Sivun näyttöjä yhteensä

22. helmikuuta 2008

Lisää eksotiikkaa

Eilen puheeksi tulleissa menneisyyden iskelmissä delfiinit hyppivät ja Saarenmaa tanssii Budapestin yössä.

Muuan kysymys, jota olen silloin tällöin miettinyt, on elokuvateattereiden nimet.

Nähdäkseni niissä on ollut eksoottista hupsutusta melkein aikojen alusta.

Mutta miksi eksoottinen on eksoottista?

Suomen ensimmäinen elävien kuvien teatteri oli jo nimeltään Maaiman ympäri, mutta sitten on ollut ties millaista viritelmää lyhyistä vieraskielisistä sanoista, esimerkiksi Scala (porras), Rio (joki), Rex (kuningas), Astor ( ~tähti, aster, mon. astra).

Ainakin elokuvateattereiden nimet toistelevat ravintoloiden ja hotellien nimiä.

Herra Adlon oli suutari, sittemmin puuseppä. Herra Ritz oli talonpojan poika Sveitsin Luzernista. Molemmat pääsivät kyypparin hommiin ja loivat kumpikin tahollaan viiden tähden hotellin konseptin, Adlon Berliiniin ja Ritz Pariisiin. César Ritz pyöri myös Lontoossa, jossa alan yritys Savoy viittaa syystä tai toisesta Savoijin maakuntaan Italiaan.

Yhdysvaltain suosituimmat leffateatterin nimet ovat ehkä Palace, Uptown, Regent, Capitol, Bijou, Strand, Rialto, Majestic, Rivoli – todellisuudessa Paramount, Warner, Fox ja Loew’s (lähinnä MGM). Radio City Music Hall oli alkujaan RKO:n oma teatteri ja pitkään maailman suurin.

Los Angelesissa on tietenkin Grauman’s eli se kiinalainen teatteri ja sitä vastapäätä suunnattoman suuri historiallinen hirvitys. Siellä asuessani cineplexit olivat jo tehneet selvää jälkeä, ja pikkukaupungin viimeisen elokuvateatterin sulkemisesta oli tehty mainio elokuva (Bogdanovich, Last Picture Show).

Mutta Amerikkaa ei voi verrata. Niillä on jopa korkeimman oikeuden prejudikaatti elokuvateatteriketjuista, ja se muuten saattoi olla ratkaisu, joka joudutti vanhan Hollywoodin syöksymistä tuhoon 1950-luvulla.

Meillä Suomi-Filmi piti yllä Kino-Palatsin nimeä ja perinnettä, mutta käsittääkseni Mäkelöiden Kinosto ei kytkeydy suoraan mihinkään leffateatterin nimeen. Niitä on ollut niin monta. Entinen Adams-filmi oli yhtä kuin Rea, ja oma erikoinen maailmansa oli Maxim, joka on jäänyt monen sukupolven mieleen tanskalaisen pikkupornon uranuurtajana (Pukki paratiisissa ym.).

Pornosta puheen ollen usea sukupolvi lienee kokenut kovia pätkisteattereissa, joista erikoisen mainittavia olivat Scala ja Kit-Cat, molemmat Espalla. Viittaukseni tarkoittaa elokuvissakäyntiä, jossa elokuvalla ei ollut oikeastaan merkitystä. Suttuinen, hiukan oikeampi porno pesi pitkään Alfa-Romeossa Pitkän sillan kupeessa.

Helsingin teatterien listaaminen on varmaan tehty eikä se ole edes niin mielenkiintoista. Nimet vain huvittavat. Miksi juuri Merano, eksoottisena paikannimenä? Edellä mainittu Rio on varmaan tarkoitettu tuomaan mieleen Rio de Janeiron – mutta mieleen ei tule yhtään länkkäreihin viittaava teatterin nimeä. Miksi Rivoli mutta ei itseään Venetsiaa?

Elokuvan historiaan viittasi Helsingissä vain Edison, nykyinen Diana, ja Pariisissa Pathé.

Minulle hiukan arvoituksellinen teatterin nimi on Tuulensuu. Se oli Arenan talossa Hakaniemessä. Toisaalta Tampereella on Tuulensuun talo Kauppakadun ja Hämeenpuiston kulmassa, ja sen nimen väitetään olevan kaupunkia vanhempi.

Köyhinä aikoina tultiin vähällä toimeen. Monessa kaupungissa oli vain Kino, ja Helsingissä oli Bio Bio. Ja Mikki muuttui jossain vaiheessa Cinemaksi.

Itse elokuvan nimi liittyy elämään (bio, leffa eli levande bilder) tai liikkeeseen (kino – movie). Hyvä että kieltä on keksitty niin ettei ole pio ja votokrahvia. Televisiostahan ei tullut näköradiota ja radio on jotain muuta vain Britanniassa (wireless) ja Saksassa (Rundfunk). Onhan meillä jopa tutka eikä radar.

Penni ajatuksestanne: löytyykö drigidaalisille laitteille ja lähetyksille helpommin äännettävää nimitystä ja tuleeko navigaattorista pysyvämmin”gebsi” tai ”kepsi”?

Aina ei ole niin hyvä onni kuin valokuvauksessa, jossa kamera on sama sana kuin kamari (pimeä kamari), tai sanassa teatteri, joka on suunnilleen sama niin monissa kielissä (theasthai, katsoa), tai sirkus (ympyrä eli areena). Tai suurenmoinen auto, kreikan itse-.

28 kommenttia:

  1. Katsokaamme Laitilan tehtaan (sic) nostalgisia etikettejä. Niitä olen nähnyt lapsuudessani; vesitehtaan ukko asui naapurissa ja joka juhannus haettiin puukori patenttikorkillisia.

    Etiketeissä (jotka toki myytiin esanssin mukana) kukki eksotiikka: La Rita ja Messina.

    Ne liittyivät sota-ajan jatkon eskapismiin, jonka kohteena ei enää ollut turkki tai egypti, vaan jotakin lähempää.

    Samaan aikakauteen liittyvät Suomen avautuminen hissukseen itään ja länteen (Mantshurian kummut sekä ranskalainen elokuva) ja uusi eksotiikka (T.J.A. Heikkilä, robotti Atorox, matkat Pietarhoviin, Moskovaan tai San Franciscoon).

    VastaaPoista
  2. Ei tule kepsiä ei.
    Aikoinaan auto, elokuvateatteri, ravintolat jne olivat harvojen etuoikeuksia. Samoin kuin lääkkeet. 5 miljoonaisesta kansasta vain 10.000 niitä käytti. Markkinointi oli vähäistä ja sanat iskostuivat helposti mieleen. Oli eksoottista markkinoida eksotiikalla.

    Nykyisin 5 miljoonaisesta kansasta vain 10.000 on ilman digiboxia. Siksi se on dikipoksi ja siksi jää.

    Ennen vanhaan oli vain muutama eksoottinen tuote. Nykyisin mikään ei ole eksoottista tai ei kenenkään saavuttamattomissa.
    Siksi teennäiset lempinimet eivät juurikaan tule menestymään.

    Jos väärin en ole kuullut niin Tuulensuu oli nätin tytön sukunimi ja ihastus jätti jälkensä...

    VastaaPoista
  3. No ei kai nyt navigaattoria kukaan ihan oikeasti ryhdy miksikään pepsiksi kutsumaan.

    Kansan suussa se on jo "navi". Ja ne kompuutterikännykät kai "multikoita". Digi on digi, kai sitäkin on myöhäistä muutella. Tiki on taas ihan toinen juttu.

    Kyllä ne kansan suussa mukautuvat teennäisiä sanoja keksimättä. Jos eivät, niin pyydetään savolaisilta apua, ja testataan turkulaisilla.

    Elokuvateatterien luetteloon pitää lisätä idän suunnalta Kino-Helo ja Kino-Sampo.

    Ja se Rex, missä valkokankaana oli seinällä melkein kokonaan maalattu vaneerilevy, ja jossa piti odottaa projektorin latausta muutaman kerran filmin aikana.

    Ei näissä uusissa teattereissa voi enää laittaa takaritsiltä edes tyhjää viinipulloa rullaamaan alas permannolle.

    Tämän tunnustettuani minut kai mustalistataan tästäkin kulttuurikeskustelusta.

    VastaaPoista
  4. Sitten kun navigaattori siirtyy autosta jalankulkijan kännykkään siitä tulee kintukka.

    VastaaPoista
  5. Elokuvateatteri, jossa kävin lähes viikoittain 50-luvulla oli nimeltään Maamiesseurantalo. Luulisin, että tämä oli siihen aikaan yleisin nimi. Moni maamiesseurantalo oli entiseltä nimeltään Suojeluskunnantalo, kuten kantaleffapaikkani.

    Mitä sitten tulee Saksassa nykyäänkin käytettäviin tekniikan sanoihin, kuten Rundfunk, Personkraftwagen (PKW), Lastkraftwagen (LKW), Fernsehen, Rundfunk usw., ne ovat Weimarin tasavaltalaishuumassa kehitettyjä tietoisesti tuonti-ilmaisuja vastustavia ja saksalaisuutta korostavia. Viron (luotan tässä Lennart Mereen, joka sanoi Viron olevan suomeksi Viro, eikä Eesti; emmehän puhu Sverigestäkään vaan Ruotsista) kielessä taas lainasanoja on paljon enemmän kuin suomessa.

    Weimarin levottomina alkuvuosina Ruhrin kapinan aikana teloitetusta Albert Leo Schlageterista kertovasta Hanns Johstin kirjoittamasta näytelmästä on peräisin seuraava paljon siteerattu ja väännelty repliikki:
    - Wenn ich Kultur höre, entsichere ich meinen Browning.

    Asetekniikkaa tuntemattomille valaistakoon, että Browning on lippaallinen automaattipistooli, eikä brittirunoilija Robert B.

    Kulttuuria kuullessaan näytelmän hra Thielmann ei siis tartu runoteokseen vaan käyttää järeämpiä keinoja.

    VastaaPoista
  6. Digilähetysten ja -boksien tekstityksille ainakin on jo olemassa osuva nimi: tikitalk.

    VastaaPoista
  7. JarMom on varmaan oikeassa siinä, että mikään ei ole enää eksoottista. Viisitoista vuotta sitten lehdissä näki seksipuhelinmainoksia, joissa Janetet, Jasminit ja Lolat houkuttivat asiakkaita luokseen. Ei ollut mitään Leppäsen Aunea. Nykyään koulutytöillä on niitä muinoisia seksipuhelinnimiä. Sirkka alkaa olla jo jännittävämpi tapaus. Tämä varmaan tajuttiin Linnanmäellä, kun jokin vuosi sitten laitteiden nimet äkkiä taas suomalaistuivat.

    Mutta jotakin lumoa yhä etsitään. "Kinopalatsissakin" on häivähdys satujen linnaa. Tästä meidän läheltämme lopetettiin hiljan kirpputoriliike, jonka kiintoisin yksityiskohta oli takahuone, jonka oviaukolla oli paksu, punainen samettiverho. Sen takana olivat - ymmärtääkseni - pornovideot. Minua tämä samettiverhottu kirpputoriporno liikutti. Yhtäältä annettiin ymmärtää, että oletpa köyhä ja saastainen, kun käyt kirpputorilla ja katsot pornoa, joka on niin hävettävää (Jallu! Kalle! Ratto! - niillä nimillä tuskin tavoiteltiin eksotiikkaa), että se pitää kätkeä normaali-ihmisten silmiltä. Toisaalta tuo kätkettävä oli kätketty erittäin ylevällä samettiverholla, joka ainakin minulle toi mieleen enemmän balettia ja oopperaa kuin pornoa.

    Mutta tämä ylevän sekoittaminen kai kuuluu oleellisena osana pornoon? En ole varma; olen nähnyt noin 0,4 "suttuista, hiukan oikeampaa" pornoelokuvaa.

    Googlasin Pukkia paratiisissa. Oikein nätti vanha elokuvajulistehan sillä oli: piirretty naispylly takaapäin.

    Vieläkö elokuviin mennään ekoille treffeille? Minusta siellä pikemmin syödään maustettuja hot rodeja kuin hiplataan varovaisesti vierustoverin kättä. Mutta ehkä minulta jää nykyään jotakin huomaamatta, kun katson vain elokuvaa.

    VastaaPoista
  8. amerikkalaiset ovat uskomattomia keksimään nimiä.

    Käyttöjärjestelmäni on Ikkunat. Kirjoitin aamupäivällä kolumnin Sana-nimisellä tekstinkäsittelyohjelmalla ja toissapäivänä sain liitetiedoston, jonka tiedototyyppi vaati avaamaan Erinomainen-nimisen ohjelman.

    Hauskaa on tietokonekielen jako koviin ja pehmeisiin tavaroihin.

    Sekin on jännää, että ihmiset edelleen "nauhoittavat" musiikkia, televisio-ohjelmia ja muuta semmoista.

    Soneralla on hauska yritys markkinoida amerikkalaishenkisesti yksilöllisesti räätälöityjä tuotteita. "Minun Sonera" on niin minä ja minun Magnum -henkinen, että hohhoijjaa.

    mihin liittyen: en edelleenkään pidä sanasta "kännykkä". Se on melkein samaa sarjaa kuin "pläjäys", jota minäkin inhoan. "Käpälä" on hauskempi kuin kännykkä. Mistä tuli mieleen, että kun katiskaan ui hauki, isällä oli "pulikka", jolla hän löi kalaa päähän. Siitäkään sanasta en pidä ja myöhemmin opinkin, että paras konsti saada henki pois nopeasti hauelta on lyödä napakasti puukolla niskaan.

    VastaaPoista
  9. Ei näissä uusissa teattereissa voi enää laittaa takaritsiltä edes tyhjää viinipulloa rullaamaan alas permannolle.
    Kino Engelissä saattaisi onnistua, mutta kyseessähän ei olekaan uusi teatteri.

    VastaaPoista
  10. Vetäisenpä vähän laajemman kaaren tähän nimittelyyn.

    Kuvittelen, että eksoottiset nimet ovat samaa perua kuin muutkin lainasanat.

    Muinaisina aikoina silloisten managerien ja developerien mielestä oli makeempaa sanoa äiti kuin emo jne. Osaksi tietysti termit liittyivät uusiin asioihin, eikä niille kerta kaikkiaan löytynyt omakielistä vastineetta – kirves, kuningas, kaupunki.

    Sitä paitsi uusista upeista sanoista saa mahtavammat fiilikset.

    Eksotiikasta muistuu mieleeni eräs iso kansainvälistyvä yritys, joka määritteli viestinnässään käytettävän kuvamateriaalin niin, että "kuvien on viestittävä kansainvälisyyttä".

    Jättivät vain sanomatta mistä päin maailmaa katsottuna.

    Onko globaalissa mittakaavassa eksoottisempaa paikkaa kuin Suomi? Napapiiri ei kelpaisi meillä tuotemerkiksi, mutta Italiassapa kelpaa.

    Ja täytyy olla pelkkää brändääjien laiskuutta ja ammattitaidottomuutta, että joku Nokia on päässyt unohtumaan mobilen tuotenimeksi? Kas kun ei Oulu.

    VastaaPoista
  11. Kesti vuosia ymmärtää, että täysipäinen oli sekin opettaja, joka julisti sanan pankki tulevan sanasta penkki. Pari mutkaa suorien se on aivan totta.

    VastaaPoista
  12. Lääke- ja rohdoskaupoilla näkee ulkomailla hienoja nimiä ja säväyttäviä tunnuksia. Putkinotkoonkin viitaten voi todeta kansan laajemminkin käyttäneen näitä liikkeitä, vaikka ei ehkä aina varsinaisia lääkkeitä, jo pitkään. Silti niille ei meillä ole tullut ihmeempää hohdetta, veroluetteloiden ulkopuolella siis. Tiukan lisensoinnin kautta apteekit on varmaan nähty lähes viranomaisiksi.

    Kemppinen viittasi amerikkalaiseen elokuvateatteriketjujuridiikkaan. Apteekeistakin meillä on jotain pientä, esimerkiksi KKO 1994:6, jonka arvaan vaikuttavan parisuhteisiinkin.

    VastaaPoista
  13. Kyllä kielitoimistossa yritettiin radiollekin keksiä suomenkielistä vastinetta. Ehdotus oli sähiö. Sanaa ei vain ruvettu käyttämään. Kummalista.

    VastaaPoista
  14. Don Jusa on oikeassa amerikan poikien kekseliäisyydessä. Mikä tahansa tavallinen sana amerikaksi saa täällä posket hehkumaan innosta.

    Etenkin akronyymejä he ovat ihan petoja kehittämään - riittänee viittaus mahtavaan IT-termnistöön. Akronyymit ovat siis sanojen alkukirjaimista muodostuvia termejä – GSM, UMTS, WLAN jne. (WLAN = Langaton Paikallinen Alue Verkko – todella hohdokasta vai mitä?)

    Mutta ihmekö tuo akronyymi-into, kun koko maan nimikin on akronyymi: USA.

    Nythän Suomessakin on heiluri heilahtanut toiseen reunaan. Ravintolatkin ovat Säveliä, Helmiä ja Loistoja. Oivakin on palannut paikalleen.

    Kohta suomi hakkaa yritysnimissäkin amerikan ja kvasilatinan.

    Kaikkein parhaiten muotiaaltojen vaihtelun näkee lasten nimissä. Aallonpituus on kaksi sukupolvea. Mutta näkyy siellä aina myös se ihmismielen sopukoissa piilevä pieni hienostelun halukin – muoti kun on aina muodissa.

    VastaaPoista
  15. "Kyllä kielitoimistossa yritettiin radiollekin keksiä suomenkielistä vastinetta. Ehdotus oli sähiö. Sanaa ei vain ruvettu käyttämään. Kummalista."

    Pesonen on nyt väärässä ja levittää käsittämätöntä legendaa, johon jo muinoinen kansakoulun/peruskoulun opettajani syyllistyi. Hänkin oli sitä mieltä että radio on suomeksi sähiö. Radiosta kun kuuluu sähinää asemien välillä. Kansakoulunopettajille annettakoon anteeksi väärän tiedon levittäminen, sillä he eivät tienneet mitä tekivät. Onneksi niistä ja kansakouluntarkastajista päästiin eroon.

    Radio-sanan alkuperä on latinan radius eli säde ja siitä radio eli yks. 1. pers. prees. minä säteilen. Tai jotain. Sätiö on aivan loogillinen johdos säteillä-sanasta ja sinällään onnistunut, mutta ei tullut käyttöön laajalti (lue: ei ollenkaan).

    Valitettavasti raivosuomalaistajat haluavat vääntää lähes jokaisesta lainasanasta omakielisen version. Tämä on hölmöä ja luonnollisen kehityksen vastaista. Ja johtaa sitä paitsi oppilaiden ylimääräiseen rasittamiseen, koska suomenkielisen väännöksen lisäksi pitää opetella myös ulkomaiset nimitykset.

    VastaaPoista
  16. Elämänkulku

    Monitieteinen poikamiesaika.
    Innovatiivinen avioliitto.
    Globaalisynnytys.
    Oppijakeskeinen avioero.
    Public-private-partnership- myönteinen yksinhuoltajaisä.
    Konsensuksellinen kuolema.

    VastaaPoista
  17. Astor voi tulla tietysti tähdestäkin, mutta itse olin aina jotenkin kuvitellut - vailla mitään perustelupohjaa tietenkin - että taustalla oli joko näyttelijätärlegenda Mary Astor tai sitten saksalais-brittiläis-yhdysvaltalainen Astorin mahtisuku - jonka mukaan on nimetty paljon muutakin, esimerkiksi suomalaisen elokuvan merkkimiehen Armand Lohikosken synnyinkaupunki Astoria Oregonin osavaltiossa.

    Ja Excel ei luonnollisestikaan ole suomeksi adjektiivi "Erinomainen", vaan käsky: "Ole erinomainen!" Mikä on vielä paljon pelottavampaa.

    VastaaPoista
  18. Jos satuja lähdetään katsomaan, tai oikeastaan elämään satuja todeksi, niin kyllä kait elokuvateatterin nimissä pitää olla sadunomaista hohtoa. Palatseja, kuninkaita ja prinsessojen nimiä.

    Mieleenpainuvin elokuvakokemukseni oli Rennyn suurelokuvan; Jäätävän poltteen katsominen Ruotsin puolella, koska umpisuomettunut Suomi oli kieltänyt sen esittämisen.

    Paikallinen Moulin Rouge, eli ruotsal. Röda Kvarn, sai rahaa kahmalokaupalla, kun suomalaiset tulivat kaukaakin katsomaan kiellettyä hedelmää. Näin jälkeenpäin voi todeta, että uskomatonta, mutta totta.

    Nimistä vielä. Noiden nimien "keksiminen" on jotenkin teennäistä. SK:ssa oli jokunen vuosi sitten kilpailu, jossa suomennettiin globalisaatiota. Voittaja oli maapalloistuminen.

    Ei taida käsite olla kovassakaan kulutuksessa; luulen ma.

    VastaaPoista
  19. Pesonen: Kyllä ehdotettu suomennos oli sätiö, säteillä verbistä johdettu. Sähiön kantasanaa olisikin vaikeampi veikkailla.

    VastaaPoista
  20. Herrasväki oli saanut Helsingin ulkopuolelta nuoren palvelijattaren. Rouva sanoi: "Jos joku kysyy meitä, niin sanokaa, että menemme Fenniaan syömään ja sen jälkeen elokuviin Bio Rexiin. Tyttö teki työtä käskettyä ja vastasi puhelimeen, että herrasväki kertoi menevänsä ensin syömään Fenniaan ja sen jälkeen elokuviin piereksiin.

    VastaaPoista
  21. Gepsi on sikäli kehno nimitys, että se viittaa teknologiaan, jolla palvelu on toteutettu. Kun teknologia vaihtuu toiseen, nimityksen käytöltä putoaa pohja. Amerikkalaisen GPS:n voi korvata muutaman vuoden päästä eurooppalainen Galileo.

    Emme kutsu kännyköitäkään NMT- tai GSM-johdannaisilla - onneksi.

    VastaaPoista
  22. Anonyymi on toisaalta oikeassa gepsin suhteen ja toisaalta väärässä esittäessään sen viittaavan "teknologiaan jolla palvelu on toteutettu".

    Näinhän näitä it-termihirviöitä puolustellaan – ja selitellään miksi niitä ei millään voi kääntää suomeksi. Joku esittikin tuossa yllä jo tämän huuhaaväitteen.

    GPS on akronyymi, joka tule englannin kielen sanojen Global Positioning System alkukirjaimista.

    Missä siinä on se teknologia?

    VastaaPoista
  23. Mitä tuelee Tuulensuu-nimeen niin Hakoisen eli Hagan kartanossa Janakkalassa tormma nimeltä Tuulensuu, Se perustettiin 1742.
    AM

    VastaaPoista
  24. Näistä nimistä; jos ei, ennen muuta, lapsenlapset pitäisi maassa, olen harkinnut asettumista pysyvästi Italiaan.
    Talon voisi sitten nimetä uudelleen; Villa Pipotta

    VastaaPoista
  25. Sirkka alkaa olla jo jännittävämpi tapaus. Tämä varmaan tajuttiin Linnanmäellä, kun jokin vuosi sitten laitteiden nimet äkkiä taas suomalaistuivat.

    Se olikin tyhmä temppu. Eivät nimet ennenkään mitään kauhean järkeviä olleet, mutta nyt ne ovat kaikki jotain Kieputtimia ja Härveleitä. Nimet eivät jää millään päähän eivätkä leimaudu mihinkään laitteeseen. Lisäksi vanhat nimet olivat englanninkielisiä, joten niistä ei tajunnut kuinka tyhmiä ne olivat. Sekä tietenkin muiden maiden samat laitteet olivat samannimisiä.

    "Minun Sonera" on niin minä ja minun Magnum -henkinen, että hohhoijjaa.

    Nuo voisi ajatteleva ihminen ehkä hyväksyäkin, mikäli niissä ei raiskattaisi suomenkieltä. Mihin katosi possessiivisuffiksi? Ilman sitä ei ole asiaa tähän taloon.

    GPS on akronyymi, joka tule englannin kielen sanojen Global Positioning System alkukirjaimista.

    Missä siinä on se teknologia?


    Se on teknologian nimi. (Missä siinä Tapsassa on se henkilö?) Yhtä älytön tai kenties nerokas kuin Word, mutta vastaava kuitenkin. Ties vaikka olisi tavaramerkki.

    Akronyymit (jopa TLA:t) ovat ihan hyödyllisiä, kunhan ryöstöviljelyä ei tapahdu. Tämä uusi nimeämistapahan on ottaa satunnaisia kirjaimia koko nimestä ja muodostaa niistä joku onneton sana. Sitten saadaan aina arvailla mikäköhän tuokin. Esimerkkinä se televisiossa mainostettu Elvira tai mikä nyt olikaan, joka liittyi jotenkin kaupan kassoihin.

    Voittaja oli maapalloistuminen.

    Ei taida käsite olla kovassakaan kulutuksessa; luulen ma.


    Kyllä sitä valitettavasti jotkut käyttävät. Se niin on naurettava sana, koska globalisoituminen tulee sanasta globaali, jonka vastine olisi maailmanlaajuinen. Pitäisi siis käyttää sanaa maailmanlaajuistuminen. Vai tuleeko maapallo jotenkin pyöreämmäksi tai jotain?
    Tietysti se kaikkein idioottimaisin piirre näissä on se, että erinomaisen tarkkoja/kuvaavia tai helposti lausuttavia sanoja korvataan älyttömillä huonommin lausuttavilla ja epämääräisillä sanahirviöillä vain sen vuoksi, että alkuperäiset olivat vierasperäisiä.

    VastaaPoista
  26. Tämä satunnaisista alkukirjaimista ja tavuista nimien muodostaminen on nimen oman byrokratian hellimä tyyli. Virkapiireissä se kukoistaa ja rehottaa.

    Luin juuri lehdestä jostakin PARAS-hankkeesta, enkä parhaalla tahdollanikaan muista enää mistä oli kyse. Jotain poikkikunnallista?

    Eniten minua kuitenkin risoo se, että jopa Kotimaisten kielten tutkimuslaitos on sortunut tähän!? Minua tämä KOTUS ihan kuvottaa - tarkoittaneeko se edes mitään?

    GPS on siis "teknologian nimi". Okei, hyväksyn - mutta ei se kyllä millään tavalla kerro millaisesta teknologiasta on kyse. WLAN sen sijaan kertoo sen verran, että se lienee langatonta.

    Olisiko GPS siis peräti tuotenimi? Ja kokemassa heteka-ilmiötä?

    (Ei nimi teknologiaa pahenna, ellei teknologia nimeä - wap.)

    VastaaPoista
  27. Anonyymi vastaa Tapsa P:lle:

    Kyllä GPS on teknologianimitys. Se on amerikkalainen sotilasteknologia ja Pentagonin hallinnassa oleva ketju satelliitteja, maa-asemia ja tietoliikennemäärityksiä. Käyttäjät ovat siis tämän järjestelmän sotilas- tai siviilikäyttäjiä. GPS-vastaanottimia ei voi käyttää missään muussa järjestelmässä.

    Venäjällä on oma sotilassatelliitteihin perustuva järjestelmänsä, GLONASS.

    Eurooppa kehittää Galileoa.

    Kaikissa järjestelmissä on oma tekniikkansa.

    VastaaPoista
  28. Tampereen Tuulensuu on aivan käytännöllinen nimi. Keskustori on notkossa, josta nousee mäki kumpaankiin suuntaan. Tuulensuun kohdalla ollaan sitten mäen päällä ja järvi kummallakin puolella, niin että tuuli viuhuu korvissa.

    Mäkelöiden elokuvateattereita nimettiin tamperelaisittain; Hällä, Häme, Kinema. Pirkka ja Ilves olivat myös peritamperelaisia, mutta eivät Mäkelöiden. Täällä oli myös Petit, mistä lienee nimensä saanutkaan; talo on juuri purettu ja tilalle rakennetaan täyttä päätä uutta ja modernia.

    VastaaPoista