Ålander sanoo ihmeekseni suunnilleen samaa vanhassa Rakennustaide-kirjassaan.
Saan varautua siihen, että löydän nykyiset mielipiteeni 1950-luvun kirjoista, joita olen silloin tutkinut.
Hänen mielestään itsenäisen Suomen arkkitehtuuri sortui useimmiten pateettiseen monumentaalisuuteen.
Juuri noin olisin sanonut Eduskuntatalosta, jos olisin osannut.
Ennen Finlandia-taloa Helsingin kaupungin ainoa Alvar Aallon suunnittelema rakennus oli Erottajan parkkihallin katos.
Muistan kun siinä edessä oli liikennepoliisin koroke. Poliisilla oli pitkävartiset valkoiset kintaat ja kapula eli pamppu, jota hän pyöritteli taidokkaasti.
Joulun aikaan taksimiehet viskoivat tai sisällön sitä edellyttäessä kävivät laskemassa lahjoja konstaapelille. Nykyisin sellaista kai pidettäisiin törkeänä lahjontana.
Aaltoa on kirottu varmaan aiheellisesti akustiikan sivuuttamisesta (Finlandia-talo), vuotavista katoista (Viipurin kirjasto), ja lähes mahdottomista konstruktioista (Lakeuden Risti). Tätini mies oli yhtenä rakennusmestarina Seinäjoella kirkkoa rakennettaessa. Siellä kirottiin arkkitehti hartaasti ja moneen kertaan.
Helsingin ydinkeskusta on nähtävyys ja rakennustaiteellisesti mittaamattoman arvokas, sanotaan.
Valtioneuvoston talo on keskinkertainen, Suurkirkko on etenkin nykyisessä muodossaan surkea, Yliopiston kirjasto aika outo, vaikka kortistosali on kieltämättä vaikuttava sisältä nähtynä, ja torin keskellä törröttävä pronssiäijä jalustafiguureineen on ystävällisestikin arvioiden korkeintaan tavanomainen. Jos turisti kysyy, miksi Varsovan teurastajalle pidetään täällä patsasta, suomalaisena joutuu selittämään pitkään, miten kysymyksessä oli poliittisen rähmällään olon varhainen ilmentymä.
Se selitys, että tarkoitus oli ilkeillä sortokauden esivallalle, ei oikein sovi faktoihin – patsaskeräystä harjoitettiin pitkään säätyjen toimesta ja kyllä kai enimmät olivat siinä puuhassa aivan vakavissaan.
Yliopiston päärakennus on komea, eikä siinä ole muuta vikaa kuin empire-tyyli, joka oli havaittavasti elänyt aikansa. Empireä kauheimmillaan on runsaasti tarjolla Pietarissa, jossa A.A. Montferrandin eklektinen Iisakin kirkko, jota siis rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa, on pahemman näköinen kuin suurkirkkomme.
Empire ei ollut niinkään tyyli kuin kulissi. Mutta vaikka silmäni kertovat tyylin mahtailuhalusta, en tietenkään voi olla rakastamatta niin sanottuja empire-puutaloja, joita on epähuomiossa säästynyt muuallakin kuin Raumalla.
En ole koskaan huomannut, että Engeliä olisi pidetty maininnan arvoisena arkkitehtina muualla kuin Suomessa. Eikö hän ollut vähän sellainen... Baumeister? Sanoohan sekin jotain, että saksalainen arkkitehti lähetetään kiivaan rakennustoiminnan keskeltä Pietarista suunnittelemaan puuhamaata provinssiin?
Mutta ei kaupungin tarvitse olla kaunis. Helsinki on ihan kiva.
Olen muistavinani että se olisi ollut Jörn Donner, joka aikoinaan sanoi, että kaikista Euroopan kaupungeista korvaamattomimmat vauriot kärsi toisen maailmansodan johdosta Tukholma.
Oli muistikuvani tosi tai, tämä on myös oma käsitykseni. Kun on kävellyt Norrmalmin torilta rautatieasemalle, ei tarvitse ihmetellä, mistä Ingmar Bergman ja puolet lyyrikoista saivat kammottavan henkisen tyhjyyden tunteensa.
(Eipä silti – käskivät kerran epähuomiossa bileisiin Tukholman kaupungintalolle ja jopa Kultaiseen saliin, ja se on kieltämättä monumentaalirakennuksensa aika kiva.)
Mutta monumentaalirakennuksen kuuluukin olla monumenttaalinen
VastaaPoistaEköhän Jyväskylän yliopiston päärakennuskin ollut rakennusvaiheessaan tarkoin Aallon valvoma. Näin olen antanut itselleni kertoa.
VastaaPoistaEivätkö arkkitehdit koskaan - koskaan - saa tehdä virheitä?
Meille 'muille' virheet mitä ilmeisimmin hyväksytään kohtuullisissa määrin.
Ehkä emme omaa sellaista arroganssilokeroa, joihin luetaan vain nuo armoitetut: arkkitehdit.
JK:
VastaaPoistaHänen mielestään itsenäisen Suomen arkkitehtuuri sortui useimmiten pateettiseen monumentaalisuuteen.
Heh, mielestäni samaa voi sanoa, ja saman voi sanoa eritoten musiikista.
Tosin muutkin pohjoismaat osasivat, kuten aamupäivisin voi Classic Radion "Pohjoismaiset synkistelyt" -lähetyksestä vai_mikäs_sen_ohjelman_nimi_nyt_olikaan, havaita.
Jos mentäisiin hiukan syvemmälle tuohon käsitteeseen "arkkitehtuuri" ja korvattaisiinkin se sanalla luovuus ja sen jälkeen tarkasteltaisiin asiaa uudemman kerran, siitä itsestään käsin, niin huomaisimme, että kysymys ei ole ensisijaisesti uskottavuudesta, siis siitä, onko joku talo sitä tai tätä, vaan oikeudesta asua kyseisessä kaupungissa, vieläpä itsestään selvästä oikeudesta siihen asumiseen.
VastaaPoistaJokainen ihminen on jonkun sortin arkkitehti, se on inhimillistä.
Analogia tässä, jos siis oletamme, että kaupunki on siellä asuvien ihmisten koti, merkitsee samalla myös jonkinlaisen suhteen ottamista pysyvyyteen. Rakennutettaessa jotakin uutta, asukkaat joutuvat tahtomattaankin tekemisiin liikkeen - muutoksen - kanssa, koska useimpien menneisyys on tavalla tai toisella jotenkin sidoksissa siihen kaupunkiin.
Raha ei oikeastaan tässä asiassa todista mitään (siis oikeudesta rakentaa). Ne piirit, joilla sitä on, voivat aina hankkia sen avulla uusia voittoja toisten kustannuksella ja muokata tätä Helsinkiä "mieleisekseen".
Viime kesänä oli Hesarissa jonkun aikaa kestänyt keskustelu Itä-Pasilaan rakennettavista "pilvenpiirtäjistä" ja Messukeskuksen laajennuksesta. En muista summia, joita kyseisen projektin oli laskettu maksavan taisivat liikkua enintään parissa sadassa miljoonassa eurossa. Rakentamisen innokkaimmat kannattajat visioivat ko. rakennusten ulkonäöllä ja sillä, miten niiden rakentaminen elvyttäisi ja piristäisi koko aluetta - en mene yksityiskohtiin koska ne eivät minua nyt kiinnosta. Osallistuin keskusteluun ja epäilin, että rahaa käytettäisiin säästeliäästi (esim Musiikkitalo-projekti), kuten tapana on ja että ko. "pilvenpiirtäjät" olisivat betonielementtitaloja lasikatteella ja lyhyellä käyttö-iällä ja että muutaman talven jäljiltä paikka toisi lähinnä mieleen Itä-Berliinin.
Katselin asiaa Wikipediasta;
Sears Tower on Chicagossa, Yhdysvaltojen Illinoisin osavaltiossa sijaitseva 108-kerroksinen pilvenpiirtäjä, jonka suunnittelusta on vastannut chicagolainen arkkitehtitoimisto Skidmore, Owings and Merrill.
Sears Towerin korkeus, mitattuna katutasosta arkkitehtoniseen huippuun (pilvenpiirtäjien korkeuden standardoitu mittaamistapa), on 442 metriä. Valmistuessaan 1973 se oli maailman korkein rakennus, ohittaen arvonimen edellisen haltijan, New Yorkin World Trade Centerin, 26 metrillä.
Vuonna 1998 Sears Tower menetti maailman korkeimman pilvenpiirtäjän aseman Malesian Kuala Lumpuriin rakennetulle Petronas Towersille. Tällä hetkellä se on neljännellä sijalla, ja on edelleen Pohjois-Amerikan korkein rakennus.
Vuonna 1982 asennettujen mastojen kanssa rakennuksen korkeus on 552 metriä. Mastot mukaan lukien Sears Tower on edelleen maailman korkein pilvenpiirtäjä. 412 metrin korkeudessa oleva 103. kerros, jota kutsutaan nimellä The Skydeck, on avoin yleisölle.
Englanniksi siellä lukee seuraavaa;
Sears and the City of Chicago approved the design, and the first steel was put in place in April 1971. The structure was completed in May 1973. Construction costs totaled approximately $150 million USD at the time,[6] which would be equivalent to roughly $950 million USD in 2005. For comparison, Taipei's Taipei 101, built in 2004, cost around the equivalent of US$1.64 billion in 2005 dollars.
No siellä on myös juttu Helsingin ainoasta "pilvenpiirtäjästä".
Cirrus (eli Vuosaaren tornitalo) on Helsingin Vuosaaressa sijaitseva 86 metriä korkea tornitalo ja Suomen korkein asuinrakennus. Sen rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2004. Cirruksessa on 140 asuntoa 28 kerroksessa, joista kaksi on maan alla.
Cirrus sijaitsee Vuosaaren uuden keskustan ytimessä osoitteessa Iiluodontie 9. Kauppakeskus Columbus, palvelukeskus Albatrossi ja Vuosaaren metroasema sijaitsevat sen läheisyydessä.
........
Talon katolle suunniteltua julkista kattokahvilaa ei tulla toteuttamaan, koska Helsingin kaupungilla ei ole tahdosta huolimatta mahdollisuutta vaatia sen toteuttamista, vaikka näköalaterassi tai kahvila olivat talon rakentamisen ehtoina. Asiasta päätettiin lopullisesti kevään 2007 yhtiökokouksessa. Kattokerroksessa sijaitsee taloyhtiön yhteinen sauna ja kerhohuone.
(Siitä mitä ko. rakennus maksoi ei ole mainintaa).
Sori pitkä kirjoitus, mutta kaikenlaisia kauhukuvia tulee helposti mieleen, kun tätä asiaa miettii...
J.K.:n kuvassa Kiasman pakoputkesta pöllähti eduskuntatalo.
VastaaPoistaPäivän taidekuvan rajauksesta syntyy ajatus, että eikö suljetun lehtikäärön näköinen talo sopisi paremmin Erkon konsernin konttoriksi, jossa paljastetaan valtaapitävien lähentely-yrityksiä ja isketään ratsioilla thai-hieromalaitoksiin?
VastaaPoistaVastaavasti läpinäkyvä sopisi paremmin taiteen taloksi. Tiettävästi molempia ideoitiin Erkki Tuomiojan toimiessa kaupunkisuunnittelusta vastaavana kaupunginjohtajana
Yleiemmin ottaen pateettinen monumentaalisuus näkyy selvästi Rooman eteläreunalle Maailmannäyttelyä varten Mussolinin rakennuttaman EUR:n ohella Moskovassa Stalinin aikaisissa Hotelli Ukrainan kaltaisissa rumiluksissa. Molemmat diktaattorit löysivät uuden uljaan maailman inspiraatiota antiikin Romasta.
Eipä siis ihmekään että purkamistaan odottavan Espoon kaupungintalon suunnitteli1966 arkkitehtikilvan voittanut puolalainen.
paikallislehdessä oli äsken kuva pääministeri Mauno Koivisto muuraamassa 60-luvun lopulla Matinkylän peruskiveä.
Ikäänkuin ihmistä suurempana rakennustaiteellisena paradoksina sijaitsee Rkp:n puoluetoimisto nykyisin Simonmäen päällä, entisessä Koiton talossa, ex- taistolainen Nils Torvalds puolueen varapuheenjohtajana.
En ole nähnyt Tamminiemeä sisältä päin joten en käy arvioimaan onkio siellä aistittavissa pienimuotoinen maaseuturakentaminen?
Ad Frank:
VastaaPoistaSe oli vähän tarkoitus. Ja samalla osoittaa makasiinien ongelma. Tuskin siihen todellisuudessa mitään merkillistä kohoaa.
"Eivätkö arkkitehdit koskaan - koskaan - saa tehdä virheitä?"
VastaaPoistaTietenkin saavat. Ja tekevätkin kokoajan - jatkuvasti - aina.
Valitettavaa vain on, että arkkitehti ei koskaan - koskaan - joudu korvausvastuuseen virheellisestä ja sopimattomasta rakenteesta. Lisäksi marmoripintojen kaltaiset roskaratkaisut saavat yleensä suojelupäätöksen eli maksajan osa on pitkä ja aika leveä. Perustuslaissa taattu omaisuuden suoja ei koske monumentaaliarkkitehtien oksennusten tulosta vaan parantavat ratkaisut ja rakenteet kielletään kategorisesti ja omistajan suoja on olematon.
Vuosisatoja on tiedetty, että vesi valuu parhaiten kaltevalta pinnalta ja tiedetään myös se, että räystäs -pienkin räystäs - estää hyvin pintojen vettymisen ja siitä koituvat ongelmat. Ikkunarakentamisessa on ollut periaatteita, joilla pokat säilyvät vuosikymmeniä, mutta nykytrendi vähät välittää kokemuksesta.
1970-luvulla oli monessa kunnassa kaavoitusarkkitehdin taholta kiellettyä rakentaa omakotitaloa ilman tasakattoa. Näitä sitten muutettiin myöhemmin kymmenien tuhansien markkojen kustannuksella harjakatoiksi. Jenkeissä kaava-arkkitehti olisi määrätty maksamaan Punitive Damages.
Arkkitehdeilla on inhottava tapa vetäytyä vastuusta syyttämällä rakennesuunnittelua ja rakentajia. Vika ei koskaan ole itse arkkitehdissa. Nii-i.
Engelin Kalle piirsi Suomeen useita kirkkoja, vai piirsiköhän? Tämä Baumeister oli nimittäin intendentuurikonttorin, myöh. rakennushallitus, johtaja, ja kaikki julkiset valtion rakennukset hyväksyttiin ja usein myös suunniteltiin siellä. Jos siis kirkon piirustusten alareunassa lukee C.L. Engel, voi olla, että ne onkin laatinut konttorin harjoittelijapoika mestarin hyväksymänä.
VastaaPoistaMitä sitten tulee Aksu Kakkosen näennäismuotokuvaan Helsingin torilla, pitää muistaa, kuinka merkittävä mies hän oli Suomen kulttuurille. Onpahan vain päässyt Herodeksen ja Murjaanein Kuninkaan seuraan tiernapoikiin.
Sillä aikaa, kun Knihti suorittaa etnistä puhdistusta, Tiernikset laulavat:
Keisari Aleksanteri Suomenmaan suuri ruhtinas,
hän pois otti orjuuden, hän pois otti styrängin
hän kääntää, kaataa kaikki vihollisen maat.
Siis kaikki kansamme riemuitkaa,
kun olette päässeet vaivoista.
No tain tähtein, no tain tähtein.
Siis taivahan ovet ne avattiin,
ja kunnian kruunulle veisattiin,
tai terveille luoduille laulettiin
tai lauma laitumelle laskettiin.
Tuosta kuvakulmasta Kiasma näyttää varastohallilta. Tämä on pääkaupunkimme ehkä kalleimpia tontteja.
VastaaPoistaPitäisikö rakentaa toinen kauppakeskus siihen monttuun, eikä musiikkitalo joka sitten vuonna x myydään homeisena (huokaus, what a pity) halvalla eikun erittäin halvalla vaikkapa toisen maan toimitisjoille. Miten siinä kävkikään ei enää tiedetä sinä
päivänä jos sellaista tehdään, mutta moni suomalainen päättäjä söi hummeria!
Oltiin olevinaan ja se riitti: viis tulevista sukupolvista: syökööt hekin hummeria jos vielä on maata mitä luovuttaa. Jos ei itse halua tienata kuin sukka-rahat niin isot rahat kelpaavat muille! He eivät ole parsineet sukkansa moneen, moneen sukupolveen. Vertauskohteet ovat lähtökohtaisesti aina toisenlaiset: eikä se ole ulkolaisia vastaan. Ulkolainen hoitaa hommansa ja on tottunut, että syödään hummeria.
Mutta se mihin he alkavat pian tottua, on se, että Suomi on niin kohtelias, että luovuuttaa kohteliaisuuden nimissä mitä vaan. Tässä Japani, joka esiintyy (!) kohteliaasti on silti (!) suorastaan päinvastainen strategioissaan. Ei pidä katsoa koiraa karvoista.
Sitä kun meillä ei huomata sillä me emme erota strategiaa, denotaatiota ja esiittämistä toisistaan. Ihmisellä voi olla terapeuttinen naamataulu mutta olla sika taustalla.
Se vastaa sitä, että taulua katsoessaan joku katsoo pensselivedot ja toinen katsoo kuvan. Kolmas saattaa vielä katsoa kuka on maalanut ja onko maalattu potretti edes ihmisen näköinen.
Modaliteetit ovat monet. Tämä on osaamiseni jos saan mainostaa koska olen työtön ja second coming olisi hauskaa - tai näin toivon koska Nykänenkin on taas hyppytuulella.
Minä tiedän miten tulkita polyfoniaa myös elävässä elämässä - ainakin jonkin verran ja siihen ei tarvitse olla matemaatttinen mutta kylläkin musikaalinen jonkin verran.
En menisi sanomaan, että Aleksanteri II:n patsas on osoitus rähmälläänolosta. Ei, se on osoitus idealismista. Merkittävä osa patsashankkeen osallistujista on ollut aidosti kiitollinen hyvälle keisarille, joka oli antanut Suomelle perustuslailliset instituutiot. Siis tunteenomaisesti kiitollinen.
VastaaPoistaPitää muistaa, että monarkiaan suhtaudutaan usein sellaisella kunnioituksella, jota ei järjellä voi selittää. Meillä Kekkoseen suhtauduttiin vähän tällä tavoin. Vieläkin mies on elämää suurempi. Tuossa eräänä päivänä huomasin yliopiston käytävällä ilmoituksen "Tosimiesten naistenpäiväbileistä". Kuvituksena oli Kekkosen rintakuva. Samaa julistetta näkyi myös Sylvester Stallonen kuvalla varustettuna.
Onhan Helsingissä ainakin kolme muutakin Finlandia-taloa edeltävää Aallon luomusta: KELAn pääkonttori, Kulttuuritalo ja Enso-Gutzeitin pääkonttori.
VastaaPoistaUlkoa muistin toki vain Enson talon, muut löytyivät Wikipediasta. Enson talon muistaa tietenkin helposti sen marmoripinnoitteen vuoksi.
Arkkitehtuurin siunaus ja kirous lienee siinä, että kun on kerran rakennettu, ei sitä ainakaan ihan heti pureta. Ja rakennus sitten on sen näköinen mitä on. Mahtaisiko tulevaisuuden tekniikka tarjota enemmän mahdollisuuksia rakennustenkin modifioimiseen kulloisenkin haltijan mielihalujen mukaisesti, ja tietenkin julkisivulautakunnan vai mikä se nykyään onkaan, sallimissa rajoissa? Ainakin pinnoitteen värin muuttamisen luulisi olevan jo toteutettavissa, eikä kuvioinnin muuttamisenkaan luulisi olevan kovin vaikeaa. Saataisiin todellisia kulissirakennuksia...
>Ja samalla osoittaa makasiinien ongelma. Tuskin siihen todellisuudessa mitään merkillistä kohoaa.
VastaaPoistaTämä on minusta laajemminkin todellinen ongelma. Etukäteen tiedetään että mistään uudesta alueesta tai kalliista talosta ei taatusti tule mitään erikoista tai kaunista. En usko että kyse on pelkästä asennevammasta tai tottumisesta. Uudet rakennukset vain ovat mitättömiä ja kovin vaatimattoman oloisia. Vai elätteleekö joku toivoa että Jätkäsaaresta tai exSipoosta tulisi oikeasti valtavan upeita alueita täynnä hienoja rakennuksia, siis sellaisia joita voisi joskus kauniina päivänä huvikseen käydä ihailemassa.
Kemppinen sanoo "Ennen Finlandia-taloa Helsingin kaupungin ainoa Alvar Aallon suunnittelema rakennus oli Erottajan parkkihallin katos." N o mitenkäs on laita Kansaneläkelaitoksen, ja monien Munkkiniemen kerrostalojen laita, niin ja sitten omat toimistot, joita ei kait lasketa joukkoon! Niin ja jos tarkotietaan vain kaupungin omistamia rakennuksia, niin Kemppinen on kait ihan oikeassa ;)
VastaaPoistaAM
Venäjän keisarin patsas keskellä pääkaupungin päätoria kertoo ehkä muustakin kuin rähmälleen mielivästä kansasta.
VastaaPoistaMuualla vastaavat patsaat kaatuvat joka tuulen mukana. On siinä sentään jotain tyyliä, että härmäläisten itsetunto kestää katsella menneisyyttään suoraan silmiin - pateettinen kielikuva jos sallitaan.
Arkkitehtuurista en ymmärrä mitään, mutta aina se purettu talo näyttää kauniimmalta kuin tilalle rakennettu.
Niistä Aallon Helsinkiin suunnittelmista rakennuksista ennen Finlandia-taloa: esim. Enso-Gutzeit, Kulttuuritalo, Kansaneläkelaitos, Aallon oma koti Riihitiellä ...
VastaaPoistaTuskin siihen todellisuudessa mitään merkillistä kohoaa.
VastaaPoistaJoku eliittirakennushan siihen lopulta kuitenkin tulee. Joko se eksistentiaaliongelmainen musiikkitalo tai sitten jotain muuta. Sitten on eduskuntatalo lopullisesti eristetty kaikesta, joka voisi muistuttaa tavallisesta elämästä.
Ennen Finlandia-taloa Alvar Aalto oli suunnitellut Helsinkiin useita rakennuksia - julkisia ja yksityisiä. Erottajan pysäköinnin sisäänkäynti oli kyllä ensimmäinen Aallon työ Helsingissä.
VastaaPoistaKemppinen,
VastaaPoistapystyisitkö mitenkään avamaan näitä Tukholman vaurioita, niin ei tarvitsisi niin paljon arvuutella.
Kai tämä kommentti-ikkuna on vain väliaikainen ratkaisu printtauskysymyksiin? Tulee ahtaan paikan kammotustunne.
Kulttuuritalo on Aallon piirtämä (punatiilikausi), toki ei ole "Helsingin kaupungin", vain Helsingin kaupungissa.
VastaaPoistaMateriaali vaikuttaa paljon rakennuksen antamaan vaikutelmaan -temppelimalliset puurakenteet ovat minusta aina latoja (oli kyse sitten huvimajasta tai Mäntyharjun kirkosta; Kerimäki on puimala). Parhaimmillaan puukirkko on selvästi kivisistä eroavan muotoisena(Lappeen "kahtamoismallinen" kirkkko) tai kotoisan pienenä (myös kotikulmilta Taipalsaaren kirkko, jossa muuten on alttarin yllä kaikkien nuorten linnunkivittäjien mieleen kerralla jäävä teksti:
KATSO JUMA-
LAN KARITSA
Katedraalit ovat Jumalan lentokenttiä tai laukaisualustoja; meille kaikille on kutsu portille/lähtölaskenta jo käynnissä.
Eduskuntatalo ei tuntuisi niin pompöösiltä, jollei sinne sydän pamppaillen saapuneena joutuisi korkeista halleista poistumaan kokemastaan (vaikkapa kuulemisesta) typertyneenä. Tämmöistä ristiriitaa ei koe kirkoissa kuin aivan huonoimpien saarnojen jälkeen. Tapiolan kirkko on sinänsä aliveto, missään ei betonin rumuutta ja kuution pimeyttä ole samalla taidolla onnistuttu yhdistämään toisiinsa ynnä surkeaan ympäristöistuvuuteen - puutarhakaupungissa se on kuin vaatimattomin harmaa "koriste"tonttu.
Pankeissa on arvokas tunnelmaa, seiniin nojaavilla on takanaan paljon rahaa. KOP:n ja SYP:n pääkonttoreiden korkea avaruus huimasi.
Suomen koreista tiloista onnistuneimpia on PYP/SYP:n ns. Vanha pankkisali. Epäonnistunein on siinä vieressä, sillä Kämpin peilisalissa yhdistetään amerikkalaisen mauttomat kalusteet metrimitallaostetun tuntuisiin tekstiileihin.
Suomalaisten yhtiöiden pääkonttorit eivät juuri hätkäytä, ainakaan sisältä. Noormarkku tietysti poikkeus. Amerilla on yritystä ja Lönnrotinkadun vakuutuslinna, pääkonttorinakin palvellut, on kyllä erikoinen museosisustuksineen. Keilaniemessä ja siinä tuntumassa on kyllä hienoa tekniikkaa ja kalliita materiaaleja, mutta vow-efektiä ei oikestaan. Nokian r&d:n ala-aulan pohjaton korkeus Ruoholahdessa kolauttaa enemmän. Ja siinä on kyllä aika rintama toimistokolossia kun katsoo Mechelininkadulta Lauttasaarensuuntaan ajaessa Sitran tornin aksentoimaa rakennusmassaa!
Finlandia-talo on rumalla paikalla valkoinen suunnaton läntti kuin maahan kaatunut maito, Jyväskylän kaupunginteatterissa valkea efekti toimii paljon paremmin.
Rienzi, olin Tapiolan kirkossa sukulaispojan konfirmaatiotilaisuudessa. Yritin näyttää hartaalta laskiessani etuseinän tiilenpäitä. Niitä oli muistaakseni vähän yli 1600.
VastaaPoistaAd Omnia (Aalto ja Helsinki)
VastaaPoistaTodellakin piti sanomani; ensimmäinen Helsingin kaupungin tilaama eli maksama rakennus.
Kulttis on muuten mielestäni niitä kauneimpia monumentaalirakennuksia.
Paloheimot varmaan hieroivat kammänensä ruvella, kun Alvar innostui tiilistä.
Minä kyllä epäilen, että Sinä et ole ajatellut rakennuksia tuossa kuvassa. Siinä näkyvät laki (Eduskuntatalo), taide (Kiasma), luonto (Ruohonjuuri) ja äärettömyys (taivas). Siinä välissä on vähän liikennemerkkejä.
VastaaPoistaTämä kaikki arkkitehtuuria opiskelevien tentittäväksi, ja vanhat rakennusrumilukset maan tasalle. Eiköhän ala kaupunkikuva kaunistua!
VastaaPoistaAlvar Aalto on sanonut: "Äläköön suurenmoiset virheet - alas keskinkertaisuus" kun häntä moitittiin Jyväskylän yliopiston - silloisen Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun - uudisrakennuksen ongelmista. Päärakenneuksen alakerta on käyttökiellossa homeongelmien vuoksi. Aallon kirjasto samassa rakennuksessa maan tasalla on muussa käytössä. Aallon Kreikan ja Italian arkkitehtuurin inspiroimat tasakatot Suomen oloissa on iso ongelma.
VastaaPoistaAlvar Aalto taidemuseon rakennuksesta, joka on aivan kampuksen vierestä Aalto on sanonut,että se on hänen toiseksi kaunein työnsä ja lisäsi kyllä siihen, että parasta hän ei ole vielä tehnytkään. Ko. rakennus on todella kaunis ja toimiva.
Mikä ihme teitä kaikkia vaivaa, kun mikään ei kelpaa! Kemppinen haukkuu koko Helsingin rakennuskannan (tulee mieleen prinssi Charles, joka tosin pitää vain ikivanhasta) paitsi ne pari siedettävää rakennusta, ja niistäkin toinen on Espoossa. - Tuomiokirkko pitää nähdä talvisena pakkasiltana täydessä valaistuksessa torilta, tai sitten kauniina kesäpäivänä mereltä. Silloin se on aivan pakahduttava näky.
VastaaPoistaMinun mielestäni Helsinki on yksi kauneimmista kaupungeista, ja olen monta muutakin nähnyt.
Tuo oli muuten hauska juttu, että taksit heittelivät liikennepoliisille rahaa tai lahjoja jouluna. Muistan meidän tehneen samaa, mutta ihan karkin muodossa 70-luvulla. Poliisi seisoi siinä pömpelissä Lasipalatsin edessä.
http://www.youtube.com/watch?v=WGvL9UovRVY&feature=related
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=Pu8sFXUHg8k&feature=related
Minun silmääni ainoa hyvännäköinen 2000-luvun rakennus Helsingissä on Kuntien eläkevakuutuksen talo Unioninkadulla.
VastaaPoistahttp://kartat.eniro.fi/
, ja siitä arkkitehtuurin ystävälle "Karttojen" sijaan "Ilmakuvat". Voittaa Google Earthin.
Minä pidän empirestä.
VastaaPoistaJa sen Aleksanterin patsaasta.
Monet kaverit ovat kertoneet sellaisista kansallisista piloista, mitä tehdään vaihto-oppilaana.
"Suomessa saa äänioikeuden saa vain tappamalla kommunistin"
"Meillä viedään metsään seitsemän vanhana, jos ei osaa silloin lukea ja kertotaulua."
Uskon että Alvar Aalto suuren arkkitehtina on eräänlainen kansallinen vaihto-oppilaspila, ulkomaalaisia varten keksitty, mutta tyhmät ja huonon maun omaavat ovat sen otaksuneet.
Alkujaan ajatus on ollut esittää nämä sen kyhäelmät ulkomaalaisille loistavana arkkitehtuurina ja katsoa sitten miten ne yrittää sanoa jotakin kohteliasta.
Ad uli
VastaaPoistaOletko tosissasi, siis tämäkö?
http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/492
Täällä sivutaan aihetta;
http://arne.nevanlinna.fi/blogi/?id=58
Ulille
VastaaPoistaEniron ja Fonectan nettikarttapalvelujen kuvat ovat ilmakuvia, mm. Google Earthin satelliittikuvia. Aiheesta enemmän esimerkiksi tuore Tekniikan Maailma:
http://www.tmnet.fi/
muu-tekniikka/muut/
tm-testi-internetin-
parhaat-kartta-ja-
reittipalvelut
Jäppinen:
VastaaPoista"Uskon että Alvar Aalto suuren arkkitehtina on eräänlainen kansallinen vaihto-oppilaspila"
Huvittavaa! Satun olemaan Seinäjoelta kotoisin ja nyt vaihto-oppilaana. Muistilokeroista voin palauttaa mieleen 90-luvun alussa kirjaston ja kaupungintalon äärelle saapuneet satunnaiset japanilaiset turistit. ...Aivan kuin heidänkin kasvoillaan olisi joskus saattanut havaita epäilyksen merkit.