Sivun näyttöjä yhteensä

11. helmikuuta 2008

Tilakone

(Kuvassa saksalaisten maihinnousu Hankoon 1918. Taustalla hohtaa vasta syntynyt Suomi.)

Jatkan vielä tämän aiheestani, koska historian virheet ovat niin pitkäikäisiä että niitä on listittävä kuin luteita. Meillä on vielä työelämässä väkeä, joka ei itse tiedä saaneensa koulussa tai yliopistossa tuhdin annoksen hyvin huolellisesti valikoituja faktoja.

Jokainen asianajaja ja virkatuomari tietää, miten valehdellaan tehokkaasti tosiasioilla. Sen takia todistajanvalassakin luvataan kertoa kaikki totuus siitä mitään salaamatta.

”Suomi korotettiin kansakuntien joukkoon…” Sata vuotta kiivailtiin asiasta, jota tietämättä ei pääsisi oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Porvoon ns. valtiopäivillä 1809 tapahtuneeksi väitetty Suomen ”yhdistyminen” Venäjään olisi kukaties voinut tapahtua, jos olisi ollut olemassa ”Suomi”, mutta kun ei ollut. ”Yhdistymisaktissa” oli kompetenssivirhe.

Porvoossa oli paikalla erilaisia meikäläisiä ryyppyporukoita, joille paikalle kiirehtinyt keisari puhui jotain. ”Valtiopäivistä” väärennettiin myöhemmin kuuluisa maalaus. Miten satunnainen porukka Ruotsin kansalaisia olisi voinut pitää valtiopäivät? Kysymyksessähän oli maanpetos. Armeijakin taisteli vielä.

Jos kuitenkin kuviteltaisiin, että jokin ”Suomi” olisi kiirehtinyt keisarin alamaiseksi, olisi tarvittu esimerkiksi lakia säätävä kansalliskokous, jollainen oli puuhannut Ranskassa ja Yhdysvalloissa ja tavallaan Englannissa jo kauan aikaisemmin.

Venäläiset ja suomalaiset riitelivät sanoista ”valtio” ja ”kansa” sitten kun ne olivat saaneet nykyisen kaltaisen sisällön 1830-luvulla etenkin saksalaisten filosofien käsissä. Suomeen sana tuli myöhemmin. Ruotsiksi se oli stat, ranskaksi état.

Käännös nykykielelle olisi ”tila” samassa mielessä kuin tekniikan termissä ”tilakone” tai sanottaessa, että joku henkilö on putkaan pantaessa surullisessa tilassa.

Konstituutio eli nykyisin perustuslaki oli 1800-luvun alussa sama asia kuin nykykielen ”järjestyssääntö”. Joissakin kielissä se tarkoittaa edelleen tilaa tai rakennetta, esimerkiksi ruumiinrakennetta (constitution). Kuuluisa, iso Oxford English Dictionary luettelee termin ensi esiintymiset.

Nation on niin vaikea sana että oikein. Muodosteena se on yllättävän myöhäinen – ei siis edes keskiajalla käytetty. Silloin tuo sana tarkoitti yliopiston osakuntaa, kuten ruotsissa edelleen. Käsitehurjastelu (Volk) sai vauhtia saksalaisilta ja johti hyvin tunnettuihin seurauksiin (Hitlerin ajan Volksdeutsch jne.).

Siltä varalta että tieto tästä blogista välittyisi Osmo Jussilalle, sellaisia terveisiä että luin eilen ja tänään hänen kirjansa Suomen historian suuret myytit ja päädyin karsimaan valmiin kirjoitukseni. Vaikka Jussilan kirja on rakenteellisesti vähän vaikea, kehotan lukemaan kirjakaupassa seisaallaan sivulta 263 alkavan lyhyen jakson uusimmista Suomen historian yleisesityksistä.

Jussila on lukenut ne paremmin kuin minä, joten voin vain sanoa, että yhdyn hänen arvioihinsa enkä käy toistelemaan samoja arvioita.

Henrik Meinanderin kirjaan liittyen esitän silti oman kommenttini.

Suomi ajautui kansalaissotaan ennen kaikkea siksi, että se oli Venäjän osa ja siten Saksan sotilaallisten toimien kohde.

Suomen falskein muistomerkki on Vanhan kirkon puiston saksalaisten vuoden 1918 ”vapaaehtoisten” hautamuistomerkki. Jo Osmo Apunen todisti, että Suomi oli Saksan vasallivaltio eli alusmaa huhtikuusta lokakuun loppuun 1918. Suomen historiassa avustusretkikunnaksi nimitetty von der Goltzin joukko oli osa Saksan maailmansotaa ja harjoitti täällä sotatoimia. Saksa ei missään tapauksessa olisi sallinut punaisten pääsemistä niskan päälle.

Lenin ei todellakaan lahjoittanut Suomelle itsenäisyyttä, vaan pani punaiset juoksemaan nyrkkiin.

Jussila jättää miettimättä, olisivatko hänenkin aivan oikein sangen vähäpätöisiksi asioiksi katsomansa ensimmäinen sortokausi (helmikuun manifesti – suurlakko 1905) ja toinen sortokausi olleet pohjaltaan Venäjän sotilaallisesti perusteltuja hankkeita. Mielipidetiedusteluja ei tarvittu – kartta riittää. Suomalaisiin ei ollut luottamista.

Saksalaisten sotaretki Suomeen on mainittu samaan hengenvetoon kuin englantilaisten mielenkiinto Muurmanniin. Englanti ja Venäjä olivat olleet samalla puolella.

Kun kaikille oli ilmeistä, että valkoiset voittavat, Saksalle vihamielinen Mannerheim oli pantava koko kentän miesvartiointiin. Tehtävän hoiti Rüdiger von der Golz.

32 kommenttia:

  1. Koska Mannerheimista tuli suomalainen?
    Vai tuliko?

    VastaaPoista
  2. Suomen falskein muistomerkki on Vanhan kirkon puiston saksalaisten vuoden 1918 ”vapaaehtoisten” hautamuistomerkki.

    Juuri siitä ohi kuljin. Liimaan illalla siihen sitten lapun:
    "Sankarivainaja, reipas ja nuori,
    Suomen puolesta otti ja kuoli.
    Väkisin se tänne tuli ja kuoli, jälkipolville jäi suuri huoli.
    Falskeista falskein on tää juttu,
    kun kiistakohteeksi joutuu salskee tuttu.
    Jussila se kirjaa pakertaa, Kemppinen sitä lukee ja nakertaa. Apunen se juttuaan todistaa ja kantaa,
    von der Golz aina apuaan antaa. "

    VastaaPoista
  3. Kemppinen on varmaankin ehtinyt lukaista Tuulikki Pekkalainen ja Seppo Rustonius – Punavankileirit 1918, suomalainen murhenäytelmä, jonka itse juuri luin. Ehkäpä polulaari opus, mutta käsittelee myös asiaan liittyviä aiheita suorasukaisesti.

    VastaaPoista
  4. Ad Petja Jäppinen:

    a) samaan aikaan kuin muistakin eli 1917
    b) suku oli asunut ja toiminut Suomessa 1800-luvun alusta
    c) itse tunsi luultavasti itsensä venäläiseksi vuoteen 1917
    d) opetteli ansiokkaasti suomea, joka oli 1918 aika alkeellista
    e) lipsahti vielä 1942 sanomaan saaneensa onnittelusähkeen neuvostovaltilta (valtioneuvostolta)

    VastaaPoista
  5. Jatkan minäkin historian pohdintoja, koska suomalaisia pidetään ympäröivästä maailmasta eristäytyneinä tolloina.

    Meiltähän puuttuu ihmistä ymmärtävä historiantulkinta, "menneisyyden hallinta", tai " kaveria ei jätetä", niin kuin nykyisin sanotaan.

    Ei haluta myöntää että 1900-luvun alussa kauhea hätä ja hirmuinen pelko oli vallannut mannermaalla läntisen ajattelun suuret sielut (Roomassa, Berliinissä, Pariisissa, Tukholmassa jne).

    Kommunistiset roskajoukot olivat rynnänneet läntisen sivilisaation kimppuun. Ikuisen onnen paratiisi ei enää kangastellutkaan taivaanrannan tuolla puolen, kuten ihmisille oli aina lupailtu, vaan sitä pantiin Venäjällä täyttä päätä täytäntöön Leninin johdolla.
    Suomalaiset seurasivat maailmanhistorian suurta draamaa näköalapaikalla. Osa kansasta hairahtui seuraamaan Pietarissa vallan kaapanneita idealisteja. Syttyi verinen sisällissota. Miten muuten olisi voinut käydäkään? Olivathan kontaktit Pietariin, suuren valtakunnan pääkaupunkiin, olleet sadan vuoden ajan hyvin tiiviit.

    Idealistisen seikkailun lopputulos tiedetään.

    Mutta miksi Venäjällä, enempää kuin muissakaan itäblokin maissa ei käynnistynyt 1990-luvulla sisäisiä puhdistuksia kommunisteja vastaa? Ilmeisesti siksi että intellektuellitkin myönsivät varsin laajasti olleensa utopistisen suuren harhan vallassa rakentamassa ihanneyhdyskuntaa.

    Sen sijaan suomalaisilta ns. älyköiltä näyttää täydellisesti puuttuvan kyky itsekritiikkiin, mutta ehkä Heinäluoman esimerkki avaa uusia näköaloja?

    Tuskin kukaan voi kuvitella Lipposen tai Zyskowiczin kaltaisten ”yli-ihmisten” myöntävän olleensa joskus missään asiassa väärässä, päinvastoin he inttävät olleensa jo ”silloin ja aina” voittajan puolella.

    VastaaPoista
  6. Hjalmar Schacht, Hitlerin talousministeri, kertoo muistelmissaan tapauksesta, jossa hän tapasi von der Goltzin joskus 30-luvulla. Jutussa ei ole muuta mielenkiintoista, mutta Schacht tituleeraa Goldzia "Suomen pelastajaksi". Mahdollisesti saksalaisilla todella oli sellainen käsitys.

    VastaaPoista
  7. Helmikuun manifesti – suurlakko 1905" on tärkeä ajoitus. Silloin syntyy suomalainen nationalismi.

    Se kyllä kannattaa aina ottaa huomioon.

    Jälleen kerran tulee todistettua akateemisen ja yleisen tiedon hämmentävän suuri ikäero.

    Jussilan tapauksessa noin 30 vuotta, sillä vuonna 1979 tämä kaikki oli jo ajateltu ja julkilausuttu.

    Nationalismia on vaikea ajattelusta tappaa, jos sitä ei tunnista syntyneeksi. Ehkä siinä yksi ko. teoksen vika.

    Sinänsä pätevä käsitehistoria sijoittaa suomalaisen nationalismin (idealistisesti) liian aikaiseksi (aiempien käsitehistorioitsijoiden päästä ulostulon mukaan) eikä tunnista sitä joukkoliikkeenä, joka kuitenkin on tärkeä, sillä silloin vasta poliittinen nationalismi on olemassa, kun siitä on tullut poliittinen ohjelma.

    Muutenhan ei tapahdu mitään. Tai paremmin, mikään ei muutu. Nationalismi on poliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on muuttaa kaikki. Välittämättä siitä, mitä se ajattelee historiasta.

    "Mä aattelin, että..." saa minut aina värähtämään...

    VastaaPoista
  8. Valtio ja kansa ovat kaksi eri asiaa, vaikka ne virkamiesten mielessä usein yhdistyvät samaksi asiaksi. Suomen kansa oli olemassa jo ennen vuotta 1809, vaikka valtiota ei vielä ollutkaan.

    VastaaPoista
  9. Falskeja tai ainakin korneja sota- ja 1918-teemaisia muistomerkkejä on maa puolillaan. Lapuan tuomiokirkon ympärillä on liuta sellaisia. Ehdoton suosikkini on Yrjö Liipolan "Kuoleva soturi".

    Kouvolassa taas on kookas suorakulmainen kivisärmiö, Itsenäisyyspatsas, jossa lukee: "Uhrimieli, sankaruus, isänmaamme voimakkuus".

    Eli kuten patsaasta kerrotaan: "Tavoitteena oli pystyttää muistomerkki "Kymenlaakson itsenäisyysuhreille". Uhreiksi luettiin vapaussodassa kaatuneet laaksokuntalaiset, Kymenlaaksossa murhatut valkoiset kansalaiset sekä muiden maakuntien uhrit ja heimosodassa henkensä menettäneet maakuntalaiset."

    VastaaPoista
  10. "Todistajanlausunto mitään salaamatta..."

    Minua vaivaa, onko historia ylimalkaan mahdollinen.

    Kaunokirjallisuutena kyllä. Romaanihenkilön tulee olla kyllin "suuri" ja "merkittävä", jotta hän kelpaisi "edustamaan" "aikaansa". Tapahtumien kulku on draama, joka aniharvoin olisi voinut johtaa muuhun kuin siihen, mihin se johti.

    Pekka Tarkalta olen lukenut, että alalla näyttää vaikuttaneen joitakin oppiriitoja, joiden syyt eivät voisi vähempää kiinnostaa. Omiin tarpeisiini riittää tietää, että Montailloun kaltainen mikrohistoria, tavallisten ihmisten elämän virtailu historian päähenkilöiden nostattamien myrskyjen aallokoissa on yleisesti laiminlyötyä. Ikään kuin ihmiskunnan hiljaisella enemmistöllä ei olisi ollut mitään sijaa omassa elämässään. Mahtoiko ennen 1900-lukua esiintyäkään sellaista, että tavallisten pulliaisten muistelmia keräiltiin arkistoihin tutkijoiden käyttöön?

    Onko ylipäätään mahdollista tunnistaa historiallisen ajan kuvauksesta aikaa, jonka itse on elänyt? Triviaali on todellista. Minun 1970-lukuni oli Muppet Showta ja Onnen päiviä, Sleepy Sleepersiä ja Lasse Vireniä. Sappernapperpippurimäntti ja sestertius olla arvoton. Mitä sanoo tähän historiankirja? YYA-sopimus, ETYK ja kommunikeat. Kansakunta rähmällään.

    Hm.

    Time on valinnut vuoden henkilöksi paavien ja poliitikkojen sijasta hahmon nimeltä "You". Jos "sinä" (minä) on se henkilö, joka johtaa informaatiovallankumousta, sen historiankirjoituksesta ei selviydy kirjoittamalla Bill Gatesin nimen joka toiselle sivulle, ei lähimainkaan.

    VastaaPoista
  11. Errata: Jukka Tarkalta. On taitoa olla nimissä näin tarkkana.

    VastaaPoista
  12. Varmaan Suomea ei lainopillisessa katsannossa ollut 200 vuotta sitten olemassa - mutta suomen kieltä puhuvaa ja siten ruotsalaisista täysin erillistä väestöä näillä nurkilla on asunut muutaman tuhat vuotta.

    Ellei mitään muuta meille suoda, niin suotakoon sitten edes alkuperäiskansan status.

    VastaaPoista
  13. Ad Bu J:

    Tosin on arveltu, että täällä oli kauan monta kansaa, suomalaiset, hämäläiset, karjalaiset...

    VastaaPoista
  14. Ad Sedis:

    Pelkään tarttua uistimeesi, koska nationalismi on toinen niistä asioista, joiden itsekin kuvittelin väistyneen, kunnes 1990-luku osoitti erehdyksen mittaamattomuuden.

    Se toinen on tietenkin ekshibitionistinen uskonto.

    VastaaPoista
  15. Kyllä tuossa kuvassa on maihinnousua enemmän kyse maasta poistumisesta. Väinö Enso, den stora, siinä hyppää melan varteen Kemijoen rannassa. Jäyhät sellumiehet miettivät syntyjä syviä.

    VastaaPoista
  16. Tehdääs vertailu Viroon. Lenin luovutti sekä Suomen että Viron Saksalle Brest-Litovskin rauhassa. Puna-armeija hyökkäsi sitten Viroon välittömästi Saksan antauduttua. Paremmasta ajoituksesta huolimatta virolaiset voittivat, vaikka von der Goltz hyökkäsi virolaisten selkään

    VastaaPoista
  17. Allekirjoitus Leninin.
    Ja jos nyt menet kemppinen sanomaan ettei hänen olisi pitänyt sitä tehdä...

    VastaaPoista
  18. aad herra kemppinen

    On valtava joukko ihmisiä edelleen
    maailmassa joilla on voimakkaita hengellisiä kokemuksia ja se on sillä lailla verrattavissa esimerkiksi hulluuteen ettei asiasta voi olla puhumatta. Kun mainitsit ekshibitionistisen

    VastaaPoista
  19. Mutta pitikö Mannerheim itseään suomalaisena ja jos niin missä vaiheessa.
    Missä vaiheessa hän muuttui bolsevikkeja vastaan juonittelevasta Keisarillisesta adjutantista Suomen kapinallishallituksen upseeriksi ja suomalaiseksi?

    Minulla on vähän sellainen maku, että vielä 20-luvun puolella. ja pitkään, paroni Mannerheim saattoi pitää sormiaan ristissä isänmaallisuudesta puhuttaessa ja yhteyden pito entisen esimiehen perheeseen hiipui vasta 30-luvulla.

    VastaaPoista
  20. Joudun toisinaan opettamaan melko pienille ihmisille historiaa ja törmään jatkuvasti ongelmaan käsitteistä (konnotaatioista puhumattakaan). Miten selittää jonkin ajan maailmaa käyttämättä käsitteitä, joita silloin ei ollut? Miten selittää lapselle, että ei, ei antiikin Ateenassa ollut homoja, vaikka miehet harjoittivatkin taivaallista rakkauttaan? ("Hyi, paniks ne tosiaan miehiä?") Miten selittää, että eipä oikeastaan ollut Kreikkaakaan siten kuin te sen nyt ajattelette? No, selittäähän voi, mutta kokeessa lukee kumminkin, että "kreikkalaisia olivat ne, jotka asuivat Kreikassa ja olivat yleensä homoja".

    Ymmärrän tieteen epätoivoisen pyrkimyksen mitään salaamattomaan totuuteen. Tiede pitäköön kuitenkin mielessään, että varhaiset historian totuudet opitaan hyvin nuorena koulussa, jossa opettajan viisaus ja kyseenalaistamisen kyky voivat olla hyvinkin vähäiset.

    Monilla ne totuudet jäävät viimeisiksi.

    VastaaPoista
  21. Hyvää tekstiä, reipasta. Reippailusta tuli mieleen kävelymaaottelut 60- luvulla Tampere- Turku.

    Vaikea mieltää M. ns. suomalaiseksi, eikä sitä ajatusta istutettu minun kouluaikanani koviin pispalalaisiin kalloihimme(eräs opettaja totesi: Ei puhu edes kunnon suomea, eli ope jakoi työvänluokan käsityksen miehen todellisista haluista palvella tätä kansaa). Tod. näk. Mannerheim odotti re-vallankeikausta idässä ja hyvää virkaa sieltä.

    Suomi syntyi ja kuoli talvisodassa.

    Voimme sanoa muistoissamme Suomi.

    Mitähän me jälleen olemme? Suomea puhuvia hämäläisiä(nokialaisia) ja varsinais-suomalaisia.

    VastaaPoista
  22. Jos Nikolai olisi ollut kaukaa viisas, olisi hän laittanut Mannerheimin sotimaan jääkäreitä vastaan.
    Olisipa mukava tietää mitä Mannerheim keskusteli tuolloin muiden suomalaisten upseerien kanssa jääkäriliikkeestä ja mitä hän sisimmässään asiasta ajatteli.

    VastaaPoista
  23. Falskein patsas -kilpailuun sijoittaisin myös Sodan naisten muistomerkin:

    http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=251

    "Sodan ajan naisen muistomerkki paljastettiin 12.10.1996. Muistomerkki on ensimmäinen valtakunnallinen sodan ajan naisen työtä arvostava ja siitä muistuttava patsas. Patsaassa on kahdeksan metriä korkea terästorni ja 7,5 metriä leveä harmaa paasi Kurun harmaasta graniitista.

    Polveilevaan paateen on veistetty kotirintamalla kodeissa, tehtaissa, maatiloilla ja laitoksissa työskennellyttä sekä rintamalla työtä tehnyttä naista kuvaavat reliefit. Reliefien välissä on kultaisin kirjaimin teksti "Sodanajan naisen kunniaksi" sekä vuosiluvut 1939-1945. Patsastoimikunnan puheenjohtaja Ensio Hukkataival sanoi paljastuspuheessaan terästornin symboloivan uhkaa, mutta ylöspäin nousevan muodon ennustavan samalla parempaa tulevaisuutta. Naishahmot muistuttavat kaikkien sodan aikana ponnistelleiden naisten saavutuksista Naiset huolehtivat sodan aikana Suomessa 400 000 miehen työpanoksesta omien tehtäviensä lisäksi.

    Veteraanijärjestöt, Kaatuneitten omaiset ja muut kansalaisjärjestöt käynnistivät patsaan suunnittelun 1985. Alun perin useasta pronssisesta naisfiguurista koostuvaa muistomerkkiä oli ehdotettu pystytettäväksi Hakasalmen puiston kalliolle Finlandia talon läheisyyteen, mutta 1989 kaupunginhallitus hyväksyi paikaksi Porthaninrinteen kallion. Monien vaiheiden jälkeen muistomerkki tilattiin kuvanveistäjä Heikki Häiväojalta, joka suunnitteli vertauskuvallisemman veistoksen."

    Ylöspäin sojottava terästorni symboloi kyllä kaikkea muutakin kuin uhkaa. Natsifallos yhdistää kaksi ensimmäistä alluusiota, joita molempia tietysti pyydän anteeksi. Paasi on tietysti bunkkeri.

    Sen päällä ryyppäävät helsinkiläismiehet tuovat patsaaseen oivan lisänsä.

    VastaaPoista
  24. Jääkärit olivat maanpettureita.

    Jääkäreille voisi laittaa muistolaatan aseman pisuaariin.

    VastaaPoista
  25. Japsi näkyy olevan porukan johdossa.

    VastaaPoista
  26. Mitä Suuriruhtinas Nikolaihin tulee, niin hän ei ollut viisas miltään etäisyydeltä.

    Eräs syy miksi minä olen monarkisti, on siinä, että hallitsija vastaa tehtävästä hengellään.

    1800-luvulla Venäjältä katkesi hyvä tapa tappaa huono hallitsija, tai tehdä siitä nukke.

    Aleksanteri I oli pystyvä mies.
    Veljensä Nikolai taantumuksellinen, mutta tehokas ja älykäs.
    Aleksanteri II oli älykäs, kaukonäköinen, pätevä hallitsija, joka pois otti orjuuden.
    Aleksanteri II suurin ongelma oli siinä, että hän ei panostanut varahevoselle; kun esikoispoika kuoli nuorena, oli hänen varamiehensa, Aleksanterin kasvatus laiminlyöty, tai oikeastaan, Aleksanteri oli koulutettu hyvin tehtäävään jota hänelle ei sitten suotu; Keisarin nyrkiksi.

    Aleksanteri III oli kuitenkin hyvä hallintomies, mutta hänellä ei ollut isänsä näkemystä.

    Nikolai II oli lahjaton, vätysmäinen ja mikä pahinta, ahkera ja tunnollinen, mutta vailla näkemystä.

    Jos hovi olisi ollut tehtäviensä tasalla, se olisi hankkiutunut eroon Nikolaista, pitääkseen Keisarin.

    Mutta sadassa vuodessa oli Venäjä menettänyt perinteensä järjestää hallinto huonon keisarin aikana, eikä kenelläkään ollut rönttiä tehdä velvollisuuttaan Keisaria kohtaan ja tappaa Nikolai.

    VastaaPoista
  27. Eiköhän Suomen kuoppaaminen ole sentään hieman ennen aikaista, vaikkakin toki muodikasta.

    Miten se Kari Suomalainen sanoikaan: historian kirjoitus on hyvin vaikeaa silloin, kun liian moni vielä muistaa.

    Ja eikö - pärkkele - keskustelu siitä, ovatko suomenruotsalaiset suomalaisia, ole käyty jo aikapäiviä sitten! Mannerheim syntyi Suomessa ja muutti Pietariin samassa iässä jossa minä muutin Tukholmaan - joten sydämeeni ihan sattuu täällä harjoitettu löpinä hänen kansallisuudestaan.

    Polvinen on kirjoittanut hyvin noista tasavallan syntyajoista, mm. jääkärien ja tsaarin upseerien suhteista.

    Ja vielä kumpujen yöhön: Suomessa asui joku tuhat vuotta sitten saamelaisia, suomalaisia, karjalaisia, hämäläisiä, ehkä kainuulaisiakin - mutta noista saamelaisia lukuunottamatta kaikki muut puhuivat samaa kieltä!

    Tekisi mieli ärähtää vielä meänkielestäkin Ruotsin pelinappulana, mutten kehtaa.

    VastaaPoista
  28. Petja Jäppiselle:

    Minkä orjuuden se hyvä tsaari poisti?
    Ei ainakaan maaorjuutta muuta kuin nimellisesti ja ehkäpä osin kruununtilojen maaorjille.
    Muut maaorjat joutuivat osin suurempaan velkaorjuuteen ja orjuuteen, kuin mitä sitä ennen.
    Esimerkiksi yksikään kyläyhteisö ei pystynyt velkaansa lyhentämään, vaan pystyivät maksamaan vain korkoja vuoteen 1917 mennessä.
    5-vuotissuunnitelmat, sisäinen passijärjestelmä ja muut valvontamenetelmät, joista Witte niin osuvasti kirjoittaa.

    VastaaPoista
  29. ”Suomi korotettiin kansakuntien joukkoon…”

    Kyllähän näin tapahtui. Ei ehkä juridisesti pätevästi, eikä suomalaisten taholta.

    Rooman tasavallan aika päättyi keisariaikaan ja ensimmäinen keisari oli Octavianus, myöhemmin Augustukseksi kutsuttu. Tämä veijari ei virallisesti ollut keisari, vaan pelkkä ensimmäinen kansalainen. Hän vastusti suunnattomasti diktaattorin valtaoikeuksien vastaanottamista, mutta kun kerran kansankokous vaatimalla vaati, niin hän suostui ottamaan vallan käsiinsä. Ja niin hän hallitsi kansan vaatimuksesta.

    Sama kaavahan tuossa "Suomen takinkäännössä" on. Keisarin kannalta merkittävät tekijät olivat:
    1. Viholliselta oli vallattu maata.
    2. Valta piti vakiinnuttaa nopeasti.
    3. Vallan vakiinnuttaminen piti saada legitimoitua vallatulla alueella ja ulkovaltojen silmissä.

    Mikä siis neuvoksi? Ratkaisu: Suomen valtiopäivät "yhdistävät" Suomen Venäjään. Mutta ensin tarvitaan "Suomi". Tämän vuoksi keisarin etu oli korottaa Suomi kansakuntien joukkoon ja tulla huudetuksi kansakunnan hallitsijaksi.

    Ryyppyporukoilta asiaa tuskin kysyttiin, kunhan puhuttiin lämpimikseen jotakin. Ja myytiin ajatus Suomen liittymisestä Venäjään. Ei siis valloitettu, jottei tapani löfingejä nousisi esiin. Ja vielä taistelussa olleen armeijan rootit ja spoofitkin rauhoittuivat ja asettuivat elämään laillisen esivallan alaisuuteen.

    Sodassa totuus on ensimmäinen uhri ja voittajat kirjoittavat historian. Tarkoituksenmukaisuus on tarkoituksellista.

    Autonominen asema ja suuriruhtinaan titteli tulivat kylkiäisinä ja kuuluvat palatsivallankumouksen sumuverhoon.

    Pyhä pohjimmainenhan yritti muuten samaa strategiaa Kuusisen hallituksella. Ei vain onnistunut.

    Mitäs siellä Saarnaajassa sanotaankaan: ... mitä on nyt, on ollut ennenkin ja tulee olemaan uudestaan... Eli vanhan Octavianus-veijarin konstit säilyvät käytössä edelleen ja tulevaisuudessakin joku aleksanteri huudetaan hallitsijaksi ikuisesti kiitollisen kansan toimesta.

    VastaaPoista
  30. Kommenttien äärellä voi vain ihmetellä, miten mainioita ajattelijoita ja teoreetikkoja surkeastakin sakista jalostuu.

    VastaaPoista
  31. Oliko Mannerheimin nuoruudessa ajatusta kansallisesta identiteetistä?

    Mikä oli määräävämpi asia Mannerheimille, kansallinen, ammatillinen vai luokka identiteetti?

    Oliko Mannerheim ensin suomalainen, keisarin upseeri vai paroni?

    Oliko suomalaisuus paroni Mannerheimin varahevonen?

    Mitä merkitsee suomalaisuus ylipäänsä?

    Kuka määrittelee sen?
    Minusta on loukkaavaa että Pähkinäsaaren rauhan rajana takana asuvat novgorodit ja ruotsit nimittelevät itseään suomalaisiksi. Sellaisesta menosta pitäisi määrätä raippoja.

    VastaaPoista