Sivun näyttöjä yhteensä

26. helmikuuta 2008

Laiha poika lappalainen

Hyvin kauan sitten Veikko Litzen, professori, sanoi että entäpä jos Häme ja Suomi ovat sama sana – itä eli aamu eli huomen. Häme olisi siis *šämä.

Hämärä ja huomen.

Olkoon miten on. Ainakin Suomi-sanan etymologiasta eli varhaisista merkityksistä puhumalla saa kaikki hullut kimppuunsa ja itse vielä höperön maineen, ellei ole jo.

Opin 60-luvulla kielitieteilijöiltä arvokkaan säännön: jos luulet keksineesi etymologian, olet erehtynyt.

Kielihistoria lukemattomine äänteenmuutoksineen ja lainautumineen on niin vaikea urheilulaji, että amatöörin kannattaa pysyä katsomossa.

Litzenin heitossa on tietenkin se harmillinen taka-ajatus, että Suomi ja Häme on nimetty lännestä eli Ruotsista nähden.

Vielä pari vuosikymmentä sitten kouluissa ja yliopistossa opetettiin puppua esihistoriasta ja suomensukuisten kansojen maahanmuutosta. Sitten kävi ilmi, ettei rautakausi 0- 1000 ollut suinkaan ollut asumatonta aikaa, jolloin pusikoissa vilisti vain saamelaisia peurojen perässä. Rautakautisia löytöjä oli vähän, koska niitä oli etsitty vähän.

Nyt minulla on kuitenkin jotain kättä pidempää sanasta ”lappi”, jota epäilin römeällä äänellä jo 80-luvulla historiaa luennoidessani.

Suomalainen paikannimikirja tunnustaa, ettei missään saamen kielistä ole sanaa, jota voisi edes kuvitella ”lapin” varhaismuodoksi, kun taas sanan finn pohjalla on indoeurooppalainen miestä tarkoittava sana.

Usein perustein selitetään nyt, että lappi ja lappalainen saattavat hyvinkin tarkoittaa syrjäkulmalaisia kansallisuuteen tai kieleen viittaamatta.

Lukemattomat lappi-paikannimet eivät siten välttämättä liittyisi saamelaisiin. Ja saamelaisistakaan emme tiedä kovin paljon. Luultavasti he ovat samaa sakkia, joka selvisi viime jääkaudesta – ennen puhuttiin Komsa-kulttuurista.

Minua miellyttää tuossa lappi-selityksessä se mielestäni ilmeinen lähtökohta, että täällä on pyörinyt kaikenlaista porukkaa eri aikoina. Niin sanottu sotakirveskulttuuri (vasarakirves) näyttäisi kumminkin olleen etelästä tullutta joukkokuntaa, jolla saattoi hyvinkin olla hyvät välit nykyisen Pohjois-Saksan väestön kanssa.

Tällä olisi siis ollut pikemmin metsästämiseen taipuvaista väkeä ja siten vuosituhansia kaksi tai kaksitoista eri kulttuuria, kansaa ja kieltä.

Lopputuloksena oli lukemattomien vaiheiden jälkeen historiallinen Suomi, jossa sikisi ja versoi tämä kummallinen kielemme, osittain varmaan siksi, että slaavit painoivat päälle paremmilla palstoilla.

Syyn syrjäisyydellemme näen kartasta. Suomenlahti on varmasti ollut vesitienä valtava. Salpausselän eteläpuolta ja itse harjujonoa pitkin pääsi liikkumaan, mutta seuraava järkevä reitti poikkimaihin olikin Oulujoki-Oulanka, ja kuinka ollakaan, ainakin Äänisen vihreä liuske näyttää kulkeutuneen sieltä kovin kauan sitten.

Suuri järvialueemme, joka oli oikeastaan suoaluetta vielä runsaat sata vuotta sitten, ei kiinnostanut edes rosvoja. Siellä asui vain ”lappalaisia”, kuten omia esi-isiäni. Pohjanmaan jokisuut vetivät tietenkin läntistä väestöä, joka menestyi miten menestyi.

Totisesti on suurta tietää kuuluvansa todella pöljään porukkaan, lukeutua myös geeniperimän puolesta todella takapajuiseen joukkoon.

Ruotsalaisten harjoittama karsastaminen on siis ollut hyvin perusteltua. Olemme toista väkeä ja kielemme on kummallinen ja kankea.

Kukaties perimän tutkimus selvittää aikanaan, oliko meillä esi-isiä Venäjän mammutinmetsästäjissä ja Keski-Euroopan luolamaareissa (Madeleine-kulttuurissa).

Ehkä joku keksii vielä uuden syyn rehennellä: olemme Euroopan pohjapiimää!

(Pohjapiimää eli piimänjuurta haettiin aikoinaan naapurista emalimukilla, joka oli hakkautunut kirjavaksi.)

43 kommenttia:

  1. Jos niitä 60-luvun hörhöjä on vielä hengissä, niin sano niille pari asiaa:

    KISS ja Okkamin partaveitsi.

    Seuraavaksi voikin sitten kysyä että tietävätkö miksi englannin (music) piece on saanut suomen kielessä muodon biisi, joka kuitenkin äännetään piisi. vastauksena on varmasti monimutkainen teoria äänteenmuutoksesta, mutta siihen taas voi vastata Keep It Simple Stupid.

    VastaaPoista
  2. Surt, sa räven om rönnbären.
    Ken kuoppaa toisille kaivaa kaatuu siihen itse. Maito on
    elämää: kuulin sitäpaitsi, että
    maidon merkitys aivoille on
    tärkeä ja mietin miksi niin moni
    sai maitoallergiaa ja ilmavaivoja
    maidosta juuri 70-80-luvulla mutta ei sitä ennen eikä ehkä
    nykyäänkään kun on HYLA vaihto-
    ehdot. Ehkä piti katsoa miten
    ajatus ei pysy kasassa kun
    kalciumin määrä on koko ajan
    mielen kannalta liian alhainen
    vaikka ei vielä ollut ns. vaara-tilanne osteoporoosin
    kannalta. Ehkä joku vähän testasi?

    VastaaPoista
  3. Keski-Suomessa sijaitsevan entisen selluloosapaikkakunta Lievestuoreen nimen sanotaan olevan lappalaisten kieltä. Eiköhän se sentään ole selvää italiaa. Lago maggiore - suuri järvi. Lievestuoreen järvi on suuri, syvä ja harvinaisen pyöreämuotoinen. En tarkoita nyt sitä vihdoin viimein kuivattua tehtaan lipeälampea 9-tien varressa.

    TVH:n autot ajoivat jätelipeää maanteille pölynestoaineeksi, ja hyvin se toimikin aina seuraavaan sadekeliin saakka. Märässä lipeässä oli hauska kävellä paljain jaloin, vaikka se vähän kirvelikin, jos sattui olemaan haavoja jaloissa.

    VastaaPoista
  4. Minusta on jotenkin mukavaa, että enin osa ihmisistä menee työpäivän jälkeen kotiin, eikä esim. hirteen.

    VastaaPoista
  5. -- ruotsalaisten harjoittama karsastaminen --

    Puhut varmaan riikinruotsalaisista. Nämä meikäläiset suomenruotsalaisethan ovat geneettisten tutkimusten mukaan samaa sakkia meidän muiden kanssa. Sekoittuminen on ollut laajaa puolin ja toisin.

    VastaaPoista
  6. Isäni (kauppias) tykkäs lappilaisista, koska ne eivät ikinä tinkineet. Siis eivät tinkineet kuten yleensä tingitään. Minäkin pidin heistä (meistä) ja kaipaan täällä rantojen vapaudessa lappilaisten tinkimättömyyttä kuin myös heidän monitotuuksisia tarinoitaan.
    Olen vieläkin mielissäni, kun vastaanotolla lakeuksien lääkäri (kuultuaan mistä tulen) hoksasi kokeilla, tuntuuko sarvetyngät otsallani. Ei tuntuneet, oli sarventypistysaine tehnyt tehtävänsä (totesi hän).

    VastaaPoista
  7. Juuri kun päätin, etten tänään ainakaan kiivaile Kemppisellä, niin heititkin aiheen johon olen hulluna (vrt. sitä alkuasi).

    Eikö muuten uusin kielitieteellinen kanta ole se, että niin Suomi, Häme kuin Saamekin ovat samaa alkujuurta? Näin olen lukenut.

    Etkö ole lukenut Kalevi Wiikiä? Kielitieteilijät eivät hänen teorioistaan pidä, mutta ainakin hän kertoo mistä suomalaiset ovat tänne tulleet. Eli idästä koukkaamalla, kertoo genetiikka.

    Mutta kaikkein kiinnostavin on saamelaisten alkuperän ja kielenvaihdon arvoitus.

    Saamehan on suomen lähisukukieli, mutta sen sijaan saamelaiset ovat geneettisesti erittäin kaukana meistä (kuten kaikista muistakin). Toinen on siis vaihtanut kieltään ja todisteet viittaavat vahvasti saamelaisiin.

    Suomi ja saame ovat erkaantuneet ehkä 3 tuhatta vuotta sitten. Silloin siis nämä kansanryhmät ovat olleet jo kontaktissa. (Kielenvaihtohan tapahtuu parissa sukupolvessa.)

    Wiik esittää myös aivan loistavan teorian siitä, miksi niitä saamelaisia vilisi täällä etelässäkin ihan viime aikoihin asti: se kansanryhmä, jolta saamelaiset suomalaisugrilaisen kielensä nappasivat, erkaantui siitä kansanryhmästä, joka asutti tätä etelärannikkoa ja josta tämä nykysuomikin on kehittynyt.

    Täällä ei siis välttämättä ole ollut niitä pieniä mustia saamelaisia, vaan ihan meidän näköisiämme "suomalaisia", mutta kieleltään saamelaisia.

    Tuo slaavilaisuusarvauksesi särähti historianajoituskorvaani: slaavilaiset alkoivat siirtyä pohjoiseen vasta kansainvaellusten jälkeen ja näille raukoille rajoille vasta viikinkiaikoihin, ehkä vähän ennen, Me ja saamelaiset huseerasimme täällä omin päin jo tuhansia vuosia ennen sitä.

    Suomi ja virokin olivat jo erkaantuneet toisistaan ennen slaavilaisekspansiota,

    Germaanien ja suomalaisugrilaisten kielistäkin Wiikillä on huima teoria - on muillakin - mutta tämä saamelaisten arvoitus on minusta kiehtovampi.

    Siitä riidellään yhä aika tavalla.

    VastaaPoista
  8. aina ihastun noihin garrun hörinöihin
    ja tuo huomenhan sopii suomelle

    VastaaPoista
  9. Karsastamisesta johtunee myös suuri osa dyslektikoiden ongelmista: tästä oli 10 v. sitten tutkimuksia ja yhtäkkiä ei enää löytynyt mistään. Haluttiin jatkaa tätä leimaamista ja jakamista ihmisiä doers/thinkers ja se tehtiin hyvin rankalla kädellä. Tästä oli osviittaa jo 80-luvulla kun olin mainostoimistossa ja edesmenneen (sveitsin kansalaisena olleen) johtajan kertomana. Kuinka strategioita viedään rahalla minne vaan: se oma usko kun on niin vahva ja jos rahaa on voi toteuttaa minkälaisia rekrytointibuumeja ja uskomuksia: pyh sanon minä: kyllä on raakaa puuhaa aivan kuten rotuhygieniassakin: mukamas olisi niin, että osaa ajatella tai osaa tehdä: yleensä se on kyllä linkattu yhdeksi kokonaisuudeksi Humen ja Locken mukaan. Kaikki oppiminen alkaa siitä, että sen minkä olet itsellesi tehnyt vain ja ainoastaan sen voit toiselle tehdä. Jos ei ole oppinut tietämään kuka itse ON eli tutustunut myös negatiivisiin tunteisiin, sadismiin, vihaan, kateuteen ja mustasukkaisuuteen ei voi muita ohjeistaa sillä ns. putipuhdas on vain sadistinen juuri siksi, että kuvittelee olevan oikeutettu ohjeistamaan muita. Sen takia psykologisia menetelmiä saa tehdä vain kunnon psykoterapeutti eikä kaikenkarvaiset vallanhaltijat joiden oma lehmä on aina ojassa.

    Se on ongelma nro 1. Pois kaikki puoskarit maanteiltä. Opetus on antamista: sen voi kertoa katederinkin takaa jos on riittävän hyvä esittäjä. Jos ei osaa itse voi juosta oppilaiden perässä ja hukata aikaa tuhansia tunteja per viikko. Kauhea htp:n haaskausta kun opetus on simppeliä mutta edellyttää, että opettajalla on ei ainoastaan tietoa vaan HIHGER ORDER KNOWLEDGE eli on viisaampi ja näkevämpi kuin oppilaat. Nykyään se on lähes päinvastoin sillä opettajien ylisuuret egot ovat ne vasta pahat tässä leikissä: runnovat liian älykkäät kateellisena ulos, nuolevat rikkaiden penskoja ellei rikas satu ärsyttämään ja käyttävät kieltä, missä ylimielisyys tai ärsytyskynnys on kuten monen ihmisen teksteissä: olemassa koska puhuja ei osaa ja täyttää valkoiset merkit (tyhjiöt) omalla pahalla olollaan. Näin ollen tulkinnasta tulee hapokasta, pahaa ja täynnä epäuskoa.

    Nyt alkaa suoristua - hyvä etteivät menneet hirteen tämä rakas kansa.

    Minäkin huomasin, että origo voisi olla aurinko sillä au ja å ovat sama kirjain ja g ja k voivat olla sama. Årigå. Valo on aina keskellä ja koordinaatit hakeutuvat sinne tai siitä lähtöisesti. Se tarkoittaa sen, että kielessä on monenlaista sukua.

    VastaaPoista
  10. Ad Omnia: Wiikin - ja Vanhasen ajatukset tunnen enkä niihin sekaannu.

    Asiaan on erikoistunut "Tieteessä tapahtuu" -lehti, joka pallottelee myös periytymisellä.

    Mm.: Tapsa P toteaa ihan oikein, että on vaikea arvuutella, kun ei ole tietoa, onko porukak vai kieli vaihtunut. Emme ole erikoisen varmoja edes siitä, onko kansainvaelluksia ollut vai kieletkö ne vaeltavat.

    Suomi --> *Sápmi on ollut kauan suosittu ajatus. Muuan Petri Kallio on saanut viime aikoina kannatusta vasarakirveskauden indoeurooppalaisiin johtavaan ajatusrakenteeseen Suomi --> *cóma (maa).

    VastaaPoista
  11. Hei hei... äläpäs nyt kansainvaelluksia sotke kielten vaelluksiin!

    Aianakaa näitä 400-luvulla tapahtuneita goottien ja vandaalien (ja slaavien) jne ihan historiallisesti tapahtuneita kulkemisia paikasta toiseen ryöstäen ja rais.. rakentaen.

    Tai unkarilaisten tuloa reilu tuhat vuotta sitten nykyiselle pustalleen. Se on hyvin dokumentoitu retki Uralilta asti.

    Eri asia on sitten se, millä tavalla esim. me olemme tänne tulleet eli onko ehkä vain kieli kulkenut ryhmästä toiseen. Esi-isämme olivat kai eränkävijöitä, jotka liikkuivat mannerjään perässä länteen ja pohjoiseen.

    Miksi muuten rinnastat Wiikin ja Vanhasen? Millä tavalla arkaluontoisia Wiikin tutkimukset muka ovat?

    Hänhän vetää vain suuren kaaren jääkauden aikaisista refugeista (eli asutusalueista) tämän päivän asutukseen. Ei hän mitään Suur-Suomea rakenna.

    Kielitieteilijät hän on suututtanut, ei muita.

    VastaaPoista
  12. 1995 olin Jyväskylän Fenno-Ugristien kansainvälisessä kongressissa kuunteluoppilaana kun kongressi sattui olemaan kotikaupungissani. Ilmeisesti tuo tilaisuus oli ensimmäinen kerta historiassa jossa kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen edustajat tapasivat toisensa.
    Ko. kongressi on joka 5. vuosi. Suosittelen.

    Kustaa Vilkunan pojanpoika Janne Vilkuna kertoi toisessa yhteydessä lappalainen sanan merkitystä. Se on tarkoittanut henkilöä joka ei harjoittanut maanviljelystä. Siis eli kalastamisella ja metsästyksellä.

    Henkilöstä saattoi siis tulla lappalainen kun hän lopetti kaskiviljelyn. Ja vastaavasti hän lakkasi olemasta lappalainen kun hän lopetti metsässsä elämisen.


    Näin ollen sana lappalainen ei suinkaan viitannut henkilön etniseen alkuperään. Yhtä hyvin "suomalainen" saattoi olla lappalainen. Suomi on muuten ainoa pohjoismaa missä myös ei-saamelaiset harjoittavat poronhoitoa.

    Ei myöskään ole vahinko,että sanat saamelainen ja suomalainen on niin lähellä toisiaan. Balttikielessä alavaa metsäistä maata tarkoittava sana on "zeme". Näin Suomi-sanakin olisi muiden "suomelle" antama nimitys. Tämä kunnia on monilla muillakin valtioilla/kansoilla.

    Mitä tulee saamelaisiin ja suomalaisiin. Eräs väittämä,jonka tuossa kongressissa kuulin on tämä:
    -Saamelaiset on niitä "suomalaisia" jotka pitäytyivät alkuperäisissä "suomalaisissa" elinkeinoissa eli metsästys ja kalastus.

    Kielellinen erityminen olisi siis seurausta ammattillisesta eritymisestä. Ts. oikeat alkuperäiset suomalaiset ovatkin saamelaisia. Suomalaiset ovat taas maanviljelykseen siirtyneitä saamelaisia (sekoittuneena mamuihin).

    Tuon väittämän todenperäisyys vahvistuu kun kuuntelen esim. niitä suomalaisia, jotka ovat päätyneet uusiin it-ammatteihin ja puhuvat fingelskaa tai ovat valaistuneet Brysselissä.

    VastaaPoista
  13. "Saamehan on suomen lähisukukieli", tapsa p:n mukaan. Wiikin huimia teorioitako?
    Suomi saattaa siis olla "somakin" alkuperältään. Sehän nyt moninaisista aanailuista on puuttunutkin.
    Vähän kolmen metrin kepillä näemmä oli pakko tökkiä, jotta tulisi todeksi se, mitä Kemppinen ennusti kimppuun käyvistä hulluista.

    VastaaPoista
  14. Viron Saarenmaalla käydessä kannattaa käydä Kuressaaren linnassa. Siellä on suuri maalattu kartta seinällä jossa on kuvattu ns. Saarenmaan kauppiaiden muinaisia kauppareittejä.

    Turku oli yksi solmu heidän kauppaverkossaan. Samoin Ahvenanmaa. Viron kielessä turg tarkoittaa kauppapaikkaa. Miksi muuten Suomessa "pitää unohtaa" tämä itämerellinen yhteys?

    Hufvudstadsbladetissa on käyty kiivasta väittelyä tammi-helmikuussa kun joku oli selvitellyt Ahvenanmaan nimistön alkuperää ja päätynyt siihen,että osalla Ahvenanmaan paikannimistä on "suomalaiset" juuret. Suuri häväistys monien mielestä, koska virallisen totuuden perusteella niiden pitää olla ruotsalaista alkuperää.

    Kumpikin osapuoli on väärässä ainakin osittain. Ahvenanmaan paikannimistössä on virolaista alkuperää olevaa nimistöä. Aivan kuten joku kommentoija huomauttikin. Kun selvitämme suomalais-ruotsalaisia välejämme unohdamme virolaiset.

    Gotlannillankin itämerensuomalainen nimi: Vuojonmaa. (Ankkamaa). Öölannillakin on vanha itämerensuomalainen nimi,vaan en muista sitä juuri nyt.

    Vuoja-sanasta sen verran, että se sana elää saamen kielessä edelleen. Aku Ankka on Vulle Vuojas saamen kielellä. (Ainakin pohjoissaameksi.)

    Minulla on kaikki saamenkieliset Aku Ankat. Se oli minun vaatimaton panos saamen kielen/kielten hyväksi. Valitettavasti tilauskanta oli liian pieni ja julkaiseminen lopetettiin.

    VastaaPoista
  15. en luule keksineeni mitään, mutta taannoin huomioni kiinnitettiin siihen, että yhtäälä kyllä finis on raja ja fin-land reunalla.

    VastaaPoista
  16. "Muuan Petri Kallio on saanut viime aikoina kannatusta vasarakirveskauden indoeurooppalaisiin johtavaan ajatusrakenteeseen Suomi --> *cóma (maa)."

    Jos muuan Kallio, niin kyllä Kivikin:

    Maa kunnasten ja laaksojen,
    mi on tuo kaunoinen?
    Tuo hohtees' kesäpäivien,
    tuo loistees' pohjan tulien,
    tää talven, suven ihana,
    mi ompi soma maa?

    VastaaPoista
  17. Taisi olla muuten Veikko Litzen, joka aikoinaan Turussa toi esille tuon syrjäkyläisen ja lappi termien yhteneväisyyden. Veikko oli niitä luennoitsijoita, joiden ajatukset ovat vaipuneet syvällä ja osaakksi minuuttani. Ja hänen ylittänyttään ei ole ja tuskin edes tulee.

    AM

    VastaaPoista
  18. Hmmm...villi Lappi on tunnettu jo keskiaikana.
    Se vanhin Euroopan kartta jossa esiintyy Finland, öbaut 515 vuotta vanha, esittää tämän Finlandin yläpuolella merkillisen keskiaikaisenglantilaisen seudunnimen Wildlappen. Se on Hartman Schedelin piirtämällä kartalla yhtä suurella puukstaavilla kuin Finland.
    Mittasuhteet kartalla ovat päin persettä: ilmeisesti ”Gotland” on ollut, ja onkin ollut edellisiä tärkeämpi paikka sekä kauppa- että geopoliittisesti - ja se näkyy.

    VastaaPoista
  19. Näissä asioissa on tosiaan paljon vaivalloista ilmaa. Heitto etymologisten maallikkoajatusten ohiosuvuudesta on hyvä, paljon esimerkkejä. Toisaalta tämä toteamus kasvattaa epäuskoa kielitieteenkin eksaktiuteen, geenit sen sijaan ovat nykykäsityksen mukaan kovaa faktaa, tietysti paljon jää silti tilaa selitysmalleille.

    Opit äännemuunnoksista ovat kyllä ällistyttävän loogisia niissä tilanteissa, joissa tiedämme alku- ja (tämänhetkisen) loppupään, esimerkiksi voisi olla vaikea intuitiolla arvata, että ranskan etude (aksentit ei käytössä) tulee latinan studie-kannasta. Häme ja Suomi voisivat siis olla samaa kantaa, sitten tosin on itäisissä lähteissä jaamit-termi (tämä toistui muuten esim Aaro Söderlundin Vanha Venäjä -sarjassa Ylen ykkösellä tässä juuri). Mutta kyllä minusta westendiläisenä on ihan kiva olla välistä lännestä nimetty.

    Verba volant -teoriaa on vaikea uskoa kansainvaellusten vaihtoehtona kuin paikoin, onhan meillä paljon esimerkkejä historiallisesti dokumentoiduista taisteluista tällaisissa yhteyksissä, esim. gootit ja Rooma.

    VastaaPoista
  20. Minä olen mielelläni pohjapiimää! Mitä enemmän syrjäistä aamuhämärää, sen parempi. Äänteenmuutokset, väärin oletetut eritoten, ovat niin ikään hienoja. "Rakastan lukea vanhoista kirjoista vainajien väärinkäsityksiä", sanoo eräs suomalaisrunoilija, jota juuri luen.

    En tiedä, onko kyse iästä, sukupolvesta vai mielenlaadusta, mutta minulla ei ole koskaan ollut merkittävää himoa saati intohimoa (Tapsan hämmentävää jakoa lainatakseni) tietää, mistä olen kotoisin. Kai sekin on yksi kertomus: tahdottu juurettomuus.

    VastaaPoista
  21. Ad Omnia: Jordanes & Co. ovat tuttua porukkaa. Tottahan me nyt goottien historian ja ne lukuisat idästä ratsastaneet porukat.

    "Kansainvaellus" otsikkona ja terminä peittää tavallisen diffuusion eli sulautumisen.

    Eikös se ollut jotenkin niin että kun Rooma pantiin kunnolla päreiksi 400-luvulla, hyökkääjissä oli hiukan vähemmän "barbaareja" kuin puolustavissa joukoissa?

    VastaaPoista
  22. Ad Omnia: kirjoitin kauan sitten eli 30.7.2006 tähän blogiin (search) Lennart Meren Hopeanvalkeasta.

    Se tulee päivän keskustelujen alueelle ja on mielestäni järisyttävän hieno kirja.

    Meren näkemys "kansainvaellusajan" reiteistä taitaa olla aivan kumoamaton. Itäinen kauppatie ja bolgaarien kaunis kaupunki Volgalla olivat kovassa käytössä. Asiastahan on mm. arabiaksi kirjoittaneen matkailijan yksityiskohtainen selvitys.

    VastaaPoista
  23. Ad Omnia:

    Panitteko merkille, että Hesarikin oli nyt päässyt siihen asti, että mainitsi Leo Africanuksen, jota koskevaa kirjaa käsittelimme tässä blogissa noin kaksi vuotta sitten? Siis tämä 1500-luvun sukkulapoliitikko, joka käytti myös sukunimieä Carvajali...

    VastaaPoista
  24. Jamin kanssa olen suunnilleen samaa mieltä lappalaisasiasta.

    Kuvittelen jopa kertoneeni samat asiat kuin hänkin, mutta hieman eri sanoin?

    Jami ohittaa vain huolettomasti miten on mahdollista, etteivät nykyiset saamelaiset ole suomaisille mitään geneettistä sukua. He EIVÄT siis ole niitä suomalaisia, joita lappalaisiksi ehkä kutsuttiin. Vai mitä?

    Tässä viittaan Wiikin teoriaan kielen eriytymisestä jo kantasuomalaisten joukossa. Tämä meidän suomemme on todellakin mamujen vaikutusta, sekakieli.

    Tämä keskustelu on hieman hataraa, kun osa (mm. minä) puhun ajoista jopa 3-5 tuhatta vuotta sitten, ja osa puhuu keskiajasta eli 1500-luvusta.

    Männistön muori: saame on suomen lähisukukieli. Suomi ja saame erkaantuivat ehkä n. 3000 v sitten ja suomi ja viro n. 2000 v sitten.

    Tietääkseni saamelaisten kieltenvaihtoteoriaa ei vastusta yksikään kielitieteilijä?

    VastaaPoista
  25. Jami kirjoitti: "Henkilöstä saattoi siis tulla lappalainen kun hän lopetti kaskiviljelyn. Ja vastaavasti hän lakkasi olemasta lappalainen kun hän lopetti metsässsä elämisen."

    Ei tämä tarkalleen asiaan kuulu, mutta ei ole ennenkään estänyt: samantapainen sana on ilmeisesti viikinki, siis ei viittaa etniseen alkuperään vaan toimintaan - "gå viking" (kirjoitustavasta minulla ei tietoa).

    VastaaPoista
  26. Tekninen kommentti:

    Print-painike toimii. Voisiko mitenkään saada toimintoa, jolla voisi printata samalla tyylillä useamman postauksen + kommentit? Kemppinen esitteli teknisiä vaihtoehtoja juuri, mutta tällainen valmiiksi tehty painike olisi niin huoleton...

    VastaaPoista
  27. 1)Savon asutushistoriaa (Pirinen, Saloheimo) lukiessani vuosikymmenet sitten opin, että lappalainen tarkoitti erämaassa viihtyvää, vähän erakkomaisesti asuvaa. Mutta jotenkin käsitykseni oli, että se ehkä saattoi tarkoittaa myös myöhäistä saamelaisasuttajaa. Muistelen näin ulkomuistista, että Musta-niminen saamelainen muutti Iisalmesta Kuusamoon (ja sieltä hän/suku Sompioon) noin 1640. Näin 1500-luvulla metsissä asuneet lappalaiset (sukunimenä Lappalainen) saattoi kuulua kumpaan ryhmään tahansa. Ei kai tämä tulkinta ole muuttunut?

    2) Waltarin Mikael Karvajalka ja Orhan Pamukin Valkoinen linna (Beyaz Kale, 1985) ovat varmaankin saaneet vaikutteita Leo Africanuksen elämäntarinasta?

    VastaaPoista
  28. tapsa p: Pitäydyn kannassani, että suomen lähisukukieliksi luetaan itämerensuomalaiset kielet. Saame ei kuulu niihin ja on siis etäsukukieli. Wiikin kielitiedettä koskevia teorioita olen lakannut pohtimasta.

    VastaaPoista
  29. http://www.youtube.com/watch?v=eMyD3m4MGV8

    VastaaPoista
  30. Ad Sedis:

    Tulkinta on muuttunut. Savon historia on muuttunut (uusi laitos)- suosittelen. Osa I 1987: Lehtosalo-Hilander - Pirinen.

    Leo Africanus - tuo on minunkin käsitykseni. Teksti oli julkaistu nykykielellä ennen tätä uutta perinpohjaista editiota ja tarinahan on mielikuvitukselllisen kiinnostava. Mutta tosiaan enemmän Hakim kuin Karvajalka.

    VastaaPoista
  31. Ad Omnia (Print)

    Neuvokaa te joku (kommenttien tulostaminen). Jostain syytä blogger näyttää kahta päivää vanhemmat, sivupalkista auki klikatut postaukset kommentteineen.

    Sattuneesta syystä olen hyvin haluton tekemään kokeiluja templeitilläni.

    Se tässä vielä puuttuisi, että sotkisin blogini. Kirjoitan niin paljon, etten jaksa ryhtyä käyttämään hyväksi parempia alustoja.

    Luullakseni moni lukija on samaa mieltä?

    VastaaPoista
  32. Pentti Virrankosken kirjassa "Suomen historia I" (2001) on mielenkiintoinen selitys saamelaisista:"Komsan kulttuurin Ruijaan ja Suomen Lapin pohjoisosaan tuonut kansa oli luultavasti asunut jääkauden lopulla Länsi-Euroopassa, osaksi Tanskan länsipuolella maassa, joka muuttui Pohjanmereksi mannerjään sulaessa ja merenpinnan sen vuoksi noustessa. Tämän alueen väestö joutui siis jättämäään maansa, ja osa sitä näyttää vaeltaneen Norjan rannikolle sekä sitä seuraten Ruijaan saakka. Komsan väestön arvellaan olleen ikivanhaa rotua, jonka muista eurooppalaisista poikkeavat piirteet elävät saamelaisissa." Etelästä päin tuli sitten pohjoiseen - jo 7000 vaiheilla eKr - "esisaamelaisia", jotka sekoittuivat Komsan kansaan. "Näin syntyneen väestön jälkeläiset ovat myöhemmän ajan saamelaisia. Heissä on paljon Ruijan ikivanhan, sitkeän muinaisrodun verta, minkä geenitutkimukset ja B-veriryhmän vähäisyys sekä kasvojen piirteet ja muu ruumiinrakenne osoittavat." Suomalaisillahan on B-veriryhmä kaksi kertaa yleisempi kuin muilla länsieurooppalaisilla. Se ei kuulemma silti todista meitä aasialaisiksi. (Jostain muualta - en muista mistä - olen ollut lukevinani, että geeneiltämme muistutamme eniten hollantilaisia.)
    Ja vielä lainaus Virrankoskelta:"Saamea puhuttiin Savossa luultavasti uudelle ajalle saakka, ja Etelä-Pohjanmaan järviseudulla 'lapin kieltä' oli puhuttu 1700-luvulla kirjatun muistitiedon mukaan vielä edellisen vuosisadan lopulla."

    VastaaPoista
  33. ...Otetaas vauhtia tuolta lähi-idästä! Jos pyydätte Googlea listaamaan tulokset hakuun - Apostle Andrew Novgorod - ja vaikka vielä lisäys - Finns - niin päästään uuteen ulottuvuuteen. Antrean vaakunassa on kuulemma sama Andreaan risti kuin Skotlannin lipussa (?). Andreas olisi näiden tietojen mukaan saapunut alueellemme samana vuonna (v.70), kun roomalaiset tuhosivat Jerusalemin temppelin.

    Eräs ystäväni vihjasi, että ei tuo Andreas tänne asti sännännyt joidenkin metsästäjien vuoksi. Omiaan hän lähti informoimaan Messiaan löytymisestä. Oliko piispa Henrik 1100-luvulla siis vain järjestelemässä kirkkoa uudelleen!!! Näinhän on puhuttu viime aikoina.

    Olisivatko meikäläiset - Assyyriasta vapauduttuaan (2700 vuotta sitten) taivaltaneet tänne asti pakoon - ja apostoli Andreas olisi tuon tiennyt!

    Onko suurmuutto edessä, kun geenikartat valmistuvat!

    Lipuissakin on samat värit valmiina. Andreaan innoittamana meillä risti - Israelilla Daavidin tähti.

    VastaaPoista
  34. Asioita tavallisesti perillä oleva toverini tiesi kertoa jonkin merrkerin olevan samanlainen euskadeilla ja saamelaisilla. Kummallakin harvinaisena, mutta silti useita kertoja yleisempänä kuin muilla eurooppalaisilla.

    VastaaPoista
  35. Bloggerin varmuuskopiointiin ja kommenttien tulostukseen jne. seuraavat hyvät ohjelmat:

    1. HTTRACK

    2. Windows Writer

    VastaaPoista
  36. Israelin vajaat 10 sukukuntaa ovat kateissa - for good. Ne sekoittuivat aika hyvästi jo Assyrian pakkosiirrossa. Vai sekoittuivatko? Varminta näyttöä kulttuuris-uskonnolliselle ja vain kevyesti etnis-geneettiselle identiteetin säilymiselle voi osoittaa mm. Etiopian falasha-juutalaisissa jotka lennätettiin yhdessä yössä 10 vuotta sitten Israeliinkin, KELA-avustusten piiriin. Samoin Intiassa ja Kiinassa on yli 2000 vuotta vanha semi-juutalainen (ei siis seemi vaan semi/kvasi -juutalainen) heimo ja kulttuuri.

    Miksi Suomi ei tässä vertailussa alkuunkaan ole relevantti? Koska noissa 3 em. maassa juutalaisiksi on identifioitu läpi vuosituhanten ja heitä on vainottu siitä.

    2)
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Kansojen_Taulu.htm
    -> Ollaan jaafetilaisia ja traakialaisia joiden pelottavin naapuri oli maagogin ja googin maa varhaisimmissa suomalaissyntyisiä kansoja käsittelevässä kirjallisessa muistiossa, so to say. Kansainvaellusten jälkeen Ruusin maassa Venäjällä suomensukuisia kansoja, jos vepsät eli vedet niihin lasketaan, oli enemmän kuin venäläisiä. Meidät tapettiin sukupuuttoon, tsushnat, vähitellen. Näinä vuosinakin suomensukuisia kieliä tai murteita on kuolemassa pois. Venäjähän nosti juuri viime vuonna kovan hälyn ja väitti Suomen puolustavan marin "alkuperäis-intiaaneja" syystä, että 60% Venäjän öljystä sijaitsee suomalaissyntyisten ex-neuvostotasavalloissa. Suomalaiset ovat tavallaan pohjoisen öljysheikkejä ilman loisteliasta arabikulttuuria. Vain Suomi pienen väesötpohjansa kanssa on saavuttanut itsenäisyyden.

    Slaavi tulee sanasta orja. Mutta kyllä suomensukuiset ovat niitä orjia ja tsushnoja siellä olleet. Aivan kuten taalainmaalla 1500-luvulle saakka mettäsuomalaisia sai verottaa eli ryöstää ilman lainsuojaa vapaasti.

    Vanha virsi Taalainmaalta onkin kauneimpia hautajaissävelmiä, suosituin Ruotsissa. Joskin sitä käytetään myös, kumma kyllä, häämarssinakin.

    Kaukaa aroilta kohoaa
    Iivana Julman haamu.
    Turman henki se ennustaa:
    verta on näkevä aamu!

    Synkeä, kylmä on talviyö.
    Hyisenä henkii itä!
    Siel' on orjuus ja pakkotyö.
    Tähdet katsovat sitä.

    Suomi-poika maksoi sotavelat. Ainoana maana maailmassa.

    Pauli.Ojala@gmail.com
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Dinoglyfs.htm

    VastaaPoista
  37. Onko kieli kansallisuus?
    Onko kansalaisuus kansallisuus?
    Romanum sum?

    VastaaPoista
  38. Se "vanha virsi Taalainmaalta" on kylläkin Uuno Kailaan runo 20-luvun lopusta, Raja railona aukee jne.

    Petjan esittämä baski-saame-yhtäläisyys oli Wiikin eräs eniten kinaa herättämä teoria. Se tyrmättiin.

    En minäkään wiikiläiseksi tunnustaudu muuten kuin siten, että saahan asioita ajatella uusiksikin. Luulen jopa blogin isännänkin olevan siinä aika haka.

    Männistön muorikin saa pitää kantansa. Se on eri kuin kielitieteen, mutta väliäkö sillä.

    Lissun esittämä Virrankosken teoria on se, jota minäkin kannatan. Kysymys kuuluukin keitä olivat nämä etelästä tulleet? Saa kai sitä kysyä.

    Tämä on todella mielenkiintoinen aihe ilman mystiikkaakin. Wettenhovi-Aspa on kertonut nämä israelilaisjutut jo aikaa sitten.

    VastaaPoista
  39. Männistön muorilla taitaa sittenkin olla tuoreempi käsitys asiasta. Se jäi sen verran vaivaamaan, että kävin vilkaisemassa:

    "Saame ja suomi luokitellaan nykyään toistensa etäsukukieliksi, mutta niitä vastaavat kantakielet olisivat toistensa lähisukukieliä."

    Päivitän tietoni.

    VastaaPoista
  40. "Saame on suomen lähisukukieli. Suomi ja saame erkaantuivat ehkä n. 3000 v sitten ja suomi ja viro n. 2000 v sitten."

    Suomen lähisukukieliä ovat itämerensuomalaiset kielet: karjala (+ aunus), lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro ja liivi. Saame sen sijaan on "lähin etäsukukieli". Etäsukukielet eivät kuulu uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen haaraan vaan sen sisarhaaroihin: saame, mordva, mari, permi, unkari, mansi, hanti ja samojedi. Nykyään kaikkiin näihin haaroihin paitsi unkariin katsotaan kuuluvan useampi kuin yksi kieli.

    VastaaPoista
  41. Sammas

    Kuunneltuani päivittäin Klassika Raadiota työmatkallani Porvoosta Hesaan alan ymmärtää, ettei mikään etymologia ole ajateltavissa ilman sekä viron että venäjän kielen ymmärrystä.

    Aamun uutisissa juuri puhuivat sampaan pystyttämisestä Vabandus väljakille.

    Pahus. Taas lisää opeteltavaa.

    VastaaPoista
  42. Jaska kirjoitti:
    "Suomen lähisukukieliä ovat itämerensuomalaiset kielet: karjala (+ aunus), lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro ja liivi.
    Saame sen sijaan on "lähin etäsukukieli"."

    Olen miettinyt sitä, että mitä finno-ugristit tuumaavat siitä,että Ruotsista on löytynyt uusi suomalais-ugrilainen kieli: Meänkieli. Se löytyi poliittisella päätöksellä.

    Neuvostoliitossa harrastettiin käsittääkseni samantapaista kielitiedettä. Mikähän on fennougristien kanta Ruotsin suomalais-ugrilaista kieliperhettä muovaavaan toimintaan? En ole nähnyt missään mitään reaktioita.

    VastaaPoista
  43. Voin puhua vain omasta puolestani:
    meänkieli kuulunee vielä melko tiiviisti suomen kielen peräpohjalaiseen murreryhmään, mutta jos yhteydet Suomen puolelle katkeaisivat ja ruotsin vaikutus lisääntyisi tuntuvasti, se voisi kehittyä kielitieteellisestikin ajatellen omaksi kielekseen. Jotain tämänsuuntaista muistan myös lukeneeni, mutten muista mistä...

    VastaaPoista