Oheisen vaakunan käyttöön tarvitaan Pohjois-Pohjanmaan liiton lupa. Ei ole lupaa, ei edes Kustaa Vaasalta, jonka sarkofagissa on tuo sama kuva. Olen kuulunut vuosia heraldiseen asiantuntijalautakuntaan. Siellä on hauskaa. Vaakunaa ei voi rekisteröidä kaupalliseen käyttöön. Sen käyttämistä muussa kuin kaupallisessa yhteydessä ei voi tehokkaasti kieltää.
Pari kansanlaulua taas, päivän parhaaksi.
Tämä on oivallinen lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomalaisia kansanlauluja (1967). Muistiinmerkitsemisen paikkakunta kertoo paljon. Paljon sinkoili ajatus. Sitten kansanlaulu kuoli.
Oliko oikein siunattua
ton Pyhäjärven vesi,
jolla se mamma sen hulivilipoikansa
ensi kerran pesi.
- Tammela
Eikä se ollu onnellista
se Näsijärven vesi,
jolla se mamma sen hulivilipojan
ensi kerran pesi.
- Mouhijärvi
Mamma se itki ja pappa se itki
ja molemmat ne itki,
kun tosta mamman nuoremmast pojast
maantien kulkuri tuli.
- Kärkölä
Mitäs se mammani silloin sano,
kun heilutti lullan laitaa.
Minkähänlainen kulkuripoika
sinusta tulla taitaa.
- Hauho
Se oli mammani viimeinen sana,
kun kotoa läksin poisi,
ett linnan muurin ja liiviraudat
mä poikani sulle soisin.
- Nousiainen
Mamma se tuuditteli pikkuista poikaa
ja potkaisi tuudun laitaan.
Sanoi: maailman hummeri ja tyttöjen koijari
sinustakin tulla taitaa.
- Sortavala
Aijai mamma ja aijai pappa,
kun talonne hävititte
ja mailman kirjat eteheni
niin nuarena levititte.
- Askola
Itki mun mammani silloonki,
kun se kanteli syränalla:
Voi jos tuankin poijan koto olis
maailmas viarahalla.
Itki mun mammani silloonki,
kun huiskutti käsillänsä:
Voi jos pitää maailmalla nährä
oma sikiänsä.
Itki mun mammani sillonki,
kun potkaasi lullua laithan:
Maailman koijari, flikkaan petturi
poijastani tulla taitaa.
Itki mun mammani - silloonki,
kun se kapalhon mua kääri:
Voi jos tualle raukalle panhan
kruunun raurat säärhin.
- Ylihärmä
Kaksipa poikaa papalla on,
ja vanhinta se suree.
Eipä sitä tiedä mikä mailman koijari
nuorimmastakin tulee.
- Härmä
Voi teitä pappa ja voi teitä mamma,
kun talonne hävititte,
pitkä matkat ja markkinareissut
mun eteheni asetitte.
- Nousiainen
Eikä mun pappani eikä mun mammani
naita mua tavaralla,
vaan mun pitää kuljeskella
mailmalla avaralla.
- Huittinen
Mamma se minut maailmalle
kulkemahan laitto,
oksan pienen viherjäisen
käteheni taitto.
- Enonkoski
Pappa, mamma ja vanhempi veli
jäi kotoni hoitajaksi,
minä yksin mailmalle läksin
onnen koittajaksi.
- Pöytyä
Eikä se tie ollut viitassaan,
jota läksin kulkemaan.
Eikä jiänyt rakasta heiliä
perääni suremaan.
- Pertunmaa
Niinkuin tuo vesi juokseva
on Auran sillan alla,
niin tuo maantie leviä on
tällä pojalla reisaavalla.
- Halikko
Niinkuin se vesi virtailee
sen Nokian sillan alla,
iloinen luonto olla pitää
pojall' reisaavalla.
- Lammi
Niin kuin se kivi joka märkänä seisoo
järvess jäiden alla,
niin samanlainen luonto on sillä
poialla reissaavalla.
- Teuva
Voi kuinka piäninä paloina
on leipäni maailmassa.
Iloisella ja riuskalla luannolla
olen sitä hakemassa.
- Kymi
Ku älkää te surko te pappa ja mamma
mun öisiä kulkujani,
vaan antakaa mun pelata ja antakaa
mun juara
ja laulella laulujani.
- Urjala
Tässä on manu, joka maata ei tallaa
ja astele santaaleissa,
vaan se kulkee kuin kuvernööri
benssiinihevosissa.
Hyvä olen korttia pelaamaan,
hyvä tappelemaan ja juomaan
ja hyvä olen likkoja riijaamaan,
vaan huono kotia tuomaan.
Älä sure vanha äitini minun
hurjia reisujani, vaan anna minun pelata ja
minun juoda
ja laulella laulujani.
- Orimattila
Hulivili hurjan luonnon kanssa
on niin hauska elää,
kun ei tarvitse kauan surra
yhden likan perään.
- Pyhäjärvi UI.
Hurja mä olen ja taidan tulla,
vielä hurjaa hurjemmaksi.
Kyllä se henttuni hentokin kelpaa
hurjankin hoitajaksi.
- Lieto
Hurja luonto ja ruma muoto,
ja ei mulla ole muuta.
Kaikki ne kirkon vaivaisetkin
mun hurjuuttani huutaa.
- Eräjärvi
Ennen lohkee kalliosta
pienen pieni muru,
ennenkö hulivilipojan sydämestä
ikävä ja suru.
- Aänekoski
Jos minä olisin pienenä poikana
kummini syliin kuollut,
niin en olis näin hurjaksi
ja onnettomaksi tullut.
Tytärsaari
Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Elämä itse näissä puhuu - ihmisotuksen suulla...
VastaaPoista"Ennen lohkee kalliosta
pienen pieni muru,
ennenkö hulivilipojan sydämestä
ikävä ja suru."
- Aänekoski
Faijani osti mulle helapääpuukon,
VastaaPoistasillälailla tällälailla helapääpuukon.
Faijani osti mulle helapääpuukon
maailmalle lähtiessä.
Jne. Ja linnassa kuoltua kävi näin:
Luistani saatiin hernerokkaa,
sillälailla tällälailla hernerokkaa.
Luistani saatiin hernerokkaa
ja sunnuntaina namusia.
Kuultu pienenä poikana stadissa.
Joo, hurjaa on... mutta yrittääkö Don Kemppinen päästä tuulimyllyjen kimppuun... lääkäri kuvittelee tässä jo jotain patologista...
VastaaPoistaHeräsi kysymys, mutta onko se relevantti? Eli jos nyt joku taho närkästyisi aineistonsa "luvattomasta lainaamisesta" blogissa, niin mihin hän lähettäisi laskun?
VastaaPoistaKaksi vastausta
VastaaPoistaKenelle lasku - tekijänoikeusrikkomuksesta ei tietosuojaa murreta, mutta tekijänoikeusrikoksesta kyllä. Jos bloggeri on anonyymi ja kysymys on luvattomasta eli liian laajasta siteeraamisesta, voi jäädä laskutettava löytymättä.
Tähdennän: jos kysymys olisi törkeästä rikoksesta, jollainen voisi olla yllytys kansanryhmää vastaan, poliisi saisi tuomioistuimen luvalla bloggerin tiedot suomalaiselta operaattorilta. Jos olen väärässä, oikaiskaa minua, mutta näkeehän operaattori, mistä IP:stä tai minkä DHL-tunnuksen takaa tekstit tulevat.
Hyvä että otit asian esiin. Mielestäni blogien nimimerkillisyys on keskustelua edistävä perinne, mutta itse en siihen ryhtynyt enkä ryhdy, koska ainakin toisten ihmisten haukkuminen, jota olen harrastanut, on mielestäni tehtävä omalla nimellä.
- - -
Jälkimmäinen vastaus tuo mieleen vastauksen, jonka luultavasti esitti Stanislav Jerzy Lec - jokainen hupsu, joka tappelee tuulettimen kanssa, kuvittelee olevansa Don Quijote.
Olen muuten vain tavattoman kiinnostunut tappelulauluista ja muista viisuista (rekilauluista). Minusta on hiukan salaperäistä, että niitä on aina suvaittu. Aivan niin kuin 1800-luvun pappiloissa laulettiin Bellmania, joka on kohdittain todella törkeä. Ja luettiin Seitsemää veljestä. Ahlqvist (ja Agathon Meurman) olivat oikeassa siinä, että kirja on jokseenkin ruokoton. - Mitä tarkoittaa esimerkiksi "seitsentuumainen pikku Eero"? Kun Eero itse ei ollut seitsentuumainen, niin mikähän sillä Eerolla oli? - Esimerkkejä on runsaasti.
Suvaitsevaisuudesta tulikin mieleen. Muutama aika sitten uutisoitiin Lönnrotin keräämistä runoista, jotka vuosikymmenien ajan on katsottu niin ruokottomiksi, että niitä ei voi julkaista. Edes tutkijat eivät välttämättä pääse niihin käsiksi vaan ne pidetään SKS:n (tai jonkun muun instanssin) kassakaapissa. Onko mitään oikeudellista perustetta pyytää niitä esille?
VastaaPoistaEn usko että kansa olisi niin suvaitsematonta, että ei kestäisi savupirttierotiikan esilletuontia. Kysymys on enemmänkin tiettyjen tahojen määrätietoisesta mielikuvien ylläpidosta mitä tulee merkittäviin kansallisiin hahmoihin. Vrt. myös kohuun, mitä uusin elokuvatulkinta Aleksis Stenvallin elämästä synnytti.
Mikä on noiden vaakunoiden asema tarkalleen ottaen oikeasti?
VastaaPoistaNimittäin myös lääninhallitusten mielestä "vaakunan käyttöön on saatava asianomaisen lääninhallituksen lupa". Samaten kuntien mukaan "vaakunan julkaisemiseen on pyydettävä kunnan/maakunnan lupa".
Asiasta on hämmennystä myös Wikipediassa, eli ihmettelevät, että saako vaakunoiden kuvia näyttää ensyklopediassa.