Paikkakunta

Kuvittelen paikkakunnan muistini kautta. Maanviljelyn ohella siellä tehtiin puukkoja ja kudotiin, kudottiin aivan vimmatusti. Yhteen aikaan puhetta ei tahtonut kuulla kangaspuiden paukkeelta. Ihmiset oppivat keskustelemaan huutamalla. Iltaisin huudettiin virsiä.

Tänäkin päivänä suuren kaupungin torilla on ehkä myytävänä riepumattoja, jotka on kudottu siellä, ja kaitaliinoja, jotka nekin ovat sikäläistä työtä. Mutta kotiteollisuutta ei enää ole ja kutomot, repimöt ja värjäämöt ovat lopettaneet toimintansa.

Enää ei kuulu vinkuvaa ääntä, kun naiset kuljettivat polkupyörällä kotikutomosta lankavyyhtejä syrjäkylille ja sitten takaisin valmiita kudonnaisia, joihin langat olivat kadonneet loimiksi.

Ellei perheessä ollut perintöryijyä, sellainen tehtiin, ja värjätyissä langoissa riitti solmimista ja elämänpuissa ja kukissa ja aittojen kuvissa värien valikoimista.

Ompeluseurassa kaikilla oli kudin ja neljä sukkapuikkoa, paitsi joillakin jotka tekivät villapaitaa, kaksi pitkää puikkoa ja monta lankakerää.

Mielessäni talot ovat kadonneet ja ihmiset olen poistanut kuvista, koska heitä ei enää ole. Ihmisten ja heidän hyvien eläintensä reitit on merkitty langoilla, jotka on katkottu puukoilla. Maantien ojassa voi nähdä hylätyt vyyhdinpuut ja palan kaidetta eli pirtaa.

Aina kun joku lähti asialle naapuriin tai kirkolle tai hakemaan miestä poliisiputkasta, hän veti perässään lankaa, ja nykyinen lankojen tiheikkö on graafi. Siitä näkee, ketkä oli tekemisissä toistensa kanssa ja miten usein.

Kun kuolema kävi, kamarista vedettiin musta lanka hautausmaalle. Arkilangat olivat harmaita. Langat naapurin tytön ikkunan alle ja kamariin olivat teietysti punaisia. Asemalta osuuskaupan varastoon langan näyttääkin korvaavan köysi, ei kuitenkaan vaijeri. Vaikka siellä ei ole järveä, joki vain, myös kalastajalankaa näkyy silmissäni, lujien suhteiden jäljiltä, ja sen katkaisemiseen niitä puukkkoja tarvittiinkin, koska oikea hauenkoukkulanka ei katkea edes puremalla.

Taivaalla lentää kaksitasoinen lentokone, jonka alempi taso on hiukan pienempi kuin ylempi, ja punainen. Se vetää perässään maalivaatetta, mutta siinä on jotain unen kirjoitusta, valkoista punaisella pohjalla.

Jos pääsisi katsomaan tuosta lentokoneesta, kadonneet talot näkisi lankojen solmukohtina.

Purettua kotitaloani ei voi olla huomaamatta. Sinne on paljon reunoja.

Mietin iterointia ja pohdin, olisiko näkemäni kadonneitten kylien ja menneisyyden talojen verkosto NP-täydellinen? Ajassa, ehkä. Kuka tietää. En osaa laskea niin hyvin.