Sivun näyttöjä yhteensä

5. helmikuuta 2009

Lex Nokia



Sekä Jyrki Kasvi että Kaarlo Tuori, edellinen blogissaan ja jälkimmäinen eilisessä HS:ssä, kirjoittivat säädöksestä, jota on alettu sanoa Lex Nokiaksi tai Urkintalaiksi.

Molemmista repliikeistä voi saada vääränkin käsityksen.

Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia (Suomen perustuslaki 2 §).

Kuten nähdään, kysymys ei ole oikeusvaltioperiaatteesta.

Eduskunta ei saa säätää lakia, joka olisi perustuslain vastainen, paitsi vaikeutetussa menettelyssä muuttamalla perustuslakia. Eduskunta ei voi millään menettelyllä kumota perusoikeuksia, joihin kuuluu mm. yksityisyyden suoja.

Monin kohdin perustuslaissa ja myös perusoikeuksissa ”tarkempia määräyksiä” annetaan lailla tai alemman tasoisella säädöksellä, lähinnä valtioneuvoston asetuksella.

Tuomioistuin ei saa soveltaa lakia, joka on ristiriidassa perustuslain kanssa (SP 106 §).

Valtiosääntöoikeuden professorit, kuten Tuori, ovat sitä mieltä, että tuomioistuin ei mahda mitään asialle, josta on eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto. Minä en pitäisi mahdottomana, että Korkein oikeus tai Korkein hallinto-oikeus olisi eri mieltä. Ainakin lain perustuslain vastaisuus on vaikea tulkintakysymys. Sitäkin on mietitty, pitäisikö säännös poistaa tai olisiko sitä muutettava. Tuuma tuntuu oudolta. Perusoikeus parlamentaarisen eli kokoonpanoltaan vaihtelevanelimen vallassa?

Asian sivusta olen eri mieltä Tuorin kanssa, joka vastustaessaan perustuslakituomioistuinta pitää parempana demokraattisesti valittua elintä eli perustuslakivaliokuntaa. Ihmisoikeuksien ylin tulkitsija on täysin epädemokraattisesti valittu ihmisoikeustuomioistuin.

Sitovan tulkintavallan antaminen eduskunnan valiokunnalle on toimivaksi todetun vallan kolmijako-opin vastainen tilanne. Mielestäni lainkäyttö on pidettävä epädemokraateilla. (Tarkoitan virkatuomareita, jollaisia sekä Tuori että minä olemme olleet.)

Perustuslakituomioistuinta en minäkään pidä toivottavana. Lain tulkintatehtävät sopivat korkeimmalle oikeudelle ja muut valiokunnalle.

Itse lakia koskevaan asiaan minulla ei ole lisättävää. Kasvi kirjoitti blogissaan 1.2. sangen hyvin. Yksityisen ja julkisen rajapinta on yhä suurempi ongelma. Toimivaltuuksien lisääminen on jo periaatteessa arveluttavaa.

Kasvia jyrkempi olen siinä, että tähän mennessä esitetty ei ole saanut minua vakuuttumaan liikesalaisuuksien vuotamisen vaarasta. Niitä kyllä anastetaan. Yrityksillä ja joillakin asiantuntijoilla on kuitenkin tarve liioitella vaaraa.

Liikesalaisuuden suojan lisääminen merkitsee automaattisesti kilpailun kaventamista. Se on väärä suunta. Suuri osa ”salaisuuksista” siirtyy kilpailijoiden käyttöön täysin laillisesti esimerkiksi työntekijän vaihtaessa työpaikkaa. Salassapitosopimus eli NDA ei kata kaikkea.

Arvaan, että Nokian tapauksessa kysymyksessä voivat olla myös valtiolliset ja sotilassalaisuudet. Ymmärrän ettei sitä näkökulmaa voi ottaa puheeksi julkisuudessa. Se selittäisi valtioneuvoston myötämielisyyden mutta ei muuta muuksi sitä, että tämän asian hoitaminen ei onnistunut eikä taida onnistua.

Arvaukseni ei perustu minkäänlaisiin tietoihin – paitsi siihen, että eri aikoina elektroniikkateollisuutemme ja tieto- ja tietoliikennetekniikka on ollut hyödyllisessä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Jotain pientä on Suomessa jopa keksitty siksi, että kylmän sodan aikana Yhdysvallat ei myynyt Neuvostoliiton naapureille kovin mielenkiintoisia kojeita.

50 kommenttia:

  1. Lyhyesti kerrottuna niille, jotka eivät tunne tietotekniikkaa tai osaa ajatella: kyseinen laki ei tule koskaan estämään yhtään tietovuotoa tai teollisuusvakoilutapausta. Se on hyödyttömämpi kuin turvalukko etuovessa kun takaovi on auki. Se on itse asiassa täysin hyödytön.

    Jostain syystä hölmö ajatus on isossa organisaatiossa päässyt valloilleen, eikä ole löytynyt yhtään tolkun miestä, joka olisi ottanut karanneen mopon kiinni.

    Melkeinpä huolestuttavampaa kuin itse lain aiheuttama yksityisyyden suojan katoaminen on se, että päättävissä asemissa on niin tietämättömiä ja tyhmiä ihmisiä, että tällaisia lakeja voidaan alkaa ajaa. Hanke osoittaa, että tietotekninen ymmärrys on sekä yrityksissä että julkisen vallan puolella aivan alkeellisella tasolla.

    VastaaPoista
  2. Olen ymmällä: sain postia kaupunkimme atk-osastolta. Ohessa lainaus:

    "- - kyseisestä koneesta löytyi muutamia laittomia ohjelmia sekä dataa, jotka olivat xxx käyttäjän profiilin alla. Kone ilmoittaa itsensä nimellä "QQQQ:n kone", joten oletan sen kuuluvan sinulle. Poistatko opetukseen ja työntekoon kuulumattomat ohjelmat sekä muut tiedostot, jottei tästä tarvitse tehdä suurempaa numeroa. Koulujen koneet ja verkkoyhteydet kun eivät ole tehty ainakaan laitonta toimintaa varten."

    Koneessa on oppiliden asentama torrent-ohjelma, jolla he ovat saattaneet rikkoa lakia. Silti, onko ATK-huollon toiminta olemassa olevien lakien mukaista? Entä LEx Nokian mukaista? Koneeni on siis syynätty "etänä".

    Touko Mettinen

    VastaaPoista
  3. Onhan noloa kun iso yritys ei voi erottaa laillisesti työntekijäänsä
    joka suurella todennäköisyydellä on syyllistynyt mitä todennäköisimmin tietovuotoon.

    Sitten kun iso yritys vielä saa takkiinsa julkisessa oikeudenkäynnissä em.tapauksesta, niin onhan tässä asiat sekaisin suuntaan että toiseen.

    VastaaPoista
  4. Olikohan sekin liikesalaisuus, että yhtiön edellinen pääjehu oli kapeaharteinen? Se tietohan, piru vieköön, vuodettiin julkisuuteen, vaikka public relations -osasto polki jalkaa ja pidätti hengitystä.

    VastaaPoista
  5. JK:
    Tuorin kanssa, joka vastustaessaan perustuslakituomioistuinta pitää parempana demokraattisesti valittua elintä eli perustuslakivaliokuntaa.
    Tai ..Antaa ymmärtää noin.
    Miten helvetissä ammattimies voikin sotkea tuomivallan kolmijako-opin periaatteen tähän tapaan?

    VastaaPoista
  6. Jotenkin vaikuttaa siltä että rupusakin nettiaktiivisuus on yllättänyt nomenklatuuran vaikka sillä itsellään on ollut kaiken aikaa nokan edessä nähtävillä mihin aidosti vapaa tiedonkulku johtaa. Metsää vain ei ole nähty puilta.
    Ähäkutti!

    Nyt kun asiaan on vihdoin havahduttu, ollaan sitten, pienin, lähes olemattomin nytkäyksin kiristämässä vapaan tiedon kulkua. Perusteluna on jälkikäteen helppo käyttää jo aiemmin hyväksyttyjä "demokraattisia" toimintatapoja.

    Kukkahattutätien lapsipornosta on siirrytty "urkintalakiin". Seuraavana odottaa vuoroaan RED BUTTON.

    Ehkä kuvaavin esimerkki netin toimimisesta suurten joukkojen tietoon ja mielipiteen välittäjänä, ihan kuriositeettina, vaikka useimmat sen jo noteerasivat syksyllä, on se, että Vanhanen ja Katainen tekivät itsensä naurunalaisiksi vakuuttamalla, ettei lama tai taantuma vai sen nimi jo nykyisin lieneekään, koske meitä suomalaisia.

    Ja kaikki nettilukutaitoiset alkoivat ounastella jo Juhannukselta viimeistään että pian ollaan kuusessa. Syksyllä asia oli muille selvä, paitsi näille neropateille jotka jankuttivat viikkokausia yhtä ja samaa.

    Pikkuhiljaa nomenklatuuralle on alkanut valkenemaan netissä näkyvissä piileskelevän nopean tiedonvälityksen voima ja toimet sen suitsimiseksi ovat työn alla.

    Procul harum.

    VastaaPoista
  7. kyseisestä koneesta löytyi muutamia laittomia ohjelmia sekä dataa, jotka olivat xxx käyttäjän profiilin alla. Kone ilmoittaa itsensä nimellä "QQQQ:n kone", joten oletan sen kuuluvan sinulle.

    Käsittääkseni kyse on kunnan tai yrityksen omistamasta koneesta, joten omistajalla on varmaankin oikeus määrätä sen käytöstä. Piraattilataukset eivät ole viestintää, joten Lex Nokia ei niitä koske.

    VastaaPoista
  8. ”Liikesalaisuuden suojan lisääminen merkitsee automaattisesti kilpailun kaventamista”. Tämä on ajatus, jota JK on usein aikaisemminkin kaupannut esimerkiksi patenteista kirjoittaessaan, eikä varmaan aivan syyttä.

    Täysin varmaa kuitenkin on, että ellei riittää yrityssalaisuuden suojaa ole, kilpailu heikkenee. Tällä hetkellä Suomessa vallitsee eräillä tutkimuksen aloilla tilanne, jossa viranomaiset vaativat lakisääteisten tutkimuslupien myöntämiseksi yrityksen tutkimustietojen saanti ilmaiseksi viranomaisten käyttöön – näin etenkin pk-yritysten kohdalla. Kun lisäksi sitten samat viranomaiset käyttävät surutta näitä tietoja hyväkseen muun muassa omissa EU:n yhteishankkeissaan samalla tutkimusalla, niin tämä jos mikään heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia ja vahentää kilpailua.

    Ihan heti en yhdy siihen ajatuksen, että liikesalaisuuden suoja on pahasta ja vähentää innovaatiota. En myöskään näe kohtuutonta ongelmaa siinä, että yritykset kontrolloivat työajalla käytävää söhköpostia. Miten tällainen oikeus sitten pitäisi kuulua esimerkiksi taloyhtiöille, sitä on vaikea ymmärtää.

    VastaaPoista
  9. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen eräänä tavoitteena oli luopua perustuslakiin tehtävistä rutiininomaisista poikkeuksista. Todettiin, että poikkeuksia ei tulisi tehdä. Tämä on osoittautunut melkoisen kestämättömäksi tavaksi suhtautua perustuslakiin.

    Vanhan lain aikaan lakiesityksen perustuslainvastaisuus oli lähinnä hidaste, joka edellytti poliittista konsensusta lain tarpeellisuudesta. Jos konsensus oli, perustuslakiin tehtiin poikkeuksia nopeasti ja turhia pohtimatta. Nykyään poikkeuslain säätämistä pidetään poliittisesti niin mahdottomana, ettei poikkeuslakia säädetä, vaikka konsensustakin olisi.

    Lopputuloksena on ollut se, että perustuslakivaliokunta ja hallitus vääristelevät perustuslain sisältöä entistä pahemmin, jotta hankalatkin esitykset saataisiin läpi "tavallisina" lakeina. Urkintalaki on hyvä esimerkki; tämänkin lain säätämiseen olisi saatavissa määräenemmistö, vaikkei kiireellisyyteen tarvittavaa enemmistöä. Toinen esimerkki on sinänsä erittäin tarpeellinen valmiuslaki, jonka säätäminen tavallisena lakina osoittaisi perustuslakivaliokunnan menettäneen vähäisimmänkin harkintakykynsä.

    Perustuslaki ei ole kivitaulu vaan ohjenuora. Siitä on monesti hyvä ja järkevä poiketa. Tällöin olisi kuitenkin käytettävä asianmukaista menettelytapaa.

    VastaaPoista
  10. Tämäkin on aika huolestuttavaa sanan- ja taiteenvapauden rajoittamista:
    http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=167931&messageID=2958470&#2958470

    VastaaPoista
  11. Lex Nokiaa on perusteltu sillä, että laki estäisi tietovuodot. Perustelu tuntuu aika kummalliselta. Jos joku haluaa yrityssalaisuuksia vuotaa, hän tuskin käyttää siihen työkonettaan ja -sähköpostiaan.

    Oikeammin lienee kyse siitä, että työnantajalle näin tarjotaan laillinen mahdollisuus tarkkailla työntekijän ajankäyttöä (= yksityisten sähköpostien lähettelyä) työpäivän aikana.

    Citizen Jane

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi (Liikesalaisuuden suojan lisääminen...)

    Korostan vielä, että en tietenkään ajattele salaaminen - kilpailu -ongelmia hyvän ja pahan akselilla.

    On suuri määrä näkökohtia puolesta ja vastaan, ja lisäksi tilanteet vaihtelevat. Lääkkeiden kehittämistä ei voi edes pohtia samoista lähtökohdista kuin viihde-elektroniikan tai julkisten palvelujen.

    Niinpä myös Nokian "liikesalaisuuksien suojaaminen" herättää kysymyksiä.

    Lisänäkökohta: subbarit. Standardineuvotteluissa on tapana vetää hihasta ei-julkisi patenttihakemuksia tai liikesalaisuuksia, joilla osallistutaan nokitteluun. Nokia menestyi huonosti GSM 1800-standardin yhteydessä. Pelin henki on siis se, että pääsee mukaan pienemmällä rahalla jos on heitettävnä pataan omaa proprietary-kamaa.

    VastaaPoista
  13. Joskus takavuosina eräs kansainvälinen Suomessa toimiva teknologiayhtiö asensi sähköpostipalvelimeensa suodattimen, joka esti viestien lähettämisen vastaperustetun kilpailijan domainiin. Kun tällainen on jo käytäntö, on vaikea ymmärtää mitä uutta tämä laki toisi.

    Toki on olemassa toinenkin vaihtoehto. Jos työntekijä firmassa X saa sähköpostia firman Y HR-osastolta, onko esimiehillä oikeus saada järjestelmästä tieto että kyseinen henkilö on nyt ns. lähtökuopissa? Saako tällaista tietoa käyttää esimerkiksi siten, että kyseiseltä henkilöltä otetaan projektit pois jolloin hän ei pääse käsiksi sellaiseen tietoon, jolla olisi kilpailijalle merkitystä?

    VastaaPoista
  14. Oma osallistumiseni tähän teemaan

    Muistakaa että demokratian ydin on sen kustannustehokkuudessa valvonta välineenä.

    VastaaPoista
  15. Mikä on subbari? muu kuin subwoofer-vahvistin?

    VastaaPoista
  16. JK on blogissaan opastellut lukijoitaan yrityssalaisuuden käsitteisiin ja konkretiaan; hieno juttu.

    Immateriaalisen omaisuuden erilaisuus verrattuna tavaraan on tullut selväksi, ja sen suojan heikkous niin ikään, etenkin kolmansiin osapuoliin nähden. Kiteytys taisi mennä jotensakin näin: yrityssalaisuuden suoja on siinä, että ne pidetään salaisuuksina.

    Tämä opetus muistissa on vähän vaikea nähdä, miksi yritysen kohdalla pitäisi kammota tätä Lex Nokiaa.

    JK toteaa, että ”...minua vakuuttumaan liikesalaisuuksien vuotamisen vaarasta”. Ymmärtäisin tämän tarkoittavan vuotamista sähköpostin kautta, ei vuotamisen vaaraa yleensä, vai kuinka?

    Erilaisissa kommenteissa on tuotu esiin, ettei pöljäkään toki viserra viisujaan virallisen sähköpostin kautta, vaan tuuppaa salaisuudet maailmalle Hotmailia tai muistitikkua käyttäen.

    Kun aikuisten oikeasti tehdään bisnestä tai tutkimusta, ei Hotmailia todellakaan ole käytössä, ja jos sellaista asiaa kuin muistitikkua jossain erikoistapaukssa käytetään, niin voi olla varma, että se aukeaa vain niissä koneissa, joihin administraattori on asentanut sertifikaatin.

    Jokin tie maailmalle on kuitenkin oltava, ja se on kontrolloitu sähköposti. Tässä säätelyssä ei yritysten kohdalla pitäisi olla mitään ongelmaa.

    VastaaPoista
  17. Piraattilataukset eivät ole viestintää, joten Lex Nokia ei niitä koske.

    VM.
    Kaikki bitit joita verkossa vilkkuu ovat viestintää. Lex Nokia taas koskisi kaikkia yhteisotilaajien verkoissa tapahtuvaa tunnistetietoja "rautatasolta" (esim. ethernet) ylöspäin vaikkapa juuri bittorrent-protokollassa käytettäviin tunnistetietoihin asti. Näillä tiedoilla näkee jo aika paljon.

    VastaaPoista
  18. FIRMAN PC:N TAI PUHELIMEN KAYTTO

    Onko nyt niin, etta yksilonvapaus ja sananvapaus vaatii, etta firman puhelinta ja internettia taytyis saada kayttaa juttuihin, jotka eivat ole firman edun ja kaytannon mukaisia??

    Eikos tassa pohjimmistaan ole ISO moraalinen kysymys ??

    VastaaPoista
  19. Ad Anonyymi - anteeksi - IPR-juristit joskus kiireissään käyttävät termiä submarine, esim. submarine patent, sellaisista oikeuksista, jotka sukeltavat pintaan aivan odottamatta neuvotteluissa.

    Nyt muutettu USA:n patenttilaki teki mahdolliseksi patenttihakemuksen pitämisen salaisena vuosikausia. Näillä - submarine patent application - eräät tekivät paljon rahaa.

    VastaaPoista
  20. Ad Anonyymi - Firman PC:n... - Olet mielestäni väärässä. Saako työsuhdeautossa naida? Esimiehen rouvaa?

    Tietysti.

    Jos työntekijä saa firman tietokoneen tai puhelimen käytöstä sellaista etua, joka ei kuuluisi hänelle, palkasta pois ja verottajalle tieto.

    Sisältö ei kuulu työnantajalle.

    Firman serveri - eri asia. Yhtiö tai esimerkiksi koulu saa omistajana poistaa palvelimeltaan domainissaan olevaa aineistoa. Nähdäkseni ei edellytä edes syytä. Asiaa on pohdittu vakavasti oppilaitosten ja kansalaiskeskustelun kannalta ongelmallisten teemojen yhteydessä.

    Omasta periaatteellisesta kannastani huolimatta otattaisin yliopiston palvelimelta pois sivuston "näin lataat musiikkitiedostoja" tai "kasvata kylpyhuoneessa hamppua".

    VastaaPoista
  21. Ad Omnia: - nyt voimassa oleva laki yksityisyyden suojasta työelämässä koskee viestinnästä nimenomaan sähköpostiviestejä. Samassa laissa on eri luvut kameravalvonnasta, huumetesteistä jne.

    Käsitykseni mukaan internetin käyttö on työehtosopimusasia. On työpaikkoja, joissa surffailu voi olla kokonaan kielletty tai jyrkästi rajoitettu (hätäkeskus, sairaala...).

    Luulen että nykyinen käytäntö, jonka mukaan omia pankkiasiointia ja viranomaisasiointia saa hoitaa työpaikalla on työnjohdollinen, työajan käyttöön liittyvä asia.

    VastaaPoista
  22. Lex Nokian motiiveja ei voi ymmärtää ellei mene aivan edustuksellisen demokratian juurille.

    Mikä on puolue? Puolue on tapa koota yhteen riittävän iso joukko samanlaisia asioita ajavia ihmisiä silloin kun kokoontuminen perustuu fyysiseen läsnäoloon eli kokouksiin.

    Internet on muuttanut tilannetta radikaalisti. Internetin vahvaan kontrolliin tähtäävissä laeissa on kyse puolueiden eloonjäämiskamppailusta.

    VastaaPoista
  23. Ad Homo Garrulus: - joudun omaan mukavuuteeni liittyvistä syistä jättämään joitakin kommenttejasi julkaisematta. Kriteerit ovat kommentin pituus ja käsitettävyys.

    Ilmoitan asiasta, koska muutoin julkaisen yleensä kaiken lähetetyn. Joskus on duplikaatteja. Asiassa pysymistä en millään muotoa edellytä, vaan minusta on viehättävää, että kommentoijat kirjoittavat mitä kirjoittavat.

    Mukavuus liittyy siihen, että tulostan parille hyvin vanhalle sukulaiselleni blogia.

    Tämä muuten ei loukkaa kenenkään oikeuksia, koska liuskat tulevat takaisin minulle - yksityistä käyttöä.

    VastaaPoista
  24. Tietotekniikka pitäisi kieltää kypsymättömissä markkina-alueissa.

    Se pitäisi olla samalla lailla luvanvaraista kuin ilotulitus. PItää olla ajokortti (hymiö) joka ei tarkoita sitä mitä se nykyään on vaan pikemminkin kypsyysmielessä; humalassa ja muutenkin puolikkailla aivoilla ei saisi ns. ajaa.

    VastaaPoista
  25. VOIKO NAIMINEN OLLA MORAALITONTA?

    Jukka K., kiitos kommentista ja siita naintiesimerkista. Taydentaa sarjaa.

    Minun moraalini lahtokohta(tyontekijan moraali siis) sanoo, etta en kayta firman puhelinta tai PC:ta firman etuja/tahtoa vastaan. -- Tottakai soitan privaattipuheluita tai lahetan privaatti emaileja, mutta pidan myos huolen, etta firma saa 'omansa' kun vaannan juttuja illalla yms. Mutta jos firma ilmaisisi, etta ei ole sopivaa, niin en kyla alkaisi sananvapaudesta mossottamaan.

    VastaaPoista
  26. Eikö kukaan psykiatri lue näitä Kemppisen blogin vastaustekstejä?

    Nimittäin Homo Garrulus on suoltanut tänne oman sairaskertomuksensa ja pahan olonsa jo vaikka kuinka monta kertaa. Nyt olisi diagnoosin aika ja siihen sopiva hoito ja mahdollinen lääkitys.

    En haasta riitaa vaan ihan noin niinku selkäytimestä refleksinomaisesti kommentoin.

    VastaaPoista
  27. Ad Anonymous - naimisesta - ja saatiin vielä esimerkki oikeussäännön ja eettisen säännön erosta. Esittämäsi työnantajan auton ja puhelimen käyttämisestä on minustakin esimerkki eettisesti oikeasta toiminnasta. Ja toteamme, ettei siihen edes päästäisi oikeussäännöllä, jonka on tyydyttävä kattamaan havaittava, todistettava toiminta.

    Yleiskielessä puhuisimme ehkä lojaaliudesta työnantajaa kohtaan.

    VastaaPoista
  28. Tänään on ilmeisesti ollut Nokia -nimisen elektroniikkayrityksen elinkaaren loppupuolen ensimmäinen päivä.

    Jos luotamme maailman totuuteen, eli Peterin periaatteeseen ja Yes Ministeriin, niin tästä eteenpäin työntekijöiden valvonta ja hallinto nielee yhä enemmän Nokian voimavaroja, kunnes lopulta yrityksessä ei ole jäljellä yhtäkään sielua, joka tekisi oikeaa tuottavaa työtä. Kaikki vain vartioivat toisiaan.

    Onneksi siihen mennessä on tullut väistämättä esiin joku toinen, joka oikeasti keksii ja valmistaa vempaimia.

    VastaaPoista
  29. "Valtiosääntöoikeuden professorit, kuten Tuori, ovat sitä mieltä, että tuomioistuin ei mahda mitään asialle, josta on eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto."

    Mitäs tämä sinänsä suuresti kunnioittamani Kalle Tuori perusteluikseen tässä asiassa esittää? Noin lonkkahuitakalta ajatus tuntuu ihan älyttömän typerältä.

    Jos joskus perustuslakivaliokunnassa olisi esimerkiksi tupa täynnä timosoineja tai halla-ahoja, jotka pyyhkisivät peräsintä perusoikeuksilla, niin miten ne saisivat sitovia kannanottoja aikaan?

    VastaaPoista
  30. Kemppinen kirjoitti: " - -Suuri osa ”salaisuuksista” siirtyy kilpailijoiden käyttöön täysin laillisesti esimerkiksi työntekijän vaihtaessa työpaikkaa. Salassapitosopimus eli NDA ei kata kaikkea."

    Usein arvokas liikesalaisuus on kuin jako korttipöydässä. Kun passataan, nokitetaan ja pokerinaamaillaan, ei sovi signaloida pöydän yli. Huonotkin kortit voivat menestyä nokkelalla salaamisella. Mutta heti kohta kaikki lyödään pöytään ja saadaan uusia salaisuuksia. Siksi työpaikkaa vaihtavien mukana kulkeva tieto on vain harvoin vakavaa vuotoa. Siten ei haittaa, että "aivoja ei voi formatoida", kuten asianajaja Pekka Takki esitelmissään usein toteaa.

    Työntekijöiden mukana siirtyvä taitotieto (kuten tietotaito pitäisi kääntää) voi kyllä aiheuttaa menettäjälle ja säästää vastaanottajalle paljon vaivaa ja olla siksi arvokasta.

    VastaaPoista
  31. Erittäin hyvin nyymiö mainitsi moraalin.
    Sananvapaudella ei ole tässä tapauksessa mitään tekemistä tai näkökulmaa asiaan. Kyse on käytöstavoista ja moraalista.

    On hävyttömyyden huippu työntekijöiden omaava oletuksen, että työnantajan maksamalla ajalla, laitteistolla, ohjelmistoilla voisi tehdä mitä huvittaa, ilman työnantajan tiedoksisaantioikeutta.


    Tässä lainausta erään näkökannalta:

    "Työntekijät käyttävät henkilökohtaisten asioidensa hoitoon internetissä lähes seitsemän tuntia viikossa. Riskejä tietoturvan osalta ei tunneta eivätkä työntekijät saa riittävää tietoa tietoturvaohjeistuksista.

    xxx selvitti työntekijöiden internetkäyttäytymistä. Selvitykseen haastateltiin yli kolmeakymmentä työntekijää ja yli kahdenkymmenen kunnan ja yrityksen tietohallintoa. Selvitykseen saatiin myös verkkosurffailutietoja ilman tunnistetietoja. Tuloksia kuvattiin yllätyksellisiksi ja masentaviksi työajan käytön ja tietoturvan osalta. Vastauksilla haluttiin selvittää, kuinka paljon työajasta kuluu muuhun kuin työasioiden hoitoon. Päivittäin työntekijä kävi internetissä ja sähköposteissa hoitamassa henkilökohtaisia asioitaan 44 kertaa 80 minuutin ajan.

    – Perimmäinen ongelma mielestäni ei tässä ole menetetty tehollinen työaika, toteaa tutkimusjohtaja Hannu H. Kari Maanpuolustuskorkeakoulusta.

    – Ongelmana ovat tätä kautta avautuvat vakavat tietoturvauhat yrityksen toiminnalle. Ongelma on myös se, että räätälöidyt hyökkäykset ja virukset tiettyä firmaa vastaan eivät välttämättä tunnistu normaaleilla virustorjuntaohjelmilla, jatkaa tohtori Kari, joka on työskennellyt aiemmin professorina Teknillisessä korkeakoulussa.

    Yhdessäkään kunnassa tai yrityksessä ei ole haluttu kieltää työntekijöiden yksityistä internetin käyttöä, kunhan se pysyy kohtuuden rajoissa. Pankkipalvelujen käyttöä ja nettiuutisten lukemista jopa suositellaan, koska näiden katsotaan parantavan työilmapiiriä.

    Haastattelu kohdistettiin kuuteen kuntaan ja kaupunkiin. Yli sadan työaseman yrityksiä oli mukana kuusi. Kahdeksan yrityksen työntekijöiden määrä vaihteli kuuden ja viidenkymmenen välillä.
    Eniten aikaa työntekijöillä kului ryhmäsähköpostien lukemiseen. Niitä lähetetään edelleen ystäville ja ne sisältävät useita linkityksiä ja liitteitä, kuten hauskoja valokuvia, PowerPoint-esityksiä sekä internetissä kiertäviä vitsejä. Näihin kulutettiin aikaa noin 30 minuuttia päivässä. Verkkouutisia käytiin lukemassa päivittäin keskimäärin kahdeksan kertaa. Yllättävän paljon aikaa kului myös ns. nettitreffien parissa. Suosiotaan on kasvattanut myös erilaisille keskustelufoorumeille osallistuminen.

    Netti-tv:n suosio kasvaa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi iltapäivälehtien videokuvaa, Youtube-esityksiä ja Ylen ohjelmatarjontaa. Tiedot hyvistä kohteista leviävät nopeasti sähköpostitse. Esimerkkinä TVLinks, josta seurataan musiikkivideoita, piirrettyjä ja jopa tv-sarjoja yllättävän paljon. Nämä pyörivät yleensä taustaohjelmina ja näitä voidaan verrata osin radionkuunteluun. Musiikkitiedostoja ja filmejä tallennetaan usein henkilökohtaiselle työasemalle ja sähköpostikansioon myöhempää tarvetta varten. Englannin viranomaiset sulkivat TVLinks-sivuston viime lauantaina.

    Ohjeistuksista ei ole hyötyä. Haastatelluista työtekijöistä vain kymmenen kertoo muistavansa yrityksen tietoturvaohjeistuksen. Lopuilla on asiasta hämärä muistikuva tai he eivät olleet koskaan saaneet ohjeistusta nähtäväkseen. Vain viisi työntekijää on allekirjoittanut ohjeistuksen. Työntekijöistä jokainen tiesi oikeutensa, eli ”työnantaja ei saa seurata sähköposteja ja missä surffaillaan”. Vain kolme työntekijää tiesi työnantajan voivan laillisesti valvoa tietojen käsittelyä eli mitä tietoa työntekijä tallentaa esimerkiksi muistitikulle tai cd-levylle.

    Tietoturvaohjeistusta ei löytynyt neljästä yrityksestä ollenkaan ja kahdessa pienemmässä kunnassa sitä ei ollut olemassakaan. ”Tainnut jonnekin hävitä” oli eräs kommentti.

    Tietohallinto pitää eräänä suurimpana ongelmana määrärahojen puutetta, josta syystä työntekijöiden ja jopa tietohallinnon koulutusmäärärahat ovat minimissään.

    Ongelmat kasvavat. Tietohallinnon piirissä muun muassa työelämän tietosuojalakia, nykyistä ja tulevaa, pidetään äärimmäisen hankalana kompromissina.

    Seuraavat mielipiteet perustuvat haastateltavien kommentteihin:

    – Viranomaiset luulevat ja vetoavat päätöksissään, että jonkinlainen aukoton tietoturvajärjestelmä olisi teknisesti ja hallinnollisesti mahdollista toteuttaa. Todellisuudessa tämä on täysin mahdotonta. Tietoturvan ongelmat voidaan selvittää yleensä vasta jälkikäteen, jolloin on jo liian myöhäistä.

    – Sähköpostin käyttöä liitetiedostoineen ja linkityksineen ei saa (laillisesti) valvoa. Ikään kuin työntekijällä olisi jokin oma ja salainen kiintolevytila, jonne edes työnantajalla ei ole pääsyä. Mahdotonta on selvittää, millaisia tiedostoja ja tietoturvauhkia ”salaisista kansoista” löytyy ja milloin jokin uhka, troijalainen, mato tai vastaava aktivoituu.

    – Konsernissamme on sovittu pelisäännöistä. Esimerkiksi muiden kuin oman sähköpostipalvelimen käyttö on kielletty. On surullista nyt huomata, ettei edes tätä sopimusta noudateta. Hotmail, Messenger, Gmail ja muut palvelut ovatkin yleisesti käytössä. Syy on myös johdossa. Emme ole tarpeeksi ohjeistaneet henkilökuntaa, se myönnettäköön. Valvonta on päässyt rapistumaan.

    – Olemme yrittäneet rajata tiettyjen palvelutyyppien, kuten aikuisviihteen, ulkopuolisten sähköpostipalvelujen ja esimerkiksi nettipelien käyttöä. Tässä ei ole onnistuttu, koska usein löytyy kiertotie.

    – Tietoturvaohjeistuksen tunteminen ja sovittujen käyttöperiaatteiden noudattaminen lopahtaa yleensä muutamassa kuukaudessa. Työntekijöiden vaihtuvuus ja tieto, ettei nettikäyttäytymistä pystytä valvomaan, aiheuttaa tämän.

    Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä on suorastaan surullista huomata johdon heikko sitoutuminen tietoturvallisuuteen, vaikka he siitä viime kädessä vastaavatkin.

    Tietohallinto uskaltaa harvoin puuttua työntekijöiden toimintoihin.

    – Jos jollekin porukalle haluttaisiin asettaa jonkinlaisia rajoituksia nettisurffailuun, tulee vastaan laki, eli tasapuolinen kohtelu työpaikalla ja syrjimättömyyden toteutuminen. Jos jotain halutaan kieltää, on kielto kohdistettava kaikkiin työntekijöihin. Tämä on mahdotonta, koska osalla työntekijöistä on jo työnsä takia oltava vapaa pääsy internetiin.

    – Työnantajan direktio-oikeutta (työn johto- ja valvontaoikeus) ei voi toteuttaa. Ainut mahdollisuus olisi kytätä nettisurffailua työntekijän selän takana.

    – Minusta millään valvonnalla ja pakkokeinoilla ei pystytä estämään ongelmia, toteaa tutkimusjohtaja Hannu H. Kari.

    – Kyllä tärkeintä on saada työntekijät ymmärtämään toimiensa seuraukset. Tietenkin tarvitaan automaattiset viruksentorjuntaohjelmat, palomuurit, yms. ratkaisut, mutta kaikkein tärkein tekijä on kuitenkin työntekijä ja hänen asenteensa. Sanoisin, että kyseessä on yksi työmoraalin aspekti, Hannu H. Kari jatkaa.

    Kaikki haastatellut työntekijät pitivät omaa nettikäyttöään osin arveluttavana. Osa heistä hyväksyisi rankatkin rajoitteet. Haastatteluissa nousi esiin, yllättävää kyllä, työntekijöiden huoli tietoturvasta. Kuusi työntekijää koki ongelmana sen, ettei työnantaja osaa vastata kysymyksiin eikä edes kuuntele heitä. Ongelmina koettiin etätyönteko ja töiden ulkoistaminen yrityksille, joiden tietoturvan tason tiedetään olevan heikko. Erilaiset vastuukysymykset jäävät selvittämättä, kun salaista ja valmisteilla olevaa tietoutta jaetaan.

    – Minusta näyttää selkeästi siltä, että meillä vallitsee osaamisvaje ja asenneongelma erityisesti organisaatioiden johdon piirissä, huomauttaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio."

    VastaaPoista
  32. Sananvapauden liittäminen ko. asiaan on lähtöisin ammattiliitoista. Hehän tuolloin aikoinaan halusivat säästää rahaa toimittamalla liittojensa tiedotteet sähköpostitse työntekijöille/aktivisteille.

    Vastaisku on helppoa. Annetaan työntekijöille sähköpostin osoitteeksi esimerkiksi mainonta157@yritys.fi. Tässä ei ole työntekijän etunimi.sukunimi- ongelmaa, joten työnantajalla on tällöin kaikki oikeudet ko. osoitteen kautta liikkuviin sähköposteihin että niiden sisältämiin tietoihin. Muitakin vastaiskuja löytyy sopimusteitse ja uskon niiden otettavan käyttöön hyvinkin lyhyellä aikataululla.

    VastaaPoista
  33. Toipila: Sairaskertomus? Itse voit olla toipila, minä olen terve ja sopivasti pioneeri.

    Kemppinen: Kiitos, että kuittaat. Se riittää - ja, että luet. En siis halunnut antaa näille netti-lääkäreille (mitä lie?) lukemisen oikeutta sen takia, että omaavat jotain reittejä, minkä avulla leikkivät kaikkitietäviä.

    Hyvää jatkoa, nyt on pääviesti tullut - eiköhän ala menemään eteenpäin ilman ns. sairaskertomuksia (eivät kestä ns. empiiriä ja silti ns. peräänkuuluttavat aina sitä).

    VastaaPoista
  34. Lyhyt kommentti Lex Nokiaan näin näppituntumalta.

    Mielenkiintoista on se, että Muhammed-pilakuvakohun aikoihin SananVapauden,

    tuon demokratian peruspilarin, puolustajia ei löytynyt Suomesta yhtään.

    Pyysipäs vielä Matti-ministeri, pää sellainen; anteeksi arabimailta, kun pieni huuhaa-järjestö nimeltään Suomen Sisu, erehtyi julkaisemaan nämä kamalat kuvat nettisivuillaan.

    Täytyyhän muita uskontoja kunnioittaa syvästi. (vaikka tanskan lippuun ja ristiin voi vaikka pyyhkiä jalkansa..)

    NYT kun Suomen talouselämän eräs moottori (nimeltä Nokia) yrittää suojella kilpailukykyään ja pitää tärkeät liikesalaisuudet firman sisällä,

    niin silloin kaikki oikeusoppineet, suuret tuomarit ja suomalaiset punavihreät profeetat huutavat helvetillisesti sananvapauden ja demokratian perusarvojen perään.

    Siis hyttynen siivilöidään ja kameli nielaistaan??

    VastaaPoista
  35. Taitaa tuo lojaalius olla kommunikatiivinen käsite - sitä ei voi olla yksipuolisesti. Ja kun asiat nyt alkavat olla niin kuin ovat, hylätään turha hymistely, ja käydään käsiksi siekailematta kaiken sen vallan nojalla, joka yrityksillä omistajavallan käyttäjinä on. Mutta kun emme - emmehän - elä enää orjayhteiskunnassa, niin ei kansalaisen vapaus ja yksityisyys lopu työpaikan ovelle! Kukaan ei muuten tunnu huomaavan, että kun tämä laki saadaan läpi, ja sitten laajennetaan sopivasti yrityssalaisuuden käsitettä, ollaan jo kaltevalla pinnalla, jota pitkin on hyvä liukua yrityspoliisivaltioon. Newspeak rulettaa.

    Toipilalle ja Kemppiselle: Garruluksen tekstit eivät ole minua vaivanneet. Jos ei jaksa syystä tai toisesta lukea, niin ei tarvitse vaan voi hypätä yli. Sama sen Blogin tulostamisen kanssa. Kirjoittaminen on terapeuttista ja voi olla Garrulukselle tärkeääkin. Mitään sopimatonta tai loukkaavaa en ole hänen teksteissään havainnut. Runsautta tietysti on, mutta on oivalluksiakin.

    Jos aiot Kemppinen todellakin pysyä päätöksessäsi rajoittaa Garruluksen kirjoituksia Blogissasi, ovat pitämäsi oikeusetiikan luennot, joille olen mielenkiinnolla aikanani osallistunut, olleet silkkaa omahyväistä teeskentelyä!

    VastaaPoista
  36. Ad Anonymous: ei oikeusetiikan kurssi voi olla omahyväistä teeskentelyä, koska ei siellä opeteta luennoitsijan menettelyn eettisyyttä tai epäeettisyyttä, vaan ainakin periaatteessa otsikon ilmaisemaa asiaa, oikeusetiikkaa, joka liittyy lainkäyttöön.

    En vedonnut lakiin, vaan mukavuuteen eli laiskuuteeni.

    VastaaPoista
  37. Tämäniltaisessa TV1:n A-studiossa oli kiivas väittely Lex Nokiasta. Kimmo Sasi puolusti lakia hyvin perustein, vaikka hän välillä kiihtyi liikaa ja puhetta johtanut toimittaja yritti jopa huutamalla saada Sasi puheenvuoron poikki! Effi:n edustaja jäi lopulta aika vaisuksi, samoin prof. Pohjolainen.

    Meidän ns. "kahdeksan oikeusoppinutta", joukossa Kemppinenkin, ovat kyllä minusta väärässä väittäessään, että laki olisi perustuslain vastainen.

    Täytynee palata omassa blogissa asiaan eli tähän Lex Nokiaa koskevaan lakiesitykseen myöhemmin ja lähempänä päivää, jolloin eduskunta äänestää lakiesityksestä.

    Vaikka tämän K:n blogin otsikko oli Lex Nokia, niin eihän tässä juuri lainkaan puhuttu itse asiasta.

    VastaaPoista
  38. Toipila. Olemme kaikki armon ja rakkauden kerjäläisiä; ja Jumalan kaipaajia. Kuten Paavokin oli.

    ”Jos et taija rukoilla, niin ikävöi / jos et taija ikävöijä, niin sairasta Herrallen / vaikka et mitään vastausta tuntisi moneen aikaan.”


    Voishan tuo mennä niinkin, että sairasta Kemppisellen.....

    VastaaPoista
  39. anonyymi: Puolue on tapa koota yhteen riittävän iso joukko samanlaisia asioita ajavia ihmisiä silloin kun kokoontuminen perustuu fyysiseen läsnäoloon eli kokouksiin.

    Internet on muuttanut tilannetta radikaalisti.


    Olen eri mieltä. Katsopa kolmea suurta puoluetta ja heidän ehdokkaitaan. Kovasti ainakin väittävät olevan eri mieltä asioissa. Ilman puoluekuria tosiasiallinen ero ehdokkaiden välillä olisi puolueiden sisällä suurempi kuin niiden välillä. Muutos ei ole tullut internetistä vaan jäsenten omat identiteetit (tai käsitykset oman puolueen identiteetistä) ovat alkaneet erota puolueen ajamista asioista. Aikaisemmin ihmisten erot olivat lähinnä taloudellisia (pomo vs. duunari) ja alueellisia (kaupungit vs. maaseutu). Nyt muut asiat ovat suurelta osin korvanneet nämä, mutta puoluejako on vielä vanhan mukainen.

    catulux: Mielenkiintoista on se, että Muhammed-pilakuvakohun aikoihin SananVapauden, tuon demokratian peruspilarin, puolustajia ei löytynyt Suomesta yhtään.

    Olihan niitä, mutta "oikeita" tiedotusvälineitä ei kiinnostanut se näkökulma (ilmeisesti ei omaa intressiä asiaan). Näitä mielipiteitä omaavat leimattiin terroristeiksi (vrt. lapsipornosensuurilaki).

    VastaaPoista
  40. Sain ensimmäin matkapuhelimen töistä 80-luvulla, tuon Gorbatsev mallin.

    Kesällä siitä oli Lapissa hyötyä improvisoiden matkaillessa ilman etukäteisvarauksia. Ilmoitin organisaatiolle, että maksan itse sen kuukauden maksut.

    VastaaPoista
  41. Catulux kuvaa asian juuri niin kuin se kansan syvissä riveissä koetaan. Onko siis ihme, että valtaapitävien ja päämedioitten hyssyttely aiheuttaa erilaisia vastareaktioita - eräänä vaikkapa mamu-kriittisyyden nousun.

    Yhteisvastuukeräyksen juliste liippaa muuten niin läheltä kadunmiehen käsityksiä, että punavihreän tanttajuntan pitäisi haastaa sen tekijät oikeuteen.

    VastaaPoista
  42. Antti Kortelainen sanoi:
    "Valtiosääntöoikeuden professorit, kuten Tuori, ovat sitä mieltä, että tuomioistuin ei mahda mitään asialle, josta on eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto."

    Mitäs tämä sinänsä suuresti kunnioittamani Kalle Tuori perusteluikseen tässä asiassa esittää? Noin lonkkahuitakalta ajatus tuntuu ihan älyttömän typerältä.


    Perustuslaki 106§: "Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."

    Hallituksen esitys koskien pykälää*: "-- on selvää, ettei lain soveltamisen ja perustuslain ristiriitaa voida pitää säännöksen tarkoittamassa mielessä ilmeisenä, jos perustuslakivaliokunta on ottanut siihen kantaa lain säätämisvaiheessa ja katsonut, ettei ristiriitaa ole olemassa."

    Asia on siis lainsäätäjän tarkoituksen kannalta katsottuna varsin selvä.

    Tässä keskustelussa on sivuttu Tuorin näkemyksiä valtiovallan kolmijako-opista. Tuorin kirjan mukaan tulee suhtautua kriittisesti sellaiseen kehitykseen, jossa politiikka oikeudellistuu ja oikeus politisoituu. Tuomarivaltioistumiseen kuuluu se, että tuomioistuimille annetaan päätäntävaltaa asioissa, jotka kuuluisivat vallanjako-opin mukaan demokraattiselle elimelle.

    En itsekään aivan ymmärrä, miksi perustuslainmukaisuuden tulkinnan tulisi olla ensisijaisesti demokraattista päätöksentekoa. Mikäli oikeustilaa halutaan demokraattisesti muokata, se voidaan tehdä asiaankuuluvassa lainsäätämisjärjestyksessä.

    Tuntuu hassulta, että meillä on periaatteessa kaiken yläpuolella oleva perustuslaki, jonka muovaamaa oikeustilaa voidaan sitten käytännössä (tuomioistuimia sitovilla PLV:n lausunnoilla) muuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

    * http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+1/1998+Yksityiskohtaiset+perustelut+3/3&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP

    VastaaPoista
  43. Olet JarMom aikaisemminkin kirjoittanut samasta asiasta. Laitanpa tähän asiaa koskevan linkin, vaikka kenties jo tiedätkin tapauksen. Että näinkin sen voi hoitaa.

    VastaaPoista
  44. Taisi edellisessä mennä linkki munilleen. Otetaan uusiksi. Olet JarMom aikaisemminkin kirjoittanut samasta asiasta. Laitan asiaa koskevan linkin, vaikka kenties jo tiedätkin tapauksen. Että näinkin sen voi hoitaa.

    VastaaPoista
  45. "Vaikka tämän K:n blogin otsikko oli Lex Nokia, niin eihän tässä juuri lainkaan puhuttu itse asiasta."

    Otsikon ja sisällön jännitteinen suhde on Kemppisen blogin ominaisuus, ei vika. Totta, että sen huomaaminen vie aikaa, itseltäni aikanaan lähes koko ensimmäisen viikon.

    VastaaPoista
  46. Ad Anonyymi: - kiitos. - Ja kuvan. Tämän "Lex Nokia" -jutun kuva on Turussa oleva talo, jossa toimii perimistomisto Lindorff. En käynyt siellä, vaan alakerrassa, jossa toimii kahvila Aschan.

    VastaaPoista
  47. Tuo "otsikon ja sisällön jännitteinen suhde" - kivasti sanottu muuten (!) - sitten kai tekee tekstistä "kulttuuria." Mikäs siinä sitten, jos "kulttuurihemmot" tykkää!

    En minäkään toki sitä minään "vikana" pitänyt, totesinpa vain faktan.

    VastaaPoista
  48. Hesarin hömppäjutusta ei käynyt selville, mitkä olivat oikeustieteen proffien konkreettiset pointit. Voisiko joku kertoa?

    VastaaPoista
  49. Jukka Kemppinen:

    Perustuslakituomioistuinta en minäkään pidä toivottavana. Lain tulkintatehtävät sopivat korkeimmalle oikeudelle ja muut valiokunnalle.

    Kävisikö jonkinlainen valtakunnaoikeuden kokoonpanoa muistuttava järjestely perustuslakituomioistuimelle, jossa sitten istuisi edustajia vaikka KKO:sta, KHO:sta, hoveista sekä kiintiö parlamentaarisesti valittuja (juristi)jäseniä?

    VastaaPoista
  50. Lex Nokia-lailla ei ole mitään tekemistä yrityssalaisuuksien kanssa, jotka mahtuvat paljon paremmin ulos ovesta muistikortissa kuin sähköpostiliitteen kokorajoituksista.

    Tietojärjestelmän toiminnan jatkuvuudesta vastaavat ylläpitäjät ovat aina tonkineet muiden sähköposteja, selainhistoriaa ja yrityksen maksaman nettiyhteyden käyttöä työnantajan nimenomaisesta vaatimuksesta. Joskus tarkoituksena on karsia yritystoiminnan kannalta haitallista liikennettä, kuten pornon surffailua tai roskapostia. Joskus taas vain analysoidaan mihin firman maksama verkkoliikenne kuluu. Välillä sitten tulee pistokokeina erityispyyntöjä selvittää miten paljon liikennettä menee kilpailijan osoitteisiin.
    Nokia ja Sonera ovat tästä jääneet kiinni julkisemmin asiaa tunnustettuaan, mutta se on vain ollut hyvää esimerkkiä ja mainosta muille. Ja kun työtä voi teetättää ulkomaillakin, laki ei ole este.

    Tämä tai mikään tulevakaan laki ei tule estämään tietojärjestelmien ylläpitäjiä tonkimasta toisten posteja tai selainhistoriaa, tai estämään esimiestä vaatimasta näiden tietojen raportointia. Ainoa käsiteltävä osa on näiden tietojen julkinen hyväksikäyttö.

    VastaaPoista