En ole nähnyt takkivarkaita, mutta varmaan he ovat vaarallisia ihmisiä. Yhden miehen tiedän, joka myi huutokaupassa meklarina oman takkinsa, mutta häntä ei pidetty aivan täysijauhoisena.Sanomalehti tiedonanturoi tänään:
"Tekijänoikeusjärjestöt haluavat, että musiikkikännyköistä maksetaan tulevaisuudessa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua.
Luovan alan oikeudenomistajien mielestä hyvitysmaksu ei kohdistu tasapuolisesti, kun esimerkiksi mp3-soittimet ovat sen piirissä, mutta musiikkikännykät eivät.
Kopioston puheenjohtajan Pekka Rislakki huomauttaa, että vaikka suojattujen teosten kotikopiointi lisääntyy, niistä maksettujen korvausten reaaliarvo on laskenut puoleen kahdenkymmenen vuoden aikana.
Tekijänoikeusjärjestöt, Elektroniikan tukkukauppiaat ja Elinkeinoelämän keskusliitto neuvottelivat maanantaina hyvitysmaksusta opetusministeriön kanssa. Ministeriön on määrä antaa asetus ensi vuoden hyvitysmaksuista tämän vuoden aikana. "
Olen tarkka maineestani pidättyvänä ja tasapuolisena arvioijana, joka mieluummin pidän suuni supussa kuin sanon värikkäästi ja pois se minusta, että ryhtyisin loukkaamaan ihmisiä. Mutta tekijänoikeusjärjestöjen päättäjät ovat täydellisiä kusipäitä.
Sikäli kuin tässä vajavaisessa maailmassa on mitään täydellistä.
Käydessään TES-neuvotteluja kiristämällä yleisöä eli vaatimalla yhä lisää ja lisää rahaa mielikuvituksellisilla perusteilla he tekevät hallaa taiteelle, etenkin musiikille.
Yksi hyväkäs kirjoitti yöllä Helsingin Sanomien nettikeskustelussa, että hänen oikeudentuntoaan loukkaa syvästi nykyinen meno, kun takin kaupasta varastanut ihminen saa rangaistuksen, mutta musiikin varas ei.
Samassa keskustelussa todettiin taas kerran, että piratismi ja varkaus ovat hyvin harhaanjohtavia kielikuvia. Kopiostoa voisi yhtäläisin perustein sanoa kiristäjäksi tai ryöväreiden pesäksi.
Tekijänoikeuden rikosoikeudellinen suoja pitäisi kiireesti suurimmalta osaltaan poistaa. Yhtiöiden rankaiseminen yhteisösakolla on harvinaista ja aika tehotonta. Yksityishenkilöiden ylitsekäymiset voisi hoitaa korvauksilla ja hyvityksillä. Rikosjuttujen lisääntyminen merkitsee lisää poliiseja koteihin ja tietokoneita takavarikkoon.
Kehitys on nurinkurista. Virallisen uskon mukaan markkinoiden olisi ratkaistava. Ääni- ja kuvatallenteiden oikeuksien omistajat ovat jatkuvasti turvautumassa työehdoissaan poliisiin ja lainsäätäjään.
Valitettavasti opetusministeriö on mikä on. Sen tehtävänä on edistää luovaa toimintaa, tiedettä ja koulutusta, ja sitä se ajoittain tekeekin.
Opetusministeriön asiantuntemuksesta tulonjakoasioissa en ole kuullut puhuttavan. Sitä vastoin siteet järjestöihin ovat kiusallisen tiiviit.
Sanon että muusikot kaivat hiki otsassa kuoppaa, johon he sitten lankeavat. Kyllä heillä näyttää olevan jatkuvasti tarvetta saada äänensä kuuluviin poliitikkojen parissa ja asialleen yleisön ymmärrystä - tarvitaan julkista tukea kulutukselle, tarvitaan musiikkitaloja, tarvitaan suoraa tukea ongelmalliselle mutta tärkeälle taiteelle, kuten oopperalle.
Tallennekorvaus, jota sanottiin vielä hiljan kasettikorvaukseksi, oli ratkaisu, joka tehtiin tietyn tekniikan aikana määrätyissä oloissa. Olin komiteassa jäsenenä suunnittelemassa järjestelmää, ja siitä tuli silloin hyvä. C-kasetti oli merkittävä kopiointialusta.
Korvausten vyöryttäminen kovalevyihin, mp-soittimiin ja nyt "musiikkipuhelimiin" on outoa. Tosiasiallisen verotusoikeuden antaminen yksityisille järjestöille on outoa. Valitettavasti en tiedä, mikä on musiikkipuhelin. Käsitykseni mukaan jo joitakin vuosia musiikin tallettaminen puhelimen muistiin on ollut mahdollista.
Seuraavaksi Kopiosta haluaa rahaa kameroista. Olen itse kokeeksi tallettanut musiikkia digitaalikameran muistikortille.
Ennustan että tekijänoikeusjärjestöillä on jo näkyvissä paskainen loppu, kute ahneilla usein. Luulisin että amerikkalaiset ja japanilaiset suuryhtiöt huomaavat, että kansallisten konttoreiden pitäminen on turhaa ja kallista. Sen jälkeen meillä on niskoillamme joukko työttömiä työnhakijoita Teoston, Kopioston ja Gramexin piiristä.
Yritän miettiä suomennoksen näille taiteen iltalypsäjille. Englannissa on tähän käyttöön sopiva termi culture vulture. "Vulture" on haaskalintu, raadonsyöjä.
Soitapa, Mikael Jungner, kun olet itsekin vaikeuksissa digitelevision tekijänoikeuksien ja laitosten kustannusten kanssa, soitapa radiossa se Georg Otsin "Kylän paras lypsäjä". Lupaan olla kopioimatta.
Tämän eduskunnan suhtautuminen tekijänoikeuteen, viihdeteollisuuden etuihin, yksilön- ja sananvapauteen saivat minut kirjoittamaan Vaihtoehtoliike 2007 kirjoituksen.
VastaaPoistaTekijänoikeusmafia ei näytä ymmärtävän, että myös kuluttajat tarvitsevat oikeuksia. Tätä eivät ymmärrä myöskään lainsäätäjät.
VastaaPoistaPessimistinen veikkaukseni lopputuloksesta on, että tekijänoikeudet murentuvat (lähes) kokonaan, kun kansalaisten ainoa mahdollisuuus käyttää kulttuuria vapaasti on piratismi. Kaikki digitaaliseen muotoon siirrettävissä oleva siirtyy anonyymeihin vertaisverkkoihin, "laillisia" palveluita ei käytä kukaan koska ne ovat yksinkertaisesti niin huonoja rajoittuneisuutensa takia.
Sen jälkeen kulttuuri tietenkin olisi mukavan vapaata, mutta valitettavasti tämä siirtymä ei tule olemaan kovinkaan mukava. Kulttuurin tuottajat eivät osaa siirtyä uusiin ja toimiviin liiketoimintamalleihin, ja kulttuurin kuluttajia rangaistaan suhteettoman ankarasti.
Kaikki variaatiot varmaankin on käyty alan kirjallisuudessa läpi. Olisiko mahdotonta lyhentää tekijänoikeuden aikaa (nythän se on käytännössä jo lyhentynyt aika olemattomaksi) ja asettaa oikeudettoman kopion haltijalle tekijänoikeuskorvausvelvollisuus esim x kertaisena (liikennevakuutus). Ryhmäkanne kaikkia samaa teosta itselleen oikeudettomasti kopioineita vastaan. Tietoja voisi kai saada edullisesti vertaisverkkolokeista tai vertaisverkkojen liikennelokeista. Tästä saataisiin soma byrokratia.
VastaaPoistaKorva: Olisiko mahdotonta lyhentää tekijänoikeuden aikaa (nythän se on käytännössä jo lyhentynyt aika olemattomaksi)
VastaaPoistaTarkoitit varmaan että pidentynyt käytännössä päättymättömäksi.
anon:
VastaaPoistaaivan - vähän miten katsoo. Vertaisverkot + kiinnijäämisriskin pienuus & haittojen vähäisyys loppukäyttäjälle -> tekijänoikeussuojaa ei juuri ole.
C merkin lisäksi voisi ehkä vaatia tekijää junailemaan jotain teknistä suojaa, jos tahtoo tehokkaasti vedota. Kopion haltija tietää kyllä, onko maksanut - ja voinee näyttää. Yksityisyyden suoja ja selvittelykulut estävät loppukäyttäjän ahdistelun useinmiten. Vaikea rasti - tosiaan. Ehkä tekijänoikeudet todellakin murenevat ainakin viihteessä - kuten Kemppinen mainitsi. Suoja-ajan lyhentäminen voisi olla hyvä juttu ja sen varassa suojakeinojen tehostaminen. Rikkomisesta maksut taivaisiin lyhyenä suoja-aikana toisi saman tuloksen, kuin pätökorvaukset pitkän suoja-ajan kuluessa. Tämä olisi tosin henkisen pääoman sosialisointia. Useamman väikkärin paikka.
Ad Omnia:
VastaaPoista70 vuoden suoja-aika tekijän kuolemasta on hulluutta. Informaatioteollisuus ei käsitä tässäkään omaa etuaan.
Yhtenäinen suoja-aika eri teoslajeille (useimmille) on sekin naurettava ajatus.
Tietokoneohjelmalle riittäisi 10 vuotta.
Jos vielä pääsen sormeilemaan lakia, ehdotan Yhdysvaltain vanhaa järjestelmää muistuttavaa sääntelyä, esimerkiksi 10 vuotta tekijän kuolemasta ja sitten oikeasti kirjallisille ja taiteellisille teoksilla rekisteröimällä jatkoaika, esimerkiksi 10 vuotta kerrallaan - maksua vastaan.
Punnittuja mietteitä - kerrassaan
VastaaPoistaKymmenen vuotta tekijänoikeuden suojaa mille tahansa teokselle on jo paljon. Minusta se on ehdoton maksimi.
VastaaPoistaRekisteröintiä tekijänoikeutta varten en olekaan pahemmin ajatellut, mutta siitä olisi ainakin se hyöty, että taloudellisesti kannattamattomat teokset eivät saisi tekijänoikeuden suojaa.
Mikäli tekijänoikeuden tarkoituksena on luoda taloudellinen kannustin, niin hyvinhän siitä voisi silloin maksaakin hieman. Tarkoituksenahan on kuitenkin tienata rahaa.
Mutta mitään suuria rangaistuksia kulttuurin käyttäjille en halua, en missään tapauksessa. Kaikenlaiset "suojakeinojen tehostamiset" päätyvät vain aiheuttamaan harmia. Ei-kaupallisessa tarkoituksessa tehdystä kopioinnista ei pitäisi saada mitään rangaistusta.
Nyt täytyy sanoa että mulle ei ihan auennut, mitä vuodatuksesi tarkkaan ottaen koski? Jos kännykässä/kengässä/missätahansa on lisäominaisuus, johon sisällön tekee joku ulkopuolinen riippumaton taho, tässä tapauksessa musiikin tekijä, eikö hänellä ole mielestäsi oikeutta jokinlaiseen korvaukseen sisällön tuottamisesta?
VastaaPoistaJos taas vuodatuksesi kohdistui politikoihin, yrityspamppuihin ja sen sellasiin, jotka eivät tajua kysymyksen perimmäisestä pointista mitään, siis siitä että kenen oikeuksista näissä TEKIJÄNoikeuksissa on oikein kyse, niin ei sit mitään :)
Heh. Tässä kirjoittaa yksi tekijänoikeusjärjestön päättäjä, jota Bloggailija on päättänyt kutsua "kusipääksi".
VastaaPoistaOn jänskää kuinka professoristason herra lankeaa tunnekuohuihin ja unohtaa tyystin tiedemiehen analyyttisen ajattelutavan. Me kusipäät yritämme pitäytyä kuitenkin asialinjalla ja luotamme että sillä ovat myös lainsäätäjät ja muut päättävät.
Asiapitoisessa keskustelussa Kemppisen demagogia olisi helppo repiä palasiksi ja osoittaa kuinka paljon movivivahteisemmasta asiasta on kyse niin taloudellisesti, poliittisesti kuin juridisestikin.
Tällaiseen en varmaan saa Kemppistä houkuteltua.
Mainitaan nyt kuitenkin yksi pikku epäloogisuus: tämänkertaisen vaahtoamisen aihe on ex-kasettikorvaus. Kemppinen siteeraa itse uutista, josta selviää että maksun reaaliarvo on puolittunut. Ahneudella ei ole rajaa, mietti Bloggailija, mutta kenen ahneudesta voi olla kysymys, jos tulot putoavat puoleen?
Kemppinen on kauhuissaan luovan työn tekijöiden edustajien ahneudesta eli voiton tavoittelusta. En näe hänen kommentoivan muiden elinkeinoelämän alojen halua saada samalta toimialalta voittoja. Ehkä ne eivät haluakaan? Eivät ole ahneita?
Vai onko niin että vain tekijänoikeuskorvausten saaminen on ahneutta, muu taloudellinen voitontavoittelu ei?
Ad Anonymous:
VastaaPoistaEsimerkkisi on epälooginen: varmaanmyös klapikauppiaiden liikevaihto puolittui ajassa N, kun yleisö siirtyi öljylämmitykseen.
Postuloit siis näkymättömästi, että tekijöille kuuluisi tekniikkaan katsomatta kasettikorvauksen suuruinen tulo.
Tässä ei liene järkeä.
Selaillemalla blogia löydät runsaasti esimerkkejä ahneuden tavoittelun kritiikistä, viimeksi mm. optiokannusteiden.
Katso esim. teksti "Mikael Lilius ei pääse taivaaseen".
Esitäpä lisää epäloogisuuksia tai vaatimus navigaattoreiden ja kameroiden sisällyttämisestä kasettikorvauksen piiriin.
Ad Jazmanaut:
VastaaPoistaKysyt epäselvästi: oikeus lisäkorvaukseen mutta keneltä?
Jos joku kontribuoi tuotteeseen, esimerkiksi kenkään, keksimällä etevän kengännauhan, lisäkorvauksen maksaa kengän valmistaja ja kilpailutilanteesta riippuu, kykeneekö hän siirtämään sen hintaan.
Tekijänoikeusjärjestelmän muuan epäkohta on monopoli ja järjestöjen tapa itkeä lainsäätäjää paikalle 1700-luvun tapaan määräämään tariffeja.
Näen silmissäni vapaakaupan, jonka ensimmäisiä uhreja tulevat olemaan - tekijänoikeusjärjestöt.
Teosto ja Kopiosto pitävät eräänlaista töölön tullia perien maalaisilta markan. Järjestelmä havaittiin tarkoitustaan vastaamattomaksi 1860-luvulla.
Maksu kuten kasettikorvaus on transaktiokulu, joka on omiaan alentamaan liikevaihtoa. Huonosti määritelty oikeus (tekijänoikeus) on omiaan alentamaan liikevaihtoa.
Tekijät eivät siis ainoastaan sahaa omaa oksaansa vaan polttavat omaa metsäänsä.
Transaktio-argumentilla tarkoitan samaa kuin mm. R. Coase ja Douglass North.
Klapikauppias myy klapeja ja öljykauppias öljyä. Musiikki on yhä musiikkia vaikka sen kopiointi helpottuisikin ja välineet vaihtuisivat.
VastaaPoistaTekijöiden kasettimaksutulo muuttuu yhteiskunnan myötä, mutta lähtökohta on tietenkin kopioinnin määrä, ei se minkä nimisellä laitteella kopioidaan.
Taloudellinen lähtökohta on kopioinnin arvo kuluttajalle ja laitteiden hintataso - ja tietenkin teknisten suojausten määrä. Eli ei siis staattinen "ahneusjärjestelmä".
En ole lukenut blogia Liluksesta, mutta tarkoitin tietenkin sitä, että siitä Suomessakin miljardiluokkaa olevasta potista, joka liikkuu jotta Ahneiden Tekijöiden tuotokset tulisivat yleisölle saakka, on kyllä liikevoittoa tavoittelemassa monta muutakin kuin sisällöntuottajat.
Ovatko ne ahneita vai eivät?
Ei kukaan - tietenkään - vaadi kasettimaksua navigaattorista. Lainsäätäjä on tässäkin toiminut oikealla tavalla: maksu on vain laitteista joita merkittävästi käytetään kopiointiin.
Emme me "kusipäät" tietenkään vaadi navigaattoreita maksun piiriin - ehkä siksi että emme ole kusipäitä.
Ad Anonymous:
VastaaPoistaLuiskahdit jo monopoli-argumentistani. Klapikauppias panee pillit pussiin mutta Kopiosto vaatii Liedestä muuttamaan lakia ja asetusta.
Miksi muuten ette vaadi rahaa navigaattloreista. Sekä Garmin että TomTom mainostavat mp3-toistoa. Sama CF-kortti niissä on kuin matkapuhelimessani, josta te nyt tahdotte rahaa.
Kyllä joku teistä voisi tunnustaa järjestelmän sekavuuden ja sotkun, johon on päädytty seurailtaessa tekniikan muutoksia.
Kovalevy maksaa mutta verkkohotelli ei...
Lue nyt tuo Lilius-juttu, jonka linkki on sivupalkissa.
Kovaa on puu kuin klapia...
VastaaPoistaToistettakoon eri sanoin: musiikki tai elokuva ei ole kuollut vaan lämmittää yhä mieliä. Klapeilla ei enää lämmitetä. Pieni ero.
Mikä "monopoloiargumentointi"? Tämäkö lause: "..järjestelmän muuan epäkohta on monopoli". Tuosta toteamuksesta on argumentointi kaukana.
Kuinka vaan, en pysty niin tunteenomaiseen ("järjestöt itkevät") polemiikkiin kuin tämä palsta vaatisi joten herran huomaan, keskustelen asiasta muilla, kiihkottomammilla ja vähemmän asenteellisilla forumeilla.
--- En oikein ymmärrä miten Lilius liittyy tähän keskusteluun; olen joka tapauksessa lukenut hänestä tarpeeksi iltapäivälehdistä, joten en taida lukea mainitsemaasi blogia.
Ai niin, unohtui vielä viimoinen yritys lanseerata asiatietoa tälle palstalle: Kuten jo mainitsin, navigaattoreista ei vaadita kasettimaksua. Syykin on jokaiselle Suomen seitsemästä tekijänoikeusekspertistä selvä, ja kirjoitin sen juuri ennen Bloggaajan inttävää kommenttia: - Ellei niitä käytetä merkittävässä määrin esim. musiikin kuunteluun, niin miksi ihmeessä vaadittaisiin maksu?
VastaaPoistaTurha yrittää sälyttää tekijänoikeusjärjestöjen niskaan asioita jotka sinne eivät mitenkään kuulu. Vaikka eihän yksikään vallankumous pelkällä totuuden kertomisella ole ennenkään edennyt.
Monopoliargumentti on 1700-luvulta asti käytetty perustelu, jonka mukaan monopolit ovat tosin vahingollisia, mutta tekijänoikeus ja patenttioikeus eivät, kunhan tekjiän / keksijän ja yleisäön edut tasapainotetaan.
VastaaPoistaTämä argumentti löytyy käytännössä kaikista tekijänoikeuden oppikirjoista ja epäilen että tiedät sen oikein hyvin.
Jos tekijät käyttävät lain heille suomaa muut poissulkevaa yksinoikeutta eli monopolia yleisön edun vastiasesti, se voi aiheuttaa ajatuksia esimerkiksi pakkolisenssimääräysten kiristämisestä. En ihmettelisi.
En ole vielä nähnyt tietoa siitä, että matkapuhelimia käytettäisiin merkittävässä määrin musiikin kuunteluun.
Me puhumme tässä tekijänoikeuden sivuhaarasta, laitemaksuista, emmekä tekijänoikeuskorvauksista.
Suhtaudun vihamielisesti laitemaksujen laajentamiseen, koska näen vaaran tekijänoikeudellisen vastuun laajanemisesta avunantajiin, välittäjiin jne. Merkkejä on jo käräjäoikeuden ratkaisuissa.
Kukaties ratkaisu liittää tallennusalustoihin sääntelyteknisesti mutkikas maksu, joka oli aikanaa hyvä alkuperäisine poikkeuksineen, on aikansa elänyt?
Ymmärrän blogin väittelyksi eli debatiksi, jossa poleemisuus on sallittua. Olen kirjoittanut tekijänoikeudesta 40 vuotta viileästi, viimeksi kirjan Digitaaliongelma, jonka linkki on blogissani.
Voi olla, että lyön yli, mutta istuminen tuomarina tekijänoikeusjutuissa vuosikymmenien ajan jätti ehkä sellaisen tunteen, että on hyvin tyydyttävää sanoa välillä mitä ajattelee yksityishenkilönä, ei virkamiehenä.
Viittaus Liliukseen, jota et halua lukea, oli vastaus kysymykseesi, miksi en moiti muiden ahneutta elinkeinoelämässä. Siinä moitin ankarasti sähköyhtiöiden ahneutta, enkä ole sillä asialla yksin.
Kertaan vielä kantani: toivotan tekijöille menestystä ja hyviä tuloja sellaisten oikeussäännösten turvin, jotka ovat selkeästi sovellettavissa.
Yleisön eli käyttäjien etu on otettava myös huomioon, ja jo kopioinnineston sääntelyln yhteydessä ilmeni aika pahoja ongelmia.
Kute kirjoitat, musiikki lämmittää - mutta en oikei haluaisi kantaa vinyylilevyjä ulos ja kytkeä soitinta ja vahvistimia autoon.
Ääninauhojen maksu oli siis ehkä hyvä ratkaisu. Toisaalta C-kasettituotanto mnessa mielessä pelasti Suomen ääniteteolisuuden. Tekninen muutos lisäsi verrattomasti yleisöä ja siis myyntiä.
Tietääkseni ei ole olemassa forumia, jolla tekijänoikeudesta todella keskusteltaisiin. Tämä on yksi niistä, ja mitä asiapitoisuuteen tulee, voisit vilkaista, mitä kaikkea tässä on kuukausien kuluessa käsitelty - esimerkiksi kuvasitaatin ongelmia ja konsumtiokysymyksiä.
Hyvä, vihdoinkin asiallista keskustelua mieheltä jonka historiallisten kolumnien vuoksi jaksoin aikanaan lukea Hesaria. Vaikka vieläkin pujahti sana "vihamielinen" sekaan.
VastaaPoistaEn ole lukenut blogiasi, voi olla hyvinkin asiallinen Takkivarasblogia lukuunottamatta.
Monopoleja voidaan käyttää väärin. Siksi niitä myös kontrolloidaan tarkemmin. Tekijänoikeusjärjestöjen "monopoliasema" ja "ahneus" ovat kuitenkin oudosti jättäneet tekijänoikeuskorvaukset kansantaloudellisesti merkityksettömään asemaan. Suomessa korvauksia (80 mio) vastaa parin tuhannen ihmisen bruttotuote, kun taas loppujen yli 5 miljoonan kansalaisen bruttotuote (160 miljardin luokkaa) kohdistuu muualle. Miten ahneet monopolistit eivät saa parempaa aikaan?
Hui! On siinä pelko että tekijänoikeuskorvaukset suistavat Suomen jopa lamaan. Filosofisena kysymyksenä voisi esittää: - Miten näin pieni asia saa näin paljon huomiota? Voiko tietoyhteiskunta tosiaankin kaatua - kuten jotkut kiihkoilijat väittävät - tähän minikokoiseen palikkaan?
Ei tietenkään. Tietoyhteiskunta etenee, vaikka korvaukset tuplattaisiin.
Näitä taloudellisia seikkoja ei voi koskaan valistuneessa keskustelussa ohittaa, koska kaikesta juridiikasta huolimatta primus motor on taloudelliset intressit.
Tekijänoikeusjärjestöt ja oikeudenomistajat ovat halukkaita elämään ajassa mukana ja edistämään tietoyhteiskuntaa, mutta tietenkin niin että alan tärkein osa eli sisällön tuottajat eivät kehityksen myötä kurjistu.
--- Olet oikeassa, kasettimaksu on sivuhaara tekijänoikeudessa. Toki nykyisen kasettimaksun tilalle voidaan visioida eri konstruktiota, esimerkiksi 1) DRM, 2) alkuperäisen kielto-oikeuden palautus, 3) veroluonteinen kaikkiin kohdistuva maksu, 4) alkuperäistuotteen hinnanmuodostukseen vaikuttaminen. Kasettimaksusta pidetään kiinni, koska parempaa oikeudenhaltijoiden edun turvaavaa menetelmää ei ole pystytty riittävään laajuisena lanseeraamaan - toki on paljon menetelmiä jotka vähentävät heidän tulojaan, vaikka kasvualalla toimitaankin!
kasettimaksu on syvältä. On älytöntä koettaa periä maksua välineestä, jolle VOI kopioida. Aivan sama jos perittäisiin maksu paperista - koska sille VOI kopioida teoksia. HUHHUH!!!
VastaaPoistaTekijälle asetettakoion velvollisuus suojata teoksensa, kun se ensi kerran julkaistaan - se, joka tuon murtaa palakoon helvetissä ja maksakoon viulut ja cembalot. Aivan sama, jos flyygelille määrättäisiin maksu, koska sillä VOI soittaa jonkin teoksen.
Jos JK päättäisi poimia bloginsa parhaat ja julkaista paperisen (antiikkinen julkaisumuoto) kirjan - onko nämä meidän repliikit itsenäisiä teoksia, eli JK:lla varmaankin on jossain lausuma, notta se, ken tähän blogiin kirjoittaa, saa kaikki tekijänoikeutensa heittää...
VastaaPoistaettei vaan joku oman koneensa lokin kanssa tulisi osille jättimenestyksestä?