyvin kauan ne olivat maantapaa, jota noudatettiin lakina. Keskeinen ja tunnettu jokamiehen oikeus on lupa kulkea maastossa. Suomessa omistaja ei voi karkottaa kulkijaa metsämailtaan. Hieman kärjistän: ”yksityisalueita” ei voi perustaa omin nokin. Jokamiehen oikeuksiin ei tietenkään voi vedota kotirauhan piirissä eli toisen tanhualla.

Jälleen kerran: mistä minä tiedän, onko Matti Vanhanen syyllistynyt rikokseen osallistuessaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksesta päättämiseen sellaisin seurauksin, että tuo yhdistys on puolestaan jakanut avustusta joukkiolle, joka on jakanut vaaliavustuksia.

Useat viranomaiset selvittävät asiaa, eikä tuohon kysymykseen vastata ihan lonkalta.

Kirjoitan maantavasta ja tulkintojen muuttumisesta. Pannaan pois pääministeri suolakaivokselle ja järjestetään muutamalle muulle kahdeksan vuotta kuritushuonetta. Mutta asia nyt kerta kaikkiaan on niin, että maantapa eli sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti esiintyvät ehtimiseen muun muassa muodossa ”hyvän tavan mukainen”, ”kauppatapa”, ”yleisen elämänkokemuksen mukaan”, ”noudattaen asianaan ollutta huolellisuutta” tai – ”lain periaatteiden mukaan”.

Mitä ovat lain periaatteet? Eri asia kuin säännöt. Asia on korkea ja mutkikas, mutta opiskelijalle riittää tentissä selkeä tieto, että periaatteilla punnitaan ja sääntöjä sovelletaan. Käsivirhe on jalkapallon sääntöjen tietämä teko, jolla on seuraamus. Taitaa olla vapaapotku. Pelaajien terveydestä huolehtiminen on periaate, jonka johdosta hirmupakkanen tai rankkasade saattaa olla aihe ottelun keskeyttämiseen tai peruuttamiseen.

En mielelläni vedä esiin tuomarinohjeita, jotka ovat yleiseurooppalainen, aika voimakkaasti saksalaisvaikutteinen kokoelma erilaisia päähänpistoja ja mieleenjohtumia lainkäytön alalta. Joku keksi painaa lätkäistä ne lakikirjaan, ja ne saavuttivat suurta kunnioitusta. Niissä puhutaan harhauttavasti oikeudesta ja kohtuudesta – äkkinäinen voi luulla, että oikeuden lisäksi tarvitaan myös kohtuutta, vaikka oikeussäännöt ovat usein juuri kohtuussääntöjä. Niissä puhutaan maantavasta, joka puolestaan on luonnollista, koska lainsäädäntö oli noita ohjeita laadittaessa sangen sattumanvaraista ja niin sanottu tapaoikeus tavallisimmin käytettyä.

Tuomarinohjeiden ”maantapa” ei muuten luultavasti tarkoita ”maata”, vaan nykykielellä lähinnä ”maakuntaa”, ja voi olla, että on haluttu pitää esillä paikalliset poikkeukset, joita ilmeni jopa perintöoikeudessa.

Luultavasti Helsingin Sanomien kirjoitus oli vain asiantuntematon. Olen ennenkin antanut heille ilmaiseksi sen neuvon, että palkkaisivat juristin. Kelvollisia on ainakin toistaiseksi vapaalla jalalla.

Esteellisyyskysymys eli kuten vanhaa maantapaa noudattaen ennen sanottiin ”jäävi” on yllättävän mutkikas asia. Sen tulkinnat ovat, minkä Vanhanen näyttää tietävän, muuttuneet nopeasti ja paljon. Hallinnon puolella myös laki (hallintolaki) muuttui juuri 2004. Edessä on tavattomia muutoksia, joista olisi aihetta jo huolestua. Kun yliopistovirat on lakkautettu ja kaikki ovat työsuhteessa, ainakaan minä en tiedä tarkoin, millaisia esteellisyyssääntöjä on noudatettava ja mitä on entisen virkavastuun paikalla.

Jos työsuhteessa oleva professori junailee naapurin kakaran vilpillä läpi pääsykokeista, mitä se on? Jos johtaja ottaa sangen heikon hakijan töihin siksi että tämä on naapurin kakara, se nimittäin ei tietenkään ole lainvastaista eikä aiheuta seuraamuksia.

Vihje – työsuhteessa voi tehdä virkatoimia. Tuo on nähdäkseni edelleen virkarikos. Mutta jos puhuu ruokottomia korkeakoulusihteerille, enää ei voi tuomita virkamiehenä tehdystä jatketusta ruokottomuudesta.

17 kommenttia:

  1. Huonon palkan ja laajan jääviyden vastineena on ollut turvallinen virka. Nyt on huono palkka, laaja jääviys eikä enää virkaa. Virkamiesmoraali tulee mätänemään.

    VastaaPoista
  2. Enpä välttämättä syyllistäisi vain Hesaria maan tapa -ilmauksen epämääräisestä käytöstä. Vaikken osaakaan osoittaa alkuperäistä sylttytehdasta, eivätkö myös poliitikot ole käyttäneet "maan tapaa" (yleensä erikseen kirjoitettuna) selityksenä kaikenlaisille törppöilyilleen, jotka heidän mukaansa olisi hyväksytty "vanhoina hyvinä aikoina", oikeasti ei ehkä silloinkaan?

    Sikäli kuin HS pyrkii estämään verovarojen tapaisten julkisten varojen (esim. raha-automaattien tuotot) käytön poliitikkojen henkilökohtaisiin vaalikampanjoihin, on se mielestäni ehdottoman oikealla asialla.

    Haluaisinpa oikeastaan nähdä kuvattuna sellaisen sosiaalisen ja kulttuurisen kontekstin, joka olisi joskus aiemmin tehnyt vastaavan puliveivauksen oikeudellisesti hyväksyttäväksi!

    VastaaPoista
  3. MAAN TAPA

    Akisti tulee mieleen:
    1.) Katilo-opisto (Kepu eli Maalaisliitto)
    2.) Juhantalon koplaukset (Kepu)
    3.) Vaaliraha (Kepu)
    4.) Sukarin ym marketit ja kaavat (Kepu)
    5.) Pekkarisen soffat (Kepu)
    6.) Rovaniemen kelkkatehdas (Kepu)
    7.) Noppa jutut (Demarit)

    Kolmesta suuresta ei tullut heti mieleen yhtaan Kokoomuksen juttua?? Onkohan Kokoomus aivan viaton vai onko silla paremmat rahastuslahteet vai ymmartaako lakeja ja lain henkia paremmin?

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi: - sellainen konteksti oli asutustoiminta kautta maan 1945 - ja kaavoitus kaupungeissa ja niiden ympärillä. Räikein esimerkki on Espoo, ellei Vantaa. Päätoimijat olivat kokokomus ja demarit, ns. aseveliakseli.

    Tuli alle kymmenessä vuodessa sata tuhatta taloa, niistä ainakin 10 prosenttia kerrostaloja. Tonttimaa hankittiin kirjavin konstein ja kaavoituksessa kerrosneliöt jaettiin julkeasti tuo Puolimatkalla, tuo Satolle, tuo Hakalle...

    VastaaPoista
  5. Hmm, tarkoittaakohan blogisti, että kaupunkien kaavoitus sodanjälkeisinä poikkeusaikoina olisi synnyttänyt sellaisen maantavan, jolla olisi voimaa jopa oikeuslähteenä? Tuomarinohjeissakin taidetaan sanoa, että ellei sopivaa lakia ole olemassa, tuomittakoon maan tavan mukaan.

    VastaaPoista
  6. Ad Anonyymi - syntyi aivan julkisia maantapoja, kuten maankäyttösopimukset. Lain mukaan kunta rakentaa kunnallistekniikan. Vieläkin tehdään toisinpäin, aluerakentaja rahoittaa ja yleensä rakentaa katuja, viemäreitä jne. ja niiden siirtymisen ehdoista kunnalle sovitaan erikseen.

    Ensimmäinen kysymyksesi, johon vastasin, koski kokoomusta ja sen toimia. Siksi en luetellut erityisen laillisia tapoja.

    VastaaPoista
  7. Mihin unohtuivat "salaputkijupakka" sekä Puolimatka jne?

    Eipä siltä, Maalaisliiton perillisen muita korkeampi korruptoitumisaste lienee aika selvä fakta. Olihan juuri Maalaisliitto se puolue, joka U.K. Kekkosen johdolla lähti kaikkein pidäkkeettömimmin suurvallan liehakoinnin tielle (K-linja). Eli kun puhumme "maan tavasta" ja miten tämä termi tänään ymmärretään, emme suinkaan saa unohtaa monumentaalisiin virhearvioihin syyllistynyttä U.K. Kekkosta ja hänen vaikutustaan. Pohdittavaksi jää myös missä määrin suomalaisten, ja eteenkin keskustalaisten harhainen käsitys Kekkosen ajasta "menestyskertomuksena" edelleenkin vaikuttaa Suomen Keskustan henkiseen tilaan eli korruptoitumisherkkyyteen.

    VastaaPoista
  8. "Mutta asia nyt kerta kaikkiaan on niin, että maantapa eli sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti esiintyvät ehtimiseen muun muassa muodossa ”hyvän tavan mukainen”, ”kauppatapa”, ”yleisen elämänkokemuksen mukaan”, ”noudattaen asianaan ollutta huolellisuutta” tai – ”lain periaatteiden mukaan”."

    Mikään noista esimerkeistä ei liity tähän poliitikkojen "maantapaan". Poikkeuksena saattaa olla kauppatapa, mutta vaikutusvaltaansa myyvä poliitikko rikkoo ainakin lain ja demokratian henkeä ja periaatteita, vaikka lain kirjain ei sitä nimenomaisesti kieltäisikään.

    Maantavanomaisessa toiminnassa on oikeudettoman valtiojärjestyksen muuttamisen henkeä.

    VastaaPoista
  9. Tämä virkatoimen ja yksityisoikeudellisen toimen sekoittuminen toisiinsa on muuten merkittävä ongelma. Sinä olet kiinnittänyt huomiota siihen nyt, kun professuureista tuli työsuhteisia. Vastaava tilanne on kuitenkin vallinnut koulutusalalla jo pitkään: yksityisten peruskoulujen, ammattikoulujen, lukioitten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten opettajat ovat käyttäneet julkista valtaa työsuhteessa jo kauan. Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja muitten julkisoikeudellisten yhteisöjen työntekijöillä on käytettävänään julkista valtaa. Samoin vartijoilla ja järjestysmiehillä.

    Rikosoikeudellisen sääntelyn kannalta on ongelmallista, että nämä kaikki julkisen vallan käyttötilanteet säännellään erityislaeissa. Rikoslain "virkamiehen" määritelmä on hankala eikä monikaan "virkamies" ymmärrä olevansa sitä. Kun esimerkiksi julkisen tutkimusohjelman johtoryhmässä istuu yrityksen edustaja, joka osallistuu rahoituspäätösten valmisteluun, onko tämä henkilö tässä tehtävässään virkamies? Mielestäni on, mutta useimmat yritysten edustajat eivät tätä kyllä tiedä.

    Olisikin syytä säätää yleislaki rikosoikeudellisen virkamieskäsitteen määrittelystä. Tällä saataisiin selvennetyksi vallitsevaa oikeustilaa.

    VastaaPoista
  10. Anonyymi: "Onkohan Kokoomus aivan viaton vai onko silla paremmat rahastuslahteet vai ymmartaako lakeja ja lain henkia paremmin?"

    No, lonkalta tulee mieleen Ikelle rahoitetut megalomaaniset syntymäpäiväjuhlat ja Marja Tiuran läheisriippuvuus KMS:n liikemiesten kanssa. Esimerkiksi.

    Ms. Mandelbaum

    VastaaPoista
  11. Iken ja Marjan lisäksi kokoomuksessa synnin tielle lankesi ainakin nätti ja blondi Suvi Linden; joka huomaamatta ohjasi verorahoja omalle golfkentälleen.

    Toisten kirjoittamia puheita melko selkeästi ääneen lukeva poliitikko kantoi poliittisen vastuun ja erosi. Ja palasi sitten takaisin entistä ehompana ja paremmin ehostettuna.

    VastaaPoista
  12. Tuo oli erittäin hyvä kirjoitus. Hyvä, että osaat antaa niin kuvaavia esimerkkejä ja miten pienet seikat saattavat heittää saman asian aivan toiseen valoon.

    Kun minä olin lapsuudesta saakka se naapurin kakara, jolle ei kukaan eikä milloinkaan suonut mitään oikeutta, tietenkään ei mitään etuoikeutta, ei mitään ja jos onnistuin ja katsoin, että tuossa on minun tuhannen taalan mahdollisuus niin sekin sitten lyötiin alas jonkun muun (kateellisen) kautta koska siihen palveli runsas määrä ruokottomia stooreja, joilla ei ollut samalla enää mitään tekemistä sen kontekstin kanssa missä niitä oli viljelty, mihin niitä siirrettiin viksuina ja maan tavalla (sisäpiirin oikeus väittää ja pitää kiinni väittämistään satoi tai paistoi, tutkimatta mitään, ymmärtämättä vielä vähemmän) ties minne ja ruokottomat väittämät rupesivat elämään omaa elämää ja sellaisen ihmisen tulisi minun mielestä saada vapaasti muuttaa ulkomaille koska tämäntyyppinen herja ja fokalisointi on yhtä vaarallinen kuin sikainfluenssa koska se tappaa ihmisen koska ei pääse korjaamaan mitenkään asioita.

    Ei pääse näyttäytymään ystävällisesti (se menee tuon pohjavalmistelun kautta suoraan tyhmyyden tilille ja vastaanotto on sääliväinen ja poishätyttelevä: - off you go...) eikä vihaisesti (hävyttömyys on seuraava attribuutti minkä saa osakseen, "sehän on juuri niin hävytön kun sanotaan"...ja vastaanotto on "älä tule tänne enää kuule noilla tempuillasi...") .

    Jos ei sano mitään ja näyttää kuin sammakko suoraan eteenpäin katsovalta ja mahdollisimman ilmeettömältä eikä näytä ystävälliseltä eikä vihaiselta saa kuulla, että varmasti on sairas. "Sehän on varmasti sairas, eikös sen äiti sanonut, että oli lievät skitsofreniat ja aspergerit perheessä...joooo se on sairas" ja nyt sääli peittää loput ja kukaan ei ajattelekaan enää, että voisi päästä juttelemaan.

    Kaiken takana on v-mäisyys. Pahojen ihmisten kyky nousta toisten päälle, yläpuolle, juoruta, herjata, legitimoida sosiaalisella kitillä sama herjatyyli, rikkoa, levittää lisää ruokottomuuksia ja katsoa tappaako noin herjattu ihminen jo itsensä.

    Mitäs enää täällä teet? -kysyivät. Minneköhän olisin voinut mennä oli ajatus? Ikään kuin pitäisi myöntää että kaikki tuo keksitty sonta ja keksitty v-mäisyys olisi totta ja pitäisi antaa näille ihmisille vain valta jatkaa ruokottomuuksia joita peitetään ns. totuuden kaavun tai minäpäs-kerron-kuules-sulle-miten-asiat-on juttujen sisään. Minäpäs kerron kuules miten asat on.

    Kukaan eikä missään vaiheessa 12 vuoteen tullut edes (!) kysymään, eivät pyytäneet mitään vastausta, eivät ikinä tarkistaneet mitään, ei mitään. NÄin miten säälivät katseet ja v-mäiset katseet liikkuvat pään yläpuolelle ja kun ensimmäiset tosi älykkäät kirjoitukset meni eteenpäin luin, miten joku 'suomalainen kylähullu' oli jotain päästänyt suustaan. Ei reaktiota. Nauroivat. Kylähullu.

    VastaaPoista
  13. Minua jäi pohdituttamaan tämä jokamiehenoikeus.

    Eikö se ole niin, että toisen maalla ei saa olla häiriöksi?

    VastaaPoista
  14. Ad Petja Jäppinen: - tietysti. Siivosti on kuljettava. Leiriytymiseenkin tarvitaan lupa eikä metelöintikään käy päinsä.

    VastaaPoista
  15. Kiitos.
    Nyt voin ajaa pois maaltani maastopukuiset hampuusit.

    VastaaPoista
  16. Maallikot ja maalikoituneet juristit käyttävät termiä "tapa" kuin lahkolaiset sanaa "armo", tuntematta sen lukuisia eri konteksteja ja arvellen sen joka tapauksessa kumoavan lain. Niinhän ei ole. Blogistaniin ominaisella kärjistyksellä sanoen, jos tapana on rikkoa lakia, kyse on taparikollisuudesta.

    VastaaPoista
  17. Petja,

    ymmärrän, että sinua varmaan armeijan harjoituksissa olevat joukot häiritsevät. Armeija vieläpä monesti kouluttaa varusmiehille, että he liikkuvat harjoituksissa siviilimailla jokamiehenoikeuden nojalla. Näin opetetaan lähinnä siksi, että miehet käyttäytyisivät siivosti eivätkä vahingoittaisi maastoa tai puita.

    Todellisuudessa puolustusvoimat on kuitenkin harjoituksissaan siviilien mailla Puolustusvoimista annetun lain nojalla. Lakia on muutettu ihan äskettäin selvemmäksi. Olennaista uutta ovat seuraavat kohdat:

    Puolustusvoimien 1 momentissa tarkoitetusta kiinteistön käyttämisestä sovitaan suullisesti tai kirjallisesti kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, puolustusvoimien alue- tai paikallishallintoviranomainen tai harjoituksen johtaja voi päättää kiinteistön käyttämisestä.

    Jos puolustusvoimat tarvitsee samalla kertaa käyttöönsä laajan alueen, jolla on huomattava määrä kiinteistöjä tai kiinteistöillä on huomattava määrä omistajia tai haltijoita, puolustusvoimien alue- tai paikallishallintoviranomainen tai harjoituksen johtaja voi päättää kiinteistöjen käyttämisestä. Päätös voidaan tällöin antaa tiedoksi hallintolain (434/2003) mukaisella yleistiedoksiannolla.


    -- Korvaukseen oikeutetulle on valitusmenettelystä huolimatta viivytyksettä suoritettava määrä, josta ei ole erimielisyyttä. Kiinteistön käyttöä koskevaa päätöstä voidaan noudattaa muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus kiellä täytäntöönpanoa.

    Tämä siis tarkoittaa, että jos PV haluaa käyttää metsiäsi rutiiniharjoituksiinsa, on sen yritettävä sopia asiasta. Jos kyse on sen sijaan isommasta sotaharjoituksesta, voidaan harjoitusalue määritellä piirtämällä karttaan tähän tapaan. Tällöin kuulet asiasta todennäköisesti ensi kerran, kun metsänrajaan ilmestyy panssarivaunuja. Silloin kannattaa lohduttautua sillä, että ne ovat omia.

    VastaaPoista