Automatiikka

Tänäänkin eksyin Akateemiseen, jossa kaikki hyllyt ja hyllynpäät olivat täynnä Roslingin kirjaa Factfulness, huokeana pokkarina. Kiistän että olisin jollain tavalla mukana salahankkeessa. Päinvastoin myyjä arveli, että kaikki lukivat tuon kirjan jo ennen joulua suomennoksena. Minä en asiasta tiennyt, koska Otavan tiedotus ei lähetä minulle edes sähköposteja. Kysymyksessä lienee henkilökohtainen loukkaus. 

Tiedossa ei ole, miksi antiikki ei välittänyt koneista, vaikka osaamista tunnetusti oli. Hiljan on löytynyt jopa hyvin monimutkainen ratas- ja vipukoneisto roomalaisajalta. Tämäkin päivänä roomalaista vesijohtoa (akveduktia) ei voi olla ihailematta: kallistus aivan kohdallaan ja muuraus on kestänyt jo kaksi tuhatta vuotta.

Klassinen ja siis luultavasti väärä vastaus on orjatalous. 

Sana ”robotti” on Karel Čapekin keksimä (näytelmä, 1920). 

Mikä lienee syy, että keisarillisen ja kuninkaallisen Itävallan alueella oli sellainen määrä yleisneroja, ja että profeetallisia ja tulevaisuuteen näkeviä yleisneroja oli monta, tämän salamanterisotijan lisäksi esimerkiksi Zweig ja sitten Kafka.

Vaikkei se kuulu robotiikkaan millään tavoin, en malta olla kirjoittamatta, kun näet pitelin joitakin päiviä sitten kädessäni Hašekin Švejkiä, sitä erinomaista uutta suomennosta, että sinä on teos, jonka reipashenkisen pinnan alla on piilossa arvaamattomia syvyyksiä ja samalla tietoja tulevaisuudesta, ja että vuosisadan paras muistelmateos puolestaan on Canettin suomennettu kolmiosainen sarja, se joka tuli Tammen keltaisina kirjoina.

”Digitaalinen” on niin kovin väärinkäytetty sana. Viestin ilmaiseminen numeroina – sanan ’digit’ viittaa sormeen, joita käytettiin yleisesti laskemiseen. Niinpä olojen historia on laiminlyöty.

Simon Winchester kertoo järkyttävästi, miten Franklin D. Roosevelt nousi valtaan edistämällä suuren pulakauden jälkeen maaseudun sähköistämistä. New Yorkin miljonäärit, jotka olivat kelmi Edisonin aloitteesta päättäneet, ettei köyhille vedetä sähköjä, vaikka maksaisivat, olivat tikahtua kiukkuun, kun Roosevelt yllytti ja onnistui tiristämään valtiolta luottoa sähköosuuskuntiin. Sodan ollessa ovella joka mökissä oli sitten sähkö, ja se näkyi heti emäntien terveydessä (pyykkääminen) ja lasten koulumenestyksessä (läksyjen lukeminen). Isännät olivat puolestaan joutuneet kantamaan viisikymmentä vuotavaa ämpäriä vettä elukoille joka aamu ja sitten talikoimaan tallit ja kaiken.

Ja näiden sorrettujen ja solvattujen tuotannosta Amerikka eli.

Polttomoottorin sanotaan muuttaneen maailman. Ehkä se ei ollut niin. Muutoksen toi robotiikka, siis sähkömoottori. Sellaiset taas toimivat hyvin Edisonin vastustamalla vaihtovirralla. Ja virrasta välittämättä lennätin ja varsin pian sen jälkeen tullut puhelin muuttivat maailmaa ehkä vielä enemmän kuin radio.

Näissä mietteissä ilmaisen jälleen kerran epäilyni, että akkujen eli siirrettävien virtalähteiden kehittämisen laiminlyönti lienee ollut tahallinen teko. Sen tiedän tarkasti Kalifornian historiasta, että junien ja raitiovaunujen päästäminen tuhoutumaan oli öljyteollisuuden tietoinen politiikka.

Ja kaiken kaikkiaan, energiaa on. Itse en ehkä ole sitä näkemässä, mutta lapset kyllä, kun kuukauden energia henkilö- tai kyläkohtaiseen raitiovaunuun tankataan noin kolmessa sekunnissa.