Sivun näyttöjä yhteensä

27. helmikuuta 2009

Kielikuva



Älkää epäilkö minua oikeakielisyydestä.

Se aika on onneksi ohi, jolloin kieli arvioitiin oikeaksi tai virheelliseksi. Kirjallisuus voitti. Kieli on parempaa tai huonompaa.

Kauan sitten tässä maassa vaikutti akateemikko Matti Kuusi, joka saattoi olla viimeinen etevä kielenkäyttäjä opaskirjan julkaisijana (Miten opin kirjoittamaan paremmin (1962).

Hän ärhenteli päällekkäisistä kielikuvista: ajan hammas… kuivaa kyyneleet... ja kasvattaa ruohon… näiden haavojen ylle.

Metsäkoneet on pysäytetty, mutta kirveelle olisi edelleen töitä.

Sitä ei sovi arvostella, laulaako joku, lätsä kourassa, Maamme-laulua nuotilleen vai ei. Vilpittömyys vaikuttaa.

Juuri tämä on toisten – rahasta puhuvien – sananvalintojen pilkkaamisen oikeutus. Vilpillinen kieli on huonoa kieltä. Tavallisin vilpin muoto on sama kuin elämässä yleensä, laiskuus.

Meillä on kaksi poliitikkoa, oudosti oikeistolaisia kummatkin, jotka näyttäisivät taapertavan Obaman tietä, Katainen ja Stubb. Obaman ihmetyttävä retoriikka ei ole korusanojen sorvaamista, vaan oikealla hetkellä yllättäviä sanoja. Menee osavaltion vaaleissa tölvimään äänestäjiä sanomalla, että me olemme yhdistyneitä valtioita (united states).

Simon Schama yritti odottamatta heikoksi osoittautuneessa Amerikka-dokmentin toisessa osassa kuvat USA:n kahta perinnettä, kansalaisvaltion ja imperialismin. Hän sivuutti sen, että sanat ”valtio, liittovaltio” ja vastaavat ovat tuossa maassa vanhastaan kivuliaita. Siellähän olivat juristit asialla jo sisällissodassa, kun toisiaan ammuskelivat unioni ja konfederaatio, jotka sanoina tarkoittavat samaa asiaa. Vertaa tässä yhteydessä soveettien federaatiota, joka vakiintui sitten kielessämme neuvostoliitoksi eli neuvostoneuvostoksi.

Päivittäissanonnoista ”ruohonjuuritaso” viittaa vainajiin. Elävät kulkevat ruohonvarsitasolla. Urheilijoiden ”nälkä” tarkoittaa himoa. Nälkäinen ei urheile. Kylläinen voi hyvinkin himoita. ”Vallanhimo” on englanniksi ”vallan nälkä”. Huono käännös siis. Odotan milloin Virpi Kuitunen sanoo kameralle ja mikrofonille, että kyllä nyt himot hyrräävät.

Mainitsin muutamia päiviä sitten nuorista naisista, joille VR minut altisti. Kun yksi heistä kiljahteli päivävaunussa, miten pirusti häntä panettaa, jäin miettimään ranskalaisia klassikkojani ja heidän kertomaansa sananvalinnoista jatkuvana sosiaalisena taisteluna (Bourdieau) tai korostamisena (de Certeau).

Mainitun tunteen valtaan joutuneilla on tavallisesti tapa tarttua toimeen tai muuhun sellaiseen. Pelkkä puhuminen on verrattavissa nappulan siirtämiseen sosiaalisella shakkilaudalla.

Puheet ovat vaatteita – vallankäytön välineitä.

Nykyisin ihmiset huutavat television ja radion keskusteluohjelmissa, ja toimittaja punottaa. Kovin harvoin kohtaa sellaista ”tennistä”, jossa sivuutus rystypuolelta salpaa hetkeksi katsojen hengen, tai ”golfia”, jossa repliikki raksahtaa kuin onnekkaan Tiger Woodsin swingi. (En pelaa tennistä enkä golfia.)

Ajankohtainen ”eläke” taitaa tuoda mieleen sanan ”elätti”, koska niin moni puhuu vitsikkäästi ”eläköitymisestä”. Minun mieleeni tulee tuosta setieni kaveri, joka ilmoitti osoitteekseen ”Alppikatu 5, portin päällä Eläköön”. Asuin muinoin kulmilla. Asunto-osakeyhtiön nimi oli ollut vanha Asunto oy Eläköön. Lienee muutettu.

Sääli että http://www.kyttaajat.net näyttäisi jääneen vähälle käytölle. Saitin kunnianhimoinen tavoite taisi olla ”avata” välittäjien ja myyjien antamia tietoja. Katuosoitteita tuhansia. Kaupunkisosiologin märkä uni. Kohdittain loisteliasta kielenkäyttöä. ”Omistautunut talonmies”… ” Yritäpä uskaltaa häiritä huoltomiehen päiväkännejä tukkoisilla viemäreilläsi…”

Niin – eläköi!
Kun täytän joulun alla 65, painatan ehkä käyntikorttiin”Eläkkö, Kirkkonummi”.

15 kommenttia:

  1. Vähän asian vierestä.
    Ehdottaisin Kemppiselle seuraavanlaista kannanottoa sivustollaan.

    Miksi lakitekstin on oltava niin juhlallisen kuuloista, vaikeaselkoista ja "vaikea lukuista", että lakiteksistä eivät edes raastuvanoikeuden tuomarit saa selvää. Ainakaan silloin kun oikeustapaus on ylempiin oikeusasteisiin edennyt.

    VastaaPoista
  2. Kun Wiiosta ja kumppaneista on puhe, niin eipä unohdeta Köykkää ja Otalaa.

    VastaaPoista
  3. K:

    "Sääli että http://www.kyttaajat.net näyttäisi jääneen vähälle käytölle."

    Kyseinen instanssihan näyttäisi sopivan kuin nyrkki silmään (huomatkaa surkea kielikuva) taloyhtiöiden tietoturvajoukkojen ja heidän 96 kansanedustajansa yhteydenpitoon.

    T.

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi - lakikielestä - käsittelin tätä asiaa satojen sivujen verran väitöskirjassani 1991. Vaikka et uskoisi, sen jälkeen tapahtui muutoksia ja nyt olen näkevinäni, kuten sinä, uuden alamäen.

    Voisi yrittää selittää eri tekstillä.

    VastaaPoista
  5. Innokkaana pilkunkäyttäjänä, ja miksei viilaajanakin, olen käynyt ankaraa taistelua tittelin taipumattomuudesta:

    http://kariav-annat.blogspot.com/2008/03/pressat.html

    VastaaPoista
  6. Intuitio = in two in one (dna+rna) eli kieli

    It-se = the self mutta heidän suunnasta katsottuna

    Em-patia = edellämainitun patia
    psyko-patia = psykologinen patia
    socio-patia = sosiaalinen patia
    jossa patia voisi olla polku; valittu polku, path

    ....

    Kun kieltä kääntää se vääntyy lopulta niin, että master puhuu sitä mistä kyse ON ja muut patioi perässä - heidän silmistä katsottuna

    Mielenkiintoista olisi tietää miten kielestä tulee uusi dna-rna tai sokeri-suola-molekyylinauha, jossa ego overcontrol ja ego recilience kamppailevat. Minä hallitsen tuon nauhan ja siksi olen ns. vapaa mutta mennään aivan molekyylitasolle (tästä tein piirroksen yliopistolla ollessani muistaakseni ja se löytyi jonkun kouluttajan kansion etusivusta sitten kun mieheni näytti minulle muutama vuosi sitten). Minun tietokoneeni murrettiin useampaan kertaan, kuvat ja lähdeluettelo muutti paikkaa, lopulta koko sarka-kansio tuhoutui 2 v ennen kuin lopetin. Täysin blanco.

    Olin shokissa; kukaan ei vaivautunut kuunteelemaan ja kotona ivattiin. Iva kasvoi ja mitä hyvänsä kirjoitin vietiin mielestäni ja siirrettiin uusiin asiayhteyksiin ja kyky sanoa, että tuo on minun oli lähes nolla. Kukaan ei voisi uskoa.

    Uudelleen ja uudelleen yritin näyttää, että olen älykäs ja ajatteleva ja näen.

    Nyt mietin kuka kielikuvan nimissä vaihtaa meidät naiset kokonaan tästä maasta pois (Kuten Mooseksen aikana poikalapset piti hävittää niin nyt se koskee tyttöjä ja kuten Raamatussakin niin tyttö ja poikakin ovat nimiä joiden merkitys on muttunut; en puhu naaraista ja uroksista vaan tytöistä (lähellä maata, näkevät elämän) ja pojista (korkeammalla ruohovarsien yläpuolella) jotka pelaavat keskenään peliä.

    Jos koriin pelastettavaksi laitettiin yksi poikanen Vanhan Testamentin mukaan niin nyt jokeen oli piilotettu pieni tyttö.
    Tämä on se metafoora mistä Tervon tulee kirjoittaa.


    Laadullinen tuhoaminen taas jälleen; Hitler ei ehtinyt olla viimeinen.

    On tärkeä ymmärtää jos minä joudun
    ruohojuuriin.

    VastaaPoista
  7. Yle-1: aamutv tänään (pakolaiskeskustelu)
    ----------------------------------

    Kalle Isokallio voitti (Wittgensteiniläisen) kielipelin mutta olisi väärin uskoa, että hän silti oli aamu-tv:n älykkö.

    NÄin - tämä juuri - nimenomaan - on se, mistä maailman virheet johtuvat. Ja silti menemme samaan vanhaan loukkuun koko ajan. Koska se, miltä asiat näyttävät kun yksi on oppinut jonkun läksyn toisia paremmin - ei tarkoita sitä, että sama taho omaisi mitenkään parempaa moraalia.

    Mutta yksi nolla. Isokallio voitti. Ja mitä tästä opimme:tyyli on a ja o. On siis velvollisuus olla hyvä tyyli ikävä kyllä.

    Vaikka se tuntuu toisarvoiselta.

    VastaaPoista
  8. "Metsäkoneet on pysäytetty, mutta kirveelle olisi edelleen töitä."

    Että kuinka?

    Näin eilen Hannu Hyvösen dokumenttiekokuvan Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä.
    Elokuva seuraa Inarin metsäkiistan vaiheita ja nostaa esille kiistan taustalla olevat maaoikeus- ja ihmisoikeuskysymykset.
    http://www.elonmerkki.net/fi/index.html
    Suosittelen - kun en muuta mahda!

    VastaaPoista
  9. Olen ollut ymmärtävinäni, että lakitekstin huumoria lähentelevä koukeroisuus johtuisi siitä, että siitä yritetään karsia sivutulkinnat pois.

    Kun asia ilmaistaan typerän täsmällisesti, sitä ei voi järkevästi enää muulla tavalla ymmärtää.

    Byrokratian kielessä tavoitteena on, edelleen vain ymmärtääkseni, ettei se kuulostaisi hikisen pikkuvirkamiehen änkytykseltä, vaan universaalilta totuudelta, jolle ei nyt vaan mitään voi.

    Valitsin tuon kielikuvan siksi, että sattumoisin byrokratian rattaissa ryvettyneenä ja asiallista vastausta vaatineena hikiset pikkuvirkamiehet ovat änkyttäneet, että mutta kun ohjeistoissa lukee näin.

    VastaaPoista
  10. Totta, Asunto Oy Eläköön on nyt arkisesti Alppikatu 5.
    Eläköön-talosta on mukava kuvaus Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin kirjassa Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 134-137. Porttikin näkyy.

    VastaaPoista
  11. Lakitekstin selkeydestä:

    Vuoden 1734 lakikirjan arvokkain ja selkein kohta on "Hur svin må ej till ollonskog släppas", eli miten sikoja ei pidä laskea terhometsään. Tällaiseen lakitekstin selkeyteen on nykyisin liian vaikea päästä?

    VastaaPoista
  12. Muistan, kun joku joskus (mutta en muista kuka) kirjoitti (70luvulla?) Veijo Meren tekstiä matkivaa proosaa, kirjan verran. Joka sivulla oli kymmenkunta "kuin" vertausta... ja hyviä! Ja yllättäviä! Mutta... kokonaisuus ei toiminut ollenkaan. Hitsi, että oli tylsä kirja, vaikka se koko ajan paukkui kuin pakahtunut maissi.

    VastaaPoista
  13. Sanonnat ja ajatukset ovat kuin ruoka ja mausteet. Oikeastaan mausteet ovat itsessään ravintoaineita, voivat olla laadukkaitakin. Niitä saa kuivattamalla lukemansa itse tai ostamassa purkissa (sitaattisanakirjat). Sitten on moskaruokaa, joka peitetään tavanomaisilla lauseenkäänteillä, sen fish&chips-menun klassikko on Gustave Flaubert'n "Valmiiden ajatusten sanakirja" (suomeksi Loki 1997, ISBN 952-9646-22-4).

    Itse sorrun usein siihen, että yritän tehdä mitättömistä aineista herkkuruokaa väkisin, siis tyhjää eksoottisesti maustaen. Tämä vaara ei tällä blogilla aina ole kaukana muillakaan; älkää ampuko - runoilijaa!

    VastaaPoista
  14. Kielestä voisi noin yleisemmin todeta että maapallolle eniten levinnyt saaste ja syöpä on Englannin kieli (tai mahdollisesti englanninkieli) joka tunkeutuu kaikkialle kuin sypäkasvain ja tuhoaa vähitellen kaikki kansalliset kielet...Esimerkiksi "jos sää teet sillee niin sää teet tällee..." Ei huvittanut yhtään kun Häkkinen sanoi toimittajalle "jos sää oot päättänyt voittaa Monacon grand prixin niin sää voitat". - Vaikka toimittajaa tämä tieto ehkä sinänsä ilahdutti...

    VastaaPoista
  15. Esimerkiksi "jos sää teet sillee niin sää teet tällee..."

    Mitenkään ilmiötä puolustelematta, tuollainen yksilöivä passiivi on todella näppärä kielellinen rakenne, minkä vuoksi se varmaan yleistyykin. Normaali passiivi, vaikka onkin kiva ja hyödyllinen, on usein varsin epämääräinen eikä oikein sido vaikkapa kahden lauseen "tekijää" keskenään, jolloin tekojen ollessa lauserakenteen perusteella sidoksissa ei tekijöille kuitenkaan aseteta rajoituksia. (vrt. "jos sä ajat autot, sä ostat bensaa" ja "jos ajetaan autoa, ostetaan bensaa")
    Ja you-passiivi myös etäännyttää toiminnasta, tuo ulkokohtaisuutta, jos puhutaan esimerkiksi omista tekemisistä.
    Passiivista ei myöskään kai oikein monissa yhteyksissä paljoa tykätä, koska se käsitetään epämääräiseksi.

    Ehkä korvaava rakenne katsotaan kömpelöksi tai se ei tule mieleen tai siinä on väärä painotus. ("joka ajaa autoa, ostaa bensaa")

    VastaaPoista