Sivun näyttöjä yhteensä

18. helmikuuta 2009

Amerikka?



Varoitus: televisio-ohjelmien esittelyihin ei pidä uskoa.

Simon Schaman ”Mihin menet, Amerikka?” esiteltiin toissilmin eilisessä lehdessä. Illalla monet saivat nähdä viiltävän hyvän dokumentin ensimmäisen osan. Uusinta tulee sunnuntaina, toinen osa ensi tiistaina.

Schama (s. 1945) – Yhdysvalloissa opettava brittiprofessori – on liettuan juutalaista sukua. Hän oli myöhempien aikojen Bronowski tai Kenneth Clark, kunnes taidehistoriasarja ”Power of Art” räjäytti pankin.

Nyt tämä Amerikka-sarja menee suoraan historiaan.

Ensinnäkin tuntui hyvältä tulla pitämästä historian luentoa yliopistolta. Schama on yksi historian uusimman suuntauksen näkyvistä edustajista. Ihmisten rinnalla ja taustalla ympäristö on ”päähenkilö”. Tuon ajattelutavan tekivät tunnetuksi isä ja poika McNeill verkkostuiminen-kirjallaan (”The Human Web”).

Toiseksi Schama toi keskittymällä ensimmäisessä osassa pohjaveden loppumiseen tarttui ”sensuurin” Yhdysvalloissa kieltämään aiheeseen. En ole juuri tavannut amerikkalaista, joka suostuisi edes kuuntelemaan, kun tulee puhe Steinbeckin ”Vihan hedelmissä” kuvattua Oklahoman ja Kansasin tomumyrskyä, joka pimensi taivaan Washingtonissa asti.

Amerikkalaiset eivät siedä kuunnella, että kysymyksessä oli ihmisen aiheuttama ekokatastrofi. Aivan liian teollisen viljelyn johdosta pintamaa lensi huuti helvettiin, eikä tule takaisin.

”Okiet” eli äkisti köyhtyneet maanviljelijät siirtyivät lähes orjatyön oloihin Kalifornian appelsiini- ja sitruunatarhoihin.

Toinen ulkomaalainen. Roman Polanski, osasi ja uskalsi tehdä murhaelokuvan ”Chinatown” juuri tästä aiheesta, hämärän kaupoista riittämättömän pohjaveden vuoksi Los Angelesissa.

Schama vetää kysymyksen loogisesti eteenpäin. Miten pian ruoka on kalliimpaa kuin öljy? Entinen Amerikan vilja-aitta on tuhoutunut. Vettä ei ole.

Kolmanneksi Schaman dokumentti on visuaalisesti ja kerronnallisesti häikäisevän hieno. En muuten ole nähnyt suotimia maisemakuvissa sitten David Lynchin muutaman näytelmäelokuvan.

Hesarin kirjoittajan moitiskelema Schaman pönöttäminen kuvissa oli aiheen vuoksi välttämätöntä sitomaan hiukan abstraktiset asiat (pohjavesi, ilmasto, liikakulutus) yhteen.

Tämän jutun valokuva on otettu alle kuukausi sitten. Samoihin aikoihin sain Amazonista kirjan, johon televisiodokumentti perustuu.

Taidanpa uittaa kirjan tuoreeltaan kurssivaatimuksiin.

Niille joilla on parempaakin tekemistä kuin istua luennolla keskellä kaunista päivää esitän vetoomuksen: lukekaa tuo kirja.

Tuntien nykyisen kustannuspolitiikan epäilen, ettei sitä suomenneta, ainakaan kunnolla. Schama on sekä puhuessaan että kirjoittaessaan poikkeuksellisen hyvä kielenkäyttöjä. Tähän juttuun heittää ryytiä äänessä olijan häikäilemätön brittiläisyys, joka näkemäni ja kokemani mukaan koetaan mm. Kaliforniassa henkilökohtaisena loukkauksena.

(Muuan tuttavani tapaa sanoa tuntemattomille kotona Santa Monicassa: ei minulla ole puhevikaa enkä haasta riitaa – olen oikeasti britti.)

Löytyy kovakantisena ainakin Akateemisesta.

32 kommenttia:

  1. "Hesarin kirjoittajan moitiskelema Schaman pönöttäminen kuvissa oli aiheen vuoksi välttämätöntä sitomaan hiukan abstraktiset asiat (pohjavesi, ilmasto, liikakulutus) yhteen."

    Joo.

    Tietenkin amerikkalaisen elämäntavan kritisointi ynnä ilmastomuutosruoskinta on jokaisen itseään kunnioittavan eurooppalaisintellektuellin jokapäiväistä leipää.

    Paikallaan olisi kuitenkin kysyä: -Mihin menet, maailma??

    Tämä kysymyksen esittäminen edellyttäisi vaputumista relativimin pakkopaidasta ja se olisi liian suuri harppaus eurooppalaiselle älymystölle.

    Silloin pitäisi nähdä myös Nepalin paljaiksi kaluttujen rinteitten "tomumyrskyt" ja Saharan eteläpuolisen osan kurjuus ja köyhyys.

    Pitäisi myös huomioida Haitin ja Madagaskarin viimeiset, vielä tuulessa huojuvat sademetsät, joita lienee jäljellä pari prosenttia alkuperäisestä vihreydestä.

    Kemppisen allaviivaamilla asioilla:
    pohjavesi, ilmasto, liikakulutus;
    on siis yhteinen nimittäjä. Mutta kun asia niin arka;

    ja koska se liittyy niin kiinteästi ko. maiden kulttuuriin ja uskontoon, niin ollaan hiljaa vaan ja kuunnellaan taivasta punavihreissä sävyissä

    ja syödään taas pullaa näissä hautajaisissa....

    VastaaPoista
  2. Kuinkahan nopeasti Mars kuivui. Kai sielläkin oli jonkin aikaa vesihöyryllä pelaava lämpötasapaino. (heijastavaa pilvipintaa, kunnes jäätä navoille jne)

    VastaaPoista
  3. Keksin tämän termin muutama vuosi sitten, kun muutama "kaveri" kusi kintuille.

    Mukavuusetiikka.

    Tärkeintä tekojen seuraukset, se onko se väärin tai oikein, vaan tärkeää on selittää asiat niin, ettei tule pahamieli.

    VastaaPoista
  4. Simon Schamalta löytyy myös pal-
    jon kehuttu A History of Britain
    dokumentti-sarja,joka esittää Bri-
    tannian historian huomattavasti
    vähemmän johdonmukaisena kerto-
    muksena kuin usein on tapana.Mo-
    nessa käänteessä asiat olisivat
    voineet mennä aivan toisin.
    Lähetettiin pari vuotta sitten
    BBB Worldillä,jolta myös on siis
    nähtävissä hyviä dokumentteja.
    Löytyy DVD:llä ja VHS:llä,esim.
    Amazon.co.uk
    Lisäksi Rough Crossings,joka ker-
    too tositarinan Amerikan Itsenäi-
    syyssodan aikaisen tuhansien or-
    jien paon taistelemaan brittien
    puolella ja miten he loppujen
    lopuksi päätyivät Sierra Leoneen,
    vaikka Britannia oli luvannut
    heille maata Nova Scoatiasta ny-
    kyisestä Kanadasta.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoinen profetia.

    Jatkan johtopäättelyä Suomen osalta: yhtä tärkeää kuin on säilyttää yleinen asevelvollisuus ja miljoonan miehen reservi, on pitää maa asuttuna ja tuotanto omavaraisena.

    Ja vesivarat valtion halussa.

    VastaaPoista
  6. Pintamaa lentää huuti helvettiin Suomessakin. Tai ainakin vesistöihin. Nimittäin turvesoilta. Mutta täälläkin on sensuuri, joka estää kertomasta, miten käy alapuolisille vesille, kun turvesuon kuivatusvedet lasketaan johonkin vesistöön jopa 30 vuoden ajan ja suon pinta on auki koko tuon ajan kesä talvet ja jyrsitään joka sateen jälkeen kesällä. - Peltojen lannoituksesta tulee ravinteita vesiin, mutta turvesoilta valuu kiintoainesta ja humusta, jotka tappavat vesien pohjat.

    - Pinta-ala ei ole pieni: katsokaapa Google Earthista oransseja alueita.

    Saarijärven reitti on käytännössä pohjakuollut ja vesi paikoin mössöä, johon sukeltajakaan ei voi mennä (suuret turvesuokeskittymät alueella), Saimaalla kukkii sinilevä talvellakin (paljon turvetuotantoa). Koska vesi virtaa, vaikutukset näkyvät vääjäämättä myös Suomenlahdessa ja Itämeressä.

    Mitä tekee Suomi? Tämän viikon uutisen mukaan ympäristöhallinto lopettaa sinileväseurannat valtionhallinnon säästötoimien takia - ja ongelma on hoidettu.

    Mitähän valtio ja ympäristöhallinto aikovat tehdä, kun Päijänne alkaa kukkia myrkyllistä sinilevää ja Helsingin juomavesi vaarantuu? -Keski-Suomessa turvetuotanto nimittäin kaksinkertaistetaan Jyväskylän Keljonlahden turvevoimalan takia.

    Turpeella tuotetaan silti vain 6 % Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa 20 % hiilidioksidipäästöistämme. Kyseessä on moniongelmainen energiantuotanto: päästöjä tulee vesiin, pölyä ja melua lähiympäristöön ja kasvihuonekaasuja ilmastoon enemmän kuin kivihiilestä, lisäksi arvokkaat marjasuot hävitetään ja monin paikoin pohjavedet kärsivät ja kaivot kuivuvat. Itse lopputuotteen saamiseenkin tarvitaan valtava määrä - fossiilista polttoainetta. Mutta toiminta on valtion erityissuojeluksessa: valmisteverovapaus, varastointituki ja takuuhinta.

    Ei siis tarvitse mennä maailman ääriin, ihan kotinurkilla voi kysyä: Mihin menet, maailma?

    VastaaPoista
  7. "Tämän jutun valokuva on otettu alle kuukausi sitten."
    Vihjaako Kemppinen että Devil's Golf Coursen kuivuus on ihmisen toiminnallaan aikaansaama? Epäilen. Se on ollut tuossa kunnossa jo kymmeniä tuhansia vuosia.

    VastaaPoista
  8. LIIKAKULUTUS

    Toivikaamme etta lama menee oikein pahaksi, etta saadaan tama liikakulutus aisoihin!!

    VastaaPoista
  9. Ad Ommnia: - toki Death Valley on hautavajoama. Piti vain kehuskella, että tässä blogissa on nykyisin kuvainhankinta ajan tasalla.

    Aiheeseen olisi kukaties sopinut paremmin Grand Canyon, kun nyt tarkemmin ajattelen.

    VastaaPoista
  10. Ad Catulux: - olet oikeassa. Los Angeles ja Las Vegas ovat kuitenkin jokseenkin ainutlaatuisia ilmiöitä maapallolla, onneksi. Kokonaan varastetun veden varassa, ja L.A.:ssa ehkä 30 miljoonaa asukasta nyt (kolmannes salaa).

    VastaaPoista
  11. Petja kirjoitti...
    Mukavuusetiikka.
    Tärkeintä tekojen seuraukset, se onko se väärin tai oikein, vaan tärkeää on selittää asiat niin, ettei tule pahamieli.


    kutsutaan myös egoismiksi.

    VastaaPoista
  12. Eihän LS ja LV varasta vettä, vaan ostavat markkinahintaan, vai onko siellä jokin kommunistisysteemi käytössä? :-)

    Vakavammin ja Suomen tilanteesta:

    Nyt pitäisi rakentaa niin monta ydinvoimalaa, että päästään tulossa olevan pahimman vaiheen ohi huoltovarmuusmielessä ajateltuna. Jos on sähköä, voidaan käyttövettäkin aina puhdistaa, vaikkakin kalliilla. Mutta puhummekin tilanteesta, jossa kaikki elintärkeä on kallista. Etelä-Suomen peltojen tuotantokyky pitäisi varmistaa jne.

    Globaalisti tilanne on kauhea. Kiina unohtui kokonaan pois tarkastelusta. Sellaista riistokapitalismin ja riistokommunismin sekoitusta ei voi kuin ihmetellä. Tuotantokustannuksen ovat jo alkaneet nousta. Siitä tosin selvitään devalvaatiolla niin kauan kun kiinalaisille itselleen riittää ruokaa, energiaa ja vettä. Mutta globaalin tasapainon saavuttaminen ei ikävä kyllä tule tapahtumaan rauhallisesti vaan suurten mullistuksien kautta. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että mitkään olemassa olevat palkitsemis- tai ansaintamekanismit eivät ohjaa kohti tasapainoa vaan pois siitä. Eikä mekanismien muuttamiseen tai muuttumiseen ole nähtävissä mitään yhteisesti hyväksyttävää tai ainakaan päätettävää tapaa.

    VastaaPoista
  13. Minä olen aina vastustanut ydinvoimaa mutta alan näkemään tämän pirun kentän eli miten ollaan pussitettu kansa jollain lailla niin, ettei ole pian kääntymävaraa. Konsteja on ja niitä ovat harjoitelleet ihan psykologiasta, käyttäytymistieteestä ja pitkien prosessien opeista alkaen. Jos on väärä ihminen heidän mielestä plockaavat pois: mutta nyt kun minun kohdalla epäonnistui (ja toivon, että se oli vahinko kaikessa hyvyydessä) niin se olkoon myös kuva, että jos tätä tehdään tietäen tahtoen niin kauneus on elämästä kaukana. Kysymys kuuluu; eikö saman aikaisesti voisi olla SIIS OLLA kaunis eikä vain olla julma ja puhua kauneudesta? Ketä siis roisit ja roistomaiset otteet oikeastaan edes rahassakaan hyödyntää?

    Ei paljon ketään; sotateollisuutta ja tappamisstrategioita ovat varten, ei enää tätä päivää missä pitäisi löytää innovaatioita (oikeita, huikeita, kannattavia) mutta tällä lailla pelottelemalla ja viiltämällä suonet auki ja poistamalla lapsia, joilla on "väärät geenit" ja muuta typerää ei voi kuin itkeä: sinne menee luovuuskin. Objekti-pellet jää: ne, jotka juoksevat siksi, että joku on sanonut että JUOKSE.

    Mutta ne eivät ole tulevaisuuden johtajia. Ovat kenties tämän päivän indoktrinoiduille egoisteille sitä.

    Sääli, ettei ole Amerikkaa minne voisi lähteä julmuuksineen. Minne heidät passittaa?

    VastaaPoista
  14. Tuli oltua jonkin aikaa avustavissa tutkimustehtävissä vesipiirillä jokiympäristön kuivatussuunnitelmiin liittyen 70-luvulla. Siellä huomasi, miten teknisen koulutuksen omaavilla oli aivan eri näkökulma ympäristö-asioihin kuin enemmän luontoon suuntautuneilla. Esimerkiksi jokivarsien suojakaistat ovat nykyään myös tekniikan asiantunti-
    joiden tärkeinä pitämiä asioita. Nehän torjuvat haitallisia valumia jokiin, ja ovat myös monille eliölajeille tärkeitä biotooppeja.

    Steinbeck on suosikkikirjailijoi-
    tani, koska osasi niin koskettavas-
    ti kuvata sekä luontoa että ihmistä. Hän oli kai Sillanpään tavoin opiskellut luonnontieteitä.

    Kuuluisa suomalainen maantieteilijä
    ja geologi Väinö Auer tutki Tulimaan lisäksi Argentiinan aroa, Patagoniaa 1920-luvulla. Hän nimitti sikäläisten aavikoiden laa-
    jenemista "aavikkopaholaiseksi" vedotakseen poliittisiin päättäjiin
    liikalaidunnuksen estämiseksi.

    Koulukaverin sisko asui Beverly
    Hillsissä Roman Polanskin naapurina argentiinalaisen miehensä kanssa silloin, kun Manson murhasi Polanskin vaimon, Sharon Taten.

    VastaaPoista
  15. Ad Riku K.: - tunnen minäkin vesi-insinöörejä ja olen samaa mieltä kuin Sinä.

    Auerista tuli elämäkerta Vaakavarren ratsastaja, kirj. Pentti Alhonen.

    Aika hurjaa tavaraa. Auer on ehkä poliittisen (saksalaismielisen) taustansa vuoksi yksi pahasti unohdettuja tiedemiehiämme.

    VastaaPoista
  16. Simon Schamalla on mielenkiintoinen tapa kirjoittaa historiaa kuvataiteiden kautta - esimerkiksi "Citizens" ja "The Embarrassment of Riches", joka antoi minulle aivan uuden näkemyksen alankomaiden maalaustaiteeseen, valaisiin ja sillin merkitykseen. "Citizens"-kirjassa mm. Davidin "Pallohuoneen vala" -maalauksen miehen ylipitkä käsivarsi.

    VastaaPoista
  17. Tapsa P:lle:
    Miten pidetään tuotanto omavaraisena, kun omavaraisuutta ei ole öljyn ja lannoitteidenkaan suhteen?

    VastaaPoista
  18. Anonyymi luki turvetuotannolla madon luvut. Mikä on sitten maatalouden osuus Saimaan sinilevissä? Taitaa olla suurempi?

    Vesistöjen pilaantumisesta nuoruusmuisto. Tengeliöjoen (Laskee Torniojokeen Aavasaksan kohdalla)vesi 70-luvun alkupolella oli kristallinkirkasta.

    Etsittiin veljen kanssa uponneita uistimia 2-3 metrin syvyydestä kesäisin, kun sattui tyyni ja aurinkoinen päivä. Ja "silmäproffessorin" löytyminen oli lottovoitto. Siikaakin tuli verkoilla.

    Soiden ojituksien alettua vedet samenivat järkyttävän nopeasti. Nykyään vedessä näkyvyys on noin puolisen metriä ja uidessa on tunne kuin kroolaisi pimeydessä.

    Ja siikasaaliit ovat kauniita muistoja.

    Tällasta. Uusimman Bond-elokuvan aihe on ajankohtainen. Vesi lienee kohta öljyä kalliimpaa....

    VastaaPoista
  19. Auerin tutkimusretkikuntaan Argentiinassa kuului myös Etelä-Pohjanmaalta Vähästäkyröstä lähtöi-
    sin ollut Martti Salmi, joka toimi
    vielä 70-luvulla Turun yliopiston maaperägeologian professorina.

    VastaaPoista
  20. joskus 90 luvulla aloitettiin Suomessa luomaan vesistöjen kokonaisrasitusta seuraavaa järjestelmää. Kun lupia myönnettiin, niin vaikutukset kirjattiin jonnekin. Että teoriassa olisi mahdollista tuommoinen rasitusseuranta. kuinka lie toteutunut.

    Kun 50 luvulla perattiin uittoväyliä, niitä ennallistettiin 1990 luvulla. Kalaportaat eivät kai hyvin toimineet. Joku muu kalojen biotoopit särki kuin nousun hidastuminen. Kun loppui koko uomaltaan suht tasaisesti virtaava puhdas vesi, niin ihan sama rakensiko jonnekin portaita.

    Sellutehtaille kun myönnettiin lupia, niin aluksi ei ollut montaakaan kemikaalirajaa. Sitten niitä asetettiin, mutta oli satunnaispäästöjä, joista vain harvaan reagoitiin.

    Pitäisihän se olla niin, että puhtaaseen päästetään vain puhdasta, oli sitten ilmaa tai vettä. Tai maata, koska on pohjavettäkin. Ja veden kierrätystä pitäisi tehostaa. Mutta tällaisia ajatuksia pidettiin vielä 70 ja 80 luvulla viherpiipertämisenä. Onneksi ei pidetä ihan kokonaan enää ainakaan Suomessa.

    VastaaPoista
  21. Minä yritin ehdottaa kunniallisempaa vaihtoehtoa omaiselle joka elää turpeen nostosta, mutta se paskiainen pelkää kuolla

    VastaaPoista
  22. Ad rh
    Egoisti voi olla rehellisesti, suoraan ja pettämättä sen enempää itseään kuin muita.

    Otetaanpa jonkinlainen esimerkki.

    Rehellinen egoisti tunnustaa sen että hänen valintansa, vaikkapa se, että hän syö sushia, vahingoittaa maailman kalakantoja ja vaikuttaa Afrikan rantavaltioiden elintarvike- ja talouselämään, mutta syö sushinsa koska haluaa sen.

    Mukavuusetiikan mukainen ihminen taas selittää että hän syö sushia, koska haluaa eettisistä syistä olla syömättä pihviä, kalakantojen romahdus on teollisuuden syytä ja Afrikan rantavaltioiden elintarviketilanteen heikkeminen johtuu kuun pimeällä puolella olevasta natsien salaisesta tukikohdasta. Sitä paitsi hän kalaa syömällä vähentää sydänkuolleisuutta, ikään kuin hänen kuolemansa olisi jotenkin maailmaa mullistava asia.

    VastaaPoista
  23. Miten pidetään tuotanto omavaraisena, kun omavaraisuutta ei ole öljyn ja lannoitteidenkaan suhteen?

    Lannoitemateriaaliahan on saatavissa jokaisen kaupungin viemäriverkostosta yli kotimaisen tarpeen. Pitäisi vain jonkun ryhtyä toimeen.
    Samaten energiaa, johon kai öljyllä viittaat, on polttamalla saatavissa samasta tuotoksesta sekä myöskin jätteistä.

    VastaaPoista
  24. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  25. 2The American Future: A History" varmaankin?

    VastaaPoista
  26. Jos haluaa torrenttina katsoa Britannian historia:

    http://thepiratebay.org/torrent/4614187/Simon_Schama__-__A_History_of_Britain__(Complete_BBC_TV_Series)

    VastaaPoista
  27. Tarkoitin öljyllä sitä, että logistiikkaa ei ole mahdollista toteuttaa millään häkäpönttöautoilla. Eikä lannoitteitakaan mistään irtoa ad hoc -juttuna, kun kukaan ei tiedä vuosikymmentä etukäteen, milloin omavaraisuudelle olisi tarvetta.

    VastaaPoista
  28. AD Mette: - juuri niin. Ja samaa kamaa on tv-sarja Power of Art. Joukossa oli minulle perinteisesti vastanmielisiä tyyppejä, mutta Schaman selityksen jälkeen asiat aukesivat.

    VastaaPoista
  29. Anonyymi on oikeassa.

    Metsähallitus tuhoaa Suomen luontoa hyvin lyhytnäköisillä toimenpiteillä. Jo avohakkuut ovat raivoisaa aggressiota ja luonnontilan täydellistä tuhoamista pariksi sadaksi vuodeksi eteenpäin, jolla ei ole mitään muuta perustetta kuin ahneus, "helppous" ja ylimielinen voimantunto luonnon yli. Seurauksista ei ole mitään seurantaa, koska linjauksien mukainen virallinen toiminta on tuhoisaa toimintaa eikä sitä saa tunnistaa sellaiseksi.

    Ammattibiologikaverini sanovat että alalla vallitsee omerta, vaikenemisen laki. Ole hiljaa niin saat valtion ja kuntien duunia mutta jos käyt arvostelemaan, saat syvän mustan leiman käteesi.

    Maatalouden ympäristötukien vaikutus (ja varsinkin seuraavien kymmenien vuosien aikana näkyvät seuraamukset) vesistöihin ovat katastrofaalisia ilman mitään valvontaa. On vain pistokokeita ja moraalisesti mitätöntä voivottelua mahdollisista vaikutuksista.

    VastaaPoista
  30. Olen oikeassa ja myönnän sen heti. Petjan ja minun yhteinen tuttu, joka oli töissä turvesuolla, kertoi, että turvesuolla ei vitkasteltu, vaan työt aloitettiin aina, kun sää salli. Ja jotta suon kuivatus saatiin käyntiin, vesiensuojelurakenteisiin vedettiin kuormaajalla reikiä joista jätevedet (ravinteita ja kiintoaineita sisältävät vedet) valuivat suoraan vesistöön. Kukaan ei rakenteita koskaan tarkistanut.

    Tässä on se ongelma verrattuna maatalouteen. Turvesoilta lähtee valtavia määriä hienojakoista turvetta, joka kerääntyy vesien pohjiin lietteeksi. Saarijärven reitillä on vesien syvänteissä jopa 8 metrin kerroksia turvetta. Vesien pohjat ovat siten sisäisen ravinnekuormituksen lähteitä ja pohjasta vapautuvat ravinteet ylläpitävät vesistöjen rehevyyttä, vaikka mitään ulkopuolisia päästöjä vesiin ei enää tulisi.

    Suomessa pilataan vesistöjä ihan oman fossiilisen polttoaineen kaivamisella ja maksetaan tuon polttoaineen kivihiiltäkin pahemmista päästöistä.

    Metsähallituksesta tulikin mieleeni tapaus, jossa Metsähallituksen Laatumaa myi ensin mökkitontteja erämaajärven rannalta - sitten ilmeni, että Vapo aikoo aloittaa turpeen kaivamisen järven viereiseltä suolta.

    Linkki Taipalsaaren Suursuon ympäristölupapäätökseen. Taipalsaari on siellä Pien-Saimaalla...

    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47615&lan=fi

    VastaaPoista
  31. catulux kirjoitti...

    Kemppisen allaviivaamilla asioilla: pohjavesi, ilmasto, liikakulutus; on siis yhteinen nimittäjä.


    Näin on. Elokehän tarjontaa ajatellaan ilmaishyödykkeistönä. Ilmakehää, vesistöjä ja maaperää pidetään suurena yhteislaitumena.

    Yksi sosioekonominen innovaatio ja ratkaisu vapaamatkustamiseen on luonnonarvokauppa:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonarvokauppa

    Haittaverot ja pykienkin liikkeelle lähtenyt päästökauppa ovat myös 2000-luvun ekologisia airueita.

    Kannattaa muuten katsoa elokuva Gomorra. Saastevuori uhkaa napolilaisia enemmän kuin tulivuori.

    VastaaPoista