Sivun näyttöjä yhteensä

19. maaliskuuta 2016

Lauantaijutelma






Ajattelin ratkaista ohimennen kysymyksen, pitääkö perustuslakia noudattaa vai saako tehdä niin kuin huvittaa.

Täysin palvelleen professorin vastaus olisi tietysti kieroilua. Perustuslakia ja perusoikeuksia ei ylimalkaan ”noudateta”, koska ne eivät ole sääntöjä, vaan punnintaperusteita.

Täysin palvellut professori saattaisi jopa kohotella kulmiaan nuoremmille kollegoille ja sanoa, lieneekö valtiosäännön tuntijoilta unohtunut, että eräitä perusoikeuksia ei kerta kaikkiaan voi noudattaa. Tasa-arvo tai syrjintäkielto eivät koskaan toteudu viimeistä piirtoa myöten, vaan aina jää toivomisen varaa, vaikka viranomaiset tekisivät parhaansa.

Kansankielellä: perusoikeudet on otettava huomioon ja niille on pantava painoa. Miten paljon, se riippuu loppujen lopuksi ratkaisun tekijästä.

Olen samaa mieltä kuin mielipiteensä asiassa aikaisemmin ilmaisseet. Turkin kanssa eilen sovittu on oikeudellisesti ongelmallinen ratkaisu.

En voi olla lisäämättä, että EU:ssa muulloinkin käytetty menettely on hyvä. Tehdään täysin mahdoton sopimus. Kreikan pitää tehdä heti jotain sellaista, mikä on fyysisesti mahdotonta ja on lisäksi ollut kreikkalaisille vastenmielistä ja liian kallista tähänkin asti.

Missä muuten on näkymätön käsi, joka ohjaa pakolaisvirtoja. Ensin niin paljon nuoria miehiä ja nyt yllättäen vain naisia ja lapsia? Aivan kuin joku järjestelisi asioita.

Tämän hetken perustuslaillisia kysymyksiä vastaan on siteerattava J.K. Paasikiven kuuluisaa repliikkiä: ei Moskova ole mikään raastupa.

Paasikivi saattoi todella vastata näin esimerkiksi Erkolla ja Tannerille, jotka olivat sitä mieltä, ettei Neuvostoliitto voi toimia lupaustensa, sitoumustensa ja velvoitteittensa vastaisesti esimerkiksi vaatimalla Suomelta maa-alueita ja sitten hyökkäämällä maahan.

Paasikivi käytti muistelmissaan ja päiväkirjoissaan termiä ”Staatsräsön” (raison d’état). Se on hyvä termi, koska se on täysin epämääräinen. Toiset katsovat, että kysymyksessä on kansallinen itsekkyys ei valtion etujen turvaaminen ja lisäetujen hankkiminen, tyypillisesti toisten kustannuksella.

Aivan erilainen määritelmä – omani joka tukeutuu Joseph Ferrarin kirjaan ”Histoire de la raison’ d’état” – on ylin päämäärä, valtion olemassaolon turvaaminen. Siinä tukeudutaan aivan oikein Macchiavellin alkuperäisiin ajatuksiin.

Aivan selvästi Paasikivi tarkoitti tätä ja ajattelun niin sanottu realistinen koulukunta on samalla kannalla.

Koska asiasta voi esittää mitä mielettömimpiä tulkintoja, aito asiayhteys on palautettava mieleen, Talvisota. Sillä ei ollut lainkaan merkitystä, kumpi oli oikeassa ja kumpi väärässä. Suomen ainoa kysymys oli pysyä hengissä. Vahvat todisteet viittaavat siihen, että käymättä sotaa se ei olisi onnistunut ja myös siihen, että Paasikiven ja Mannerheimin aluksi myönnytyksiin menevä kanta ei olisi auttanut.

Ja tämä on syy siihen, että tuon sodan historiaan on jatkuvasti palattava.

Valtionetu ei ole uhattuna kilpailukyvyn, työehtosopimusten eikä maahan pyrkivien takia. Uhattuna on valtiollinen hyvinvointi.

Olen usein ihmetellyt, miten poliittisesti arvostelukyvytön presidentti Svinhufvud saatiin Mäntsälän kapinan yhteydessä laillisen menon puolustajaksi, aika laajasti omia aatetovereitaan vastaan, ja ratkaisemaan tämä tilanne, joka oli oikeasti paha.

Vastaukseni on lakipositivismi.

Svinhufvud oli jo Turun hovioikeudessa virkapaikoista kamppailtaessa tottunut käyttämään härskejäkin keinoja aina kun ne tuntuivat edistävän hänen henkilökohtaista käsitystään laillisuudesta.

Siperiaan hän joutui kieltäydyttyään kihlakunnantuomarina lähettämästä prokuraattorille (oikeuskanslerille) kopiota jostain aika yhdentekevästä asiakirjasta, koska prokuraattorin tilaus oli hänen mielestään ”lainvastainen”.

Meillä on ollut ja saattaa olla edelleen tuomareita, jotka kieltäytyvät laillisuuteen vedoten avaamasta kirjekuorta, jossa on postimerkki ylösalaisin. Kai Korte kertoo muistelmissaan eräästä oikeuskanslerista, jonka oikeudellinen vakaumus oli se, että valtion tulo- ja menoarvion pääluokat momentteineen oli tarkastettava laskemalla kynällä ja paperilla summat uudestaan. Ja muuan juristi huokaa muistelmissaan, että rautatiehallituksessa toimiessaan hänen tehtävänsä oli tarkastaa sinne lähetetyt kaikki rautateiden rahtikirjat nimenomaan laskutoimitusten osalta…

Kärjistettynä tämä johtaa siihen, että lakitekstistä luettua on sovellettava kirjaimellisesti, vaikka tulos olisi miten mieletön. Tuossa hengessä aikoinaan kirjoitettiin, näin kertoivat ilkeät lakimiehet aikoinaan, että eräässäkin maa- ja metsätalousministeriön asetuskokoelmassa julkaistussa päätöksessä luki ”kanalla tarkoitetaan tässä päätöksessä myös kukkoa”.

Turun hovioikeuden presidentti ilmoitti aikoinaan, että kun tuomioiden on oltava hyvää ja selvää suomea, hovioikeudenneuvosten on muistettava, että kielemme sääntöjen mukaan sana ”auto” taipuu ”audon”. Ja hovioikeuden tuomioissa esiintyi sitten ”audonkuljettajia”. Sitä taas ei tarvinnut erikseen opettaa, että laillisesti laadittu tuomio on aina aloitettava sanalla ”sittenkuin”, yhteen kirjoitettuna.

Eli voihan se olla niin, ettei Turkin kanssa sovittu päde, mutta voi se toisaalta olla niinniinnii että tästä lähdetään.

15 kommenttia:

  1. "Missä muuten on näkymätön käsi, joka ohjaa pakolaisvirtoja. Ensin niin paljon nuoria miehiä ja nyt yllättäen vain naisia ja lapsia? Aivan kuin joku järjestelisi asioita."

    Netti ja kädessä oleva kännykkä, johon ihmissalakuljettajien nettisivustot eli matkatoimistot järjestelevät asioita.

    Sipilän talonlupauksen perusteella tehty arabiankielinen mainos sai heti ensimmäisellä viikolla huiman klikkauksien määrän.

    Nuori mies Bagdadin perukoilta löysi Tornion. Ei siellä sitten odottanutkaan talo. Mainoksessa luvatut vaaleaverikötkin olivat toppatakeissa.

    Ilmainen ylöspito ja italialainen sanonta: "naisen karva vetää paremmin kuin sata härkää", siinä pari nuoren miehen vetovoimatekijää. Riskitön reissu sillä paluumatkakin kustannetaan jos maa ei miellytä.

    On haastatteluja kahdeksankin kertaa pohjoismaihin interreilanneista nuorukaisista.

    VastaaPoista
  2. EU:n ja Turkin sopimus turvapaikanhakijoiden vaihdosta on omituinen. Syyrialaiset ja ei-syyrialaiset vaihdetaan toisiinsa suhteessa 1:1 mutta EU maksaa Turkille vielä 6 mrd. euroa aidossa tasa-arvon hengessä. Pari miljoonaa syyrialaista muodostaisi Suomeen jyvitettynä 20 000 hengen etnisen vähemmistön.

    VastaaPoista
  3. No, turkkilaisilla ja reikkalaisilla on reilusti kokemusta isojen väestöjen liikuttamisesta. 1920-luvulla turkkilaiset Reikasta siirtyivät Turkkiin ja reikkalaiset Turkista Reikkaan. Siirrot eivät menneet ilman oheistappioita. Sama koskee Venäjän Alaskan myyntiä USA:lle. Venäläisten kohtelu ei ollut oikein sopimusten mukaista myynnin jälkeen.

    VastaaPoista
  4. Voi se kai olla niinkin, että Svinhufvud laski tarvitsevansa Maalaisliiton tuen uudelleenvalintaansa. Jospa Ilkan päätoimittaja Artturi Leinonen, muistutti millaisen väännön hän yhdessä Juho Niukkasen kanssa teki, jotta Ståhlin kannattajat käännytettiin äänestämään Sviniä. Leinonen oli Seinäjoella pysysäyttämässä junakuljetusta etelään. Niukkasen ja Leinosen peli johti sitten seuraavissa vaaleissa SDP:n pakkoäänestykseen Kallion puolesta.

    VastaaPoista
  5. "Turun hovioikeuden presidentti ilmoitti aikoinaan, että kun tuomioiden on oltava hyvää ja selvää suomea, hovioikeudenneuvosten on muistettava, että kielemme sääntöjen mukaan sana ”auto” taipuu ”audon”. Ja hovioikeuden tuomioissa esiintyi sitten ”audonkuljettajia”."

    Vaan oliko siellä ihmeellisiä hovioikeudenneuvoksia kun eivät ilmoittaneet arvoisalle herra Presidentille, että kirjoituskysymyksistä päättää kokoonpanon puheenjohtaja ja kehottaneet tätä poistumaan häiritsemästä laillista lainkäyttöä. Noh, tuo ei ehkä kuuulnut Turun hovioikeuden virastokulttuuriin.

    Olen kyllä myöhemmälläkin virkauralla ihmetellyt miten presidentit ovat pyörittäneet virkauransa huipulla olleita ylemmän palkkausluokanneuvoksia. Pelottava ilmiö lainkäytön riippumattomuuden kannalta - ja salassa oikeusalamaisilta.

    VastaaPoista
  6. "Valtionetu ei ole uhattuna kilpailukyvyn, työehtosopimusten eikä maahan pyrkivien takia. Uhattuna on valtiollinen hyvinvointi."

    Avainkysymys onkin, onko meillä oikeudellista taikka moraalista velvollisuutta luopua oman hyvinvointimme tasosta ns. elintasopakolaisten ts laittomien siirtolaisten vuoksi. Oikeat pakolaiset ovat toinen juttu.

    Ensimmäisestä kysymyksestä haluaisin käytävän avointa, mutta asiallista poliittista keskustelua. Sen jälkeen soisin poliittisten päättäjien tekevän asiasta ratkaisun.

    VastaaPoista
  7. "Perustuslakia ja perusoikeuksia ei ylimalkaan ”noudateta”, koska ne eivät ole sääntöjä, vaan punnintaperusteita."

    Juuri tuosta syystä perustuslaki sekä ihmis- ja perusoikeudet ovat loppulaskussa hedelmätön ratkaisuperuste: joka kysymyksessä toista ratkaisuvaihtoehtoa voidaan puoltaa yhdellä tuollaisella oikeudella, toista toisella. Sen vuoksi valinta jää aina ratkaisijalle, joka punnitsee näitä perusoikeuksia vastakkain.

    VastaaPoista
  8. Minusta paremman puutteesa Suomen valtakunnansyyttäjän pitäisi vetää EU ja komission heppulit hetimiten oikeuteen.

    Nythän EU tekee paljon hurjempaa ja rasistisempaaa maahanmuuttopolitiikkaa kuin mitä Halla-aho koskaan on uskaltanut edes ehdottaa. Ja Halla-ahohan on rikoksistaan tuomittu ja muutenkin kauhistukseksi julistettu, joten linnaan vain rikoksista ihmiskuntaa ja eurooppalaisa arvoja vastaan koko Brysselin kööri.

    Jokin roti ja logiikka näissäkin hommissa pitää olla. Vai pitääkö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jokin roti ja logiikka näissäkin hommissa pitää olla."

      Mistä hitosta olet tuommoisen ajatuksen saanut?

      Poista
  9. Minusta ihmisten pitäisi käyttää omaa järkeään. Jos se ei ole mahdollista, voi käyttää lakimiestä.

    Paasikiveltä en ees uutta autoa ostaisi. Oikeassa hän oli siinä, että pienen maan päättäjien ei kannata vouhottaa sitä että hyö ovat oikeassa, parempi usein on olla, tai ainakin näytellä, että on väärässä. Ja sen Suomi on oppinut, ei Paasikiveltä, vaan hänestä huolimatta.

    Viva la Finlandia!

    VastaaPoista
  10. " Tuossa hengessä aikoinaan kirjoitettiin, näin kertoivat ilkeät lakimiehet aikoinaan, että eräässäkin maa- ja metsätalousministeriön asetuskokoelmassa julkaistussa päätöksessä luki ”kanalla tarkoitetaan tässä päätöksessä myös kukkoa”."

    Tuo oli sinänäs asiallinen lisäys. Ainan oku pykälänkiertäjä olisi vointu sitä käyttää hyväkseen. Autoverotuksessa näitä on esiintynyt kun katsoo millä virityksillä henkiläautosta on tehty vähemmän verotettu pakettiauto.Toteaa entinen seurapiiripakun (Volvo 142) omistaja.

    VastaaPoista
  11. Lillukanvartta: "Ei Moskova ole mikään raastupa."
    Tuosta syntyi väittelyä jokunen vuosi sitten Virolaisen blogin kommenteissa, kun kirjoitin Paasikiven ilmaisseen, että Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus - mulla oli lähteenä vain muistini sekä E. Tuomiojan tuore maininta repliikistä jossain. Blogisti jankkasi, ettei se voi olla kihlakunnanoikeus. Väittely loppui, kun joku oppinut kommentoija siteerasi Polvista, jolla oli sitaatti ad fontes. En nyt viitsi sitä kaivaa esiin.

    VastaaPoista
  12. Kukon ja kanan yleisrinnastus pykälissä saattaa olla ihan järkevä, ja ainakin se on kevyttä kamaa tähän verrattuna:

    Valtioneuvoston asetus eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa (45/2015)
    2 § Määritelmät
    Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
    1) sonnilla … ;
    2) härällä … ;
    3) liharodulla … ;
    4) emolehmällä … ;
    5) emolehmähieholla … ;
    6) lypsylehmällä … ;
    7) muulla naudalla … ;
    8) poikimisella … ;
    9) uuhella … ;
    10) pässillä … ;
    11) kutulla … ;
    12) pukilla … ;
    13) kilillä … ;
    14) karitsalla … ;
    15) emakolla … ;
    16) karjulla … ;
    17) muulla sialla … ;
    18) vieroitetulla porsaalla … ;
    19) munivalla kanalla vähintään 16 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään kulutukseen tai poikasten tuotantoon;
    20) broilerilla lihantuotantoa varten jalostettua noin 40 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa tai luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 mukaisesti harjoitettavassa tuotannossa myös yli 81 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa;
    21) ankkaemolla vähintään 25 viikon ikäistä ankkaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;
    22) hanhiemolla vähintään 30 viikon ikäistä hanhea, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;
    23) tarhatulla fasaaniemolla vähintään 26 viikon ikäistä fasaania, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;
    24) tarhatulla sorsaemolla vähintään 26 viikon ikäistä sorsaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;
    25) emolinnulla 21—24 kohdassa tarkoitettua siipikarjaa;
    26) emolinnulla broilerina vähintään 18 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;
    27) emolinnulla kalkkunana vähintään 29 viikon ikäistä kalkkunaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;
    28) siitostammalla … ;
    29) vähintään 1-vuotiaalla suomenhevosella … ;
    30) ponilla … ;
    31) eläinryhmällä vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmiä, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmiä, emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, sonneja, lypsylehmiä ja muita yli kahden vuoden ikäisiä nautoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä muita nautoja, alle kuuden kuukauden ikäisiä muita nautoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä,  siitosemakkoja, muita sikoja, lampaita ja uuhia, karitsoja, vuohia ja kuttuja, kilejä, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, vähintään vuoden ikäisiä pässejä, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, vähintään vuoden ikäisiä pukkeja,  kalkkunoita muuna siipikarjana, hanhia, ankkoja, sorsia ja fasaaneja muuna siipikarjana, broilereita, munivia kanoja, emolintuja broilereina, emolintuja kalkkunoina, suomenhevosia, yli kuuden kuukauden ikäisiä hevosia tai yli kuuden kuukauden ikäisiä poneja.
    32) alkuperäisrotunaudalla … .

    VastaaPoista
  13. . Ehheii, "Ukko-Pekka" sai karkoituspaikassa käyttöönsä oman huoneiston omalla keittäjällä, ja karkoitetun päivät soljuivat hitaasti luontoa tarkkailen piknik-eväitten kera, hiukan soutelua joella ja välillä pienriistaa metsästellen. Svinhufvudin itse toteaa yhdessä vaiheessa että tämä Siperian karkoitus teki hyvää hänen terveydelle. Seurastakaan ei ole pulaa kun naapurustossa asuu muita tsaarin karkoitettuja ei-toivottuja korkeasti koulutettuja kansalaisia ja muuta älymystöä.

    Artsin kirja-arvostelu kirjasta Erkki Räikkönen: Svinhufvudin kertomukset Siperiasta
    Pitää kai joskus lukea.

    VastaaPoista
  14. Hieman off topic.

    Voitko ottaa luttavaksi Reeta Paakkisen vast'ikään ilmestyneen kirjan Kuun ja tähden mailela - elämää Turkissa ja Kyproksella. Tekijä on ollut naimissa turkkilaisen kanssa. Hänen anoppinsa oli Nobel-kirjailija Pamukin serkku ja Paakkinen itse liberaalin Hürriet-lehden toimittaja.

    VastaaPoista