Olen väsynyt. Oli muutakin kuin tiedon portaat (kuvassa).
Ei sillä. Kuulin päivällä että korkein hallinto-oikeus oli eräässä aika kauhistuttavassa asiassa hylännyt virkamieslain nojalla kaikki vaatimukset, juuri kuten olimme valituskirjelmässämme vaatineet, ja lausunut, että kysymyksessä oleva oppilaitos on menetellyt lainvastaisesti, juuri kuten olimme väittäneet.
En tietenkään kerro asiasta muuta. Siinä yritettiin häpäistä ihminen. Mielihyvän tunnetta ei voi kieltää, kun on onnistunut kiskaisemaan ihmisen byrokratian kauhistuttavista rattaista. Hallintojohtajalla ja muutamalla muulla riittää peilaamista. Päähineen sovittaminen, tärkeä toimi näin pakkasella, voi olla vähän vaikeaa, kun nenä on väännetty niskaan.
(En edelleenkään ota asianajotehtäviä, mutta joskus harvoin joutuu töihin, ettei asia menisi leivättömän pöydän äärestä penkin alle.)
Muu mielihyvän aihe: ei kovinkaan kaukainen sukulainen 24 v. + frendi ovat kierreltyään Tokiossa, Uudessa Seelannissa, Havaijilla ja aikojen takaisia ystäviä tapaamassa Los Angelesissa, viestittää sanoin ja kuvin San Franciscosta.
Jos tuntee edellisen, jälkimmäinen on suuri järkytys. Los Angelesista voisi sanoa paljon hyvääkin, mutta en keksi mitään hyvää sanottavaa. Kaupungin suuri poika ja vakavasti häiriintynyt James Ellroy antoi sille nimen ”The Big Nowhere”. L.A.:ssa ei ole ollut gangstereita (paitsi Dutch Schultz), koska kaupunginhallitus ja poliisilaitos ovat perinteisesti vastanneet niistä tehtävistä.
Nyt kirjeenvaihtajani lähettää kuvan mailin levyisestä hymystään City Lights –kirjakaupan edessä. Tuo Corson ja Ferlinghettin ylläpitämä kauppaliike on ollut yli 50 vuotta Yhdysvaltain ja Kalifornian toisinajattelun kehto.
Hipit sijaitsivat Haight-Ashburyllä, eri puolella. Maailman ensimmäiset julkiset homoseksuaalit virittävät sateenkaarilippunsa toisaalle, Castron kaupunginosaan. Kurkunviiltäjät ja mukiloijat viihtyvät kaupungintalon paikkeilla (Civic Center).
City Lights aloitti silloin kun omituisia kirjailijoita ja taiteilijoita alettiin sanoa beatnikeiksi. Allen Ginsburg oli ryhmän jäsen.
Tiedottajani väittää, että polkupyörien vuokraaminen ja Golden Gaten ylittäminen sillä kurin osoittautui onnistuneeksi ajatukseksi.
En epäile. Tässä kohdin (ja sama koskee Fishermen’s Wharfia) hype ja todellisuus ovat yhtä.
Golden Gate näkyy komeasti yli kymmenen mailin päästä Berkeleyn pääkirjaston portailta. Lopetan ilman lopuketta, koska en ole päättänyt aivan lopullisesti, menenkö enää koskaan Kaliforniaan. Se on kumminkin hyvä että muut menevät ja vielä parempi, että tulevat pois.
Kalifornian auringosta alkoi minun aikuistuminen: ihastuin puolalaiseen bussikuskiin (syy siirtää ajatukseni pois miehestä joka ei halunnut naimisiin kunnes nimenomaan sitä halusi - kenen symptoomit oli sittenkään ns. sairaimmat?) kävi tämän suklaasilmän kautta. Ihastuin, haaveilin (kuten edelleen) ja irtaannuin miehestä, joka ei halunnut sitoutua. Joka halusi istua lattialla leikkimässä tietokonepeleillä tai metsästää. Ei siis halunnut jakaa vaimonsa kanssa mitään. Vanhemmat ja etenkin mummo joka eli siihen aikaan oli tietysti toista mieltä: miten minä jätin niin hyvännäköisen miehen. Niinpä. Olen edelleen kiintynyt häneen mutta hänellä on oma perhe. Tosin ei ole kujeet muuttuneet; taitaa mies olla omilla teillä enimmäkseen ja siinä missä minä olen puhunut pelkkää hyvää tämä on yhtynyt muiden herjaan; olinhan jättänyt hänet,joka on miehelle aina trauma. Nainen jättää: se ei tapahdu kostotta. Mutta ei voinut jatkua, oli minulle vaikea aika ja olin itkuinen, onneton ja depiksessä.
VastaaPoistaSitten tapasin nykyisen mieheni; se oli tammikuussa 1983 ja rupesimme seurustelee samana keväänä. 1986 kesällä menimme kihloihin, 1987 naimisiin ja 88 syntyi ensimmäinen lapsi.
Tuntuu nyt lähes samanlaiselta ajalta - toivottavasti saan tämän depiksen (jos se sitä on eikä norm. kasvu) menemään ilman eroa tai ketään loukkaamatta.
Käyn tästä näin avointa keskustelua koska elämä on meille ihmisille yleensä aika samanlainen ja harva uskaltaa sanoa, että on samalla hyvä kuin huono olla. Sekin on jotain.
Lyhyt tavallinen tarina: Punaisesta sillasta elämän siltaan.
Minulla olisi kyllä yksi juttu, ihan päivänselvä sinänsä, paitsi tietysti vakuutusbyrokraattien mielestä.
VastaaPoistaLyhyesti:
- auto katoaa ulkomailla
- on viikon kateissa
- löytyy rikottuna ja ryöstettynä
- katoamis- ja löytöpaikan etäisyys 15 km
Kaikki ilmoitukset tehtiin heti. Kaikki dokumentit löytyvät. Avaimet ovat tallessa. Paikallisen poliisin raportin mukaan kyseessä on autovarkaus.
Vakuutusyhtiön mielestä kyseessä ei ole autovarkaus, vaan ilkivalta. Syy: nykyisiä autoja ei voi varastaa (se ei tosin estä heitä myymästä kalliita varkausvakuutuksia).
Ja ihan sattumoisin minulla on vakuutus autovarkauden, mutta ei ilkivallan varalle. Eli vakuutusyhtiöllä käy hyvä munkki, kun ei tarvitse korvata!
Tällaisen rikollisen tyhmyyden edessä kansalainen ja asiakas tuntee voimatonta raivoa. Koska olen ensikertailainen, en edes tiedä mihin voisin valittaa.
Johonkin vakuutusyhtiöiden omaan näytösoikeusistuimeenko?
JK:
VastaaPoista"Hallintojohtajalla ja muutamalla muulla riittää peilaamista."
Niin ...
Tämä tapaus on lajissaan erikoinen. Mutta en ole kuin kuullut - ihan kuin en olisi lukenut. ihmettelen, ettei mikään uutisväline osannut tai halunnut sitä uutisoida.
Hhmmm.. vaikka enpähän noita yöllä bulkkipaperille painettavia eilisiä seuraa, tiedä vaikka olisikin jossain.
Muuten,
VastaaPoistataa Tsun Tsu elaa ja voi hyvin ja kiertelee kylla kuin rutto tai virustauti
niin etta insinoorin kuin insinoorin sielua edelleen sekoitetaan
"muinaisilla totuuksilla".
Nimittain voin kertoa,
ja osaksi siksi pulpahti myos nyt esille,
vaikka on pulpahtanut aiemminkin,
kuten muistatte,
mutta ette tata (pitaako HEi Mun sanoa tatakaan, onko hei sitten viela kivempikommentoida siten ????)
ole kommentoinu koskaan kun olen tuonut valon vihdoin asiaan,
joka teidankin automaateista pulppusi selaisenaan,
siis yhteisena tautina, kuten hyvin muistan/muistatte ja kaikki tiedamme.
Nii kertoi toi Nokmieskin etta hanella se mukana ja lukee buseissa ja autossa..
Minapa sanoin hanelle suunnilleen sen mita olen teille sanonut,
(mutta ette kommenteineet koska keskeinen itseannekin koskeva asia
eika joutojoutobittivirhe, oletteko sis edelleen tsun tsu miehia,
pitaisikominun niin ajatella,
ei epailen muuta jotain niin tyypillista)
Hanen ilmeensa oli arvaatteko mita.
En kaytanyt kovia sanoja vaan sanoin vain tylliin
"etta mina nyt taman varovaisesti kerron vahan pahoillani etta itsekin toisin olin kasittanyt aikoinaan"
Hanen ilmeens oli tama:
"?????"
Siis viisi kysmysmerkkia !!!!
Ja viisi sanojen mittaista taukoa. Ja hengityksen hetkeksi hiljeneminen.
Voitteko kuvitella.
Ei han mitaan sanonut.
Enka minakaan enempaa.
Minahan kerroin ystavalisesti.
Sanoin jotain
"ajattelepas jos me ihmiset toimisimme toisiamme kohtaan tavoilla joita kirjassa kerrotaan. Ei olisi meilla kovin mukavaa."
Okeestaan toi tsun tsu vahan osoittaa siihen pain
etta snaomalehtien lukeminen pitas meilta kieltaa,
ottaen huomioon miten ne milloinkin on kirjoitettu,
koska sieltakin puhaltaa kovasti ns.
yhteisollinen henki,
tarkoitan tietysti eri tapauksissa eri henkia.
Jos kaytan teekkarikielta kuvaamaan teekkaaria,
onko se halveksinnan huipetuma?
nin tsun tsun yks suurimpia vedatyksia mita olemme kokeneet.
Niin juttuhan on oieastan aika vakava,
vertaa vaikka tunnelma puutarhakaupungin stokkalla.
Kylla siellakin elavia ja kuolleita ruumiita synty.
Nii miten taa paivan aiheeseen liittyy en tieda. Noista aminohapoista, etta laskit pyrrolysiinin mukaan ja selenokysteiinin. En mina vaita etteiko niita koodattas, koodi vaan monimutkanen ja muotonen, vahan kuin elama itse. Kylla toisaalta aminohappoja koko elamansa voi tuijottaa. Artefakti on hyvalla maulla jatkuva asian aaripaa ei se oo dikreettisdeskartelaisummehduttavapysayttava,
liian hyvin osuu matikka joihinkin todellisuuden harvoihin kohtiin jotta olis artefakti, kissalla on nelja jalkaa. Linnunpelatin on artefakti mutta toimii sekin jonkin aikaa. Jotkut on laittanut radionkin pellolle, olen kuullut. Kun otetaan pari diskreettia askelta tavataan helposti artefakteja.
Leipälajissamme on paljon harhaanjohtaneita sanoja, kuten saantomies, joka ymmärretään useimmiten nurinpäin - hän on se, jolta saanto, eikä se, jolle. "Leivätön pöytä" viittaa, kuten postauksessa, oikeudenkäyntiin, ei johonkin rangaistukseen. "Vettä ja leipää" tarkoittaa muinaista sanktiota, vesileipävankeutta.
VastaaPoistamoi jukka! hauskaa että kirjoitat koko ajan, itse kirjoitan niin kovin harvoin. muistelen aina joskus yhteistyötämme tapiirissa. toivon että lukaiset uuden romaanini stallari, joka pitäisi olla ulkona 9.3. terveisin juha ruusuvuori
VastaaPoistaja jo uutuusnimestä arvaan, ruusuvuori, että pääsee tähän kirjastoon.
VastaaPoista