Sivun näyttöjä yhteensä

9. helmikuuta 2008

Nainen

(Kovin monta vihaista kirjoitusta tällä viikolla.
Radio-ohjelmassa tuli mieleen sitaatti, joka olisi ollut siinä yhteydessä pateettinen ja asiaankuulumaton. Tämä on se yhteys.)
(Kirjoitan vähän väljempää juttua Suomen historioista. Siitä tulee parempi, jos jatkan huomenna ja postaan sunnuntaksi.)

Vain varjo häilyvä
on kaikki mainen;
tääll' elo säilyvä,
täys vajavainen;
nää näit' ei lihanne,
ei mahda maa;
nais-iki-ihanne
meit' johdattaa.


Alles Vergängliche
ist nur ein Gleichnis;
das unzulängliche
hier ist's Ereginis;
das Unbeschreibliche
hier ist's getan;
das Ewig-Weibliche
zieht uns heran.


(Mannisen suom.)
(Faust II - loppu)

28 kommenttia:

  1. Ah, nyt alkoi Mahler soida päässä! Täytynee huomenna mennä lobotomiaan.

    VastaaPoista
  2. Kuvasta puuttuu korva koru

    VastaaPoista
  3. Ad Omnia:

    Mies joka luuli vaimoaan hatuksi...
    Oliver Sacks (neurologi, psykiatri - Columbia University) on julkaissut uuden kirjan Musicofilia pohtiakseen, miksi jokin musiikki jää soimaan mielessä tai sairaalloisissa tapauksissa alkaa soida päässä täytenä orkesteriteoksena.

    Muuankin mies ryhtyi kuuntelemaan Mozartia (Es-duuri Pianokonsertto) ja huomasi vasta mennessään kääntämän levyä, että hän oli unohtanut laskea neulan. Hyvin oli silti kuulunut.

    Oman kokemukeni mukaan Mahlerin Lieder eines fahrenden Gesellen I (Wenn mein Schatz...) on kirotuimpia.

    Päivän tekstini on kuorona Mahlerin 8. sifnonian (Es) viimeinen osa.

    Olin ajatellut itsekin kysyä työpaikkalääkäriltämme, josko lobotomiaan polikliinisenä toimenpiteenä saisi paljousalennuksen.

    Se kieltämättä voisi olla ratkaisu yliopistojemme meneillään olevaan hallinnonuudistukseen.

    Lobotomiasta ks. lähemmin "Yksi lensi yli käenpesän", jossa "cuckoo's nest" tarkoittaa samaa kuin "looney-bin" eli hullujenhuone.

    VastaaPoista
  4. Minä olin pitkälle päälle kolmekymppinen kun minulle selvisi, että on ihmisiä, joitten päässä ei soi. Hämmästyttävä ajatus.

    Musiikin päässä soimiseen liittyy pari erityisen riesallista juttua.

    Yksi on se, että joku sammuttaa radion tai vaihtaa kanavaa kesken esityksen. Silloin se loppu jää roikkumaan päähän.

    Toinen, riesallisempi, on se, että päässä soi jostakin orkesteriteoksesta vain yksi soitin. Pahimmillaan sävellystä ei tunnista, mutta torvistemma soi päässä pari päivää, ennen kuin tavoittaa koko orkesterin.

    VastaaPoista
  5. Ad Petja:

    Tilaanko Sinullekin sen lobotomian?

    Sacksin mukaan kysymyksessä on epileptistyyppinen hyperlinkki aivorungon ja ohimolohkon välillä.

    VastaaPoista
  6. Jatkoa poliittisten innovaatioiden sarjaan:

    Eero Heinäluoma visioi tänään Turussa Sdp: lle tulevaisuutta yhdessä isä Mitron ja entisen piispa Ilkka Kantolan kanssa.

    Niin syventyy säätiöity puolueajattelu(Tanner Säätiö ja Sorsa Säätiö.

    VastaaPoista
  7. Älkääs nyt. Ei soimiseen mitään mahlereita tai mozartteja tarvita. Pirullinen mainoshokema pelkästään itseluettuna saattaa loboilla päässä ja tehdä yhtä kutaa kuin Coltranen puhallus.

    VastaaPoista
  8. Runokäännöksestä

    Viikolla tarttui Topfieldiin JAG EPG -ohjelman nimihaulla (hakusanana kalenteritietoisesti Runeberg) koulu-TV:n ohjelma Runebergin merkityksestä. Todettiin, että Runebergiä pidetään koko ruotsinkielisen runouden kentässä uudistajana, joka toi mittarunoon vesiselvän siihen, missä ennen runojalka oli ollut konventiokasvuston tukkimaa. Kuitenkin Runeberg-käännökset ovat olleet mitä mutkikkainta suomea. Tämä oli esillä taannoin Parnassossakin useiden esimerkkien voimin.

    Nyt onneksi on uutta selkeämpää käännöstä Runebergistä ja Shakespearesta. Ah, kuni myös unikuva kirkkaaks' luodusta Weimarin nerosta todeks' kävis'.

    VastaaPoista
  9. Ärsyttävää on myös, jos ei erityisemmin pidä musiikista, joka soi.

    VastaaPoista
  10. Täälläkin taidetaan tarvita lobotomiaa.

    Kuulen usein päässäni tutun kappaleen jo ennen kuin se alkaa soida. Näen toisinaan musiikkiunia (klassista musiikkia).

    Valitettavasti en osaa kirjoittaa muistiin säveliä, joten en tiedä ovatko ne jo keksittyjä vaiko uusia.:)

    Kerran näin fantastisen unen, jossa olin 1900-luvun alun Pariisin tyylisessä kauniissa puistossa, ihmisillä oli Belle Epoque -vaatteet ja näin ja kuulin miehen laulavan. Kieli oli italiaa. Tuo uni on eräs elämäni kiinnostavimmista kokemuksista.

    VastaaPoista
  11. Kemppiselle:

    Kovin monta vihaista kirjoitusta tällä viikolla.

    Näin minullakin. Ja saanko selvittää syyn? Kiitos.

    Synteesi: Suomessa on salainen vittumaisten naisten koulutus- ja valehtelukeskus, jossa nämä lajityypit opetetaan, että erotetaan.

    Teesi: Äitini 86-vuotias. Syöpäleikkaus, sydämen vajaatoiminta, pystyy liikkumaan ilman nitroja 6 metriä rollaattorilla, pissii ja kakkii housuihin, ei saa reuman takia auki edes maitopurkkia. Nitrot, marevan, kipulääkkeet ja 13 muuta lähes päivittäistä lääkettä. Ja niin edelleen. Ei pääse itsekseen ylös sangystä eikä joskus edes tuolista.

    Antiteesi: Ensimmäistä kertaa hain hänelle äskettäin sossusta jotain taksimatkojen avustusta. Tyttönen kävi kotona haastattelemassa äitiäni. Olin paikalla.

    Tuli kieltävä päätös. Perusteluina, että äitini kävelee päivittän 600 metriä kauppaan omatoimisesti.
    Soitin tyttöselle ja kysyin mistä tämän keksinyt. Vastasi, että oli muistanut tai ymmärtänyt väärin ja lupasi korjata asian valitukseen. Eipä korjannut. Valitus hylätty.

    Eläkkeensaajan hoitotukea haettiin ja viime viikolla päätös. Ei myönnetä. Perusteluina, että ei voida todistaa kuluja tuttavien ja muiden avusta ja äitini pystyy omatoimisesti toimimaan. Lisäksi poika käy päivittäin auttamassa.
    Leikkaukset ja sydänvaivat jätetty pois lausunnosta jne.
    Tämäkin akka oli ymmärtänyt asian väärin kun soitin ja tarkistin. Olin nauhoittanut aiemmat puhelut ja joutui näin myöntämään. Oli kirjoittanut pelkkää paskaa lausuntoonsa. Kertoi aivan toisella tavalla asiat ennen hakemusta kun kysyin mitä todistuksia tarvitsee ja mitä liitteitä jne...

    Jouduin ostamaan nopeasti kolmannen pöytätietokoneen. Hain merkkikoneen ensimmäistä kertaa eläessäni 2 viikkoa sitten kaupasta. Speksien ja valmistajan sivujen mukaan koneeseen piti sopia Vista 64-bit.
    Eipä sopinut ja tekninen tuki tämän myös myösi. Halusin perua kaupan ja soitto asiakaspalveluun.
    Mia vastasi. "Oletteko asentanut lisämuistia"? "Oletteko asentaneet toisen käyttöjärjestelmän?", "Joo, ei korvata ja takuu menee."

    Selitin virhevastuusta jne. Kysyin nimeä ja pyysin "päätöksen kirjallisena. Ei kertonut nimeään eikä suostunut kirjallisesti mitään toimittamaan.
    Kauhean v-mäinen akka tuo Mia. Homma kesken ja kone toimimatta.

    Menin apteekkiin hakemaan äitini uudet lääkkeet. Tyttö sanoi apteekissa että Felden ei sovi Marevanin kanssa eikä tuo toinenkaan lääke sovi muiden kanssa. Pyysi soittamaan nopeasti lääkärille. Soitin.
    Naislääkärille puhelinaika.
    Voi sitä raivon määrää kertoessani asiani: "Olen ollut 20 vuotta alalla enkä koskaan ole ennen nähnyt kuinka terveydenhoitoa ajetaan näin alas. Kannattaa valittaa päättäjille. Minä en perkele pysty seuraamaan mitä ulkolaiset lääkärit määräävät. Se on saatanan saatana. Se on mahdotonta. On saatana tilanne sellainen että kukaan ei enää ymmärrä mistään mitään"
    Lupasi soittaa uudelleen maanantina ja tarkistaa lääkityksen. meinasin sanoa, että tarkista ensin omasi.

    Eli haistakaa akat paska. Teitä harmittaa kun ette työnne takia pysty hoitamaan lapsianne ja kotianne. Kostatte sen miehille. Teette työnne huonosti, koska olette tyhmempiä kuin miehet. Juotte keskaria suruunne ja popsitte mielialalääkkeitä selvitäksenne. Valehtelette työnantajan määräyksestä. Olette epävakaita. Ette pysty työskentelemään miesten kanssa koska sisimmässänne tiedätte ettei teistä ole juuri mihinkään. Päivänne kuluvat laihduttaessa ja lihotessa ja horroskooppeja lukiessa.

    Edellinen naissukupolvi osasi, hoiti ja ratkaisi. Te nykyiset olette pelkkiä meikkaavia tuhkamunia.
    Ainut hyöty naisista työelämässä on naikkosten työllistävä vaikutus. Nimittäin 2 miestä joutuu korjaamaan 1 naisen virheet.

    Anteeksi vaan.

    JarMom

    VastaaPoista
  12. Olen kuten Sachsin kuvaamat dyslektikot savantti.

    Jonkinlainen laskija, lasken leikiten mitä vaan jos olen sillä tuulella. Mutta kun
    lasken asioita ja se täyttää täysin
    paikkansa, kolonsa, aukkonsa ja
    näinollen luo merkin tai ikonin minun
    maailmassani minä myös pelästyn.
    En ole aina valmis hyväksymään edes
    omia ajatuksiani: minäkin mietin miten helppoa on tehdä lobotomia -
    mutta sehän käy ns. diagnoosin kautta ja kasvatuksen kautta. Kun
    väitetään mitä vaan kivenkovasti niin kyllä siinä muut kyykkivät.
    Varsinkin jos on rahaa takana; nykyään antavat siksi rahaa roistoille, jotta ei ainakaan olisi tästä detalista kiinni. Roistot pitävät toisista roistoista ja suurin osa eivät erota pirua enkelistä - mutta miksi?

    Miksi ei tunteva näe? Onkohan niin, että tunteet ovat muokattu emootioiksi?
    Mitä tunnetutkijat sanovat (Green, DeSousa, Solomon, Griffiths..?). Miksi jotkut minua kiusaavat ovat sitä mieltä, etten ole tunteellinen? Minulle se on sama tunne kuin lapseni, joka aikoinaan oli vihainen minulle kun en suostunut olla astumatta pihalaatioituksen saumakohtiin. Lapseni veti vihaisena minut takaisin ulko-ovelle jos olin "stiplannut" eli astunut viivoihin. Minulla oli sen sijaan kiire kauppaan, enkä suostunut kun tietyn ajan leikkiä hänen leikkiään. Mutta hän oli vihainen ja se viha oli hänestä oikeutettua. Hän siis käänsi oman tahtonsa vihaksi ja näinollen hän oli tietysti sitä mieltä, ettei minulla ollut tunteita. Mutta minä katsoin toiselta tasolta asioita eikä hänen tunneskaalansa tuonut minulle minkäänlaisia vibroja. Minä olin siis hänen silmistään katsottuna "tunteeton" ja tätä kerron siksi, että jos psykologimme ovat samaa tasoa tietohierarkisesti kuin muu maailma, hekään eivät voi coachata ketään eikä ottaa kantaa tunneskaalaan mikä esiintyy. Mutta silti minäkin tarvitsen ystäviä ja kannustusta. Mutta kuka kannustaisi koska työntävät omassa alkemisti-puuhissaan minua tilaan jossa he haluavat oppia - minun kautta. Minä en sitä haluaisi, silti haluan elää. He haluavat ylläpitää suvun jatkuvutta keinoilla, jossa oma minuus ei suostukaan kehittymään vaan suostuu ainoastaan hakemaan lisää tietoa jotta voisi hallita muita tiedolla.
    Se ei ole oppiminen. Tiedon kanssa pelaaminen on kielipeliä, ei oppimista. Se on sakkia. Peliä.

    Mutta entäs oppiminen? Siinä missä oikeasti annetaan taitavan kehittyä ja laiskan kutistua. Mutta jos oppiminen onkin jo hallittu eli ohjattu? Siinäkö se viisasten kivi?
    Konspiraatio ei olekaan sosiaalisessa kontekstissa mutta kylläkin musiikin nuottien laadinnassa? Joku soittaa meille elämän Faustia?

    Minullakin soi nyt Mahler. Minä mietin, olinko lobotomiassa ja tervehdyin? Minä mietin myös asioita, joista en ole onnellinen ollenkaan joka koskettaa myös historiaa. Miten minuakin on huijattu, kenties syvemmin kuin voin ikinä aavistaa sillä lääkäreihin olen luottanut - ja poliisiin. Mutta hehän ovat laulun alaisia kuten psykologitkin.

    Ja kun kaikilla on sama sävel sitä ei enää huomaa, ennenkuin tulee globalisaation myötä uusia kategorioita, joita kukaan ei ole vielä järjestänyt merkitysten mukaan kategorioihin vaan ovat vielä ilman tulkintaa. Luen Jaspersia (johdatus filosofiaan, s. 85)

    "Sillä kaikki mikä on, kuuluu meille vain merkityksensä kautta. Lausuessamme siitä jotakin se kuuluu meille puhutun sanan merkityksissä: ja vain sen, mihin olemme kielen asein osuneet, voimme tavoittaa myös tietämisen tasolla. Mutta jo ennen kuin puhuimme, jo siloin kun käytännön "kielellä" olemme tekemisessä asioiden kanssa, olen oleminen meille nimenomaan merktykseltään olevaa: se on jotakin ainoastaan viitatessaan johonkin muuhun. Oleminen on meille olevaa vain merkityksensä yhteydessä. Oleminen ja olemisesta tietäminen, oleva ja olevasta puhuva kielemme ovat siis merkitykseltään monenkertaisesti vyyhteytyneet. Kaikki mikä on, on meille tulkittuna olemista."

    ja hän jatkaa siitä mistä semiotiikka alkaa eli merkitsemisen edellytyksestä ja mikä se on. Pitää erottaa merkitty merkistä. Tämä on se mistä Heidegger kirjoittaa (ruotsiksi lukemani): "vad-vara" jolla on omat kreikkalaiset koukerokirjaimet ja "att-vara". Ihmisen kuva olemisesta ei ole vain sitä mitä kutsumme olemiseksi vaan siinäkin on existentia ja essentia jota ollaan unohdettu - kenties soinnun takia: kun musiikkia on haluttu ohjata. Tehdä saa ihan mitä vaan (vapaus on siis valita) mutta nuoteista ei voi hypätä koska sitä ei edes kuule.

    Vapaus on siksi vaikea käsite. Goethe tajusi paljon mutta vielä enemmän tunnetutkija Jon Elster ja 60-luvun tutkijat (esim. Festinger joka käsitti kognitiivisen dissonanssin, Katz joka mietti miksi signaaleista ei vaan saanut puhua millään vaikka niistä tiedettiin ja kulttuuritutkijoiden taju siitä, että kulttuuri on yksilöä vahvempi (isomorfinen tila)
    mutta kuinka ollakaan niin tieto, mikä hyvänsä joka muuttaisi myös laulun nuotit ja soundin joutuu aina unholaan ja se tieto, joka on tulkittu ns. hyväksi saa jatkaa matkaansa kohti uusia löytöjä.

    Jumalan kannalta Jumala ei enää silloin katso lajien säilyvyyttä vaan ihminen on itse ruvennut sitä junailemaan tiedon rankkauksen kautta. Rankinglista ei siis olekaan luonnon oma vaan itsevalittujen oma miksi tieto vääristyy pitkällä tähtäimellä.

    Minä sain pelkkiä ykkösiä filsofian alkutenteissä, joten voitte unohtaa mitä sanoin.

    VastaaPoista
  13. JarMom

    Kommenttisi sisältö- ja tyylipisteet tällä kertaa: 9½/10..;)

    VastaaPoista
  14. Vaikea asia. En usko, että mies pystyy läheskään ymmärtämään miltä naisesta seksuaalinen ahdistelu tuntuu. Luulisin, että siinä missä se on miehelle harmittoman tuntuista leikkiä, naisen päälle vyöryy paitsi ahnas katse niin vuosisatainen painolasti sortoineen kaikkineen. Avuttomuuden tunne ei liene kovin miellyttävä.

    Pelkkä katse voi joskus olla haavoittava. Tuijottaessaan mies samalla riisuu. Katseen kohde tietää sen ja kokee avuttomuuden alastomuuden kautta: aivan kuin olisi unohtanut laittaa paidan päälle kotoa lähtiessään.

    Heteromiehet ehkä pystyisivät käsittämään sen sitä kautta, että ajattelisivat miltä homomiehen tuijotus tai kouraisu voisi tuntua.

    VastaaPoista
  15. En tahdo valaa öljyä tuleen, mutta JarMom on oikeassa esimerkiksi siinä, että sosiaalietuuksien kanssa pelatessa totutut laillisuuden ja hyvän hallinnon pelisäännöt ovat siististi käyttämättä. Jos parempaan ei pystytä eikä pyritä, olisi asianmukaista perustuslainsäätämisjärjestyksessä säätää nykyiset vain nimellisesti lailliset Kelan päätöksentekomuodot muutoksenhakuineen avoimesti venäläisen ruletin tai muun paremmin totuutta vastaavan terminologian mukaisiksi. Hiemanhan siinä voisi Euroopan Neuvostolta tulla noottia, mutta neuvotonooteista on selvitty ennenkin.

    Jottei tämä menisi hannukarpomaiseksi, jätän esimerkit selostamatta, mutta meitä on ollut juristeja kaikilta aloilta kaksi ja kymmenen ihmettelemässä usein ja urakalla. Kantelu oikeusasiamiehelle on jäänyt tekemättä vain, kun taloudelliset intressit ovat toistaiseksi olleet häirikkömaineen saamiseen verrattuna mitättömät.

    VastaaPoista
  16. ad Jarmom:

    Et sitten puhunut äitiäsi ajoissa kunnialliseen itsemurhaan.
    Miksi vihaat äitiäsi?

    VastaaPoista
  17. Se kieltämättä voisi olla ratkaisu yliopistojemme meneillään olevaan hallinnonuudistukseen.

    Onko byrokraateista todellakin puute?

    VastaaPoista
  18. Petja Jäppiselle:

    Kunnallisen kunniallinen itsemurha suorituu kummallisesti ihan itsekseen, mutta hitaasti. Mutsi kyllä sanoi ettei mene sotaveteraanina yksityislääkärille kuin väkisin.

    Äitiäni en vihaa koska kertomansa mukaan nauttii vieläkin miesten katseista ja haluaisi tulla pimeässä riisutuksi. Ilman tuollaista aktia ei minuakaan kuulema olisi olemassa.

    Asiakaspalveluissa on olemassa listat, joilla takuu ja virhevastuu eliminoidaan. Samanlainen lista onko valtiollisella ja kunnallisella tasolla käytössä?

    The Dark Mahler Symphony No 2.

    VastaaPoista
  19. "nää näit' ei lihanne,
    ei mahda maa;
    nais-iki-ihanne
    meit' johdattaa."

    Ja suunta oli?

    Veikkaanpa, että mitään suuntaa ei empirian tasolla ole (paitsi ehkä entropia prosessina), joskin mielikuvituksemme ja kontrafaktuaalinen ajattelu tietysti mahdollistavat mitä villeimmät ja järjettömimmät vaihtoehdot.

    'Lisääntykää ja täyttäkää maa' on joka tapauksessa suuntaa vailla olevalle ihmislajille sekä välttämättömin että kohtalokkain - jopa tuhoisin - 'käsky'.

    Ihmiselämä on - myyttistä termiä käyttääkseni - demiurgin tai sekä modernimmin että buddhalaisemmin ilmaistuna jonkinlaisen 'evoluutio-jumalan erehdys'.
    Sartren sanoin: 'ihmisen elämä on tarpeeton kärsimys'.

    Kautta aikain 'joka 2½:s' onkin miettinyt, missä meni/menee pieleen, kun ihmiset ovat yhä edelleen itsekkäitä sikoja, ajat muuttuvat entistä omituisemmiksi ja 'happi sekä älli loppuu pyörryttää - apuva!' kuten James Potkukelkka huutaa.

    *
    Ehkä voimme tässä kohtaa lempeästi hieman naureskella Goethen kustannuksella.

    Faustin viimeisessä säkeessä 'onnellinen dementia' lienee jo kolkutellut yli 80 vuotiaan Mestarin tietoisuuden portteja 'henkisen ulosottovirkailijan' roolissa.
    Sopii nimittäin muistaa Goethen 'retkahdus' itseään yli 50-vuotta nuorempaan neitoon juuri näinä vanhuuden päivinään.

    Kaiken lisäksi vanha realisti/panteisti oli vuotta ennen kuolemaansa löytänyt itselleen 'uskonlahkon':

    '... Now in my old age, however, I have learned of a sect, the Hypsistarians, who, hemmed in between heathens, Jews and Christians,...(wikipedia)

    Ei-kristilliset metafyysikot (ei kuitenkaan Nietzsche, joka ei mahdu mihinkään aatteelliseen sapluunaan - ei edes crocelaiseen 'fasismiin') ovat aina etsineet vaikutteita tällaisista omalaatuisen eklektisistä lahkoista, joten ei ihme, että: 'Goethe is remembered with special fondness by followers of 20th century esoteric figure Rudolf Steiner.' (wikipedia)

    Goethen loppuun siis liittyy naismystiikkaa ja muita gnostilaisia sekoiluja. Mutta onneksi kuolema oli armollinen ja 'otti' Goethen pois tästä elämästä ennen lopullista sekoamista. Valitettavasti se ei ollut yhtä armollinen esimerkiksi Nietzschelle...

    *
    Kuolema on siten sattumanvaraisuudessaan yhtä epäoikeudenmukainen (= oikukas eli itse asiassa armollinen) kuin elämä.

    'Näkymättömän käden uskovaiset' (mm. Nokian, Stora Enson ja TeliaSoneran uusliberalistiset kirkot') saattaisivat tosin väittää, että 'kellä tuuria on kellä ei' - ja että juuri se on todellista oikeutta.

    Mutta oikeus ei ole sama asia kuin tuuri eli sattuma tai mielivalta. Pikemminkin sattuma ja mielivalta on samaistettavissa armoon, koska armo (ja siitä päättävä) on kaiken oikeuden ylä- ja ulkopuolella, mutta jos 'armon' (mielivallan) periaate legitimoidaan ihmisen toiminnan perusperiaatteeksi myös taloudellisen toiminnan tasolla, on päädytty mystifioimaan mielivalta (riisto, kusetus) normatiiviseksi oikeudeksi.

    Mainitut kirkot pitäisikin kieltää fasistisina, mutta niillä on liikaa rahaa (=valtaa) ja 'Pörssin Pyhä Henki' tukenaan. Emme mahda niille mitään - vai?

    VastaaPoista
  20. JarMom on käytännössä törmännyt samaan mistä Loka Laitinen kirjoittaa Iltalehden kolumnissaan Naisia ikävä 9. helmikuuta 2008. (Anteeksi mainos ja anteksi rinnastukseni.)

    Esimerkiksi Tampereella on sairaaloissa ollut vuosien ajan ohje, ettei yli 80 vuotiaita enää aktiivisesti hoideta. JarMomin esimerkin mukaan sama tarkoituksenmukaisuus on vain lavennettu ja syvennetty.

    VastaaPoista
  21. Luin kauan sitten, että Goethe ei ajatellut ollenkaan kuolemaa ja vanhana miehenä tietäessään kohta kuolevansa hän joutui parina viimeisenä elinviikkonaan suunnattoman kauhun valtaan.

    VastaaPoista
  22. Kunnallisen kunniallinen itsemurha suorituu kummallisesti ihan itsekseen, mutta hitaasti.

    Entäs kunnallinen itsemurha?

    VastaaPoista
  23. ad Kortelainen:

    Eikö sinua koskaan ole nainen riisunut katseellaan, kun puhelet kuin tallisssa kasvanut. Katseella riisuminen on kaksisuuntainen tie, sen kyllä naisetkin osaavat.
    Eivätkä puheissaankaan jää pekkaa pahemmiksi, ovat monesta parempiakin.

    VastaaPoista
  24. Ad Anna Amnell:

    Myös Verdin Requiemistä on sanottu, että siinä ilmaisee itseään vanha ateisti.

    "Libera me de morte aeterna" onkin kuin sävelletty kammiovärinkohtaus.

    Todellisuudessa taustalla oli ainakin vanhus-kaveri Manzonin kuolema.

    VastaaPoista
  25. Ad Hissipoika:

    Minua ei kukaan täyspäinen ihminen riisu edes katseellaan.

    Toiseksi naisten puheissa ei ole samaa alisteista historiallista rasitetta kuin miesten.

    Ja kyllä olen pikkuisen feministi. Mutta ihan pikkuisen...

    VastaaPoista
  26. Kemppinen kirjoitti:

    "Myös Verdin Requiemistä on sanottu, että siinä ilmaisee itseään vanha ateisti.

    "Libera me de morte aeterna" onkin kuin sävelletty kammiovärinkohtaus.

    Todellisuudessa taustalla oli ainakin vanhus-kaveri Manzonin kuolema."


    Verdi oli säveltänyt Libera me -osion jo 1868 meillekin yhä tutun säveltäjä Rossinin kuoleman muistoksi. Syvästi uskonnollinen Manzoni kuoli 88-vuotiaana 1873 ja Verdin hänen muistokseen säveltämänsä Requiemin (johon Libera me -osio liitettiin) ensiesitys oli kuoleman 1-vuotispäivänä, siis 1874. Tuolloin ateisti-Verdi oli tietääkseni hyvinvoiva 61-vuotias, hän kuoli vasta 1901.

    VastaaPoista
  27. Rauno joutuu hieman muuttamaan suhtautumistaan. Kas kas, oli hän sittenkin Mies eikä käsiä taivaisiin nostava Filosohva.

    Tyylipisteitä sinulle RR. Olet hassu ja olisi kiva tietää kuka olet - sinäkin. Minulla ei silti soi; edes edes ring, ring slå en signal (Abba)
    vaikka sitä juuri kuuntelin youtubesta. Tuli niin hauskat muistot mieleen ajoista, jolloin meinasin päästä Espooseen katsomaan heidän museioita (ovat niin uusia).

    Se oli sitä aikaa kun vielä naurettiin. Nyt on vain lihottu ja oltu Dostojevskijn kanssa samaa mieltä: kvickhet och etiskhet är aldrig i samma person. En ole siksi enää kvick. Olen vain. Olen minäkin. Jos saan olla.

    VastaaPoista
  28. Jos oikein tarkoin mietin, hymyni naiselle on toisenlainen kuin miehelle. Sanon kepeästi naiselle muuta kuin miehelle. Hyvät tavat, ovien aukomiset, istumaan päästämiset saa lähinnä osakseen nainen. Hyvänen aika, olenkohan koko ikäni harjoittanut seksuaalista häirintää.

    Maailma on murrosikäni jälkeen muuttunut niin etten sitä enää tunne. Tahtoo 50 -luvulle. Juniorit on selvästi pilanneet tän 2000 luvun kouhottamalla milloin mistäkin. Nyt ei sitten saa katsoa naisiakaan sillä silmällä. Jos näin on, lohduttaa, etten jääne mitään ilman. Elämässä on ne nuoren naisen keksimät miljoona epäkohtaa vähemmän, kun nauttii sen yksin.

    VastaaPoista