Sivun näyttöjä yhteensä

15. toukokuuta 2008

Lukko toimii

Näköni ei ole vieläkään erikoisen hyvä, joten huhuilin, että Untoko se siellä on vai vankikarkuri Fouganthine (fuga = pako). Kysyi kirvestä, joten oli onni että oli Unto.

Pyysin häntä antamaan lausunnon siitä, osaisinko vaihtaa ulko-oven lukon itse. Hän sanoi kerran katsottuaan, että en osaa eikä noita ole liioin valmistettu pariin vuosikymmeneen ja kolmanneksi että tuo asennus on lievästi erikoinen.

Selitin, ettei lukossa muuta vikaa ole mutta se ei usko rasvaamista, vaan kaksi kertaa kolmesta kieli on lirkuteltava erikseen esiin ennen kuin ovi suostuu sulkeutumaan.

Hetken kuluttua mieleeni tuli eilen Nature-lehdestä lukemani Philip Ballin mainio artikkeli. Pankaa nimi mieleen. Muutaman vuoden takainen Critical Mass oli tiedekirjojen huippua. Nyt Ball oli noitunut Natureen artikkelin musiikista ja osoitti heti, että vaikka ei ole kuin kurja filosofian tohtori, perusteet ovat hallinnassa. Musiikin matematiikka ja fysiikka näet ovat arvoituksia, joista esittävät useimmiten mielipiteitä henkilöt, joilla ei ole asiasta auttaviakaan tietoja.

Odotan jatkoa kiinnostuneena. Korvakäytävä ja kuuloluut ovat eri ihmisillä niin erilaisia, että aivoihin välittyvä signaali on mikä sattuu. Se että ihmiset kuulevat sävelen tai soinnun samoin tavoin, osoittaa miten hurjasti aivot filtteröivät ja prosessoivat fysikaalista värähtelyä.

Kirjoittaja vihjaa, että musiikin aistiminen on sekä neurofysiologinen että kognitiivinen prosessi. Jokin on siis ”fysiikkaa” ja jokin osa kuulijaa.

Kauneus on kuulijan korvassa, mutta ei kokonaan.

Jäin miettimään tätä, koska toiset ihmiset väsyvät pelkästä ajatuksesta, että jotain pitäisi korjata tai asentaa, ja toiset taas, kuten Unto, eivät malta olla korjaamatta.

Olimme istuneet aamulla Kaunialan pihassa vähän miettimässä veljeni kanssa. Yksi meistä, ei siis kumpikaan läsnäolija, oli jo pienenä erinomaisen hyvä avaamaan silloin muodissa olleita vanginlukkoja ja pirunnyrkkejä. Hän oli myös joukosta se, joka viihtyi aivan erinomaisesti Mekanon parissa.

Aion ehdottaa, että Teknilliseen korkeakouluun perustettaisiin töpselitekniikan laboratorio, koska osa lapsenlapsistani on osoittanut vauvaiästä alkaen pohjatonta mielenkiintoa ruuveja, reikiä, johtimia ja erilaisia muttereita kohtaan. Lamput ovat niin ikään suosiossa.

Mikä on perimää, mikä opittua? Tiedän vain sen, että helppoja vastauksia ei ole. Joku päivä Dawkins löytää vielä jumala-geenin, joka koostuu emäksistä JHV…

Lukko tuli puretuksi ja kootuksi, kun karasta oli niistettypuoli senttiä, ase toimii kuin mikä.

Tunsin ennen pari lukkomiestä, joita säilytettiin lukkojen takana Helsingissä ja Turussa. Yksi oli niin hyvä, ettei tarvinnut saippuaa muotiksi. Hän pystyi yhdellä näkemisellä painamaan mieleensä Abloy-lukon avaimen haittojen lukumäärän, leveyden ja kulman ja nikkaroimaan itselleen toimivan kaksoiskappaleen.

Suutari heittäköön lestiään. Luen loppuun Kunderan esseekirjan Curtain ja palaan Keski-Eurooppa –aiheeseeni. Kundera ei sitä sano, mutta suuren saksalaisen Büchnerin Woyzeck etenkin suuren itävaltalaisen Alban Bergin oopperana näyttäisi sisältävän Euroopan tieteellisen rasismin ytimen. Tschin Bum, Tschin Bum!

28 kommenttia:

  1. Olin joskus nuorena talojen huoltoyhtiön hommissa ja opin siinä hommassa "lukemaan" abloy-avaimia. Ei siinä mitään sen kummempaa salaista tietoa ollut.
    Se taito unohtui, kun vaihdoin alaa.Eikä taida olla enää niitä perinteisiä avaimiakaan.

    VastaaPoista
  2. Musiikilla on omat ikuiset salaisuutensa. Itse, kokemukseen perustuen, uskon musiikin muodostavan myös soittajalle "fyysistä kosketusta" muuallekin ruumissa. Siitäkös ne "kylmät väreet" syntyvät. Tämän ainakin huomasin 16 vuotta sitten yrittäessäni parantaa ystäväni tinnitusta pienellä itsetehdyllä tietokoneohjelmalla, joka kuulokkeiden kautta lähetti ns. vastaääniä eri taajuudella kuulijan korviin.

    Miten ihmeessä sitten selvittäisin kärsiikö eräs kaveri laiskuudesta vai tarkkaavaisuushäiriöstä. The God Delusion auttanee. Voiko tähänkään enää uskoa: "Science without religion is lame, religion without science is blind".

    VastaaPoista
  3. Oletan, että kuvassa ei ole blogin kirjoittajan oman ulko-oven avain.

    VastaaPoista
  4. Historian suuria kysymyksiä on: Kuka sai pillua ja kuka jäi ilman. Oikeastaan ainoa historian tuntema tapaus on 'Lenin Puolassa'. Moskovassahan järjestettiin aikoinaan taidenäyttely Leninin Puolan vierailun kunniaksi.

    VastaaPoista
  5. Useimmat hyvin vanhat Abloyt (pinta-asennetut) jotka oikuttelemaan alkavat, kärsivät löystyneistä kiinnityksistä. Niiden metallin mekaniikka ei pahemmin kulu ja niiden mörjä ei hirveästi happane, jollei sinne ole itse ruutannut jotakin klähmääntyvää. Jos ikuvanha Abloy siis alkaa oikutella, kannattaa ottaa (hyvä) ruuvari käteen ja kiristää.

    VastaaPoista
  6. "Rajojen poistamista uusien jäsenmaiden ja EU:n väliltä onkin seurannut uusien rajojen luominen: vanhat kontrollimuodot vaihtuvat nopeasti uusiin."
    esim. http://megafoni.kulma.net/index.php?art=501

    Ja josko arvotaiteen jälleenmyytikorvauksista lorahtaisi jotain vaalirahoituksiin, joko ovet aukenisivat...

    Mutta lapsissa ja lastenlasten odotuksessaakin on ilomme:
    - Olivat niin yhtääsiä ruokapöydässä emännän ja piian pojat. Talo oli Rannanjärvi.
    - Kuinka se mumma sulle tuonkin toimitti, ei se ole meillekkään niin tarkkaan toimittanut, sanoi sisarensa. Asia muistui eilen mieleen, kun tyttö sanoi:
    - Puhunko minä, vai puhutko sinä päälle?
    Ei huomioinut että skype kuului viiveellä. Hymyilytti että eipä ole orjailevaa luontoa perinyt.

    VastaaPoista
  7. Viime marraskuussa vuoden täyttänyt tyttären tyttäreni Nean vanhemmat toimivat johtajien vaihtuvuudesta kuuluisassa viestintäyrityksessä. Kännyjen kehityshistoriaa voi silmäillä hänen lelulaatikostaan.

    Perintökännykkäni sanoi jouluna työsopimuksen irti. Nea sai sen käteensä, käänteli ja katseli sitä ja jos olisi osannut puhua, olisi sanonut: "Ei tämä ole känny, tämä käsivasara." Niin hän pätki sillä muutaman kerran olan takaa lattiaan ja nyt laite on toiminut minulla melkein puoli vuotta moitteettomasti. - Ja vielä valitetaan ettei Suomessa saa muka hyviä huoltopalveluita.

    VastaaPoista
  8. Kiitos lukuvinkistä. Ball nostaa esiin tärkeän filosofisen kysymyksen, joka on itse asiassa erittäin kiivaasti väitelty kysymys musiikin kognition tutkijoiden piirissä - mm. Marc Leman (Gent, )ja Suomessa esim. väitöskirjassaan HY:n etnomusikologian professori Pirkko Moisala väitöskirjassaan ovat tästä keskustelleet. Jyväskylän professorit Petri Toiviainen ja Tuomas Eerola hahmottelivat musiikin kognitiotutkimuksen tasoja (erit. musiikin havaitsemisen osalta) JY:n Humanistista kirjoa -julkaisussa viime vuonna, ja tulivat koostaneeksi eräänlaisen tiekartan musiikin akustisten peruspiirteiden havaitsemisesta musiikin kulttuurisiin merkityksiin.

    Monitieteinen musiikintutkimus on vuoden alusta Suomen Akatemian huippuyksikkö, siinä siis yhdessä JY:n musiikin kognitiotutkimuksen ryhmä ja HY:n aivot ja musiikki -ryhmä. Yksikön puitteissa pyörii mm. Brain Tuning -ryhmä, jossa musiikin ja tunteiden tutkimusta tehdään huomattavasti rakentavammin kuin mitä Bell artikkelissaan kertoo.

    Jaan sinänsä Bellin huolen siitä, että luonnontieteellisten koeasetelmien edellyttämä tiukka muuttujakontrolli suodattaa musiikista sen "olennaisen" pois. Tässä yhtenä suurena tekijänä on ollut aivokuvantamisen hittisuosio; musiikin havaitsemisen tutkimisessa oltiin jo pääsemässä siniäänistä eteenpäin, kun MRI-skannereiden ja EEG-laitteistojen asettamat rajoitukset pakottivat tutkijat takaisin peruspiippausten pariin. Toki uudella tutkimusalalla pitikin lähteä ns. nollasta, mutta asiaan on vaikuttanut myös se, että nämä uudet menetelmät vaativat omaa erikoisosaamistaan, jolloin monilla tutkijoilla ei ole musiikkitieteellistä osaamista. Vastauksena tähän on tietysti poikkitieteinen yhteistyö, mitä siis HY:n ja JY:n välillä on varsin menestyksekkäästi jo tehty.

    Ja vielä lopuksi, jos neurotieteiden puolella tekninen kehitys on johtanut äärimmäisen reduktionistiseen tutkimukseen (kuoppa, josta se tekniikan kehittyessä ja perustutkimuksen edistyessä taas pikku hiljaa ponnistaa ylöspäin kohti "musiikkia"), on tekniikan kehitys muuten mahdollistanut musiikkiin liittyvien psykologisten ilmiöiden ekologisesti validimman tutkimuksen. Liiketunnistuslaitteistot ovat jo musiikin laitosten perusvälineistöä, ja musiikin esittämistä ja musiikin ja liikkeen suhdetta voidaan tutkia tarkasti. Myös esim. musiikin kuluttamisen siirtyminen nettiin ja Last FM -tyyppiset palvelut antavat mahdollisuuden uudenlaiselle musiikin sosiaalipsykologian tutkimukselle. Kannattaa lukea vastailmestynyt North & Hargreaves (2008). Applied and Social Psychology of Music. Oxford, OUP. Ensimmäinen kirjoittaja sai eilen julkisuutta viinin makua ja musiikkia koskevasta tutkimuksestaan.

    Jatkan aiheesta viikonloppuna "työblogissani" mindsync.wordpress.com.

    VastaaPoista
  9. Kirjoitan taas (vaihteeksi) vähän nuotin vierestä mutta yhdessä tiededokumentissa puhuttiin peilisoluista. Näiden avulla ihminen matkii ja osaa jäljitellä esimerkiksi kasvojen ilmeiden avulla tunteita. Väittänevät siinä empatian tai ainakin empatiassa välittyvien toisen tunteiden olevan solutason ilmiö?

    VastaaPoista
  10. Poikani 2v lähetetään töpselitekniikan laboratorioon heti kun sellainen perustetaan, niin vain oli työntämässä IKEA-avainta ihan oikeaan paikkaan vaikkei vielä edes tolpillaan pysynyt. Nyt innostunut laittamaan suojatulppia pistorasioihin jos joku hutilus on imuroituaan jättänyt tulpan lojumaan pöydälle, pistorasiaanhan voisi joku pieni lapsi mennä työntämään jotakin, kaikki paikalleen ja kaikella on paikka.

    Järjestyksen kaipuu lienee geneettistä isänisältä perittyä, ei ainakaan vanhempien esimerkkiä seuraamalla opittua ;)

    VastaaPoista
  11. Musiikki on värähtelyä ja elämä on värähtelyä. Absoluuttisessa nollapisteessä kaikki värähtely loppuu. No, tyhjyys kuulemma kiehuu vaan.

    VastaaPoista
  12. Kemppinen kirjoitti: "- - osoitti heti, että vaikka ei ole kuin kurja filosofian tohtori, perusteet ovat hallinnassa. Musiikin matematiikka ja fysiikka näet ovat arvoituksia, - -"

    Sivuhuomautus: sekä musiikkitieteestä, matematiikasta että fysiikasta väittelleen tutkintonimike Helsingin yliopistossa olisi filosofian tohtori.

    Kemppinen kirjoitti: "Korvakäytävä ja kuuloluut ovat eri ihmisillä niin erilaisia, että aivoihin välittyvä signaali on mikä sattuu."

    Harvoin tarjolla -televisiosarjan hyvä oivallus oli panna radion kulttuuriohjelman nimeksi "Kulttuurin kuuloluu". Muuten sarja oli valitettavasti mitä sattuu, näyttelijäntyö onneksi oli pääosin korkeatasoista.

    Kemppinen kirjoitti: "Joku päivä Dawkins löytää vielä jumala-geenin, joka koostuu emäksistä JHV… "

    Luojan lukko voisi tosiaan ratketa pirunnyrkiksi, vaikka juuri nämä emäkset ovatkin vähemmän tunnettuja, geneetikolle hepreaa. Lähes yhtä sattuva on kuitenkin havaita, että DNA:sta oikeastikin löytyy typpiemäs adeniini; lähes ADoNai.

    VastaaPoista
  13. "Musiikilla on omat ikuiset salaisuutensa", sanoi jarmom. Uskon minäkin ja tiedän musiikin muodostavan "fyysistä kosketusta". Kun vaikka tenorifonilla vetää kovaa ja matalalta, "se särvittää niin", kuten muuan Simeoni Jukola aikanaan totesi.

    Fagotin- ja oboensoittajia on muusikkopiireissä aina pidetty "onnellisina", kun soitettaessa tarvittava kova ilmanpaine ja ruokolehtien värähtely tuhoavat massoittain aivoverisuonia ja hermostoa. Basistit taas ovat muuten yksinkertaista väkeä, puhumattakaan soittajan parhaasta ystävästä, rumpalista. Yksikin rumpali käytti 45 minuuttia aikaa avatakseen auton oven - avaimet olivat jääneet virtalukkoon - saadakseen tavaransa ja basistin ulos autosta.

    VastaaPoista
  14. Onneksi olkoon Kemppiselle pääsystä Lipposen avain-älyköksi!

    VastaaPoista
  15. "Hän pystyi yhdellä näkemisellä painamaan mieleensä Abloy-lukon avaimen haittojen lukumäärän, leveyden ja kulman ja nikkaroimaan itselleen toimivan kaksoiskappaleen."

    Suutari Merjama Töölössä.
    Olen nähnyt kuinka asiakas tuli liikkeeseen ja kertoi että edellisellä viikolla teetetty avain oli jäänyt sisälle ja kysyi Matilta, voiko hän soittaa siitä miehelle.
    Matti sanoi, että hän tekee uuden samaan hintaan, niin pääsee rouva kotiin.

    VastaaPoista
  16. Ad Rienzi:

    Filosofian tohtorihan sitä minäkin...

    VastaaPoista
  17. Kemppinen on Paavon lellikki ja Jokisipilä inhokki, joten oikeat blogit on tullut valittua -pysyy balanssissa.

    VastaaPoista
  18. kariaville:

    Hauskaa... Muistelen joskus lukeneeni japanilaisesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin musiikin ja äänen vaikutusta kuuroihin...

    Kuka on kirjoittanut Lipposen kirjan? Ei sieltä yhtään puolustusta tai perustelua löydy syytteille joita Lipposeen on kohdistunut KGB-Stasi-asiassa.

    VastaaPoista
  19. Kun hiljan oli puhetta, minkä tutkinnon olisin halut suorittaa, ensimmäisenä tuli mieleeni filosofian gynekologi.

    VastaaPoista
  20. Minun ovestakäyminen käykin niin, että 1. työnnän avaimen lukkopesään ja 2. toimenpiteenä painan oikella jalalla oven oikeata alakulmaa alas. Näin lukon kieli onkin vähemmällä voimalla väännettävissä auki avaimen avulla. Tosin prosessi ei aina onnistu yhtä helposti kuten yllä kerroin. Auringon paiste ja kosteus kun tuuppaa vaikeuttamaan oven avaamista niin, että kait kohta on ostettava uusi ovi. Tosin voi olla niin, että uusi ovikaan ei asiaani auta. Pitääkö sitten vallan ryhtyä rakentamaan uutta oven karmia ja sitten uutta seinää, ja sitten seinän jälkeen uutta taloa. Alkaa se pienikin vaiva joskus potuttamaan.

    VastaaPoista
  21. Kyllä paras on se vanha kunnon amerikkalainen pystykierre. Naiset ainakin siitä tykkää.

    VastaaPoista
  22. Joskus olen täällä tainnut epäillä jonkinlaisen näkymättömän käden vaikutusta, mutta että Lipponen seuraisi?

    Todella yllättävää ja samalla rohkaisevaa, ainakin omasta puolestani. Jatkan omalla nimelläni.

    VastaaPoista
  23. Onnittelut pääsystä Paavo Lipposen intellektuellilistalle!

    VastaaPoista
  24. Ad Heikki Rönkkö:

    Näkymättömistä käsistä en ole tietoinen. Omanikin ovat likaiset mutta eivät veriset.

    Näen Google Analyticsillä sen, että lukijoissa on jatkuvasti hälyttävä määrä valtion laitosten ja yliopistojen servereiltä tulevia, mutta en ole jaksanut selvittää, mikä on feedien vaikutus.

    Kirjoitin toistakymmentä vuotta joka maanantai Hesariin kolumnin.

    Sitä kokemusta vasten tämä blogi on taivaallinen.

    Toisin kuin joskus luullaan, ei siellä ohjailtu eikä kiellelty, mutta en pitänyt vastuullisuudesta. Jos tässä loukkaa pahasti jotain ihmistä, voi olla, että selviää anteeksipyynnöllä. Hesarissa jonkun ihmisen tai hänen aatteensa ruttaaminen vaikutti heti asianomaisen kohtaloon, apurahojen saantimahdollisuuksiin jne.

    VastaaPoista
  25. Onkos tuossa professorin mielestä mitään ongelmaa, keskipitkällä aikavälillä?

    7.3 After achieving the Goal, the Artist shall cooperate with and sign all documents necessary  particularly the Title agreement and the Publishing agreement to realize or formalize the Agreements and the Assignment the exploitation, reproduction and publishing rights thereof

    http://www.digitoday.fi/bisnes/2008/05/15/Sellaband+muuttaa+musadiggarin+sijoittajaksi/200813320/66

    VastaaPoista
  26. ad pillua

    Olen kyllä saanut riittämiin. Mutta ilmeisesti pitäisi avioitua, että uskottaisiin ja otettaisiin vakavasti. Toisaalta, olen kuullut, että saanti lakkaa kohta aamenen jälkeen, joten se on aivan sama. Irtonumeroihin joutuu turvautumaan kuitenkin. Mutta homoksi ei epäillä jos on sormus.
    Voi tuntea yhteisyyttä sormuskaartilaisten kanssa. Samaa yhteisyyttä kuin valkoisella nauhalla varustetut keskenään tai punaisella nauhalla varustetut keskenään melkein vuosisata sitten.
    Toiset joutuivat sitten vankileirille... mutta eipä anneta tarinan karata vaan asiaan. Kolmas melko läheltä on tehnyt itsemurhan. Oi sinä idän metsiin kesäisin pakeneva viisas. Valaise meitä tolloja. Miksi ei kannata nirhata itseään vaikka maailma olisi musta ja kuinka tekis mieli. Olen muuten aidosti viaton. Syynä ei ole että tuntevat minut.

    VastaaPoista
  27. "Hesarissa jonkun ihmisen tai hänen aatteensa ruttaaminen vaikutti heti asianomaisen kohtaloon,"

    Sitähän se Manukin valitteli aikoinaan, ettei pressan käytössä ole tarpeeksi pientä vasaraa naputtamista varten, vaan aina kun sanoo jotain, se on kuin moukarilla jysäyttäisi, koko valtakunta tärähtää.

    Sama vika Hesarissa. Teeveessä vielä pahempi. Täällä blogissa makoilemme vaan makeasti kuin oravan poikaset sammalvuoteellaan, kuin vapaamuurarit loosheissaan.

    VastaaPoista
  28. Valittelut ja osanotto joutumisesta Paavo Lipposen intellektuellilistalle!

    VastaaPoista