Kauppa katoaa

Ystäväni Mikko lähetti järkyttyneenä linkin, jossa San Francisco Chronicle niinkin kauan sitten kuin toukokuussa ilmoitti, että Cody's joutuu sulkeman Telegraph Avenuen kirjakauppansa Berkeleyn yliopiston (University of California, Berkeley) campuksen kulmalta.

Google ei antanut aivan selvää vastausta. Tommo - mikä on tilanne per tänään? Näyttäisi että tämä 50 vuotta toiminut myymälä olisi mennyttä. Omistajalla olisi toistaiseksi pari pienempää myymälää Berkeleyssä ja ainakin yksi San Franciscon keskustassa.

Jos tämä nyt pitää paikkansa, ei ole oikeastaan enää yhtään välttämätöntä syytä käydä Kaliforniassa. Hyviä syitä tietenkin on. Mutta espresso-kahvila ja internet-kahvila, jotka ovat melkein yhtä selkeästi Berkeleyn keksintöjä, ovat nyt yleismaailmallisia, ja esimerkiksi Helsingin keskustasta löytyy hyviä.

Olen vienyt aika usein porukoita Cody'siin ja sopinut tapaamisia siellä. Nuoriso eli tohtorioppilaat arvosti naaurikorttelin levykauppoja, jotka olivat jokseenkin taivaallisia alan harrastajille. Länsirannikon ilman muuta parhaisiin kuuluva levykauppa Musical Offering näyttäisi jatkavan toimintaansa.

Mutta se SF, jota 1970-luvun alun sukupuolikuria ja säädyllisyyttä loukkaavat sarjakuvat kuvasivat, on kauan sitten kuollut ja kuopattu, ja Robert Crumbin ja kumppanien vanhojen teosten yhä uusia painoksia saa kätevästi sekä Helsingistä että esimerkiksi Lontoosta.

Jos nyt tieto on sekä tosi että lopullinen ja tämä on muistokirjoitus, joudun pyytelemään hiukan anteeksi jopa suomalaisilta kustantajilta. Maailma on sitten muuttunut sellaiseksi, että Barnes & Noble muutaman korttelin päässä tappaa vanhatkin viikunapuut ja kynien ja papereiden massamyynti periaatteessa aasialisilla undergraduate-tason opiskelijoille pitää myymälän hengissä tai tappaa sen.

Cody'sin tuoretiskiltä löysi aina heti sellaiset kirjat kuin Naomi Kleinin (paikallinen suuruus) No Logo, tai Simsin tyypien Software Ecosystem ja itsestään selvästi kaikkie yleisvaltakunnalliset yleisen ja kaunokirjallisuuden merkkiteokset.

Monia meistä miellytti lähiympäristö - juopot ja narkkarit collegen kulmilla, lukemattomat tatuointikaupat ja vastaava paikallisväri.

Mutta Berkeleyn viehätys oli kulemma jo 60-luvulla, kun siellä keksittiin yliopilaslevottomuuden, kaupallisen pintapuolisuuden ja aidon tavaran omituinen sekoitus. Yliopisto opiskelijoineen on osittain muodin mukainen putiikki siinä kuin kymmenet muutkin, mutta sitten toisaalta esimerkiksi Law Schoolin tekijänoikeus ja lähiaineet on pitkät ajat arvioitu Yhdysvaltain parhaaksi, tietotekniikka on ennennäkemättömän monipuolista ja joustavaa, ja tietysti esimerkiksi henkilökohtaisen Nobel-palkinnon saajia notkuu kulmilla.

Olisin taipuvainen - laiskistuttuani ja vanhennuttuani vieroksumaan niin raskaita ulkomaanmatkoja - muistuttamaan, että koko Pohjois-Kalifornian ja Piilaakson viehätys on kaksiarvoista. Menestys on kovin hetkellistä. Eilen niin kuuluisa firma, josta Wired tai Red Herring revitti aukeaman juttuja, ei olekaan enää samassa osoitteessa, ja lähemmin tarkastellen käy ilmi, ettei se ole missään osoitteessa, vaan konkurssissa.

Myönnän senkin, että City Lights -kirjakauppa SF:n keskikaupungilla on minun ikäisteni kaihon kohde, mutta nuoremmille beatnik-kauden kirjallisuus on yhdentekevää, ja he kysyvät, kuka oli Kerouac ja mikä ihmeen Easy Rider. No. Totta puhuen kysyn minäkin.

Kirjakauppoja lainkaan ajattelematta puhuimme vanhemman poikani kanssa keski-ikäisten mottoripyörämuodista ja ihmettelimme, mistä kulttuuriministeri ja hänen kaverinsa saavat tiedon bootseista, farmarihousuista ja avokypäristä, jotka ainakin Suomen maanteillä ovat Harley-Davidsonin selässä vaarallista ja hankalaa kamaa.

Mutta kai me olemme koko porukka nössöjä, jotka katselevat K-sarjan Bemareiden kuvia käsittämättä, mitä on olla vapaa ja villi.

Mutta kyllä meillä oli tietty suhde Cody'sin kaltaisiin kirjakauppoihin.

Itse olen jo henkisesti siirtynyt Lontoon ja esimerkiksi Cambridgen kannattajaksi, ja haluan muistuttaa, että myös Pariisista löytyy yhtä ja toista mielenkiintoista, varsinkin ellei kieli tee tenää.

Mutta olkoon nyt katoavan Kalifornian symboli kirja, josta itse aikanani innoituin, Werthamin "Seduction of the Innocent" eli viattomain viettely. Kirjoittaja oli huolestunut kansalainen ja psykiatri ja kirja kertoi sarjakuvien ja populaarikulttuurin turmiollisuudesta. Se ilmestyi aika tarkalleen samana vuonna kuin Cody's avattiin eli 50 vuotta sitten.

Seka kaksoiskulttuurin että sen kriitikkojen kaikki premissit ovat osoittautuneet vääriksi ja johtopäätökset virheellisiksi.

Niinpä naiiveimmat verkosta löytyneet kannanotot ovat ehkä oikeassa: Berkeleyn katukulttuuri tuhoutui Irakin sotaan ja nykyiseen poliittiseen suuntaukseen. Bill Clinton olikin vakiokävijä Cody'sillä, mutta hänestä ja hänen maailmastaan äänestäjät sanoivat sanansa jo monia vuosia sitten.

Ehkä se ei ollut Bob Dylan, vaan Q. Horatius Flaccus tai vastaava, joka sanoi, että tempora mutantur - nos et mutamur in illis.

Ajat muuttuvat. Olemme aikalaisia.

* * *

SUMMARY

The writer is wondering, if the new in the Internet are rweally true - Cody's bookstore at Telegraph Ave., Berkeley closed for good.