Sivun näyttöjä yhteensä

16. helmikuuta 2008

Siltalan pehtoorit

Hauska ja helpottava tieto, että Siltalan pojat, Touko ja Aleksi, ovat siis lähteneet lätkimään WSOY:ltä.

Kirjankustannusalalla on Suomessa vallinnut viimeksi kuluneet sata vuotta keskinäisen arvostuksen salaliitto. Siltalat nauttivat arvostusta.

Kotimaisista ja etenkin ulkomaisista tekijöistä on kilpailtu ankarasti ja ajoittain kyseenalaisin keinoin. Kollegoista on puhuttu pahaa, kuten kaikilla muillakin eläm’n aloilla. Taukoamatta on liikenteessä uskottavia henkilöitä, nimittäin kirjailijoita, jotka todistelevat vastaantulijoille, että eri kustannusjohtajat ja toimittajat eivät ymmärrä kirjallisuudesta enempää kuin sika hopealusikasta, eivätkä tarkemmin ajatellen senkään vertaa.

Sekin kuuluu asiaan.

Tunnen Toukon. Hänellä – useiden muiden ohella – on jopa taito tulla toimeen raivoavien kirjailijoiden kanssa.

Veljekset perustavat oman liikkeen sävyisästi ja ovia paiskomatta.

Jo silloin kun lehdissä kerrottiin WSOY:n hollantilaisesta johdosta ja oikeastaan jo Sanoma Oy:n oston jälkeen, yritysten toimintatavoista tietäville pyrki tulemaan kalsea olo.

Tilanne on siis suhteellisen lyhyessä ajassa muuttunut sellaiseksi, että meillä on vain muutamia korkealaatuisia kustannusliikkeitä. Tammi on vieraan omistuksessa, mutta laadussa ei ole nokan koputtamista.

Laatua mittaan sillä, että liike julkaisee hyviäkin kirjoja sellaisella vedenpaisumuksen aikaisella periaatteella, että vasta tilinpäätöksen yhteydessä katsotaan, meneekö kirjahomma punaiselle. Suurliikemiehet ja taloudelliset ihmeparantajat haluavat, että jokaisen tuotteen, eli siis tässä tapauksessa kirjan, olisi oltava kannattava.

Noihin korkealaatuisiin pikkufirmoihin muuten kuuluu myös Otava, joka on oppikirjoista huolimatta pieni kustannusliike.

Ruotsissakin on nähty, että taitava ja ahkera kustantaja voi tulla toimeen eli pysyä hengissä pienillä rahoilla ja suppealla tuotannolla.

Pullonkaula on kumminkin jakelu.

Toivon että veljekset tutkisivat myös verkkomyynnin mahdollisuuksia, koska se alkaa jo olla keino pitää varasto eli varastoon sitoutunut raha kurissa. Lisäksi ihmiset alkavat oppia ostamaan tai ainakin tilaamaan kirjoja verkosta.

Jos minulta kysyttäisiin – en neuvo kysymään, koska oppejani ei kannata uskoa – miettisin yhteistoimintaa myös antikvariaattien kanssa. Jos antikvariaattiin yhdistäisi Lulun kaltaisen on-demand –painatuksen, niin…

Pääasia meinasi unohtua. Tarjoan kaikkea apua. On aina hyvä, kun on tuttu tuomari, varsinkin tekijänoikeusasioissa.

Kirjoja en aio kirjoittaa.

Lukijoille, jotka kenties ihmettelevät, muistutan Hannu Tarmion eli Touko Siltalan muinaisen esimiehen säännöstä: media-alalla toimivista henkilöistä 95 % on täysin soveltumattomia tehtäviinsä, ja jäljelle jäävät 5 % joutuvat muun ohella kantamaan häpeän tuon enemmistön toiminnasta.

En tuota Aleksia pahemmin tunne, mutta väittäisin, että veljekset kuuluvat kummatkin tähän viiteen prosenttiin.

Heistä ei olisi kulttuuriministereiksi.

Kaveri kiinnitti huomioni HS Nyt -liitteen (s. 20) ilkeään harhautukseen, kun M. Guzeninalta kysyttiin kantaa Gallen-Kallelan maalauksen ”Taistelevat metsot” saattamiseen yleisön nähtäville, ja tämä onneton vastasi jotain pyöreän perusmyönteistä.

Vähän niin kuin entisen julkkiksen mielikirja, Aleksis Veljeksen Seitsemän kivestä.

34 kommenttia:

  1. Kemppinen. Viehättävintä sinussa on sinun ilkeytesi.

    Se nostaa minusta lämpiman tunnistuksen: "ihminen!"

    VastaaPoista
  2. Niinpä, Kemppisen blogit kuulostavat erikoisen hyvin hänen radioääneltään. Ja muutenkin.

    VastaaPoista
  3. Jukka kirjoitti:
    Kaveri kiinnitti huomioni HS Nyt -liitteen (s. 20) ilkeään harhautukseen, kun M. Guzeninalta kysyttiin kantaa Gallen-Kallelan maalauksen ”Taistelevat metsot” saattamiseen yleisön nähtäville, ja tämä onneton vastasi jotain pyöreän perusmyönteistä.

    Eduskunnan sukupuoliseen häirintään liittyvän kalabaliikin yhteydessä Guzenina uhkasi "kyniä munat" äijiltä. Mitähän tällä Aristoteleen kantapään fraasirikostuomion ansaitsevalla lausumalla tarkoitettiin? Genitaalialueen epilaatiota?

    VastaaPoista
  4. Minä olen samaa mieltä, että ihmiset sairastuvat tehtäväänsä ihan kuten taitelija, jonka on pakko miettiä kuka ostaisi hänen taidettaan: äkkiäpä on merkit ruvennut myötämieliseksi ja näinollen taiteen kipupiste katoaa. Sitähän suomalaiset kirjailijat ovat aina valittaneet ja siinä on juuri taiteen paradoksi: pakon edessä ei juuri synny tuskaa itse taiteen kipupisteistä vaan ainoastaan elämisen kipupisteistä. Fokus karkaa.

    Pedagogiikan kipupisteet löytyvät sieltä missä aistit ovat huonosti kehittyneet: kaikki se, mikä edistää oppimista tai ymmärrystä silloin kun aistit ovat vaillinaisia ovat samalla tie oikeaan pedagogiikkaan. Huomasin tämän Hanasaaressa:

    http://papunet.net/tikoteekki/index.php?id=857

    Puhukaa merkkien antamisesta, merkkiteorioista kuurojen asiantuntijoiden kanssa (miksikö Ponssen veljesten bisnis oli niin voitokasta, voimme kysyä ja miettiä miksi Sievin kunta on lähtenyt lahjoittamaan kannettavat tietokoneet oppilailleen nostaakseen juuri oman kunnan sivistystä on hyvä kysymys, joka voisi olla 95% pelkkää typerää arvailua mutta voisi sisältää 5% oikeaa vastausta: siksi koska se on kannattavaa). *

    Jos sukulaisia on kuurovammaliitossa, kasvatustieteessä ja vieläpä bisniksessä niin kompetenssin muodostelma on aika kova. Tämä tuli mieleen vain Remeksen nimestä vaikka ei olekaan kirjailija.

    Kun verkostossa ollaan osaavia tietynlaisen kompetenssin osalta sen yhteisvaikutus on juuri sitä mistä raivoisat kirjailijat voisi kertoa: verkostot syövät jäseniään mutta raha valuu toisille verkoille. Onko tämäkin tie se, minkä vanhat kustantamot nyt kohtaavat? Siinä mielessä hyvä, että tulee uusia ja ruohojuuresta alkavia.

    .....

    *)Mutta kelle kannattavuus on suurin on sitten aina toinen kysymys ja missä suhteissa kannattavuus on kokonaisarvoon. Tämä on vapaa valinta maassamme - saa olla renki tai saa olla johtaja tai voi olla molemmat jos ei ymmärrä merkkejä riittävän tarkasti. Tosin kannattavuus tulee yleensä suhteessa 80/20 eli se, jolla on korkein arvojohtajuus saa 80% muiden työstä ja edustaa vain 20% työstä. Päinvastaisesti ne, jotka tuottavat laatua tai sisältöä ovat aina häviöllä sillä totuus on häviöllä lännessä jos ja kun fokus on pelkästään taidoissa (myydä, verkostoutua, tulla uskotuksi) eikä myös tiedoissa (ostaa, vapautua sosiaalisista paineista, uskoa muita ja hyvää).

    Jos tätä sitten problematisoitaisiin vielä lisää voitaisiin kysyä miksi firmat silti palkkaavat pääsääntöisesti tuota ensimmäistä kategoriaa ihan aivotutkimusten mukaan ja sen synkronisoitu yhteys diskurssiin ja monivalintatehtäviin. Luulisi, että firma jonain kauniina päivänä menettävät kaiken luovuuden ja sen mukana kilpailukyvyn jos näin yksipuolisesti kaavaillaan ns. arvoa.

    ?
    Oliko tässä liian monta siltaa?

    VastaaPoista
  5. Ehei, Petja Jäppinen, ei ilkeys.

    Olipa kerran nuoruudessani muuan professori, joka sanoi runsaasti puhuvalle opiskelijalle: "Olkaa hiljaa, kun Te ette tiedä mitään."

    Se oli ilkeää, teitittelyä myöten. Kemppinen taas häijyää vain niille, jotka tietävät. Minusta se on inhimillistä. Viehättävää ainakin. Minäkin kannatan rintaan puukottamista.

    Itseensä kohdistuvan ilkeilyn sietämisessä Kemppinen on aika hyvä. (Tai sitten hän itse kirjoittaa kaikki piikikkäimmät puheenvuorot blogikommentteihin.) Siitä tulee vapaa ja onnellinen olo. Kun ilkeys virtaa vapaasti, se ei merkityksellisty pahastikaan.

    Parnasson blogissa Siltala-keskustelu näkyy luisuneen ihmettelyksi siitä, saako sanoa toisista nimeltä mainiten ilkeää, ja jos, niin nimimerkilläkinkö, ja onko blogin pitäjä arka ja ahdasmielinen, jos sensuroi sitä ilkeyttä. Sympatiani ovat jotenkin epäloogisesti päätoimittaja Papinniemen puolella.

    VastaaPoista
  6. Samaan kiinnitti huomioni mies aamiaispöydässä.

    Maria Guzenina-Richardson ei ollut tässä pelkästään onneton tunari, vaan tämä käsittääkseni kuvastaa yleisempääkin tiedon tasoa taiteista.

    Meille on tulossa innovaatioyliopisto, johon taidekasvatuksen sisälle kuuluu taidehistoria aivan oleellisesti. Taidekasvatus toimii nyt Taideteollisessa korkeakoulussa.

    Miten kansanedustajat kykenevät päättämään isoista rahoista jos he eivät edes tiedä mistä on kyse?

    Kansanedustajien pitää olla miten se nyt oli, rehellisiä ja kyvykkäitä kansalaisia. Sivistyksestä ei puhuta mitään.

    VastaaPoista
  7. Muna vai kana

    Eduskunnan aloitettua istuntokautensa yksi asia on ollut ylitse muiden kaikissa puheissa ja otsikoissa: eduskunnassa tapahtuva seksuaalinen häirintä.

    Demarikansanedustaja Maria Guzenina-Richardson julisti juuri eduskuntaviikon kynnyksellä, että jos joku tulee hänelle jotain ehdottelemaan, niin hän kyllä näyttää mitä tapahtuu.

    Guzenina-Richardson lupasi ”kyniä munat” äijältä, joka tulee hänelle sopimattomia puhumaan.

    Hämmästyksen sormi meni nyt kyllä ällistyksen suuhun. Mitä edustaja Guzenina mahtaa tarkoittaa munien kynimisellä?

    Käytettäisiinkö kynimisessä kynää? Haluaisiko entinen musiikkikanavan juontaja-toimittaja jotenkin kynällä osoittaa oman näkökulmansa mahdolliselle ehdottelijalle?

    Vai olisko mahdollista, että Guzenina viittasikin alkuperäiseen kynimiseen, siis höyhenpeitteen poistamiseen. Minkähänlaisten kalleuksien kanssa Guzenina lie ollut tekemisissä, jos niitä voi kyniä höyhen kerrallaan.

    * * *

    Guzeninalle ehkä kävi, kuten joillekin ei-keskustalaisille ihmisille joskus käy. Tuli käytettyä perustuotannon maailmaa liippaavaa ilmaisua, jossa niin sanotusti puurot ja vellit menivät sekaisin.

    Muna on se, joka periaatteessa on ennen kanaa, tosin tästäkin tiede hieman kiistelee. Munia ei kuitenkaan yleensä kynitä. Eikä muuten kanojakaan. Yleensä asia on niin, että ”kana jäi kynimättä”. Joskus kana kylläkin uhkaa näyttää, mistä kana pissii.

    Että näin on närhen munat.

    Ja vielä tiedoksi Porttivahdin kielitoimistolta: jos nyt haluaa jotenkin ahdistelijoiden tai muiden kalleuksiin voimakkaasti puuttua, kynimisen sijasta keinoksi suositellaan kuohitsemista tai kastroimista, se on kynimistä tehokkaampaakin.

    Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa /Mäntyniemen Porttivahti Lauantaina 09.02.2008

    VastaaPoista
  8. Petja !

    Kemppinen varmaan osaisi olla ilkeä, jos tahtoisi. En epäile. Mutta näistä pakinoista en ilkeyttä löydä, ironiaa kyllä.

    Ironia (ja serkkunsa Parodia - äpäräSatiirista puhumattakaan) onkin vaikea tyylilaji. Myös lukijalle.

    VastaaPoista
  9. Kalapuikkoviiksi, tajusin vasta kommenttisi luettuani, tuon toimittajan miinan. Noihin menee helposti, vaikka suoraan kysyttäessä tietäisikin oikean tekijän nimen.

    VastaaPoista
  10. Kemppinen:
    Toivon että veljekset tutkisivat myös verkkomyynnin mahdollisuuksia, koska se alkaa jo olla keino pitää varasto eli varastoon sitoutunut raha kurissa. Lisäksi ihmiset alkavat oppia ostamaan tai ainakin tilaamaan kirjoja verkosta.

    Niin, em. asiassa olen samaa mieltä. Itse sain tässä mailiini kerran kerran tämänkin näköistä palautetta, nimellä, (tarkistin).

    " ....Luin artikkelisi Facebookista tämän aamun Hesarista.
    Olen itse verkostoitunut eri sosiaalisilla platformeilla vuodesta 2005. Olen myös myynyt kirjaani yli 40 maahan näiden verkostojen kautta. Pidänkin itseäni sekä verkostoitumisen että verkostojen hyödyntämisen pioneerina Suomessa.
    ... "

    VastaaPoista
  11. "Guzenina uhkasi "kyniä munat" äijiltä. "

    Tämähän on aivan herkullinen möläytys. Toisaalta, jo nyt monet, esimerkiksi Hollywood-tähdet tekevät noin. Sitä vain kutsutaan nimellä trimming tai waxing. KVG

    100 vetoa, että Maria G-R ei tiedä että kynä tarkoittaa samaa kuin sulka. Vasemman siiven viisi ulkoapäin laskettuna taisivat olla raapustamistarkoitukseen parhaita oikeakätisille. Rikkaissa maissa käyttivät hanhenkyniä, mutta suomalaiset, kurjat, joutivat käyttämään kanatuotteita.

    VastaaPoista
  12. No, tuollaiseen toimittajan (ilmeisesti?) kompaan lankeaminen kuin M. Guzenina voisi langeta ihan kuka tahansa. Huomaisiko sitä jujua edes aina?

    Sinänsä huvittava juttu.

    Mutta jos vastaaja olisi ollu L. Jaakonsaari tai T. Filatov niin olisiko se enää huvittanut. Kai se on vain kauniin naisen osa tulla pidetyksi sivistymättömänä tiettämättömänä.

    Mutta ei tämä ole mikään kannanotto M. Guzeninan puolesta eikä vastaan.

    VastaaPoista
  13. Taistelevat metsot

    Näissä tällaisissa on jotain samaa kuin lainkuuliaisten kauhistelulla lievistä rangaistuksista. Ikäänkuin tunnustaisi moraalisuutensa perustuvan sanktiouhkaan. Aivan kuin kulttuuri olisi tietämistä; ei ymmärrystä, taitoa, nauttimista.

    Korvataan YLE Teema Kulttuuriuutisilla (mainio ohjelma sekin kyllä, harmi että se mitokondrioitiin Kuuden uutisten solulimaan).

    VastaaPoista
  14. Kemppinen nostaa kissan poydalle valilla niskasta valilla taas hannasta. Kummastakaan kissa ei valttamatta tykkaa, mutta lopulta se on kuitenkin on poydalla.

    VastaaPoista
  15. Guzeninan vastaus HSNytille: "Tässä ajassa ehkä pelätään luovuutta ja koulujärjestelmä on pidättäytynyt liikaa pragmaattiseen perusoppiin. Taide kaikessa muodoissaan valaisee ihmissielua, ja on tärkeää, että meidän koulusysteemiin otetaan taidekasvatus syvempänä kokonaisuutena."

    Kysymyshän kuului: "Olet puhunut taidekasvatuksen puolesta. Pitäisikö Akseli Gallen-Kallelan Taistelevat metsot asettaa vihdoinkin julkisesti näkyville?"

    Guzenina ei siis vastannut juuta ja jaata toimittajan metso-typeryyksiin. Ehkä se oli hienotunteisuutta.

    Sama koski muitakin kysymyksiä.

    En nyt oikein ymmärrä, mitä tällä kaikella haetaan. Jotakin propagandakampanjaa naispoliitikkoa vastaan?

    Joko Espoossa lähetellään tekstiviestejä asiasta?

    VastaaPoista
  16. Käsitykseni mukaan moneenkin kertaan mainittu M.G.-R. on ihan nokkela, poikkeuksellinen demaritantaksi ainakin julkisuuteen antamansa kuvan mukaan.

    Sen vuoksi ja lausumastaan huolimatta pikkuinen ahven etutaskussani liikahti kuullessaan Madam Marian tulosta huolehtimaan tarvittaessa minunkin palleistani.

    VastaaPoista
  17. Pientenkin erien painatus (esim. digipainanta) voisi olla hyvä ratkaisu. Oikein hyvä ratkaisu olisi myös sellainen mitä voisi nimittää "autetuksi omakustanteeksi", kirjoittaja kirjoittaa, arvosteluttaa kirjan jollakulla joka osaa suhtautua aineistoon myös kriittisesti ja sitten sen tuottaa pienisssä erissä pieni kustantamo, joka auttaa myös jakelussa jos halutaan, jos ei haluta kirjailija itse myy hengentuotteen. Vähän samanlaista sydeemiä noudatatetaan ji nyt monissa paikoissa.

    VastaaPoista
  18. Guzenina on ehdottomasti paras puhumaan; hänen tukimiehensä, se Matti Putkonen, on jo varmaankin eunikki.

    VastaaPoista
  19. Off topic tai ei sittenkään.

    Veikö pikkuveli miestä, kuuluu päivän kysymys.

    Kirjallisuudessa taitaa olla useampia kuvauksia ikäänkuin pääministereistä ja niiden morsiamista.

    VastaaPoista
  20. Ad Omnia: sivuasia - Guzenina.

    Varmuuden vuoksi todistan täten, että ainakin minulle voisi milloin tahansa sattua sama.

    Ajattelen kirjoittaa erikseen poliitikkojen pilkkaamisesta. Minulle se on sparraamista - tönitään, ettei valppaus mene.

    Jos joku ei-poliitikko sanoisi, että Orville tai Wilbur Wright oli Georg Henrik von Wrightin Amerikkaan kadonnut isä, kommentoisin vain että "sillä lailla".

    VastaaPoista
  21. Jospa toimittaja ei tiennyt T. Metsojen tekijää ja MG on vain hienotunteinen ihminen, ei kaltaisemme bw?

    Pahemmin minusta harhautuvat ne kaikki nuorten talousasioiden tietämättömyyttä jeesustelevat, jotka jatkavat sen jankuttamista, että tutkimuksen mukaan 50 % tiedä mikä on korko!?

    Kun luin uutisen, rohkenin ikuisena epäilijänä epäillä väärinkäsitystä - niinpä luin ne tutkimuksen kysymyksetkin.

    Niissä testattiin pikemminkin taloustermien tuntemusta kuin itse asian ymmärtämistä. Vähän samaan tapaan kuin myyntivoitto ja ostohinta ovatkin "luovutusvoitto" ja "hankintameno".

    Onko oleellista eroa sillä, kumman valitsee koron merkitykseksi: rahan hinnan vai maksun lainaajalle?

    Kumman te valitsisitte? Toisesta saa papukaijamerkin ja toisesta aasinhatun.

    VastaaPoista
  22. Lautanen on nätti. Mistä kuva? Tuollaisen sillan yli minäkin halajaisin mennä kultani kera.

    VastaaPoista
  23. Ad Antti:
    Varastettu Googlen kautta. J. Hynnisen kanssa istuttuani jäi mieleen soimaan Mahlerin laulusarja, joten kun halusin helppohintaisen sanaleikin Silta-loista, hain Li Pon hengessä
    jade bridge

    VastaaPoista
  24. Politiikan halveksunta on saavuttanut huolestuttavia piirteitä.

    Valta on aina jossakin, mielellään julkisuudelta piilossa.

    Rusi haki korvausta Suomen valtiolta. Mikä se on, Suomen valtio, ja kuka sitä edustaa? Voiko 2000-luvun sivistysvaltioksi itseään kutsuvassa esiintyä kasvotonta valtaa?

    Ehkä Vanhanen- Ruusunen jupakassa haetaan ennakkotapausta jossa Suomen valtion pääministeri ei kuuntele anteeksipyyntöjä koska instituutio aina voittaa ihmisen?

    Politiikan vaihtoehto on harvojen hirmuvalta.

    VastaaPoista
  25. Joskus voi olla niinkin, ettei halua tyhmänkysyjää oikaista ja nolata, vaan vastataan tarkoituksellisesti "ohimennen".

    Ihmisluonteesta tulee "tänään" Neloselta elokuva klo: 01:15, joka perustuu Stanford Prison Experiment-kokeeesen. Wikipediasta löytyy lisää tietoa.

    Uuskirjallisuus+antikvariaatit+kahvilat.
    Kirjamyyntiä kahviloihin.

    VastaaPoista
  26. Voi harmi. Ja ehdin jo odottaa sitä Suomen historiaa:-))

    VastaaPoista
  27. Sedis kommentissaan ja Jukka vastauksessaan taisivat osua aika oikeaan. Tuollainen teinimäinen tekonokkeluus toimittajan taholta on vaivaannuttavaa haastattelussa. Fiksu ihminen ei turhaan ala moisesta jauhamaan, vaan menee eteenpäin ja suo kohteliaasti toimittajalle pienen onnenhetken. Tällaista tapahtuu usein myös töissä, kun joku noviisi alkaa esitelmöidä jostain perusasiasta "aivan uutena keksintönä". Silloin yleensä tulee ynähdettyä jotain epämääräistä tyyliin "just" tms., että päästäisiin eteenpäin asiassa.

    VastaaPoista
  28. Homo garrulus,
    kävin antamallasi Tikoteekin sivulla. En tiedä, mitä siellä piti nähdä, mutta luulen ymmärtäneeni, mitä tarkoitit. Yksi minua viisaampi mies kertoi joskus lampaista. Jos lampaalta peittää silmät, se alkaa vaistomaisesti imeä. Kuva kiehtoi minua. En tunne lampaita: en tiedä, pitääkö paikkansa.

    Valtaa en ymmärrä alkuunkaan. En näe sitä missään (en edes niitä näkymättömiä käsiä, Heikki Rönkkö). Tapsa P:n kanssa olen samaa mieltä pilkkaperusteiden mielettömyydestä.

    Hyllystäni löytyi tekstinpätkä. Tahdon sen nyt tähän. Päättäköön kukin, onko puhe poltteesta, sparraamisesta, liike-elämästä, kirjoittamisesta, kommunikaatiosta vai sielutieteellisistä seikoista. Saan siteerata vapaasti:

    "Ja maaherra lausui:
    'Kirjoittaminen perustuu kahteen asiaan.
    Ne ovat tuli ja liike.
    Tuli on tartutettava mieleen ja maastoon
    ja maasto on miehitettävä reippaasti.
    Ei anneta aikaa toipua yllätyksestä.
    Ei jäädä seuraamaan menestystä.
    Hyvin valmistellussa rynnäkössä
    tuli-isku on lamaannuttava
    ja liike viedään
    häikäilemättömästi loppuun.
    Takaa-ajo on sitkeää
    eikä viholliselle
    anneta rauhaa.'"

    JK

    VastaaPoista
  29. Sedis:

    Pitäisikö
    Gallen-Kallelan Mannerheimin
    edessä julkistaa kirja jos haluaa journalistien ryntäävän paikalle?

    VastaaPoista
  30. Rienzi kirjoitti:Aivan kuin kulttuuri olisi tietämistä; ei ymmärrystä, taitoa, nauttimista.
    Järkipuhetta!
    Hohhoijaa, miten meitä taas ”tyhmyys” nauratti. Kas, kun ei kukaan vielä sovitellut kynijä G-R:ia kulttuuriministerin pallille.

    VastaaPoista
  31. Tapsa p kirjoitti: "Onko oleellista eroa sillä, kumman valitsee koron merkitykseksi: rahan hinnan vai maksun lainaajalle?

    Kumman te valitsisitte? Toisesta saa papukaijamerkin ja toisesta aasinhatun."


    Nämä ja muut esimerkkisi osuvat lähelle keskeisaluettani, joten en lähtisi valitsemaan pienintä virhettä, tilanne ratkaisee; oikean termin käypä määrittely ei pariin sanaan mahdu.

    Mutta termeistä muuten: yleissivistävällä alueella niiden opettamista pitäisi paljon lisätä, mutta kuulustelua vähentää. Eri alojen sanakirjojen selaaminen on paljon kartan selaamistakin kiinnostavampaa, omassa tiedossa kun löytää aina niin paljon valkoisia länttejä (esimerkki Seppo A. Teinosen Teologian sanakirjasta - jos teillä on mielestänne käsitys siitä, mitä jumalointi on, tarkentakaapa kuvaa esimerkiksi latrian, dulian ja hyperdulian termien avulla).

    Termien avulla käsityskyky laajenee kun aivoihin saa lisää lokeroita ja kanavaverkon niiden välille.

    Muiden kuin asian todelliseen hallintaan pyrkivien ei sen sijaan ole tarpeen osata termien tarkkoja eroja ja vivahteita. Kauppahinnan ja hankintamenon, option ja optio-oikeuden tai lyhennyksen ja kuoletuksen sekoittaminen on siis este vain papukaijamerkille, harrastusmerkkiä muutama tällainen kömmähdys ei vie.

    VastaaPoista
  32. "Pitäisikö
    Gallen-Kallelan Mannerheimin edessä julkistaa kirja jos haluaa journalistien ryntäävän paikalle?"

    Ei. Kansien julkistaminen riittää.

    VastaaPoista
  33. Ad Tapsa P:

    Asiaa!

    Toissa päivänä harmistuin Päivärintaan, joka kysyi televisiossa demareilta:"Onko perintäverolakia muutettava? Kyllä vai ei."

    Olisin vastannut: kyllä ja ei. Poliitikkoraukat yrittivät sanoa eettä toisaalta ja toisaalta niin että katsoja mietti, millaisia kelmejä!

    Joskus tuntuu että journalismi johtaa tuollaisiin älyttömyyksiin.

    VastaaPoista
  34. Näin sen olisi pitänyt mennä:

    Toimittaja: - Pitäisikö mielestänne Gallen-Kallelan Taistelevat metsot asettaa julkisesti nähtäville?
    Maria: (nauraa pilkallisesti) - Voi vee, mikä kusipää, kyllä toimittajallakin nyt sen verran yleissivistystä tulisi olla, että tietäisi jotain maalaustaiteesta. Gallen-Kallela on housuissas, urpo. Minä juon nyt kahvia, enkä rupee vastailemaan tyhmille mitään.

    VastaaPoista