Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Sivun näyttöjä yhteensä
13. helmikuuta 2009
Sananen intimiteetistä
Saska Saarikoski teki yllättävän virheen kirjoittaessaan eilen Helsingin Sanomiin kolumnin kielletyistä ja kiellettävistä kirjoista. Hän rinnasti pääministeriä muistelleen, hovioikeudessa nyt käsitellyn kirjan isänsä Pentin teoksiin, joista varsinkin ”Aika Prahassa” ja ”Kirje vaimolleni” ovat karuja tarinoita. Niissä oli nielemistä vaimojen ohella myös lapsilla.
Saska – Pentin kirjat olivat romaaneja.
Minun ei tarvitse kertoa Sinulle, mikä se on se sellainen romaani, jossa esiintyy ”minä” ja erilaisia muita ihmisiä oikeilla nimillä. Jopa kirjastoluokitus sijoittaa esimerkiksi nuo kirjat romaneiksi, ja romaani on englanniksi ryhmää "fiction". Romaanissa ei yritetä kertoa, mitä tapahtui todella. Sellainen kertomus voi olla luokitukseltaan esimerkiksi reportaasi.
Jotkut, esimerkiksi Hannu Salama ja Kalle Päätalo ovat päätyneet käyttämään joitakin oikeita ja joitakin yleensä hyvin läpinäkyvästi muutettuja nimiä.
Pääministerin entisen naisystävän kirjaa en ole nähnyt kenenkään sanovan romaaniksi eikä mikään siitä kuulemani viittaa sellaiseen. Kukaties se on ”muistelma”.
Niin kauan kuin kirjoista on ollut oikeudenkäyntejä, romaaneja on käsitelty toisin kuin muuta kirjallisuutta.
En usko kavaltavani ammattisalaisuutta, kun sanon, että Pekka Tarkan Saarikoski-elämäkerta aiheutti myös minulle aika paljon työtä, Pekan ja kustantajan pyynnöstä. Hän itse teki erittäin suuren urakan, ja pohdimme paljonkin, mitä julkaistaan ja mitä ei.
Saska – Saarikoski-muistelmiin ei ole painettu läheskään kaikkea. Olen itse lukenut kirjeitä, jotka eivät olisi tuoneet kuvaan mitään uutta mutta olisivat olleet niin ikäviä ihmisille, ettei niitä ole käsitelty. Ne eivät ole myöskään kiinnostavia. Sanoisinko… sellaista tuskailua peräpukamista ja vatsan toiminnasta.
Joku lukija saattaa muistaa muitakin armottoman paljastavia kaunokirjallisia teoksia.
Omaelämäkerrat ovat oma kategoriansa. Elämäkerrat ovat kolmas.
Juuri tämän takia pääsääntö on, että kuolleella ei ole kunniaa. Etenkin lähiomaisten vuoksi kunnian ja yksityisyyden suojasta voi käräjöidä, jos kysymyksessä on äskettäin kuollut henkilö.
Esimerkki: Mannerheimista tai Sibeliuksesta saa lain sitä estämättä kirjoittaa mitä tahansa. Mutta vielä kun Leinon veljesten Einon ja Kasimirin sairauksista tehtiin 70-luvulla selkoa elokuvassa, joku muistaakseni kysyi minultakin, saako kertoa, sanoin että saa.
Paavolaisen ”Synkkä yksinpuhelu” on paraatiesimerkki. Teos on kirjallisesti hyvin etevä, mutta se ei ole romaani, ja kirjoittaja antaa vaikutelman, että hän puhuu totta eli kuvaa tapahtunutta.
Suomessakin natsisympatioita pidettiin raskaana asiana sotien jälkeen. Kirjoittaja ilmaisi kauhistuneensa Saksaa ja kannattaneensa liittoutuneita ja sittemmin myös Neuvostoliitoa sodan vielä kestäessä. Moni muisti toisin. Siitä nousi meteli.
On käytettävä sijamuoto essiiviä. Jos tapahtumat esitetään totuutena ja tapahtuneena ja jotta totuus tulisi esiin, ei tosiaankaan ole mahdotonta, että tuomioistuinkin joutuu miettimään asiaa.
Kun Pentti Saarikoski kirjoitti itsestään ja läheisistään, tarkoitus ei ollut esittää ”totuuksia”, vaan perinteisen kirjallisuuden käsityksen mukaan kuvata eräitä elämän asioita koskettavasti ja uskottavasti. Muinoin puhuttiin elämyksestä tai sisäisestä totuudesta. Kun Pekka Tarkka ja Matti Suurpää olivat nuoria, puhuttiin intentioharhasta. Kirjallisuudentutkijat väittivät, ettei edes kirjoittajan käsityksellä tekstinsä suhteesta todellisuuteen ole merkitystä. Vain teksti merkitsee.
Puhun nyt tässä Saarikoskesta, vaikka Strindberg olisi vielä parempi esimerkki. Tai se, ettei Saarikoski julkaissut mitään Miasta, vaikka kaikenlaista, tosiaan kaikenlaista tapahtui.
Haaskakirjallisuutta ja kirjallisiin päämääriin tähdännyt kirjallisuutta (sellaista kuin Saarikoski ja Strindberg) ei pidä rinnastaa toisiinsa.
Yksityisyyden suoja piirtyy nyt toisin kuin 1970-luvulla, kun asia tuli Suomessa ajankohtaiseksi. Muistaakseni julkaisin itsekin aiheesta jotain lainopillisissa aikakauskirjoissa.
Silloin suojattavaksi haluttu ”yksityisyyden piiri” on murtunut. Silloin haluttiin kuvailla, mikä kaikki on niin intiimiä, ettei sen paljastamista tarvitse kärsiä.
Kuten usein käy, laki vanheni käsiin. Nykyisin yksityisyyden suojan kohdetta ei pidä yrittää kuvailla ehdottomin ja staattisin käsittein. Tilannen on sama kuin yksityisoikeudessa – on tutkittava, kenen suoja ketä vastaan ja missä relaatiossa.
Oikeusasema-ajattelu on tullut rikosoikeuteen jäädäkseen.
Toisin kuin korkein oikeus en rakentaisi ennakkotapauksilla sääntöjä, vaan esimerkkejä. Ratkaistavien tapausten samankaltaisuus on kovin suhteellinen käsite. Induktiivinen päättely elää ja voi hyvin.
Yksi varauma, itsestään selvä: rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Rangaistava ei voi roistomainenkaan menettely, jota ei ole ymmärrettävästi osoitettu laissa rangaistavaksi. Mutta rikoslaki on täynnä epäselviä käsitteitä, kuten ”ottaa”, ”anastaa”, ”pahoinpidellä”, ”pettää”… Ydin voi olla selvä mutta reunat ovat sameita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Eikös tämä Jaakko Saarikoski nykyisenä nuor-stalinistina tehnyt myös virheen sösöttäessään jotain sekavaa Halla-Aholle jossain viime aikaisessa tv-ohjelmassa. Tuskin nyt yksi virheellinen kirjoitus HS:ssa, muiden vastaavien lisäksi, agitprota hämmentää, vaikka neuvoja satelee.
VastaaPoistaAlistettuna ja vangin dilemmassa olevalle on hyvin vähän mahdollisuuksia enää - muutakuin puhua. Jos läheiset eivät kuuntele kyse on siitä, puhuuko ulos vai tukehduttaako elämänsä.
VastaaPoistaJoillakin on pettämätön kyky yhdistää Halla-Aho kaikkiin teemoihin, tällä kertaa Susan Ruususeen.
VastaaPoistaS. Saarikoski lienee tehnyt virheistä vakavimman: ollut eri mieltä muinaisslavistin kanssa?
Jukka hyvä - totta kai tiedän, että ettei Ruususen kirja ollut romaani. Hovioikeuden mukaan kuitenkaan "sillä seikalla, että kysymyksessä on kaunokirjallinen ja Ruususen mukaan myös omaelämäkerrallinen teos, ei edes ole merkitystä rikoslain 24 luvun 8 §:n soveltamisen kannalta."
VastaaPoistaUskon ja toivon, että oikeusistuimet pystyvät jatkossakin tekemään eron kaunokirjallisuuden ja paljastuskirjojen välillä, mutta en ole varma, miten "saarikoskimaisen" romaanin kävisi tänään oikeudessa.
Totta kai luotan lujasti juristin arviointikykyysi, mutta kun nyt kerran nostit P.Tarkan Saarikoski-elämäkerran esimerkiksesi, niin väitänpä, että se kirja sisältää paljon selkeämpiä kunnianloukkauksia kuin Ruususen kirja ikinä. Kaikki eivät vain nosta oikeusjuttuja, kuten pääministeri.
Mikä on muuten sinun vastuusi blogissasi julkaistuista teksteistä? Ilmeisesti julkaisijan vastuu, kun kerran alla lukee, että "kommenttien valvonta on otettu käyttöön". Olet siis hyväksynyt nimimerkki JarMomin epiteetin "nykyinen nuorstalinisti" minuun viitaten. Se ei pidä paikkaansa ja on mielestäni yhtä loukkaava kuin olisi määritelmä "uusnatsi". Voitko perustella minulle tekstin julkaisemista.
Saska Saarikoski
Kyllähän Pentti Miastakin kirjoittaa, ainakin työ- ja mietepäiväkirjassaan "Asiaa tai ei". Tyyli on tosin rupatteleva, mitään raflaavaa sivuilla ei ilmene, ellei sellaisena sitten pidä tietoa, että vaimo sanoo joka aamu ensin huomenta suomeksi ja sitten että det finns så mycket att göra att jag inte vet var jag ska börja.
VastaaPoistaPiti ihan katsoa jälkikäteen verkosta, mitä tämä keskustelu oli laatujaan.
VastaaPoistaHirmuista myötähäpeää kaikkien asianosaisten puolesta, eikä vähiten Salménin, joka oli kuin kuoreensa vetäytynyt kilpikonna. Eipä olisi uskonut, hän oli niin hyvässä iskussa vaalien alla.
Mikä tässä H-A:ssa niin hämmästyttää, näitähän on nähty maailman sivu. Eikös hän vain ole laatuaan ensimmäinen, joka ei heti menetä malttiaan.
Ad Saska Saarikoski - kiitos. Kyllä minä todella luotan romaanin perinteiseen asemaan tuomioistuimissa.
VastaaPoistaTarkan elämäkerran yhteydessä väitän, että asianomaisiin oltiin kyllä hyvin ahkerasti yhteydessä. Kirja ei myöskään ollut julkkiskirja, vaan siinä haettiin kirjailijaa julkisuuskuvien alta.
Lain mukaan olen oikeudellisessa vastuussa tämän blogin kommenteista, koska tämä ilmestyy joka päivä. Olen julkaisija.
Valitan Sinuun kohdistettua herjaa. Minusta se oli sen verran absurdi, etten puuttunut siihen.
Tämä on muuten siitä erikoinen blogi, että en jätä kommenttia loukkaavan sisällön vuoksi julkaisematta edes kertaa kuukaudessa - niitä tulee kovin vähän.
Muuten - karmeiden henkilökohtaisten asioitteni revittelystä romaanissa on minullakin kokemukseni.
Silti: asia on tärkeä. "Faction" (Tom Wolfe, Norman Mailer) ei ole rantautunut Suomeen toistaiseksi. Siinä sitten saattaa tulla tuomioistuimellekin tenkkapoo.
Minusta on tärkeää, etä esimerkiksi Hotakainen ja Tervo saavat kirjoittaa niin hulluja kuin haluavat samalla tavalla kuin Saarikoski ja Haavikko aikoinaan.
Ad Omnia - Saska Saarikosken kommentin johdosa tunnen vielä kutsumusta sanoa, että "kaunokirjallinen" on tuomioistuimen perusteluissa hiukan hälyttävä termi, koska se on niin epäselvä.
VastaaPoista"Romaani" on selvempi.
Voi olla, että Ruususen jutussa olisi hyvä kaivaa esiin Korkeimman oikeuden tiedonantoratkaisu Lapualaisooppera -jutussa KKO 1971 II 44, jossa tekijänoikeusjutun vaatimuksen hylättiin mm. siksi, että Arvo Salon "Lapualaisooppera" oli "kaunokirjallisuuteen luettava näuytelmä".
Saska S. :
VastaaPoista"Mikä on muuten sinun vastuusi blogissasi julkaistuista teksteistä? Ilmeisesti julkaisijan vastuu, kun kerran alla lukee, että "kommenttien valvonta on otettu käyttöön". Olet siis hyväksynyt nimimerkki JarMomin epiteetin "nykyinen nuorstalinisti" minuun viitaten. Se ei pidä paikkaansa ja on mielestäni yhtä loukkaava kuin olisi määritelmä "uusnatsi". Voitko perustella minulle tekstin julkaisemista."
Ne on pieniä silakat joulukaloiksi.
Pari päivää sitten käytettiin eräästä monikulttuurisuustoisinajattelijasta TV:n suorassa uutislähetyksessä nimitystä "Rotutohtori". Eli miestä verrattiin Mengeleen!
Ja Stillerin ns. keskusteluohjelmassa Sinulla ja Salmenilla karkasi mopo täysin käsistä. Seuraavan kerran vähemmän tunnetta , enemmän logiikkaa.
Lopuksi totean, että artikkelisi Hesarissa ovat useimmiten teräviä ja analyyttisia. Viimeinenkin osui asiaan.
Jotta voi kirjoittaa yhdentekevyyksiä sattumalta pompannapiksi putkahtaneesta pitkästä miehestä, täytyy olla nimeltään Hotakainen tai Tervo!
VastaaPoistaHotakaiska tai Ex-Tervapääsky ei käy. Aika näyttää kirjallisen tuotteen arvon ja merkityksen, jos sillä jompaa kumpaa joskus on.
Onko intimiteetin ulkoistaminen mahdollista - vai puhutaanko jostain muusta!
Jukka hyvä, lieneekö kommentin absurdius esimerkiksi oikeudessa riittävä selitys sen julkaisulle vai olisiko tässä nyt käynyt niin, että olet julkaisijan asemassa syyllistynyt kunnianloukkaukseen? Olenko ymmärtänyt oikein, että asiantuntija-asema on oikeuden mielestä raskauttava asianhaara?
VastaaPoistaMinä ole sitä mieltä, että tällaiset tapaukset kuuluvat oikeuteen, mutta kovin mielelläni kuulisin, millaisen tuomion pitkäaikainen hovioikeuden neuvos Kemppinen itse itselleen tästä tapauksesta noin ennakkotapausten valossa tuomitsisi?
Saska Saarikoski
Miten kauko-ohjaus toimii?
VastaaPoistaViime vaalien puoluerahoituksen suunnitelmallisuuden todentaminen on kuin kaksijärjestelmällä muodostetun pulssijonon nollat ja ykköset, välillä 'virta' kulkee ja välillä ei. Näyttää merkityksettömältä mutta on täynnä informaatiota.
Valtioneuvosto (pääministerin johdolla) esittää hovioikeuden tuomarit nimitettäväksi presidentille.
Heijasteleeko viimeaikainen hovioikeuden jyrkentynyt tulkinta valtiovallan 'jäjestyksenpitokoneiston' taipumista myötäilemään lisääntyvää poliittista 'hypettä' ja kärjistyvää sosiaalista uhkaa!
Haluaisin ensiksi tietää mitä nuorstalinisti tarkoittaa jonkun mielestä ja mikä osuus siinä on loukkaavaa, kun nyt noin loukkaannutaan.
VastaaPoistaEnsinnäkin "nuorstalinisti" epiteettinä eroaa suuresti uusstalinismista tai uustaistolaisesta.
Minusta nuorstalinistiksi voidaan kutsua henkilöä, joka "väristelee" toisten puheita, eikä pysy keskustelun tasossa mukana. Ja joka ei suvaitse muiden mielipiteitä, eikä pysty niistä avoimesti, rauhallisesti ja rehellisesti keskustelemaan. Varsinkin kun tällainen "keskustelu" käydään julkisuudessa median kautta.
Lainauksia eri kommenteista Saarikoski-Snellmanin lehtikirjoituksia kohtaan:
"Saska Snellman kirjoitti sunnuntaina 13.2. 2005 Helsingin Sanomissa (sivu D 5) 11.9.-toimintaryhmästä, elokuvatapahtumastamme ja erityisesti näistä internetsivuista otsikolla "Hölmöjen salaliitto". Kirjoitus on pahantahtoinen, tarkoitushakuinen ja vääristelevä."
-------
"torstai, huhtikuu 26, 2007
Bullshit Snellman! "
-------
"Otsikko oli lainattu Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimiehen Saska Snellmanin kolumnista 30.11.07. Snellmanin virallinen etunimi on Jaakko, mutta hän käyttää julkisuudessa vakiintuneesti Saska -nimeä. Nuorena hänen sukunimensä puolestaan oli Saarikoski. Pari päivää vihkosen jakeluun menon jälkeen Snellman soitti minulle hyvin aggressiiviseen sävyyn ja sanoi vihkosessa olevan virheen, kun käytin hänestä epiteettiä "entinen taistolaisnuori", vaikka hän ei kertomansa mukaan ollut koskaan ollut taistolainen. Hän vaati uhkaavaan sävyyn ilmoittamaan tästä väitetystä virheestä kaikille niille, joille olin lähettänyt vihkosen.
Kielätydyin tästä muustakin kuin siitä käytännön syystä, ettei minulla ollut varsinaista jakelulistaa. Mutta sanoin myös pitäneeni asiaa ns. notorisena seikkana sekä Snellmanin (Saarikosken) tuonaikaisen "räyhäävän" esiintymistyylin että muiltakin saamani samansisältöisten kommenttien perusteella. Seuraavista kappaleista vedin kuitenkin asianomaisen viittauksen yli. Ei syytä huoleen, paitsi Snellmanilla ja koko Hesarilla, missä on nyt pallo pahasti hukassa, ja mies on sekopäisempi kuin uskoinkaan ja sählää nyt joka suunnalla hätäpäissään."
-------------
"Eilisessä Hesarissa yleensä asiaa kirjoittava mutta mahdollisesti tärähtäneen vaimonsa degeneroima Saska Snellman on huolissaan..."
---------
"Snellman ilmoitti tulikivenkatkuisesti, ettei hän ole koskaan ollut taistolaisnuori. Ei tosin oikein tiennyt itsekään, mikä oli ollut, mutta "lähinnä vihreä". Ei kiistänyt olleensa joskus nuori.
Hän vaati oikaisua siihen, että olin maininnut hänet entisenä taistolaisnuorena Punakoneen alasajo -kirjani jälkisanoissa, vihkosessa, jonka osuva otsikko Hyvästit muumimaalle oli lainattu häneltä. Jälkitkäteen monet ovat sitten unohtaneetkin olleensa koskaan taistolaisia. Muutkin kuin Satu Hassi ovat havainneet vihertävänsä somasti. Nimen ja värin vaihto saattavat täydentää kivasti toisiaan. Eduksi se voi olla, jos sattuu pyrkimään vaikkapa päätoimittajaksi."
--------
Vältin kutsumatta ketään nuortaistolaiseksi, joten kehitin nimityksen nuorstalinisti kuvaamaan ao. henkilöstä syntynyttä kuvaa nettikirjoittelun ja niiden vastineiden johdosta.
Kun sanoilla on hauska leikkiä:
VastaaPoistaKemppinen sanoi, että romaanissa ei yritetä kertoa totuutta. Totta, hyvä romaani nimittäin todella kertoo totuuden, omansa, tosiasioista välittämättä.
Ruokoselle:
VastaaPoistaEi H-A:ssa mikään hämmästytä. Lähinnä hämmästyttää suomalainen sananvapaus, jossa lajityypissä media iskee kaikin voimin yksilön kimppuun ilman asiallista keskustelua, ilman kunnon perusteluja. Vain yhden "liikkeen" katsantokannan mukaisesti.
Aikoinaan IKL:lta saatiin pohja pois, koska päätoimittajat kieltäytyivät kommentoimasta tai kirjoittamasta IKL:n asioista. Jos tuolloin olisi käyty samantasoista depattia kuin mitä nyt H-A:sta, olisi IKL:n kannatus noussut pilviin. Onneksi ei noussut, eikä edes puheenaiheeksi.
Nyt H-A on laajasti mediassa esillä altavastaajana ja se herättää ja nostattaa tunteet pintaan, antaen samalla valtavan aseen H-A:n asialle että (yksinkertaisen?) kannattajajoukon valtavalle kasvulle.
Jukka Kemppiselle:
VastaaPoistaMinusta se oli sen verran absurdi, etten puuttunut siihen.
Näin pitikin olla. Joskin absurdi on myös paradoksi joka muodossaan tarkoittaa:
Toisaalta paradoksiksi nimitetään myös ilmeisen epäloogista väitettä, joka kuitenkin ilmentää jotakin intuitiivisesti todeksi koettua asiaa.
JarMom kirjoitti...
VastaaPoistaEikös tämä .. Saarikoski ... tehnyt myös virheen sösöttäessään jotain sekavaa Halla-Aholle jossain viime aikaisessa tv-ohjelmassa.
Mun mielestä siinä ei ollut mitään virhettä eikä sekavaa, sinänsä: ihmettelen vain tästä ko. sisulaisesta ihmetyksestä tv-persoonaa nyt väkisin tekevien motiiveja.
Kohtalaisen karismaattinen, puhuessaan ajatteleva, mutta puhe pääosin epäinhimillistä ja epäeettistä roskaa. Silti just riittävästi, siteeksi asiaa, että aina tarvittaessa voidaan palata sille "turvalliselle puolelle". Näkyyhän noita sisuoppien akateemisiksi tukijoiksi julistautuneita nyt tälläkin foorumilla, vaikka itse arvioin että se on reilusti yli 10 vuotta ollut sitä yhtä ja samaa ksenofobista jauhantaa.
btw. Bloggerin olisi hyvä sallia julkaisijalle kommenttien kertaeditointi siinä tapauksessa, että ne menevät hyväksyttäviksi
Itselleni on täysin epäselvää - sivistymättömyyttänikö - miksi kaunokirjallinen romaani ja (oma)elämänkerta tms. ovat oikeudellisesti eri asemassa tässä yhteydessä.
VastaaPoistaMoraalisesti en myöskään näe mitään eroa, millaisen kirjallisen genren alla kirjoittaja esittää toista henkilöä koskevia ja häntä loukkaavia asioita. Onko fiktio, romaani jotenkin ylevämpää?
On tämä laintulkinta metkaa.
VastaaPoistaJos Ruusu Kuronen olisi lätkäissyt kirjansa nimisivulle määritteen "Romaani", niin olisi ollut turvassa lain kylmältä kouraltako?
Onhan sellaisiakin "romaaneja", ihan klassikoita, joissa vakuutetaan ja annetaan ymmärtää kaiken olevan totta. Ja lisäksi sellaisia, joissa kaikki on totta.
Mutta tuomioistuinko on siis se paavin ja politbyroon kaltainen erehtymätön taho, joka paljastaa valeromaanit ja vapauttaa oikeat romaanit?
Voi minua onnetonta, miksi minun pitikin heikkona hetkenäni ryhtyä tähän blogiin ja menettää viattomuuteni...
"Mikä tässä H-A:ssa niin hämmästyttää, näitähän on nähty maailman sivu. Eikös hän vain ole laatuaan ensimmäinen, joka ei heti menetä malttiaan."
VastaaPoistaEnsimmäinen laatuaan on tämä nettiterrorikampanja, jossa spämmätään kaikki foorumit ja kommenttipalstat ja sen jälkeen pöyhistellään sillä miten "internetin sananvapaus on haastanut valtamedian".
Saarikoskelle:
VastaaPoistaKirjoitin nuor-stalinistina enkä, kuten väität ja huolimattomasti luit nuorstalinisti. Huomattava ero.
Mielestäni myös liberaalivasemmistolaisuus on nuor-stalinismia.
Ei taitaisi olla myöskään loukkaavaa, jos kerron, että kirjoitin Pentti Saarikoskelle ja pyysin saada käyttää osia hänen Leino-kirjastaan osana iltamien ohjelmaa.
VastaaPoistaKirjailija vastasi sieltä Tjörnin saarelta (osoitteessa oli Finlandija kyrillisin kirjaimin), antoi luvan ja kysyi sitten mistä olen saanut niin kauniin nimen.
Siinä työn tohinassa jäi vastaamati, mitä kadun ainiaan. Toisaalta, mitä sellaiseen voi vastata?
Että en valitettavasti ole vastuussa nimestäni?
Iineksen oma admin poistaa minun tekstit, ettei edes jää sitä kantaa enää missä lukee: kommentti on poistettu.
VastaaPoistaSe on sen tähden oltava joku bloggerista joka sensuroi. Tullaan ilmeisesti todella arkaan asiaan. He yrittävät päästä siihen, että nainen ja mies jakavat kaiken sängyssä mutta samalla tekevät elämästä näyttelyn. Ei tule onnistumaan koska näyttelijät eivät avaudu koska heidän sielu ei sitä kestä. Minun kestää avautua koska minulla on eheä kokonaisuus; olen täysin terve, täysin vahva ja siksi vapaa puhumaan; minua ei enää saa pois tolaltani. Yrittivät ja ilman tätä toista sorrettua ihmistä olisin joutunut kuin bambi keskelle liukasta jäätä ja olisin sairastunut. He siis tietävät miten sairastuttaa ihmisiä koska tietävät miten heitä pidetään tai saadaan terveiksi ja seksuaalisuus ja sen kautta saavutettu vitaalisuus ja lisäenergia on tuiki tärkeä tässä hektisessä kamppailussa.
Mutta tällä lailla naiset ovat ne, joiden seksuaalinen kapasiteetti poistuu ensin koska naiselle on miestä tärkeämpi, että suhde sinänsä on kunnossa. Ei siis pelkkä sänky vaan myös suhde. Miehille yleensä voi riittää pelkkä sänky: sitähän olemme lukeneet. Mutta ei pidä uskoa, etteikö meitä vahvoja ja avoimia ole; mutta minun ongelmani oli se, että olivat etukäteen tietoisia miten voimakkaista geeneistä olen ja sitä haluttiin siis hyvin varhain elämässäni vaurioittaa ja kesti ennenkuin tajusin mikä ja kuka minua tietynlailla yrittää heilauttaa kelkasta ja miksi juuri minut?
Mutta nyt tiedän. Samalla on vaarallista leikkiä näillä pojilla koska sen mitä yrittävät aiheuttavat lisää traumoja, depressioita ja itsemurhia: nainen ja mies ei voi kohdata tuolla lailla ja ainoa joka voittaa on alkoholi ja huumebisnis.
Tänk på det:ruokkivat suorassa suhteessa epäonnea.
Tästäkin haluan Nobelin. Missä siis palkinnot minun oiville hypoteeseille? Kuka täällä sensuroi?
Ad Saska Saarikoski: - tuomiota en esteellisyyssyistä itselleni arvioi, mutta käräjillä asiantuntijuuteni olisi raskauttava asianhaara - informaatio-oikeuden professuuri tuomaritaustan lisäksi.
VastaaPoistaAion joka tapauksessa myöntää faktat tosiksi ja jättää syytettä kiistämättä sen oikeuden arvioitavaksi.
Oikeus sitten harkitsee, liittyikö "stalinisti" J. Staliniin vai suomalaiseen täysin lailliseen poliittiseen ryhmään.
Absurdiudella tarkoitan esimerkiksi väitettä, että on se Saska S. nyt yhdenkertainen vilpertti.
Luennoilla jaan yleensä kunnianloukkaukset kahteen ryhmään, joista tölväisyt ("pahasti sanottu") ovat nähdäkseni pikkuasioita mutta herjaukset hyvinkin vakavia. Jälkimmäinen tarkoittaa väitettä henkilön syyllistymisestä rikokseen tai muuhun tekoon, joka on omiaan saattamaan hänet halveksimisen kohteeksi (kuten eläimeen sekaantumiseen).
Jos väitän, että S. Saarikoski tai Kemppinen ovat kumpikin vuorollaan olleet HS:n kolumnisteja, joku voi pitää paljastusta tyrmistyttävänä, mutta laki siitä ei rankaise.
Selailemalla blogin kommentteja huomaa, että minua on itseäni nimitelty näissä jopa sosialidemokraatiksi!
Ja muistetaan että - kun Petja jostakin syystä ei ole vielä ehtinyt? - kepuliksi sinua, Saska, ei vielä kukaan maininnut.
VastaaPoistaSe olisi ollut jotain.
Kepulit, mistä niitä oikein sikiää aina lisää. Ja jotenkinhan se on jo kokkareihin viime aikain lausumien valossa tarttunut!
Mitähän muuten eräs uuniperunoita syövä sattumakorpraali oikeasti ajattelee naisista ja ulkomaalaisista...
Vielä sananen Ruususesta.
VastaaPoistaMyötätuntoni on täysin hänen puolellaan.
Jos hänellä olisi vaikutusvaltainen asema, suku tai vaikutusvaltaisia ystäviä, häntä ei olisi ensinnäkään kohdeltu niin kuin kohdeltiin.
On traagista, että hän kuvitteli, että hänelläkin olisi oikeus kertoa totuus tuosta erikoislaatuisesta tilanteesta. Nykyajan yhteiskuntahan ylpeilee sananvapaudesta ja rohkaisee ihmisiä kertomaan kokemuksistaan.
Tavallisen kansalaisen mielestä tässä lyödään nyt lyötyä.
Sanotaan Hesarin toimittajista mitä tahansa, en usko etteivät osaisi kirjoittaa hovioikeudenneuvosta oikein.
VastaaPoistaLainoppineesta ja nokkelasta sanailusta huolimatta luonnehdinta S.S.-miehestä oli harkitsematon, poliittinen ja mauton. Sehän on selvää.
VastaaPoistaLukaisin sen Ruususen kirjasen, kun eteen sattui kirjaston palautettujen kärryssä. Se oli rakastuneen ja pettyneen nuoren naisen päiväkirja lyhyeltä ajanjaksolta - ei tosiaankaan mikään romaani tai muistelmateos!
VastaaPoistaTuli mieleen joku heppoinen Hertta-sarja tai vastaava. Noloa lukea - eihän toisen päiväkirjoja yleensä luetakaan. Olisipa jättänyt sen vain omaan pöytälaatikkoonsa!
Mitä se Pravdan toimittaja täällä oikein nillittää? Ensin kirjoittaa lehteensä kolumnin ja sitten on vihjailemassa käräjille haastamisesta, kun kolumnista ja sen kirjoittajasta keskustellaan. Vähän voisi höllätä pipoa, kiitos.
VastaaPoistaUsein olisi parempi pitää suunsa kiinni ja vaikuttaa tyhmältä, kuin avata se ja poistaa kaikki epäilyt.
VastaaPoista(sitaatti, en vain nyt muista keneltä)
Pöh. Ei kunniaa voi loukata.
VastaaPoistaMutta sitä olen ihmetelyt, ettei ole rikokseksi säädetty liian ylevän kuvan levittämistä. Sehän on paljon turmiollisempaa. Varsinkin ylistetylle itselleen. Vastuu on aina kuulijalla olipa moite tai kehu.
JarMom sanoi...
VastaaPoistaSaarikoskelle:
Kirjoitin nuor-stalinistina enkä, kuten väität ja huolimattomasti luit nuorstalinisti. Huomattava ero.
Mielestäni myös liberaalivasemmistolaisuus on nuor-stalinismia.
Silloin käsitteilläsi ei ole mitään merkitystä.
En ole esim. Jaakko Laakson tai Anni Sinnemäen poliittisten näkemysten ystävä. Jos Ylen objektiivisuuteen pyrkivät TV-uutiset käyttäisi heistä esim. nimityksiä "änkyrästalinisti" tai "viherpiipertäjä", olisi sympatiani kuitenkin välittömästi Laakson ja Sinnemäen puolella. Toimittajan tehtäviin ei kuulu mielestäni nimitellä herjaavasti poliitikkoja uutisissa. Nyt on mielenkiintoista nähdä, mitä seuraa siitä, kun poliittisen eliitin kanssa eri mieltä olevaa Jussi Halla-ahoa mollattiin TV-uutisissa rotutohtoriksi (!). Mitä mieltä arvon blogistimme on tällaisesta uutisjournalismista?
VastaaPoistaSaarikoskelle:
VastaaPoistaMinä ole sitä mieltä, että tällaiset tapaukset kuuluvat oikeuteen...
Se Saarikoski voisi minut haastaa sinne oikeuteensa, ennemmin kuin ryppyillä täällä jollekin_kullekin muulle.
Yhteystietoni haastettakin varten saa, kun pyytää jonnekin osoitteeseen toimittamaan. Tuleepi todella mielenkiintoinen oikeudenkäynti kun Saarikosken kanssa taistoon käydään. Hyvin mielenkiintoinen.
Ad Jukka Kemppinen
VastaaPoistaVilkaisin juuri, mitä minusta sanotaan Jaikussa ja huomasin, että noin periaattessa siellä oli tekstiä, joka tuossa sinun tarkoittassasi vakavassa mielessä voisi tarkoittaa harjausta.
Mutta kuten olen sanonut noin ja suunnilleen ensimmäisissä verkkokirjoituksissani, niin koko ajatuksessa kunnianloukkauksesta perusteena oikeusjuttuun, on absurdi.
Toki laki mahdollistaa sellaisen farssin, kuten olemme nähneet, mutta jos vaatii rahallista korvausta kunniastaan, tulee asettaneeksi kunnialleen hinnan ja sellainen taas mitätöi sen, mitä on hakemassa, kunniaansa.
Tässä mielessä kaksintaistelu olisi paljon parempi keino kunniansa puolustamiseen, sillä siinä voittaja ei hyödy rahallisesti mitenkään, joutuisi oikeasti ajattelemaan, onko tämä asia nyt sen häävi, että saan tästä reijän päähäni ja taas toisin puolin, kenties ihmiset teeskentelisivät paremmin kunnioittavansa muita, jos heillä olisi se potentiaalinen vaihtoehto, saada reikä nahkaansa.
Onko tämä huumoria?
VastaaPoistawww.snellman.fi
Jos kokee tulleensa tölväistyksi, niin saahan sitä toki puolustautua, mutta jottei kärpäsestä tulisi härkänen, on ehkä paras vain mököttää hetki itseksensä.
VastaaPoistaHelpompi on puolustaa toisen kunniaa kuin omaansa. Jos vaikka omaa rakastettua, lapsia tai vanhempia loukataan, sitä on todella vaikea sulattaa.
Jos levittäisi juttua, että tietty henkilö syö nenänsä kertymiä, ei se kunniaa loukkaisi. Perättömänä se olisi tosin panettelua ja tosiasiana yksityisyyttä loukkaavaa. Mutta käräjillekö siitä? Noidaksi haukkuminen saa vakavasti epäilemään jutun levittäjän mielenterveyttä. Huorittelu - että siis antaa maksusta kenelle vaan? Vai antaa muille kuin haukkujalle. Vai on sana, joka saa vain säädyllisen naisen menettämään malttinsa. Tuossakin tapauksessa se on huoraksi haukkuja, joka vaikuttaa typerykseltä. Että ei ainakaan tuollaisia juttuja kannata käräjille kantaa.
VastaaPoistaStalinisti on taruolento. Sama kuin haukkuisi keijukaiseksi. Mutta onhan täällä joulupukinmaakin. Onkohan joku meistä oikea joulupukki.
"...mutta jos jätän säädyttömät kohdat kertomatta, minulla ei ole mitään sanottavaa."
VastaaPoistaP. Jäppinen.
Voi kun Päätalo olisi kirjoittanut Suomen pääministerin vessareissusta 50 sivua eikä omastaan.
VastaaPoistaAnonyymi sanoi...Stalinisti on taruolento. Sama kuin haukkuisi keijukaiseksi.
VastaaPoistaNäin juuri; oli ne sentään sellaisia velliperseitä minuun verrattuna, että väheksyntänä moisen ottaisin.
"Selailemalla blogin kommentteja huomaa, että minua on itseäni nimitelty näissä jopa sosialidemokraatiksi!"
VastaaPoistaTunnustan. Olenhan minäkin pari kertaa sellaiseen hairahtunut. Ja pahoittelen.
Kemppinenhän ei ole ko. puolueen jäsen, vaikka hän ajatusmaailmansa ja elämänkatsomuksensa perusteella on demarillisempi kuin demarit itse.
Näin olen riveiltä ja niiden välistä lukenut ja olen sentään käynyt kemppiskoulua jo kolme vuotta.Kokonaista.
ad rh
VastaaPoistaPäästiinpä asiaan. Kerro aika ja paikka, missä otat mittaa velliperseistä. Voin myydä lippuja katsomoon.
heh, sama kuin ottaisi tikkarin lapselta,
VastaaPoistasano sä missä, saat pitää lipputulot.
Halla-ahon lyhenteämisestä H-A...
VastaaPoistaEikös se ole väärin, koska kyseessä ei (tietääkseni) ole yhdistelmänimi?
Ano: "Voi kun Päätalo olisi kirjoittanut Suomen pääministerin vessareissusta 50 sivua eikä omastaan."
VastaaPoistaSekoitat kirjailijat.
Ei Päätalo ole kirjoittanut vessareissuistaan montakaan sivua. Se oli Saarikoski.