Sivun näyttöjä yhteensä

12. helmikuuta 2008

Erehdykset

Kommentoijat melkein turmelivat ajatukseni ehtimällä edelle.

Historianselitysten valheiden ja väärinkäsitysten riisuminen (Klinge, Jussila ja muut) ei riitä.

En osaa sanoa, miksi ihmisen pitäisi olla kiinnostunut menneisyydestä. Useimmat kuitenkin ovat.

En tosin osaa sanoa sitäkään, miksi kannattaa olla kiinnostunut nykyisyydestä. Viisainta olisi ottaa pätkä hyvää nailonköyttä ja paketti mäntysuopaa ja painua helvettiin paiskomatta ovia.

Kaipaan kuolleita. Kun mietin heitä, haluaisin ymmärtää, mitä en ymmärtänyt.

Yleinen käsitys menneisyyden tapahtumasta on joskus tärkeämpi kuin oikea käsitys tuosta tapahtumasta.

Olen tuntenut ihmisiä, joiden ajattelua ja tunteita määräsi Vapaussota ja punaroistojen sanoinkuvaamattomat hirmutyöt. Olen tuntenut ihmisiä, joiden elämänkulun määräsi käsitys luokkasodasta ja porvareiden murhanhimosta.

Ikäluokkaani vaikuttaa idän orjailu, mahdolliseen poliittiseen kantaan katsomatta.

Tässä on tavallaan puhe mentaliteettien historiasta ja tavallisen ihmisen.

Menneen maailman tutkimus on arvostettua, lähimenneisyyden ei. Tunnemme sadut mutta viimeaikaisten pötypuheiden tutkimus on tuskin alkanut.

Puhe ei ole ”historian harhaluuloista”. Niillä herkuttelevat lukijat, jotka luulevat olevansa viisaampia.

En ole aivan varma, missä keksittiin ”luovuus”, joka on pyhitetty ominaisuus (patentit, tekijänoikeus). Mennyt maailma ei tuntenut edes uutuutta, ja kehitys eli valistus oli vasta 1700-luvun aatteita.

Valistus näyttäisi yleensä johtaneen ihmisen ja simpanssin lajiominaisuuden eli silmittömän ja päämäärättömän tappamisen ja tuhoamisen ennennäkemättömään kasvuun.

Joku viisas tuttava sanoi kyllästyneensä historiaan tai oikeushistoriaan, joka on vain ”kuolleiden ihmisten erehdyksiä”. Ehkä hän oli oikeassa. Hän on kuollut nyt.

Yritän nyt muotoilla luovan ajatuksen, joka on yhteenveto näiden päivien kirjoituksista. Sanon ajatus vaikka se on oikeastaan arvaus.

Yhteisön ja ympäristön tasapainotila on hiuksenhieno. Kun se järkkyy, ensin kuolee ympäristö ja sitten yhteisö. Ainakin mayojen tapauksessa syy saattoi olla ylimielisyys ja ahneus, jotka johtivat totaaliseen sotaan.

Tasapainoa ei välttämättä järkytä sota eikä nälänhätä. Siinä voi olla perää, että hirmupakkaset pitävät maaperän kunnossa ja vaikuttavat eläimiin ja kasveihin edullisesti (ravintoketjuina).

Ensimmäinen maailmansota ja meidän kansalaissotamme olivat valtataisteluja, joiden taustalla oli sota ympäristöstä.

Suomi ei tullut toimeen ilman Venäjän leipäviljaa, eikä Venäjä.

Saksa lähti sotaan, kun jotkut olivat tajunneet, ettei se maa tule pitkään toimeen silloisen tekniikan turvin niiden rajojen sisällä.

Myös Hitlerin ”elintila” oli täyttä totta. Se että Stalin oli itse aiheuttanut ravitsemuskriisin, on sivuseikka, koska myös hän tarvitsi välttämättä ryöstömaita ja raaka-aineita.

Sellaiset alueet kuin Magnitogorsk ja Ruhr alkoivat kusta kouraan.

Historiallisia ilmiöitä on selitetty aatteilla. Siitä on luovuttu.

Niitä on selitetty taloudella. Siitäkin on luovuttu.

Kun niitä selitetään yhteisön ja ympäristön tasapainolla (ehkä pitäisi sanoa ekologisesti), seuraava lähtijä on sitten Yhdysvallat ja sitä seuraava Kiina, eikä siihen mene kauan.

En tarkoita ollenkaan samaa kuin Linkola. Kaupunkeja ja työnjakoa on ollut 10 000 vuotta ja kyliä kymmenkertainen aika. Metsästävät ”luonnonkansat” tekivät melkein yhtä suurta tuhoa kuin oma aikamme – Amerikan mantereen megafauna mastodontista jättiläislaiskiaisiin , leijoniin ja hevosiin tapettiin Clovis-kulttuurin aikana nopeasti ja tehokkaasti. Suosittu metsästystapa ja keino hankkia elantoa oli polttaa aarniometsiä – varsinaista pikaruokaa.

Todisteen tapainen omasta yhteydestämme: Ruotsin ja Suomen Amerikan siirtolaisuus ja Suomen valtava muuttoliike Pietarin seudulle. Maaseutu ei elättänyt enää. Kaupungit eivät ehtineet kasvaa. Kun Helsingin infra petti, alkoi kansalaissota.

Nyt sellaista rosvoille vapaata aluetta kuin Yhdysvaltain Keski-Länsi ei ole enää käytettävissä.

Taitamattomin teollisuus (metsäteollisuus) luulee parempien aikojen koittavan, kun päästään keittämään sellua eukalyptuksesta päiväntasaajalla. He eivät ehkä halua tietää, että eukalyptus on yhtä vaivalloinen ja vaarallinen puu kuin lupiini on ruohovartisena kasvina.

Näin ajatellen ilmaston lämpeneminen on ensimmäinen hyvä uutinen sataan vuoteen. Sitä ei voi ratkaista kiihdyttämällä hyväksikäyttöä eikä edes tappamalla kiireesti paljon ihmisiä.

Tämä olisi versioni vaikkapa Braudelin ajattelutavasta ja muotoiluni esimerkiksi verkostoista historiassa.

On otettava huomioon biosfääri eli muistettava, että maapallo on elävä olento. Hiilikin eli kerran.

Tapahtumien historia on aika sattumanvaraista seismografin käyrää, josta ei voi lukea paljon, eikä suurillakaan yksilöillä ole yleensä mainittavaa merkitystä.


32 kommenttia:

  1. Kemppiselle:
    Puhe ei ole ”historian harhaluuloista”. Niillä herkuttelevat lukijat, jotka luulevat olevansa viisaampia...
    ...Tässä on tavallaan puhe mentaliteettien historiasta ja tavallisen ihmisen...


    Yhdistelin historian harhaluulot - lukijat - tavalliset ihmiset.

    Kannattaa siis kysyä kuka näitä harhaluuloja on kautta historian lukijoille ja "tavallisille" ihmisille syöttänyt? Aivan kuin jonkinlainen ikiaikainen koneisto olisi yhdistävänä tekijänä.
    Lukijat ja "tavalliset" ihmiset uskovat. Kirjoittajat ja tutkijatko sitenkö uskottelevat?
    Oikeastaan me lukijat vain haluamme uskoa tavallisiin tarinoihin.

    Siksi nykyinen uutisointi on vaarallista tuleville sukupolville, jotka muodostavat käsityksensä tapahtumista vain otsikoiden avulla.

    Vielä sata vuotta sitten ajattelijat ajattelivat ilmaston kylmenemisen olevan hyvä asia ihmiskunnalle. Näin ne ajatukset sadassa vuodessa muuttuvat päälaelleen.
    Parempi sekin kuin istuttaa omenapuita Australiaan ja odotella ensimmäistä satoa. Vasta sitten keksittiin mehiläiset ja sellaiset ötökät.
    Seismografi tutkii vain anus mundia, siellä ne timantit ovat...

    VastaaPoista
  2. On tavallaan vastaansanomatonta että globe on kuin Suomi: yhteinen vene, ja Tarja Halonen sopiva kippariksi. Usein kun puhutaan lähiongelmista, sanotaan, että pieniäpä ovat meidän murheet globaalien rinnalla.

    Itse kannatan enemmän ajattelutapaa "Sen minkä teet yhdelle pienimmmistä, teet myös minulle".

    VastaaPoista
  3. Historiantutkimus pitäisi olla auditoitua tai standardisoitua sellaisilla kriteereillä, joissa on silti mahdollisuus katsoa kulissen taakse. Kaikki laput, joita kiidätetään valtionarkistoon eivät edustaa faktaa ja kaikki poliittiset päätökset, joita tehdään, eivät ole ne, joiden takia historia muuttuu. Historia muuttuu myös minunlaisten sinnikkäiden vaikuttajien takia mutta taustalla tehtävä lobbaustyö tai paljastustyö harvoin huomataan sillä joku isokenkäinen nappaa ajatuksia ja vie omalla retoriikallaan tai poliittisella tahdollaan asioita ihan mihin suuntaan vaan. Tietoa vääristellään vähintään yhtä paljon kun rahaa keinotellaan. Nämä molemmat edustavat "arvo" -sanan perustaa mutta sen takia tuntuu juuri, että raha on se paha jos pahaa haluaa etsiä. Voisi kirkkokin sitten istua huoletta raha-sampojen kanssa samoissa hummeri-illallisissa kunhan ensin näkisivät missä paha. Ei tarvitse jahdata syyttömiä ikuisesti.

    VastaaPoista
  4. ..”eukalyptus on yhtä vaivalloinen ja vaarallinen puu kuin lupiini on ruohovartisena kasvina.”

    Vuosikymmeniä sitten ihastelin lenkeilläni Jorvaksen Kuninkaantien poskessa olevia monenkirjavia lupiineja. Pitihän niitä kähveltää sieltä kotipihallekin. Ei kenelläkään sattuisi olemaan tietoa, miten niistä pääsee eroon?

    VastaaPoista
  5. Ad kaminiitto:

    Ympäristökeskus:
    Lupiinin torjunta

    Kuten muidenkin hankalien vieraslajien, myös lupiinin hävittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Lajia voi olla vaikea saada kokonaan hävitettyä kasvupaikalta, mutta sen leviämisen estäminen on ensimmäinen askel. Katkaisemalla kukinnot ennen siementen kypsymistä voidaan jo hillitä kasvin kulkua uusille paikoille.

    Monivuotisella lupiinilla on pystyjuurakko, eikä se onneksi leviä kasvullisesti rönsyjen avulla. Silloin kun lupiineja on vielä vähän, kannattaa nähdä vaivaa ja kaivaa ne juurineen ylös maasta. Laajalle levinneitä lupiinikasvustoja voi kurittaa niittämällä. Niittojäte tulee aina korjata pois kasvualustan liiallisen rehevöitymisen välttämiseksi. Torjuntatyötä on jatkettava useiden vuosien ajan, sillä maaperän siemenvarastosta itää uusia lupiininalkuja vuosienkin jälkeen.

    VastaaPoista
  6. Muistan nuoruuteni lyriikkapraktikumin, jossa silloisjumalani professori Aarne Kinnunen katsoi meitä ja sanoi, että varmasti jokainen vähintään normaaliälyinen ihminen on joskus ajatellut itsemurhaa. Me opiskelijat olimme hiljaa. Mietimme varmaan, olimmeko mekin vähintään normaaliälyisiä.

    Ja, niin: me haluamme ymmärtää, mitä emme ymmärtäneet, mikä merkitsi, mikä vaikutti mihinkin. "MIKSI?" on oleellisin kysymys historiaa ajateltaessa, väitti opettaja lukiossa ja kirjoitti sanan suurena taululle. Nykyään minusta tuntuu, että hän ei ollut oikeassa.

    Ilman nailonköyttä lähtevät pääsevät vähemmällä. Heidän elämässään ei niin nähdä sisäisiä sotia, tasapainotilan järkkymisiä tai talousongelmia. Tai ehkä nähdään, mutta niistä ei tehdä lopullista selitystä.

    VastaaPoista
  7. Kyllä minä luulen että viime kädessä tämäkin ongelma tullaan ratkaisemaan tappamalla riittävä määrä väkeä.

    Valitettavaa on se, että me ollaan aika korkealla siinä listassa, ketkä ovat tappamisen tarpeessa.

    VastaaPoista
  8. Klinge yrittää selittää loogisesti sellaistakin, mikä on perustaltaan absurdia ja myyttistä.

    VastaaPoista
  9. Ad -rh:

    Olen samaa mieltä. En osta "muinaisuuden merivallat" - ajatuskuviota.

    Muuan Klingen suuri ansio - pidämme erillään henkilön ja toiminnan - on nimeltään Max Engman. Hommasin juuri uuden kirja Raja 1918-1920.

    On tiettävästi Klingen oppilas.

    Muutenkin meillä on - vanhastaan - ollut joukko tervejärkisiä ihmisiä ruotsinkielisellä puolella.

    VastaaPoista
  10. myös pohtivansa tätä:

    "Yhteisön ja ympäristön tasapainotila on hiuksenhieno. Kun se järkkyy, ensin kuolee ympäristö ja sitten yhteisö."

    Ja yhteisö koostuu yksilöistä, joilla on oma infransa. Ja se on nyt meillä pettämässä. Nailonköyttä ei tarvii se, joka hoitaa infransa ja avautuu läheisilleen. Kaaoksessa - vahvin ymmärryksemme koossa pitävistä siteistä on rakkaus. Myöhäisantiikin kaaos oli niin syvä, että avuksi tarvittiin lisäksi askeesi - vuosisadoiksi.

    Mutta sitten - apua tulee myös odottamattomasta ulottuvuudesta. Muutama vuosi sitten norjalainen lääkäri ajoi työmatkallaan metsätaipaletta, jä hän sai vahvan, oudon "kehoituksen" pysäyttää auto, mennä läheiseen metsään, laulaa siellä (jokin) hengellinen laulu - ja jatkaa sitten matkaa. Hän totteli. Parin päivän kuluttua vastaanotolle tuli tuntematon nuorimies, joka kertoi olleensa metsässä köyden kanssa.

    Kauheasta menneisyydestä huolimatta ihmiskunta voi odottaa hyvää tulevaisuutta - ja se voisi alkaa kiitoksella siitä, mitä meillä jo on.

    VastaaPoista
  11. Klingen ansio oli ylioppilaskunnan neliosainen historia, ja siihen se jäikin.

    Muistanpa kun jätkän piti joskus vuonna 1979 tai niillä main brassailla kirjoittaneensa Urho Kekkosen Snellmanninpäiväpuheen. Piti sitten kundi Vanhalla tismalleen saman puheen kuin Kekkonen hieman aiemmin. Ylioppilaan mielestä naurettavaa. Pieni mies - suuret kalossit.

    VastaaPoista
  12. Ad jarmom

    "Siksi nykyinen uutisointi on vaarallista tuleville sukupolville, jotka muodostavat käsityksensä tapahtumista vain otsikoiden avulla."

    Taidat olla optimisti? Ja uskot että tulevat sukupolvet muodostavat itse käsityksensä otsikoiden avulla?

    Nykyinen uutisointi on vaarallista nykyiselle sukupolvelle, joka omaksuu otsikoissa esitetyn käsityksen!

    Ehkä tämä on hieman yliampuvaa, ehkä vielä on heitäkin jotka ajattelevat ja sillä perusteella muodostavat käsityksen tapahtumista. Edes siinä määrin, kuin se on mahdollista.

    Palautetaanpa mieliin parin vuoden takainen murha: Anna Politkovskaja ammuttiin. Mitä luki otsikoissa? STT:n (?) kautta tulleessa "uutisessa" luki suunnilleen näin: "Putinia arvostellut toimittaja tapettiin." Tässä rakennettiin toteennäyttämätön kausaaliolettama uutisena ja uskoteltiin olettaman mukainen ajatus. Faktathan olivat, että:
    1. A.P. tapettiin.
    2. A.P. oli toimittaja.
    3. Toimittajana hän oli tehnyt mm. sellaisia juttuja, joissa arvosteltiin Putinia.

    Minua melkein säälitti Annan kohtalo. Pääotsikossa ei edes mainittu hänen nimeään - hän ei siis ollut merkittävä. Hänen ammattinsa oli ja Putinin arvostelu. Kuolemakin oli vain viitekehys.

    Kuinka moni uskoi murhan tapahtuneen Putinin arvostelun takia, kuten otsikointi antoi ymmärtää? Kuinka monelle rakennettiin Venäjän pelkoa? Kuinka monta NATO-käännynnäistä "uutisella" saatiin? Vedettiinkö taas "tavallista" ihmistä linssiin? Ja kuka veti? "Uutisen" olisi voinut kirjoittaa myös uutisena, mutta niin ei tehty.

    En kiistä, etteikö Annaa olisi voitu tappaa Putinin arvostelun takia. Mutta siinäkin tapauksessa jää vielä auki kuka hänet tapatti. Yksinkertainen Putinia syyllistävä(tarkoituksenmukainen?) näkemys oli tarjolla otsikoinnissa - eikä sitä kukaan tainnut suuremmin kritisoida. Hieman vaikeampi näkökanta vaatii kieroa mieltä: murhan takana saattoi olla Putinin poliittinen vastustaja, joka sai hyötyä Putinia vastaan nostetusta arvostelusta. Vielä kierommalla ajattelulla kyseessä saattoi olla kosto menestyneen öljy-yhtiön kaappamisesta valtion haltuun ja samaisen yhtiön johtajan vangitsemisesta. Kyseinen pomo vetelee lankoja linnasta käsin, Anna tapetaan ja Putin kärsii. Putinin seuraaja sitten rehabilitoi linnakúndin takaisin yhtiön johtoon.

    Mikä lienee totuus, tulikos sitä selville? "Uutinen" tuli kuitenkin. Niille, jotka ovat halukkaat uskomaan ja niille jotka eivät osaa kyseenalaistaa mitään - kritiikittömälle kriittiselle massalle.

    Sinänsä olen samaa mieltä uutisoinnin/otsikoiden vaarallisuudesta korvien väliin muodostuvan käsityksen luomisessa. Tiedon hallinta on valtaa. Vaara ei vain ole tulevaisuudessa, se on jo eilisessä.

    Toisaalta tiedon lisääminen lisää myös tuskaa. Miksi kiusata ihmisiä tarkastelunäkökulmasta riippuvalla totuudella? Matrix saattaa palvella meitä.

    VastaaPoista
  13. Pavloff- Brezeczchofftiistaina, 12 helmikuuta, 2008

    Muutenkin meillä on - vanhastaan - ollut joukko tervejärkisiä ihmisiä ruotsinkielisellä puolella.

    Ilman nailonköyttä lähtevät pääsevät vähemmällä. Heidän elämässään ei niin nähdä sisäisiä sotia, tasapainotilan järkkymisiä tai talousongelmia. Tai ehkä nähdään, mutta niistä ei tehdä lopullista selitystä.

    Onneksi on suomenkielistä älymyystöä.

    VastaaPoista
  14. Emmin pitkään tätä kommenttia, mutta tulkoon.

    Kemppisellä on jo joitakin kertoja vilahtanut besserwisserismi metsäteollisuutta kohtaan, kuten tänään:

    " - - taitamattomin teollisuus (metsäteollisuus) - - "

    En itse ole metsäteollisuuden tuntija, mutta tunnen monia, jotka jo sukupolvia ovat asiaa värkänneet kaikin voimin.

    Uskon, että Kemppinen oivaltaa paljon, mitä asiantuntijalta jää huomaamatta (vanha heittohan on asiantuntijasta henkilönä, joka on lakannut ajattelemasta - hän tietää. Mutta vaahdon ohutta on oivallus ilman tietoa ja vain kangastusta heitot lonkalta.

    Rakentavaa henkeä korostaen toivon, että Kemppinen avoimemminkin jakaisi viisauttaan metsäteollisuudesta. Joku voi kuunnella.

    VastaaPoista
  15. Paperi-insinööri tahtoo tehdä maailman parasta aikakauslehtipaperia vaikka itse viestii nestekiteellä. Tämäkin onnistui muuten ilman paperia.

    VastaaPoista
  16. Ad Reinzi:

    Oikea tietoni metsäteollisuudesta perustuu alan patentteihin. Ruotsalaiset ja amerikkalaiset johtavat etenkin kemiallisesesa metsäteollisuudessa, joka on siis alkujaan ruotsalainen laji.

    Meillä on ollut osaamista perinteisen sahateollisuuden puolella ja sitten tietenkin lyhyt aika, jolloin harvesterit tulivat.

    En todellakaan ole asaintuntija, mutta juuri nuo idänkauppaan kallistuneet oikeusriidat panivat perehtymään ja herättivät sen verran mielenkiintoa, että luulen lukeneeni erikoisella hartaudella alan historiikit, joita on kiitettävän monta.

    Tarkoin varjeltu salaisuus on, että "tikunkeittämisellä" on keskeinen rooli teknilliissä korkeakouluissamme. Sieltä tarttuu jotain vaatteisiin.

    Ja vielä oli tämä perehtyminen painopapereihin 60-luvulta alkaen kustannusalalla.

    Sivumennen sanoen Jaakko Pöyryn elämäkertateos, joka taannoin ilmestyi, ei ehkä ollut erikoisen uskottava lähde, mutta mielenkiintionen kuin mikä. Suosittelen.

    Joutseno-Pulpin eräitä asioita olin hoitamassa jo 60-luvulla.

    VastaaPoista
  17. Kemppinen on kuoppaamassa USA:ta ja Kiinaakin. Ehkäpä näin tulee käymäänkin. Ennustaminen on vaikeaa; etenkin tulevaisuuden.

    Kunnon humanistin/demarin tavoin Kemmpinen siirtää tulevat ja ekologiset katastrofit länsimaiden harteille, vaikka esim. Kenian nykyinen tilanne voisi tarjota miettimistä yhteisön ja ympäristön tasapainon säilyttämisen lyhyemmässä oppimäärässä.

    Ultimaatumi.


    Mielenkiintoista on se, kuinka naiveja ja idealismin sokeuttaneita hörhöjä ovat kaikki Euroopan poliitikot ja tutkijat, jotka jaksavat aina ja iäti hokea ”maksamme velkaa”-mantraa, vaikka Afrikassa asiat menevät yhä enemmän ja totaalisemmin päin persettä.

    Kenia on astumassa Somalian tielle ja oireet lienevät yhtäläiset kuin vuonna 1991. Nairobin miljoonaslummissa kytevä aikapommi on täynnä samaa ainetta joka jysähti ja romautti Somalian.

    Teoriassa yhtälö on helppo hahmottaa, käytännössä ilmeisesti ei.

    Eli kyse on tästä. keniassakin. Väestönkasvu syö taloudellisen kehityksen hedelmät ja kun väestönkasvu selättää taloudellisen kasvun nopeuden reaalinen asukaskohtainen bkt vähenee vastoin yksilön auvoisia odotuksia.

    Vaaleissa Punaista viivaa vetäneet odottivat uuden presidentin ja ehkä sen ”solisaliratin” tuovan onnen ja kun näin ei käynyt, kenialaiset reagoivat kuten ihmiset reagoivat kriisitilanteissa.
    Porukka käpertyy puolustusreaktioon kuoreensa, Nairobissa heimoonsa ja perheeseensä. Uhkat ja pelot projisoidaan (valkoisiin/punaisiin)ja muihin heimoihin …. ja tartutaan viidakkoveitseen, jolla ongelmat on helposti paloiteltavissa pienemmiksi.

    Ruandan verilöyly puettiin juhlallisesti länsimaisessa mediassa uskonnolis/etniseen kaapuun, vaikka taustalla oli ikuinen ja sama Afrikan ongelma; järjetön ja hallitsematon väestönkasvu.

    Miksiköhän tämä asia on tabu ja sokea piste länsimaiden poliitikoille ja ajattelijoille?

    VastaaPoista
  18. -Vodelle-:

    En koskaan ole täysin uskonut yhdenkään salamurhan juonteisiin. Historian vanhin temppu on "salamurhata" oman asiansa edustaja ja saada näin sääliä, kuuluisuutta, tukea tms. omalle asialleen.

    Arkistojen avautuessa näitä usein paljastuu, tai jonkun pään aukoessa sitäkin enemmän. Hyvin usein nuo salaliittoteoriat osuvat lähelle oikeaa. Sitten vuosien päästä.

    PS. edelleenkin kiitollisena ottaisin vastaan Mannerheimin ajatuksia vuosilta 1914-1917 jääkäreistä ja jääkäriliikkeestä...

    VastaaPoista
  19. Ad Catulux:
    Olen samaa mieltä kuin Sinä. Kyllä länsimailla on kova tarve liioitella kolonialismin kauhuja.

    En usko Adrikan ja Aasian sisällissotiin sirtomavaltojen jollain oudolla tavalla liikeelle sysääminä.

    Toisaalta sitten ympäristörasitus, josta nyt oli puhe, on kyllä murskaavasti teollisuusmaiden harteilla.

    VastaaPoista
  20. "Yleinen käsitys menneisyyden tapahtumasta on joskus tärkeämpi kuin oikea käsitys tuosta tapahtumasta."

    Hieno kirjoitus taas, linkkasin tänne ja lainasin yllä olevan lauseen, koska se toi mieleeni John Fordin elokuvasta Mies joka ampui Liberty Valancen loppuhuipennuksen, jossa lehtimies sanoo: "When the legend becomes fact, print the legend."

    Totuusarvot ovat pysyvästi kiinnostavaa jauhettavaa, parempaa kuin purukumi.

    VastaaPoista
  21. Kemppisen tikunkeitto-opistossa on Stora-Enson entisen johtajan kirja tenttivaatimuksissa.

    Diesen, Magnus Papermaking science and technology : 1 : Economics of the pulp and paper industry 2007

    Diesen, Magnus Papermaking science and technology : 1 : Economics of the pulp and paper industry 1998

    Suosittelen kirjojen lukemista rinnakkain, silloin huomaa miten alan skaala on muuttunut.

    Ei siinä Suomessa toimivalla suomalaisella metsäteollisuudella on paljon vaihtoehtoja. Esimerkiksi Brasilia on noussut markkinasellun markkinajohtajaksi, on sitten suomalaisten asia päättää menemmekö mukaan, vai ei. Lisäksi kierrätysmassa(DIP) on harpannut suuria askeleita Saksassa.
    Esimerkkinä vaikka Enson vuonna 1994 startannut Sachsen Millin PM1



    Mikä ihmeen ympäristörasitus on Suomen harteilla? Itse luulin, että myös maapallo jakautuu ekolokeroihin. Suomi pärjäisi varmasti myös eristäytyneenä muusta maailmasta.

    VastaaPoista
  22. Tämä Kemppisen kirjoitus ja nämä kommentit ovat olleet helkutin hyvää luettavaa, kiitos.

    "Hiilikin eli kerran."

    Arvioin taannoin, että kun kertaalleen ottomoottorilla tuupataan se oma puolentoista tonnin peltilehmä laitakaupungin ostoskeskukseen ja takaisin, matkantekoon utilisoitu bensiini eli aikoinaan noin sadan tonnin kasvimassassa.

    VastaaPoista
  23. Varapygmi:

    "Totuusarvot ovat pysyvästi kiinnostavaa jauhettavaa, parempaa kuin purukumi."

    Tuo on niin valtava huomautus, sillä tässä tullaan käyttäytymistieteen ihmeellisempään fenomeeniin: ihmiset eivät anna periksi, jos ovat keksineet jotain aivan typerää ja roikkuneet väärien dogmien tai myyttien varassa. Heille kyse on jotenkin aina kunniasta ja sen takia väännetään pari vuosikymmentä vielä, ettei tarvitsisi hävetä.

    Ei ihme, että tulee väärinkäsityksiä kun ihmiset ovat ylisuuria Minän kantajia ja tämä tauti taitaa lisääntyä sen mukaan mitä suvussa joskus ollaan saatu kunniaa. Lännen elintasotauti on siis kyky tehdä päätöksiä: kun se pää päättää niin se katkaisee todella pään nidota enää uusia käsityksiä. Kuten mentaalinen lankakerä, jota todella päätetään katkaisemalla hermeneuttinen kierre. Päättävät ja pitävät kiinni.

    Minä siis mietin onko niin, että sukujen jatkajat olettavat saavan saman kunnian kun esi-isänsä ja sen tähden sitten potkitaan lähi-ympäristöä ihan kuinka vaan, jotta tuo oletettu mutta ei silti toteutunut kunnia saisi jotenkin paikkansa. Amerikassakin suurin ongelma on se, että kun vanhemmat ovat elinaikansa aikana hankkineet tietyn elintason niin heidän lapset lähtevät siitä tasosta ikäänkuin startti-tasona ja tämä on osaksi juuri heidän tragediaa. Normaliteetti kasvaa jokaisen sukupolven osalta aina potenssiin x ja nyt on sitten kait katto nähty?

    Näinollen erehtyminen siitä, mikä on vain kuvitelma ja mikä on aitoa tai realistista, on jotenkin kaikkein hankalin tunne ja samalla muuttuvassa maailmassa se ei saisi olla sitä.

    Ad hominem pitäisi menettää statuksensa, mutta kun ihmiset edelleen elävät rotuhygienian vallassa ja uskossa.

    Siitä ei ole silloin pitkä matka myöskään uskoa myyttejä ja satuja;
    jos pää opetetaan "uskomaan" eikä "ajattelemaan" usko vie koko tilan?
    Samalla on tervettä uskoa edes johonkin, mm itseensä. Mutta realismia pitää osata opettaa myös.
    Saisinko minä?

    VastaaPoista
  24. 1. En ymmärtänyt Kemppisen lukeneen suoraan madonlukuja Kiinalle ja Yhdysvalloille, vaan kertoneen sen, että vähenevien resurssien tilanteessa näillä mailla on voimaa ottaa resurssit muilta.

    2. Edellinen tarkoittaa ihmisten tappamista.

    3. Kehitysmaiden väestöä suurempi riski meidän elintasollemme on naapurimme. Euroopan asevoima riittäisi, jos niin haluttaisiin, Afrikan "väestöongelman" ratkaisemiseksi. Jos ongelmaan on olemassa ratkaisu, se ei ole oikea ongelma.

    4. Meidän oma paskomisemme on suurempi ongelma kuin Afrikan väestö. Suomalaisten aiheuttama kokonaiskuormitus on saman suuruinen kuin liki koko itäisen Afrikan aiheuttama kuormitus.

    Saadakseni ryytiä keskustaan, siteeraan usein itseäni.

    VastaaPoista
  25. Petja Jäppinen kirjoitti:
    "2. Edellinen tarkoittaa ihmisten tappamista."

    Ei välttämättä, koska rahalla saa (ja hevosella pääsee).
    Jo japsit tajusivat että maailman voi ostaa, niiltä vain loppu hyffet kesken.

    VastaaPoista
  26. Nykyisyys on kaaos mutta historia selkeä ja kirkas?.

    VastaaPoista
  27. ai ai garrulus kuinka viisas sinä olet...

    VastaaPoista
  28. Homo garrulus:
    Olipa huima vastine, vaati keskittymistä löytää yhteys ja pysyä kärryillä, mutta kannattihan se. Jos elämän näkee kilpailuna, moni ottaa kernaasti suvun tarjoaman etumatkan ja paremmat harjoitusolot omaksi erinomaisuudekseen, vaikka oman pään kannalta voi olla parempi lähteä suosilla nollilta ja katsoa ne omat rahkeet.

    Vaikea on vain purkaa sen paremmin yksittäistä lenkkiä opitusta "historiankirjoituksen" kiinteästä ketjusta kuin pohjaa, jonka päälle on katsomustaan rakentanut.

    VastaaPoista
  29. Ymmärtääkseen kansojen historiaa on ensin ymmärrettävä omaa henkilöhistoriaansa, ja myös toisin päin. Joka tapauksessa: tuunataan vaatteet ja aatteet itsemme näköisiksi, niin arkemme pelastuu.
    (herra Kemppinen, jos tämä tulee kolmatta kertaa - olen hukannut kykyni kirjautua - poistakaa ystävälisesti eka ja toka versio)

    VastaaPoista
  30. Tämän eucalyptussellunkeiton keksi Jaakko Pöyry. StoraEnson partnerin Aracruzin alkuperäinen idea oli viedä eucalyptus hakkeena Japaniin. Sitten tuli Pöyry, joka pystytti Brasiliaan ensimmäisen sellutehtaan. Jaakko piti ideaa ilmeisen hyvänä, koska osti Aracruzin osakkeita omaan osakesalkkuunsa. Lähde: Kemppisen yllyttämänä selasin Pöyryn elämänkerran. Sieltä tälläinen hauska yksityiskohta löytyi.


    Eräs investointipankki pitää Aracruzia universumin johtavana metsäyhtiönä. Halukkaat voivat tankata yhtiötä osakeportfolioonsa jenkkipörssistä.

    VastaaPoista
  31. Äiti Gaian ympäristörasitus on kyllä suuremmalta osin meidän teollistuneiden maiden harteilla, mutta olisi kiva jos lehdissä mainittaisiin joskus myös se tosiasia, että viidennes pallomme päästöistä syntyy metsien (ennen kaikkea sademetsien!) hakkuun myötä.

    Sademetsien katoaminen ja väestönkasvu tunnetusti korreloivat keskenään erittäin merkitsevästi.

    Toisaalta Petjan viisivuotissuunnitelma tarkoittaisi "lopullista ratkaisua" jokaiselle länsimaiselle ihmiselle!

    Telluksen kokonaispäästöt vähenisivät toki kylläkin minimiin, mutta samalla katoaisi myös tämä kukoistava(?) länsimainen korkeakulttuuri.

    Toisaalta länsimaisen perikadon myös poistuisivat sen kaikki MÄDÄT HEDELMÄT:

    -uskontojen ja ainoan oikean Jumalan halveksunta
    - eli sekuralisaatio

    -juurettomuus
    -arvotyhjiö=arvottomuus

    -vieraantuneisuus
    -kaupallisuus

    -pinnallisuus
    -rahan ja mammonan palvonta=materialismi (eli SE jota syvälliset kulttuurit kammoavat eniten!!

    -rietas seksuaalisuus ja seksin yli-ihannointi
    -turha kiire
    -kiihkeä individualismi
    -narsismi ja oman ulkonäön palvonta

    -menestymisen pakko ja kilpailun korostaminen=sairaalloinen kilpailu
    -tehokkuuden ylikorostaminen, vatsahaava ynnä sappivaivat

    -nuoruuden palvonta, vanhuuden kammo ja vanhusten heitteille jättäminen

    -Demokratia+ sen mukanaan tuoma saasta kuten
    -SANANvapaus (Muistakaa pyhän profeetan likaamista!!!!)

    - täydellinen tyhjyyden tunne, keskivaikea masennus, tarkoituksettomuus, pimeys, ja tyhjyys etc. etc.!!!

    Petja! What we are waiting for ????


    P.S. Länsimaisen perikadon jälkeen kaikki olisi kirkasta ja selvää kuin kristalli. Jokainen ongelma ratkeaisi avaamalla Totuuden oven; so. Koraanin.......

    VastaaPoista