Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Sivun näyttöjä yhteensä
9. tammikuuta 2006
Ah, onnea!
Ah eikö se ole onnea!
En rikkonut tietokonettani, vaikka oli tilaisuus.
Applen läppäriin oli lisättävä toinen DIMM eli keskusmuistia. Sain sen. Kiitos, Sakke. Aikani askarreltuani tulin siihen tulokseen, että hillitsen pohjalaiset piirteeni enkä tartu puukkoon enkä väkivaltaan.
Tänään soiteltiin puhelimella sinne tänne. Pakkaus oli oikea mutta kampa osoittautui vääräksi. Luultavasti se oli PC:n. Kolo siis oli kuin olikin väärässä paikassa. Oikea kampa on nyt nyt hankittu ja paikallaan ja toimii ja koneessa akku paikallaan ja ruuvit kiinni. Samaa ei voi aina sanoa kirjoittajasta.
Kävelin Vanhankirkon puistossa ja ajattelin, että tätä Lin Jutang ei voinut ottaa arjen täyttymyksen elämysten luettelooonsa, koska kirja "Maallinen onni" ilmestyi suomeksikin 1946. Nyt siitä on kymmenes painos, ainakin kirjastoissa. En kaipaa sitä kirjaa. Luultavasti se on vain amerikkalainen versio kiinalaisista valaistumisen teistä. En tarvitse sitä kirjaa.
Ah, eikö se ole onnea!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jotenkin on tietokone kirjoittamisprosessia muuttanut, ainakin minulla. En enää vihapäissäni hakkaa näppäimiä enkä riuhdo sudeksi mennyttä paperia telojen välistä. Työkone sai vuosihuollon, mutta, mutta kotikone harvemmin, jos silloinkaan. Muuta kampaa ei ollut kuin se, mikä unohtui milloin minkäkin takin taskuun.
VastaaPoistaLing Jutang oli elämäni erään romanttisen kauden runoilija. Onnea on, ettei kirjaa enää tarvitse. Näin jälkeenpäin siitä tulevat mieleeni Valittujen Paljojen kuolemattomat ajatukset. Nyt viisaan viini otetaan suoraan omasta pullosta, kernaasti lasin kautta. Onnea tai ei.
Kannatan Blogi-siskon ajatusta saada informaatiota kuvia koskevista tekijänoikeuksista ja ehkä niiden kiertämisestä, koska olemme näitä oikeuksia koskevan tohtoritason tiedonlähteen äärellä.
Toisin sanoen - eikö juuri se ole onnea, kun ei (enää?) tarvitse onnea...
VastaaPoistaEn kuitenkaan kerro syytä siihen, miksi joku ei tarvitse onnea. Jotain sentään täytyy lukijan löytää itsekin...